Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.08.2022 20:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohhoh! Onko siitä kuvaa tai piirrosta? | ||||
|
16.08.2022 20:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
16.08.2022 20:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Hetki menikin ihmetellessä kuvatekstiä :D | ||||
|
16.08.2022 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan henkilö on vaunut.orgissa esiintynyt myös linja-auton puikoissa :) | ||||
|
16.08.2022 19:58 | Juhani Pirttilahti | ||
| Olen täysin samaa mieltä tuosta katosta. 5124:n kattokaarien kohdalla oli lukuisia korroosion alkuja ja niitä sitten puhdisteltiin ja suojattiin. Parimillistä peltiä, mutta pistehitsaamalla päälle tehty liitos on altis korroosiolle. | ||||
|
|
16.08.2022 19:10 | Lasse Reunanen | ||
| Sen vielä ymmärtäisi, että täysin välinpitämättömästi säilytetään, jos noita olisi paljon säästynyt, kuten vaikka lättiä, mutta kun on ainokainen. On vain ajan kysymys, eikä välttämättä edes pitkän ajan, kun alkaa olka riski katon romahtamisrsta lumikuorman takia realisoitua. Varmasti on jo korroisio rakenteita niin vahvasti nakertanut. | ||||
|
16.08.2022 19:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Kapea eteinen kapeimmillaan kapearaiteisella. | ||||
|
|
16.08.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistakaa, että tässä kuvassa poseeraava "Jakobin" teli on aivan eri asia kuin Jakobin teli. Tarkoitan: sellaista kaksiakselista teliä, jonka päällä on kahden vaunun päädyt. Lähin esimerkki on Flirt-junissa. |
||||
|
16.08.2022 17:02 | Samuel Pajunen | ||
| Pääsin näköjään kuvaan :D | ||||
|
|
16.08.2022 16:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Porkkana nousee kuvissa ja kertomuksissa aika ajoin esille, joten selvästi keskustelulle junan säilymisestä on tarvetta. Minusta tilanne ei ole pahin mahdollinen eikä paras mahdollinen, mutta sitä on mahdollista parantaa miettien miten. | ||||
|
|
16.08.2022 16:20 | Mikko Herpman | ||
| No niin kauan kun kalusto on olemassa on se vielä kunnostettavissa. Toki työnmäärä ja hinta koko ajan nousee.. Keitele-Museolla meillä oli myös viimeiset hetket saada Dm7-kalusto katon alle. Mikäli tätä ei olisi saatu olisi kalusto huonontunut kovasti tänä päivänä. Olisihan se hienoa saada edes nyt jotain kattoa näiden päälle. Kylmäkin sääsuoja hidastaa ränsistymistä kovasti. | ||||
|
|
16.08.2022 15:55 | Lasse Reunanen | ||
| Alkavat olla jo menetettyjä. Noihin kun olisi 20 v sitten talkoilla tehty kakkosnelosesta ja peltikatteesta kevyen katoksen ainanaan päälle, niin mitään merkittäviä vahinkoja ei olis käynyt. 2x4 runko, peltikate ja pressuseinät olisi kustantaneet joitain tuhansia, aivan murto-osan siitä mitä nyt merkittävien vaurioiden korjaus maksaa. Lumikuorman kestokin olisi ollut helposti ratkaistavissa oikealla suunnittelulla. Kattorakenne olisi saatu tuettua junaan vaurioittamatta sitä. Sitten jos joskus olisi haave entisöidä tuo, pitäisi kate luonnollisesti purkaa pois, se ei siis olisi mikään talli. Käsittämätöntä omaisuudenhoitoa. | ||||
|
