Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.05.2006 22:00	Ari Palin
		Metsolantien tasoristeys lienee kyseessä tässä Tapio Keräsen hienossa kuvassa: https://vaunut.org/kuvasivu/17204
	11.05.2006 21:51	Ari Palin
		Nuo kaksi IC-junaa 9 ja 77 kulkevat 3.9. alkaen yhtenä junana välillä Helsinki-Kouvola. Kouvolassa Joensuun ja Iisalmen vaunut erotetaan toisistaan.
	11.05.2006 21:22	Sami Kaivosoja
		Dv-parilla ajoin joo.
	11.05.2006 21:13	Tomi Anttila
		Tosin Purolassa taisi olla vastaavanlainen vielä vasemmallekin raiteelle 2000-luvullakin.
	11.05.2006 21:12	Tomi Anttila
		Tasoristeyksen kannalta aika outoon paikkaan sijoitettu suojastusopastin. Yleensä suojastusopastimet olivat tasoristeyksen molemmin puolin. Saattoi kertyä vähän jonoa jos tuossa tolpalla joutui pitkään odottelemaan.
	11.05.2006 20:38	Simo Toikkanen
		Kuvassa oleva Esslingen-CEit on numeroltaan 2653.
	11.05.2006 20:37	Simo Toikkanen
		Vastaanpa itse :) CEit-vaunu 2653 oli varustettu helmapelleillä. Tämä selvisi vaunun korjauskortista: 3.5. -68 oli helmapellin tukirauta rikki pariston kohdalla. Hallussani olevista korjauskorttikopioista ei sen sijaan löytynyt minkään Esslingen-Eit-vaunun kohdalta helmapeltimerkintää.
	11.05.2006 20:29	Jussi Kortman
		On se ihan tyylikkään näköinen yhdistelmä,hieno kuva muutenkin.
	11.05.2006 20:25	Jukka Markkanen
		Ei uskoisi, että olisi tänävuonna otettu kuva.
	11.05.2006 20:21	Olli Leinonen
		Kuopion asemalle on ilmestynyt BXE-vaunuja, kun olin kuvaamassa junia niin niihin oltiin juuri hitsaamassa portaita.
	11.05.2006 19:51	Simo Toikkanen
		Jep, taustalla oleva IC lienee tosiaan IC 173.
	11.05.2006 18:58	Valtteri Keski-Säntti
		Varsin menevä kuva.
	11.05.2006 18:55	Tapio Muurinen
		Parivedot ovat kaiketi olleet yleisempiä sotien jälkeen, jolloin sopivasta kalustosta oli pula, eikä raskaan sarjan vetureita ollut vielä riittävästi ja niiden toiminta-alue oli suppea. Eivätkä Ristot, Trumannit ja Pekat lisäapua tarvinneetkaan. Samat perusteet ne olivat silloinkin, eli parempi kiihtyvyys ja aikataulussa pysyminen, jos niin oli pakko. Uskoisin, että ammatillinen kokemus ja käytäntö sanelivat miten päin hommat hoidetaan. Jos ajatellaan esimerkiksi Paikkua tai Mörssiä Jumbon kanssa tavarajunan parivedossa, niin maalaisjärjellä ajatellen Jumbo keulalla tekee varsinaisen työn ja kakkosveturi avustaa. Teoriassa toisinpäin voisi käydä niin, että hitaampi veturi onkin jarruna, tai sitten se joutuu tulemaan ”ylikovaa”, mikä taas varmasti ei ole hyväksi kiertokangille ja laakereille. Videolla ”Riston voimaa” on pätkä, jossa 1009 ja 1033 ovat peräkkäin. Meno oli vauhdikkaan näköistä, ja Riston kanget säksättivät jo melko tiheään. - Vahva muistikuva on, että näkemässäni tapauksessa (yllä) Truman oli johtoveturina ja Pekka oli kakkosena. Tosin Truman olisi vetänyt yksinkin koko junan kevyesti, mutta Pekan suurille pyörille se olisi ehkä ollut liian raskas. Ja näitten vetureitten nopeuserohan oli nimellisesti lähes kaksinkertainen.
	11.05.2006 18:29	Olli Leinonen
		Tuommoinen härveli oli aamulla Kuopion asemalla parkissa.
	11.05.2006 17:48	Jukka Markkanen
		No se oli se joka meni IC:junastani ohi Mäntyharjulla.
