Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.07.2023 16:39 | Jarno Piltti | ||
| Puunhakija puiden keskellä, hieno! | ||||
|
06.07.2023 16:37 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoinen kuva ajokieltomerkistä. Onkohan Suomen muilla raitioteillä samanlaisia? | ||||
|
06.07.2023 16:34 | Jarno Piltti | ||
| Tää on kyllä hieno! Vähän kolhon näköiset työkoneet tervehtii toisiaan. | ||||
|
06.07.2023 15:55 | Jussi Pajunen | ||
| "Juuri ennen tunneliin katoamistaan" piti oikein tarkistaa mistä tuo tunneli alkaa :) Kyllä taitaa olla kuvauspaikalta tunneliin vielä reilusti matkaa. | ||||
|
|
06.07.2023 15:25 | Asmo Rasinen | ||
| No, enpä tiennyt. Hyvä kun korjasit! | ||||
|
06.07.2023 10:25 | Masi Levola | ||
| Jukka Eklund Kiitos! | ||||
|
|
06.07.2023 09:17 | Jukka Eklund | ||
| Todella nappiin sommiteltu kuva. Opastimet, kiskot ja ajojohdot kehystävät avoimessa tilassa olevaa veturia. | ||||
|
06.07.2023 02:32 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva. Pikavilkaisu toi mieleen Kauvatsan, kilometrilukemakaan ei paljolla heittäisi. | ||||
|
|
05.07.2023 23:44 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei tule Äänekoskelta sahatavaraa, vaan sellua. Toki Äänekoskella on toiminut saha jostain 1900-luvun alkupuolelta vuoteen 1986. Sijaitsi Äänekosken tehdasalueella nykyisen biotuotetehtaan alueella. Sinne meni yksi raide. Sitä en tiedä, että minkälainen oli Äänekosken sahatavaran vientiaste junalla maailmalle. | ||||
|
05.07.2023 21:58 | Panu Breilin | ||
| Se tosiaan. Vanhan matalan sillan maatuet näkyvät tuossa uuden sillan takana. Vanha silta: https://vaunut.org/kuvat/?kv2=1996&paik=Vaajakoski&tag0=17|Rautatieinfra|Silta | ||||
|
Kuvasarja: Lättä-museojuna Kolhossa |
05.07.2023 21:21 | Vesa Höijer | ||
| Neljäs video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/videos/143750918735063 | ||||
|
Kuvasarja: Lättä-museojuna Kolhossa |
05.07.2023 21:20 | Vesa Höijer | ||
| Kolmas video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/videos/810788973892705 | ||||
|
Kuvasarja: Lättä-museojuna Kolhossa |
05.07.2023 21:19 | Vesa Höijer | ||
| Toinen video: https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/videos/633990181784786?idorvanity=21850550408 | ||||
|
|
05.07.2023 21:01 | Onni Tikkala | ||
| Tämän kaiteen vieressä on tullut kuvattua erinäiset kerrat. :D | ||||
|
|
05.07.2023 18:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Onks tämä siis se Keiteleen kanavan silta? | ||||
|
05.07.2023 18:00 | Antti Grönroos | ||
| Nykyään tuonne ei mene raide ja Sunilan S.E. on täällä hetkellä ainoa joka rataa käyttää. | ||||
|
05.07.2023 17:56 | Antti Grönroos | ||
| V. 2011 tässä oli tämän puolimmainen rata otettu pois mutta siitä huolimatta kun tähän tuli tämä uudistettu varoituslaitos, niin nuo samanlaiset risteysmerkit laitettiin tähän. Nykyään asia on korjattu. | ||||
|
05.07.2023 14:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Minnehän nuo tässä kulkevat lopulta? Konepajan palautuksia? | ||||
|
05.07.2023 11:39 | Jorma Rauhala | ||
| Transtech kertoi vuoden 2001 tietämillä tehneensä veturikoreja Ruotsiin 18 kpl vuosina 1994-1996. | ||||
|
05.07.2023 09:58 | Jari Välimaa | ||
| Tampereen ratikan tiedote https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikan-ensimmainen-matka-pyynikintorilta-santalahteen-eteni-kesayossa-yleison-seuratessa/ | ||||