16.08.2022 15:32 | Rasmus Viirre | ||
| Eipä tosiaan kummemmin koristusta ole, mutta voittaa tämä ainakin Sr2:n ADtranz laatan, joka taisi löytyä ainakin 3229:ltä. Sininen on ihan kiva taustaväri. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki 13-14.10.2012 |
16.08.2022 15:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvasarjassa on myös jotain menneelle vuosikymmenelle tyypillistä, kuten käynti satamassa, vaunuja Kalkun pistoraiteella tai vaikka oranssi turvaliivi. :) | ||||
|
16.08.2022 15:05 | Arto Lehto | ||
| Voi olla et muisti pätkii -- ei ollu muuta ylhäällä ku kuvaus aika kameran tallentamana. Tuon olen videosta kaapannu - löysin stil kuvista samasta paikasta kuvan josaon vain tasoristeys ja siinä oli kellonaika --> onsittenkin Raisiosta Turkuun juna | ||||
|
|
16.08.2022 14:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mulla oli tismalleen sama ajatus 15v sitten. :) | ||||
|
|
16.08.2022 12:59 | Julius Viherranta | ||
| Joo, ikkunatiivisteet ovat vuotanut ja sitä kautta sitä vettä on sinne päässyt sen takia aika menetettyjä nämä kaksi yksikköä on jos ei tässä 10v aikana aleta toimiin... | ||||
|
|
16.08.2022 12:34 | Tommi Koskinen | ||
| Kokoonpanoa kun katsoo niin olisiko kuitenkin PAI 65802 Raisiosta? | ||||
|
|
16.08.2022 12:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei pitäisi olla yhtään kivitettyä ikkunaa ellei aivan viimeaikoina ole sellaista tapahtunut. Sen sijaan vesittyneitä lämpölasielementtejä on muutama. Talvella jäätymisen myötä lasien välissä oleva vesi laajenee ja lasi ei sitä voimaa kestä vaan räsähtää säröille. | ||||
|
|
16.08.2022 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on Bredat muumioituneina ja ikkunat kivitettyjä... Surullista. | ||||
|
16.08.2022 11:41 | Juha Kutvonen | ||
| Taisi tuo liikemerkki vaihtua uuteen viimeistään saneerauksen yhteydessä. En ainakaan muista nähneeni yhtään saneerattua veturia siipipyörälogolla. | ||||
|
16.08.2022 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa, Jorma! Tuot loistavasti esiin käytännön ratkaisuja siinä missä minä aikoinaan imin teoriaa itseeni. Lähes asuin Hpk talleilla ja Vlp asemalla joissa seurasin silmä tarkkana työskentelyjä. Puhumattakaan etupäämatkustamisesta. Teoriapuoleni vahvistui entisestään, kun Tku konepajalla pistivät käteeni Riipolan Dm 7- kansion ja myöhemmin syventyminen Moottori kakkoseen antoi tuntikausien ajankulua, kun kynänkärjellä seurasin sähkö- ja paineilmakaavioita sivu sivulta. Jorma, kiitos sinulle, että olet olemassa. |
||||
|
16.08.2022 11:39 | Juha Kutvonen | ||
| Kuva-arvonnasta putkahti aivan mahtavaa silmänamia, hmmm! | ||||
|
|
16.08.2022 11:29 | Petri Nummijoki | ||
| Opastintyypin ja saneeratun Dr13-veturin lisäksi 90-luvulle viittaa ravintolavaunun punainen merkkiraita. Uusi liikemerkki veturin nokallakin on enemmän 90-lukua, vaikka 80-luvullakin vuodesta 1987 lähtien sellaisen näkeminen oli Dr13-veturissa mahdollista. | ||||
|
16.08.2022 11:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Itävaltalaiset junat ainakin ennen vanhaan olivat jotenkin sympaattisen näköisiä. Eivät niin korskeita kuten DB:n eikä niin viimeisen päälle puleerattuja kuin sveitsiläiset. | ||||