	11.05.2006 17:44	Jukka Markkanen
		Jaa? Minusta on ihan hieno..
	11.05.2006 17:23	Ilkka Jokelainen
		970:han tämä. Määränpää on Iisalmi, josta jatkoyhteys Helsinkiin IC74:llä.
	11.05.2006 16:27	Miikka Leppänen
		Missä välissä nuista sameista otettiin nuo mainokset kyljistä pois?
	11.05.2006 16:25	Miikka Leppänen
		Kyllä on hienon näköinen kuva ykskerroksisesta IC junasta!
	11.05.2006 16:21	Miikka Leppänen
		Virroitinkin on näköjään maalattu IC väreihin.
	11.05.2006 16:02	[Tunnus poistettu]
		niin olikos tämä sitten P970? Mien en oikein ymmärrä, lähtee tästä iisalmeen ja jatkaa..?? minne?
	11.05.2006 15:46	[Tunnus poistettu]
		40-vuoden kuluttua sen ajan ihmiset eivät pääse tämän ajan henkeen vaan näkevät tämän päivän asiat sen päivän hengen mukaan. Ja siinä on aina ristiriita. Eräänkin kokeneen veturinkuljettajan selvittäessä kerran mulle toimintatapoja kaksinvetotilanteessa, mulle selvisi vasta Ivaloa (Höyryveturit ja niiden hoito kirjaa) lukiessani kuinka siinä asiat selitettään juuri päinvastoin, miten elävässä elämässä oli toimittu. Eikä tää suinkaan ollut ainoa tapaus. - Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu 5534 ihmetellään henkilökunnan poistumista höyryveturista vastoin sääntöjä?? Se oli niin tavallista kuin olla ja voi tuolloin. Valtion Rautateilla on leveäraidevetureilla sattunut yksi kattila räjähdys, kun veturimiehistö ei ollut paikalla. Ja hyvä niin sillä räjähdyksen syy oli materiaalivika. Tämän päivän ihmiset joutuvat elämään niin monenlaisten määräysten kanssa, että heidän on vaikea ymmärtää, että kerran oli aika, jolloin pystyttiin ja tehtiin monet asiat kokemuksen ja ammatin tuoman pätevyyden kautta, jolloin asiat saatiin tehtyä monen eri osapuolen kannalta järkevimmin.
	11.05.2006 15:33	Valtteri Keski-Säntti
		22+1 päivää enään... =)
	11.05.2006 15:03	Jouni Hytönen
		Tasoristeyksen eristysjatkosta epäilisin.
	11.05.2006 14:40	Joni Leskinen
		Valoyksiköt on kyllä hienot tossa! :)
	11.05.2006 13:28	Petri Nummijoki
		Oikeastaan Jt:n osalta on käynyt jopa päinvastoin eli vanhat säännöt määrittelivät asiat paljon yksityiskohtaisemmin kuin nykyiset. Mutta ei niitä varmaan aina voinutkaan tosissaan ottaa, jos homman halusin jotenkin toimivan. Ehkä sen takia sääntöjä on aikojen saatossa yksinkertaistettukin.
	11.05.2006 13:01	[Tunnus poistettu]
		No se on just siinä ja siinä, että pasilalaisen vek Vilho Suomen kotitalo ei tässä kuvassa näy. Lehdettömään vuodenaikaan varmaan näkyisikin. Nostalgia-ajeluilla veturin viheltimelle löytyi tällä kohtaa öisinkin tavallista suurempaa käyttöä, kun kotiväelle ilmoitettiin ohiajosta. Niinkuin Jukan videolta olemme kenties saanet kuulla, kun jälkimmäinen veturi vastasi vihellyksiin ja siinä Villen kotiväen lisäksi heräsi "urkukonserttiin" tummana kesäyönä varmaan koko "kulmakunta" kaksinveto Pekkojen jyristäessä paikan ohi.
	11.05.2006 12:54	Pauli Kyllönen
		Toni: Kyselit videota malmijunasta Oulun ja Raahen välillä niin osoitteessa: http://paltsu.1g.fi/videot/ löytyy sellainen.
	11.05.2006 12:45	Miika Rissanen
		Pikku typo sähkömadon numerossa. Hienoja maisemia.