|
|
05.07.2023 09:57 | Jari Välimaa | ||
| Raitiotieallianssin tiedote https://raitiotieallianssi.fi/tiedotteet/tampereen-ratikan-ensimmainen-matka-pyynikintorilta-santalahteen-eteni-kesayossa-yleison-seuratessa-koeajot-ja-testit-onnistuivat-suunnitellusti/ | ||||
|
|
05.07.2023 09:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Wikipedia kertoo, että alkuperäistä sarjaa oli 15 kpl, joihin sisältyi kaksi prototyyppiä. Sitten tuli 5 suunnilleen samanlaista lisätilauksena. Ja lopuksi sitten 12 ALP-M.ää. Eli ilmeisesti prototyyppien korit tehtiin muualla kuin Suomessa, mutta sitten tuo 15-2+5 kappaletta sai korinsa Otanmäeltä päin? Ja ALP-M:t on koritettu jossain muualla? | ||||
|
05.07.2023 08:06 | Jari Välimaa | ||
| kannattaisi muuttaa vaunun numeroksi 01, niin muutkin samasta vaunusta otetut kuvat alkavat näkyä. | ||||
|
|
04.07.2023 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Tuukan kysymykseen kuinka monta valmistettiin (05.10.2010), niin siihen pikainen vastaus: Transtech rakensi näitä koreja ABB:lle 18 kpl vuosina 1994-1996. NJT:n sarja ALP-44 oli 20 veturia (4400-4419) ja ALP-44M sarja 12 veturia (4420-4431). Kainuun Transtech teki siis suurimman osan yhdysvaltalaisista ALB-44-koreista. |
||||
|
|
04.07.2023 21:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Haapakosken silta tuo oli ainakin silloin uutena. | ||||
|
04.07.2023 20:06 | Matias Immonen | ||
| Niittaaminen oli Tuukan spesiaali juttu ja minä ja Aapo päästiin oppimaan siinä samalla. Noin isoja (22mm) niittejä käytetään harvoissa kohteissa nykyään. Tähän kyseiseen teliin oltiin tehty todennäköisesti LWR aikana korjaushitsauksia joista suurin osa oli revennyt. Toiseen teliin tehtiin myös uusia liukupintoja. | ||||
|
04.07.2023 19:49 | Miitre Timonen | ||
| Vanha Arial-fontillinen paikannusmerkkikin. | ||||
|
|
04.07.2023 19:31 | Asmo Rasinen | ||
| Tuli tämä komeus randomkuvana, kyllä on komea nykyään on vain ruma edo perässä. | ||||
|
04.07.2023 19:03 | Jari Välimaa | ||
| Video infratestistä miten vaunu siirtyy takaisin pyynikintorille Sepänkadulta väärään suuntaan https://youtu.be/M_C-8eF766k | ||||
|
|
04.07.2023 18:43 | Timo Haapanen | ||
| T 55007 kulkee välillä VAR-NOA useamman kerran heinäkuun aikana pitkän hiljaisuuden jälkeen. | ||||
|
|
04.07.2023 18:04 | Simo Virtanen | ||
| Mikäs juna tämä on? Ei kai Nokian varmuusvarastoa taas olla tyhjäämässä? | ||||
|
04.07.2023 17:42 | Antti Grönroos | ||
| Ei oo varmaan ollu kauheen likainen. Selvä kuva tämä on, terävä. | ||||
|
|
04.07.2023 15:07 | Timo Haapanen | ||
| Pituutta junalla vetureineen vajaat 260 metriä. Junapainoa en osaa arvioida, kun en tiedä mitä pöntöissä on, täysillä säiliöillä ehkä max 1400-1500 t eli yhdelle Sudelle sopiva kuorma. | ||||
|
04.07.2023 14:30 | Timo Haapanen | ||
| Liikenteestä poistettuja Susia nyt 14: 3022, 3047, 3048, 3054, 3060, 3062, 3063, 3066, 3074, 3089, 3095, 3099, 3101 ja 3103 - korjatkaa, jos luku/numerot ei täsmää. | ||||
|
|
04.07.2023 14:19 | Hannu Peltola | ||
| Viime kesänä pääsimme seuraamaan Downeast Scenic -museorautatiellä Mainessa Maine Centralin vanhan #470 2-8-0 Consolidationin kunnostustöitä. Parhaillaan oli käynnissä tenderin kunnostus ja meille näytettiin oikein kädestä pitäen miten niittaus toteutetaan. Hienoa, että myös Suomessa vanhoja rakentamistapoja pidetään yllä! | ||||