|
|
16.08.2022 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilman noita paria yksiyiskohtia on kuin kasarilta. | ||||
|
16.08.2022 10:54 | Timo Salo | ||
| Se on juurikin tuo Mas-vaunu mikä on syöpynyt mieleen... Juhalle sen verran, että hiukan epäloogisia nuo hakutoiminnot. Tämä BMo on virkatarvevaunu(???) ja Mas on tavaravaunu kuten oletin tuon BMo:nkin olevan. Vanhana ei oikein jaksa selvitellä omalla tarmolla noita tyyppejä, kun ne ei niin paljoa edes kiinnosta. Tekniikka ja kuvat mihin on nähty vaivaa ja myös onnistuttu ovat minun juttuni. Kuten myös historialliset kuvat, joita saattaa tutkia tunninkin helposti! Eli jokainen taaplaa tyylillään... :-)https://vaunut.org/kuva/153310?tag0=11%7CMas%7C | ||||
|
16.08.2022 10:42 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos. Syy, miksi halusin pystykuvan, oli nuo taustan risteävät sähköjohdot, jotka näyttivät mielestäni kivoilta ja siksi halusin ne mahduttaa kuvaan. | ||||
|
|
16.08.2022 10:32 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä, mutta saneerattu veturi ja uusi opastintyyppi vievät enemmän ysärille. Tosin nuo opastimet yleistyivät vasta 2000-luvulla. | ||||
|
16.08.2022 10:27 | Juha Kutvonen | ||
| 420-sarjan värityksestä - talvella 1968-69 valmistunut kolmen junayksikön protosarja oli maalattu yksilöllisiin väreihin: 420 001 harmaa-oranssi, 420 002 harmaa-sininen, 420 003 harmaa-punainen. Näistä ensimmäinen oli suunniteltu Ruhrin alueen S-Bahn -liikenteeseen, toinen Müncheniin ja kolmas Frankfurtin ja Stuttgartin alueelle. Sarjajunien valmistuksen aikaan S-Bahn:in väritykseksi oli kuitenkin päätetty harmaa-oranssi, pl. Münchenin alue, joten 420 003 jäi ainoaksi punaharmaaksi yksiköksi. | ||||
|
|
16.08.2022 10:22 | Kari Haapakangas | ||
| Enempi kyllä kasaria dieselin vetämine sinisineen. Kyllä ysäri oli jo punainen sähköllä höystettynä. | ||||
|
|
16.08.2022 10:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tai jopa kasarilta, aivan kuten Karelia tai Savonia aikoinaan. | ||||
|
|
16.08.2022 10:10 | Juha Vuorinen | ||
| Timo hyvin todennäköisesti muistelee Mas-vaunuja, vaikka olihan niitä vaunutyyppejä muitakin, esim. Ma ja Mah. Ja Mas:sta oli myös kolme eri kokoista versiota. Tässä BMo:ssa on vanhoista Mas-vaunuista kaksi suurinta 15 kuution kuuppaa peräkkäin. Bmo:t ovat jatkumo rautatielaitoksemme kierrätysperinteelle, eli miksi ostaa kaupasta uutta, kun voi omassa pajassa askarrella vanhoista: aikanaan Mas:ssa vanhalle G-vaunun alustalle asennettiin uusi kuuppa, BMo:ssa nämä kuupat siirrettiin toiselle vanhalle alustalle (liekö Ob/Oc -alustoja kaikki?). Sen verran vielä Timolle loppuun ohjausta, että täälläkin on erinomaiset hakutoiminnot, joilla voi katsella aikaisemmin julkaistuja kuvia ja hakea tietoa sekä erilaisten tunnisteiden että kuvatekstihaun perusteella. Silloin ei tarvitse kirjoitella, että "mitä lienee" ja "ei mene jakeluun". Minä ainakin pidän sitä kanssaharrastajien aliarviointina, ettei viitsitä edes perusasioita selvittää itse ja laittaa kohdalleen. Asialliset kysymykset ovat sitten erikseen, jos tietoa ei löydy. Plussaa kuitenkin siitä, että tällä kertaa kuvaussuunta oli edes radalle päin... |
||||
|
|
16.08.2022 09:04 | Juha Kutvonen | ||
| Ysäritunnelma on vahvasti aistittavissa tässä kuvassa. | ||||
|
16.08.2022 08:59 | Arto Lehto | ||
| Aikoinaan kuvassa kuvaajan takana oli tasoristeys joka poistui kun ratalinjaa muutettiin - uusi tulee hieman eri paikkaan.Vanha tielinja tuli Tukholmankadun kulmassa olevan talon viereen.Kiitos karttalinkistä. | ||||
|
16.08.2022 08:43 | Timo Salo | ||
| Kerrassaan mainio tilannekuva sattumana Tapiolta (R.I.P.)!!! Tapion henkeä kun saataisiin näillekkin sivuille, niin olisi paljon mukavampi harrastaa. Ei yhtään v.....lukommenttia, aina ystävällinen kaikille, eikä yhtään kuvan täyttävää, kohteen piilottavaa pönötys-omakuvaa... Parhaat menee AINA ensin! | ||||
|
|
16.08.2022 07:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Alkuperäinen silta oli huomattavasti pitempi: Kolmejänteinen teräsristikkosilta, lisäksi molemmissa päissä vielä kolme lyhyttä jännettä. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki 13-14.10.2012 |
16.08.2022 06:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Enpä olisi retkellä uskonut, että sieltä tullaan julkaisemaan kuvasarja elokuisena yönä kymmenen vuotta myöhemmin! | ||||
|
15.08.2022 23:28 | Jussi Tepponen | ||
| Näin se on. As Oy Luotsilinna on juuri Tallbergin (Tai Pauligin) talo. Luotsikatu 1 tai Satamakatu 7 (Tontin numero on Satamakatu 7). Talon Piirustukset hyväksyttiin heinäkuussa 1897 (Hufvudstadsbladet, 31.07.1897, nro 204, s. 3) ja Piharakennuksen lokakuussa 1898 (Aftonposten, 08.10.1898, nro 233, s. 2). Päärakennus lienee valmistunut kesäkuussa 1898 (linkit yllä). Puussa ei kuvassa ole juurikaan lehtiä, joten olisiko kuva toukokuulta 1898. Oihonna on lähtenyt mm 22.5. Helsingistä Tukholmaan (Nya Pressen, 11.05.1898, nro 126, s. 1). Döbeln lähtenyt Helsingistä Haminaan 20.5. klo 11. (Uusi Suometar, 13.05.1898, nro 109, s. 1) ja Orion on saapunut 19.5. Helsinkiin (Nya Pressen, 22.05.1898, nro 136 B, s. 4). Eli kaikki kolme laivaa ovat olleet 19.5.1898 Helsingissä. Liekö tuo kuvauspäivä, kun varjoista päätelleen kyse on iltapäivästä? |
||||
|
|
15.08.2022 23:11 | Petri Kiviniemi | ||
| Kyllä, Tallbergin talo eli Luotsilinna. Satamakatu 7/Luotsikatu 1. | ||||
|
|
15.08.2022 23:02 | John Lindroth | ||
| Tuo valmisteilla oleva talo voisi olla ns.Luotsinlinna Luotsikadun ja Satamakadun risteyksessä,eli Tallbergin talo .Sen alakerrassa toimi pitkään PYP pankin konttori.Talo valmistui 1898. | ||||
|
|
15.08.2022 22:56 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos näkemyksestä. Tarkoitin nimenomaan 70- ja 80-lukujen tilannetta, kuten varmaan Jounikin. Höyryvetureihin tai 30-luvun moottorivaunuihin en usko monenkaan halunneen Lättähatusta takaisin. | ||||
|
|
15.08.2022 22:38 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin ansiokkaasti on Topi tutkaillut lätän sähkökaavioita. Pienen pieni huomautus noihin ajokahvan ja vaihdekytkimen asentoihin: ylöspäin vaihdettaessa ei vapauteta vaihdekytkintä heti, vaan odotellaan kierrosten laskua koskematta tehonsäätöön (tai voi halutessaan laskea ajojohdon painetta) (minulla tapana vasta kolmoselta neloselle), kun kierrokset putoavat (arvion mukaan) seuraavan vaihteen kierrosluku-alueelle vapautetaan vaihdekytkin. Alaspäin vaihdettaessa täytyy vaihdekytkin olla hitaammalle asennossa, kunnes ajokytkimellä on saavutettu moottorien kierrosluku ja vasta sitteen vapautetaan vaihdekytkin (joskus onnistuu sulavasti, joskus ei). Entä asento 6? Esa: Jos moottorit ovat käynnissä, keskelle jäänyt suunta moottorivaunussa paljastuu nopeusmittarin näyttäessä n.30km/h. Ajopöytä auki (muut junanpöydät kiini), moottorin sammutus ja sen viimeisillä kierroksilla suunnan kääntö haluttuun suuntaan (lähes aina onnistui). Ei välikaapeleiden irroituksia tai perätulpan uudelleen asennuksia. Petri: Lättien tullessa elettiin vielä h-vet. aikaa. Manuaalityö osaltaan helpottui. Omakohtaisesti pidin lätässä työskentelystä (1970-luvun jälkipuoliskolla alkaen). |
||||
|
|
15.08.2022 22:36 | Petri Kiviniemi | ||
| Tallbergin talo valmistumisajankohta lähteitä: Helsingin jugend, arkkitehtuuriopas, Helsingin Kaupunginmuseo https://aboutartnouveau.wordpress.com/2020/08/04/satamakatu-7-helsinkis-first-art-nouveau-building/ https://helsinkijugendstil.com/satamakatu-7/ |
||||
|
|
15.08.2022 22:33 | Jussi Tepponen | ||
| Tallbergin talon valmistumisajankohdaksi on muissa lähteissä ilmoitettu 1898 tai 1898 jälkeen. Tällöin tuo voisi juuri olla 16.5.1898 jälkeen. Laiva on myös tosi uuden oloinen ja voisi olla jopa kuvaajan kohteena. | ||||
|
|
15.08.2022 22:29 | Timo Salo | ||
| Kiitti tyhjentävästä selostuksesta! Ihmetyttää urakoitsijoiden ja erityyppisten vaunujen määrä! 60/70-luvulla oli vain VR ja yksi sepelivaunutyyppi... Muistan sen ulkonäön, mutta siitä litterasta ei hajuakaan. | ||||
|
15.08.2022 22:21 | Lasse Reunanen | ||
| No sieltähän se ajankohta löytyi, kun vaan ymmärsi kuvasta katsoa numeron... | ||||
|
|
15.08.2022 22:17 | Lasse Reunanen | ||
| Vertailin useita Wellamon ja Oihonnan kuvia, niin Wellamon rungossa avoimien lastiovien perän puolella oven alareunan korkeudella on jokaisessa kuvassa musta piste, ikkunaventtiili tai joku muu avattava luukku, tms. Oihonnan kuvissa sitä ei näy yhdessäkään. Eli melkein varmasti voin julistaa tuon laivan Oihonnaksi. Elisiis silloin se on kuvattu 16.5.1898 jälkeen. | ||||
|
|
15.08.2022 22:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Uad-vaunujen rakenneselostus löytyy vuoden 1990 VR-tiedotuksista numerossa 37/90, sivuilta 9–10 (PDF-dokumentin sivut 420–421.) https://www.doria.fi/handle/10024/171680 | ||||
|
|
15.08.2022 22:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Sepelivaunuja on pääasiassa kahta erilaista, BMo ja Uad. BMo-vaunusta on myös Etvsa-muunnelma, joka sisältää sepeliauran. NRC Group (ex. VR Track, ex. VR-Rata) on käyttänyt jokaista niitä, ja näköjään käyttävät muutkin. | ||||
|
|
15.08.2022 22:07 | Oula Ahlholm | ||
| On tämä näinkin komea kuva! | ||||