	11.05.2006 11:23	Jukka Haaramo
		Jos tuota keltaista lätykkää tuolla oikealla meinaat niin eiköhän se ole kuitenkin ihan kaapelikaivon metallinen kansi? Raidevirtapiiri tässä näkyy kulkevan.
	11.05.2006 11:19	[Tunnus poistettu]
		Juna on IC 173. Junissa 9 ja 77 on sunnuntaisin vain kuusi vaunua, 173:ssa kahdeksan.
	11.05.2006 11:08	Juhana Konttinen
		Vau! Vaikka en ole Pietari-expertti, niin humahti heti sellainen muistikuvien vyöry tältä paikalta, että huh. Hyvä kuva siinäkin mielessä siis ja katu näkymä on muutenkin mainio.
	11.05.2006 11:03	Juha Kutvonen
		Täällähän kävi "Keravat", eli asema homehtui ja henkilökunta siirrettiin remontin ajaksi parakkiin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että väliaikainen työtila on jäänyt pysyväksi kylkiäiseksi tuohon. Eikö asemaa olekaan remontoitu, vai poistuuko lisäke kauko-ohjauksen mukana?
	11.05.2006 11:01	Vesa Kostiainen
		Kertokaan lisää? :) Yksi raide menee Nekalan löytöliiterin pihaan, mikä varasto se on aikanaan ollut? Toinen menee Rauta-Otran ohi. Yleensä mitä teollisuutta Nekalassa oli, jotka raiteita käyttivät? Lisäksin toita raiteita menee Nekalassa paljon, lisäksi 3-tien ylittävällä sillalla seisoo yleensä Cargo-vaunuja.
	11.05.2006 10:59	Jorma Rauhala
		Mukavia kuvia SRS:n retkiltä!
	11.05.2006 10:46	[Tunnus poistettu]
		Mikäs on sorajunan vakituinen veturi:-O. Varmaan lähdettiin aina kirjoista katsoon mikä veturi pitää olla ensimmäisenä riippumatta siitä mitä hankaluuksia se tuo tullessaan (:^)= Useiden vanhojen kuskien juttusilla olleena tuntui välillä, että elämän käytäntö oli sanellut monet asiat miten toimitaan riippumatta siitä miten kirjanoppineet ovat asiat kirjoihinsa pistäneet. Yksilöimättä tässä sen tarkemmin tuntui heitä kuunnellessaan, että terve järki voitti montaa kertaa. Vasta myöhemmin olen nähnyt kuinka asiat selitetään kirjoissa toisin. No silloinhan oli toinen aika, toinen kulttuuri tehdä asioita, Silloin yksilö pystyi päättämään monasti miten toimitaan eikä kaikkea oltu nyky-yhteiskunnan tapaan säännelty pilkuntarkasti, mikä tuntuu lyövän leimansa, kun jotkut nuoremmat ajettelat miten ennen on muka toimittu.
	11.05.2006 10:25	Petri Nummijoki
		Jt:n mukaan kaksinvedossa tuli etummaisena olla junan vakituinen veturi. Jos kuitenkin vetureiden sallitut nopeudet erosivat huomattavasti toisistaan niin silloin se oli nimenomaan nopeampi, joka tuli laittaa johtoveturiksi. En tosin tiedä yhtään, miten tarkasti tätä käytännössä on noudatettu.
	11.05.2006 09:44	Simo Toikkanen
		Duoraitiovaunujen turvallisuudesta rautatiellä on keskusteltu Joukkoliikennefoorumissa jokunen kuukausi sitten: http://jlf.fi/f17/687-raitiovaunujen-turvallisuus-junaradalla/
	11.05.2006 09:30	Ville Saarelainen
		Juuri siksi tällainen kevytrakenteinen juna ei sovellu Suomeen. Eri asia toki jos ei olisi tasoristeyksiä. Dm12:ta on moitittu liian painavaksi, mutta tonneja ei ole yhtään liikaa siinä vaiheessa kun mutkan takaa löytyy risteykseen juuttunut täysi tukkirekka.
	11.05.2006 05:32	Juhani Pirttilahti
		No nyt tuo 2064 sitten ajetaan (kahdessa osassa) Ri-Kr-Tku reittiä junana 3068. Riihimäen lähtö klo 0.12 ja Turkuun tulo klo 4.17
	11.05.2006 01:26	Marko Anttila
		Ja muistanette varmaan että Hopealinja seisake oli nimeltään Aulanko 29.5.1960 saakka. Vielä kun lunttaan kesäturistista 1956, niin P67 ja P61 pysähtyivät Aulangolla, ja tosiaankaan etelään mennessä ei mikään juna pysähtynyt seisakkeella.