|
04.07.2023 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Stefan! Päivitetään tietoihin veturi! | ||||
|
Kuvasarja: Kesäilta Keski-Suomessa |
04.07.2023 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Vertti! Minulle nämä olivat täysin uusia junakuvausmaisemia. | ||||
|
04.07.2023 14:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo! | ||||
|
|
04.07.2023 14:07 | Hannu Peltola | ||
| Hieno juttu, päivitän tietoihin! | ||||
|
|
04.07.2023 14:02 | John Lindroth | ||
| Erkiltä mielenkiintoinen yhteenveto metallurgiasta ja hitsauksesta ! | ||||
|
|
04.07.2023 13:34 | Stefan Baumeister | ||
| Tois hieno kuvaa Hannu! Veturi saatais ollut Dr18#104, kuvasin saman junan eilen Pieksämäellä. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäilta Keski-Suomessa |
04.07.2023 12:56 | Vertti Kontinen | ||
| Tyylikäs kuvasarja itselle tutuista maisemista! | ||||
|
|
04.07.2023 11:40 | Timo Haapanen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
04.07.2023 11:01 | Jussi Laukkanen | ||
| Hatunnoston arvoinen asia, että perinteisiä työmenetelmiä pidetään yllä. Niittaus saattaa ensikuulemalta vaikuttaa museotekniikalta, mutta sitä se ei varsinaisesti ole. Aikoinaan General Motorsin uuden pickup-malliston esittelytilaisuudessa tuli puhe siitä, että rungon liitoksista iso osa oli tehty edelleen niittaamalla samalla tapaa kuin jo auton syntyhistorian alkuaikaan. Valmistajan edustaja selvitti asian toteamalla, että heidän perusteellisten tutkimusten mukaan rungon pitkittäisten U-palkkien väliin tulevat poikittaiset tuet saadaan liitettyä parhaiten niittaamalla. Siten rungon normaali kiertyminen ei aiheuta ongelmia ja suurempi kiertymä voidaan sallia. Uutta oli se, että poikittaiset tuet oli tehty epäsymmetrisiksi, joka valmistajan tutkimusten mukaan lisäsi rungon kestävyyttä. Tuo kaikki muistui mieleeni, koska korjattavana oleva vaunun teli muistuttaa rakenteellisesti aika läheisesti amerikkalaisen pickup-auton runkoa. | ||||
|
|
04.07.2023 10:14 | Erkki Nuutio | ||
| Noin 4-8 mm aineenpaksuuksilla, jota metsäkoneidenkin ja näiden nosturien kantavat osat edustavat, vaativat päittäisliitettävät osat railoon standardin määräämän mukaisen ilmaraon, mutta ei railonkylkien viistämistä. Jotta tämä toteutuisi luotettavasti, pitää osien olla ennen hitsausta ja hitsauksen aikana tukevissa kiinnittimissä (hitsausjigeissä). Liitospintojen pitää olla puhtaat ja kuivat. Jos näitä standardin MÄÄRÄÄMIÄ ehtoja ei täytetä, on hitsattu liitos todennäköisesti kelvoton. Se pitää hylätä, hioa auki ja hitsata uudelleen vaatimusten mukaisesti. Tämä pätee erityisesti yleisimpiin MIG- hitsauksiin. Näissä langansyöttöä lisäämällä syntyy vain kupua, mutta tunkeuma varsinaiseen liitospintaan jää riittämättömäksi. Läpihitsautuminen on normaalisti vaatimus. Kuperasta kuvusta on pelkkää vahinkoa. Esimerkiksi putkipalkeista kootuissa ohjaamonrungoissa oli kuvut hiottava pois, koska ne estivät levyttämisen rungon päälle. Metsäkoneohjaamot tehtiin kunnollisissa kiinnittimissä, MUTTA työsuunnittelu oli määrännyt palkkiosien pituudet niin, että ilmararakoa ei syntynyt. Kuoreveden tehdas, joka ohjaamot aikanaan valmisti meille, pistettiin päiväjärjestykseen ja susientulo loppui. Vastaavasti Velsa joka koneenrungot aikanaan meille valmisti, harrasti ilmaraottomuutta samalla lopputuloksella. Läpihitsautumattomuus oli helppo todeta kotelomaisissakin rakenteissa tarkastamalla sitä piirtopuikon avulla luukkujen kautta. Läpihitsautumattomat liitokset hylättiin avattaviksi ja uudelleenhitsattaviksi. Kun asia ei muuten mennyt pohjalaisen tuotantopäällikön päähän, pistettiin virheelliset koneenrungot takaisin vaunuihin ja palautettiin Kurikkaan. Vasta jälkeen palaverien ja mutinoiden paineastialaadusta saatiin asia kuntoon. Olin kentällä alkuoppina saanut katsella, kuinka koneenomistaja työviikon lopuksi aina joutui kaivamaan metsässä hitsivehkeet esille ja hitsaanaan koneensa uudelleen kokoon ratkenneista kohdista. Itse teimme kokeita esimerkiksi kotelomaisille hitsatuille pankoille. Kunnollisin läpihitsautunein hitsein saattoi pankon ylikuormittaa solmuun, mutta hitsit säilyivät ehjinä. Vajailla hitseillä repeilivät pankon levyt toisistaan jo 10...20 % kuormituksella edellisestä ja lentelivät ympäri hallia. Mikä pätee päittäishitseille, pätee soveltaen myös pienaliitoksille. Vuosina 1980-1983, eli Metsäkonetehtaan alusta lähtien toimitti Valmet Tampereelta vain vastuullisesti tehtyjä ja koekäytettyjä, virheettömiä metsäkoneita. Ei sellainen ollut avaruustiedettä, vaan tunnettujen kone- ja laatutekniikoiden huolellista soveltamista. Aluksi jouduimme olemaan "raakoja". Esimerkiksi vuonna 1982 teimme osatoimituksista noin seitsemänsataa reklamaatiota (joista yhtäkään emme hävinneet). Pahimpia olivat suurten hiiletyskarkaistujen hammaspyörien susitukset, koska vain rikkova aineenkoetus vahvisti eräät perustellusti epäilemämme metallurgiset virheet (jotka johtavat vaurioon muutaman viikon käytön jälkeen). Jos rikkomamme koepyörä vahvisti epäillyn virheen, susitettiin koko erä. Jo yksi tällainen susitus maksoi toimittajalle mersun hinnan ja merkitsi kiirettä korvaavan erän toimittamiseksi. Hitsivirheet olivat virheistä lukumääräisesti yleisimpiä, mutta hitsikokoonpanot voitiin onneksi korjata uudelleenhitsauksilla. |
||||
|
|
04.07.2023 08:59 | Timo Haapanen | ||
| Julian mukaan veturina numero 3059, 18 Soek-vaunua perässään. | ||||
|
|
04.07.2023 08:38 | Tommi K Hakala | ||
| Erkki: Nyt yleistyneenä tapana on kohtuulllisen rasituksen hitsauksissa tehdä ne ilman seevauksia, vain isommalla saumalla ja "jonkinlaisella" tunkeutumisella perusaineeseen. Ja lopputulokset ovat aika karuja, kun pienikin liike pääsee kappaleisiin muodostumaan, sauma repeää sisältäpäin. Nim. Metsäkoneen runkoja korjaushitsannut - myös niitä vanhempia Valmetteja. |
||||
|
|
04.07.2023 08:10 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia! Voitko kertoa työn sankareiden nimet? Tämänkin luontoista opettavaa työharjoittelua tarjotaan nuorille (ja vanhemmillekin) Minkiöllä! Työolosuhteetkin ovat aivan kelvolliset. | ||||
|
|
04.07.2023 07:56 | Jari Välimaa | ||
| Ratikkaradan testausta kesäyönä https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009696312.html | ||||
|
04.07.2023 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, mitä tulee sydämeen ja epätahtiin : https://youtu.be/Btil9Z5nONg Suoraan vuodelta 1971, eikun meno päälle! |
||||
|
04.07.2023 01:24 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on hyvin oivallettu kuvakulma, kokonaisuutena hieno otos! | ||||