	11.05.2006 00:35	Tapio Muurinen
		Vanajan ensimmäinen silta oli levypalkkisilta, josta osa oli kääntyvää. Pariraiteen valmistuttua 1950/-60 taitteessa tuli uudet sillat. Ne tuotiin uittamalla ja asennettiin hankalissa olosuhteissa 30 asteen pakkasessa.
	11.05.2006 00:26	Pekka V. Puhakka
		Hienoa! Nämä kuvat tuovat paljon lapsuusmuistoja mieleen. Korson ja Keravan tulo-opastimien väreistä, sekä viime kädessä tämän laitoksen varoittmisesta osasi aina odottaa että mistä suunnasta ja mitä raidetta pitkin seuraava juna oli tulossa.
	11.05.2006 00:10	Tapio Muurinen
		Juu, sillä 67:lla tuli muutaman kerran matkustettua ja muistan ne pysähdykset. Muista junista ei ollut kokemuksia. Se lankkulaituri oli tosiaan lyhyt. Jos oli muualla kuin siinä viimeisessä vaunussa, niin sitten joutui hyppäämään sepelille tai toisinpäin. Siihen aikaan ihmiset olivat kepeäjalkaisia. Sen aikaista juna-laiva-juna -matkailua
	10.05.2006 23:50	Kimmo Pyrhönen
		Liikenteenohjaajan (vaimikäsenytnykyäänliekään) toimitila.
	10.05.2006 23:46	Joni Leskinen
		Niin ja jos on kuvia tuosta Metsolantiestä niin mielelläni näkisin täällä. ;)
	10.05.2006 23:44	Joni Leskinen
		Kyseessä oli Metsolantien tasoristeys nykyisen asemalla olevan alikulun kohdalla. Tasoristeys oli Suomen vaarallisin, ja siitä kirjoiteltiin paljon lehdissä. Ylittäjiä oli vuonna -75 tehdyn laskennan mukaan 5500 tunnissa! Myös kaupunginvaltuusto sai säännöllisesti aloitteita sen poistamisesta. Alikulkutunneleita alettiin rakentamaan yhtä aikaa ja tasoristeys siirrettiin tilapäisesti asemanrakennuksen kulmalle. Alkuperäiselle paikalle rakennettiin erillinen kevyenliikenteen tasoristeys. Alikulkujen käyttöönotto oli tarkoitus tapahtua samana päivänä, mutta kevyenliikenteen tunnelin valutyöt osoittautuivat oletettua vaikeammiksi, joten tunnelin valmistuminen siirtyi muutamalla viikolla. Kulomäentien alikulku oli ollut käytössä jo jonkin aikaa, mutta virallisia käyttöönottotilaisuuksia vietettiin sitten samaan aikaan. Tilapäiset tasoristeykset poistuivat heinäkuussa -77. Kulomäöentien käyttöönoton aikoihin poistui myös Heikantien vartioimaton tr nykyisin Maristeelin kulmalla.
	10.05.2006 23:27	Ari Palin
		Mikä tuo harmaa mökki tuossa oikealla on? Työmaan taukotupa?
	10.05.2006 23:20	Ari Palin
		Millaiset ovat Korson asemalla olleen tasoristeyksen loppuvaiheet? Aseman alikulkuhan rakennettiin 1979 tai 1980 käsittääkseni täsmälleen samaan paikkaan, jossa tasoristeys oli. Miten on tapahtunut radan ylitys rakennustöiden aikana, jonkin väliaikaisen tasoristeyksen kauttako?
	10.05.2006 23:09	Tauno Hermola
		Ei tuntunut tuota saittia enää olevan olemassa, oliskos se ohjaamokuva jossain kuitenkin?
	10.05.2006 23:08	Ari Palin
		Suuret kiitokset näistä upeista Korson tasoristeyskuvista! Tämä on ns. Jänötien tasoristeys (mikä lie virallinen nimi), joka oli jo poistunut muuttaessani Korsoon vuonna 1991, enkä sitä koskaan ehtinyt nähdä. Tasoristeys korvattiin Vallinojantien alikululla tästä parisataa metriä Korson aseman suuntaan.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset