Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.05.2023 07:54 | Kari Haapakangas | ||
| Nykyisellään tosin jos haluaa tarjota erityisen hyvää kalakeittoa, niin sitä EI tehdä lohesta... | ||||
|
03.05.2023 23:23 | Jouni Halinen | ||
| Olin -91 marras/joulukuussa Nykissä, kaverit juoksi maratonia. Käteen sattui ilmaisjakelulehti, siinä oli kokosivun juttu valokuvineen siitä että viimeinen metrojuna oli putsattu töhryistä, ja enkä tosiaan nähnyt yhtään junaa joissa näitä olisi ollut. Olen aina ajatellut, josko se menisi meilläkin "pois muodista", mutta taitaa olla turha toivo. | ||||
|
03.05.2023 22:33 | Mikko Ketolainen | ||
| Nyt löytyi samannäköinen kulkupeli kuin tunnarissa, eli tuo oikean puoleinen https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Line_(MBTA)#/media/File:MBTA_Red_Line_1400_series.JPG | ||||
|
|
03.05.2023 21:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joskus vaan on huvittanut, kun haukiparka onkin muuttunut loheksi muutamalla tipalla elintarvikeväriä... Siten ravintoloitsijalla on ollut tilaisuus "parannella" hauki- eikun lohikeiton hintaa ylemmäksi. Liikkeenhoidollisesta koulutuksesta on aina etua, ilmisrlvästi. Ikivanha juttu sekin kuinka naudanpaisti on kokenut sukupuolenvaihdoksen lehmästä sonniksi, suit sait sukkelasti paistinpannulla lojuessaan. |
||||
|
03.05.2023 21:04 | Pasi Seppälä | ||
| Komeat värit. Hieno on. | ||||
|
03.05.2023 19:48 | Hannu Peltola | ||
| Minun pitikin jo kommentoida tähän kuvaan kiskotusta! Tämä on todennäköisesti joko Class 3 -rataluokan rataa, jossa maksiminopeudet tavara- ja henkilöjunille ovat 40 ja 60 mph tai Class 4 -rataa, jossa nopeudet ovat vastaavasti 60 ja 80 mph. Kiskotus on raskasta, mutta palakiskoja naulattuna puupölkyille. Jokaisen kiskonjatkeen kohdalla huomaa kiskon painumisen. Onneksi kiskojen vaihto on käynnistymässä! | ||||
|
|
03.05.2023 18:56 | Miitre Timonen | ||
| Lohikeitto on aina hyvää. | ||||
|
|
03.05.2023 18:25 | Kari Kuusela | ||
| Tässäpä todelliset pätkäkiskoraiteet. Mutta parannusta asiaan näköjään on luvassa. | ||||
|
03.05.2023 17:17 | Robert Sand | ||
| Näyttäisi olevan laippa/kiskovoitelulaitteen sulkuhana. | ||||
|
03.05.2023 14:39 | Hannu Peltola | ||
| Totta Kari ja Rainer, kirjoitin nopeasti epähuomiossa väärin! | ||||
|
|
03.05.2023 14:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Teekutsuista lisää eli Kari on oikeassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Bostonin_teekutsut Suomen kahvinjuonti alkoi tosissaan raittiusliikkeen ansiosta 1800-1900 -lukujen taitteessa kun haluttiin saada alkoholille persot suomalaiset tarjoamaan juhlissa kahvia juhlajuomana ja "sen seitsemän sorttia". |
||||
|
|
03.05.2023 14:05 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm, ei kyllä vaikuta uskottavalta, että kapinointi olisi kohdistunut tulliVAPAUTTA vastaan. Eikö kyseessä ollut kauppakomppanian yksinoikeus tuoda teetä siirtokuntiin, ja tästä yksinoikeudesta teestä maksettiin veroa. Ja tätä veroa vastaan sitten kapinoitiin? | ||||
|
|
03.05.2023 13:44 | Hannu Peltola | ||
| Boston Tea Partyn historiaa lukiessani törmäsiin pieneen historialliseen yksityiskohtaan: brittiläisen teen tullivapaus koettiin niin suurena epäkohtana, että isanmaalliset yhdysvaltalaiset siirtyivät (brittiläisen) teen juomisesta kahvin juontiin ja tästä syystä Yhdysvalloista kehittyi kahvikansa. Suomi on tunnetusti perinteinen kahvimaa ja laajempi käyttö on alkanut juuri samoihin aikoihin Boston Tea Partyn kanssa, vuonna 1773 Turkuun avattiin ensimmäinen kahvila: https://www.kahvi.fi/kahvin-historia/ruotsi-suomi-omaksui-kahvin.html | ||||
|
|
03.05.2023 12:48 | Vertti Kontinen | ||
| Mikä kuva! Epäonnista, kun tämä Kemijärven juna tuntuu hajotessaan jäävän aina johonkin Iisalmen pohjoispuolelle. Sinne pääsemiseen kestää tovi jo pelkällä apuveturilla | ||||
|
|
03.05.2023 11:37 | Kari Haapakangas | ||
| Mihin järjestelmään mahtaa liittyä vasemmalla raiteitten välissä näkyvä hana? | ||||
|
|
03.05.2023 11:37 | Hannu Peltola | ||
| On hieno kuva! Ja peräti tuplakoneet keulilla... | ||||
|
|
03.05.2023 11:30 | Kari Haapakangas | ||
| Tai ehkäpä niihin ei ole jätetty porsaanreikiä. "juu, minun autoni, mutta minä en ajanut, ja ei, en tiedä, kuka sillä oli liikkeellä..." | ||||
|
03.05.2023 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Otto, junayhtiöt saavat itse päättää juniensa numeroinnin. Vanhaan hyvään aikaan, kun henkilöjunat olivat eri yhtiöillä vielä tärkeässä roolissa, radan tärkein henkilöjuna oli tyypillisesti junapari #1/#2. Esimerkiksi Union Pacificillä tämä juna oli loistelias "The Overland Limited" Chicagon ja San Franciscon välillä ja Great Northernilla yhtä hieno "The Empire Builder" Chicagon ja Seattlen/Portlandin välillä. Jollain pienellä paikallisella rautatiellä saattoi olla henkilöliikennettä ja junapari #1/#2 oli parhaimmillaan / hauskimmillaan yksittäinen Doodle-Bug -moottorivaunu, joka ajoi edestakaisin ratalinjan. Boston on New Englandin suurin kaupunki ja aikanaan mm. Boston & Maine Railroadin ja muiden paikallisten yhtiöiden pääpaikka. Aikanaan on ollut luontevaa, että parittomat numerot ml. 1 on annettu Bostonista lähteville junille. MBTA on selvästi jatkanut tätä käytäntöä. |
||||
|
|
03.05.2023 11:16 | Hannu Peltola | ||
| Tälläkin matkalla törmäsimme useaan kertaan kyltteihin, joissa lukijoita kielletään töhöilemästä. Kyltin voima on USA:ssa aivan eri tasolla kuin Suomessa: rangaistukset ovat tuntuvia ja jos töhöilystä on varoitettu ennalta, ei voi vedota tietämättömyyteen, turististatukseen, tyhmyyteen tai mihinkään muuhunkaan! | ||||
|
03.05.2023 11:07 | Hannu Peltola | ||
| Rainer, ote MIT:n kotisivuilta: "Boston’s public transportation system is the MBTA, known as “the T.” Subway: From any terminal at Logan Airport, take the Silver Line bus to South Station. At South Station, change to the Red Line subway to Kendall/MIT (inbound toward Alewife). The ride should take about 30 minutes and is free. Bus: The 64, 68, and 85 lines stop near the MIT Welcome Center. The #1 bus stops on Massachusetts Avenue, about a 15-minute walk from the Welcome Center. Shuttle: The EZ Ride shuttle runs to and from Boston’s North Station, with stops at Kendall Square and around MIT’s campus (Note: EZRide is not operated by the MBTA; fare is $2 cash per trip)." Eli metroasema on punaisen linjan Kendall. Tässä kuvan kartassa ei näköjään olekaan kuvattu kuin metron vaihtoasemat. |
||||
|
|
03.05.2023 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Olli lisätiedosta, ihmettelin jo paikan päällä ja uudemman kerran kuvia lisätessä näitä punavaloja. Tämä juna on esimerkiksi kuvassa matkalla oikealle (pohjoiseen) ja silti keulalla on punavalot. | ||||
|
|
03.05.2023 10:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko Harwardin ja MIT:n yliopistokampukset jossain tämän verkoston piirissä? En löydä sen nimisiä asemia, mutta jossain kai niiden pitäisi olla, koska ei kai ne kokonaan maaseudulla ole? | ||||
|
|
03.05.2023 10:11 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Bostonin metroissa on muuten kuvassakin näkyvä erikoisuus, eli punavalot ovat päällä junan kummassakin päässä kulkusuunnasta riippumatta. Tässäkin kuvassa juna tulee kohti kuvaajaa, itseasiassa pieni valkoinen tuikku määränpääkyltin alla kertoo että junaa ohjataan tästä päästä. Punavaloilun tarkoitusta voi vain arvailla... | ||||
|
03.05.2023 09:44 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tästä tuli toukokuun kalenterikuva havaintokansioon. Hieno kuva ja ei yhtään viherpiiperryksellä raiskattua veturia. | ||||
|
|
03.05.2023 09:34 | Jussi Laukkanen | ||
| Kyltti, jossa lukee “No trespassing, violators will be shot and survivors shot again” on tosiaan jonkinlainen klassikko USA:ssa ja sitä näkee varsinkin maaseudulla pikkufirmojen varastojen aidoissa ja toimistokoppien seinillä. Se lienee syntynyt muunnoksena virallisemmasta versiosta, joka menee suurin piirtein ”No trespassing, private property, trespassers will be prosecuted”. Ei kai USA:ssakaan saa ketään suin päin mennä ampumaan, mutta joissain osavaltioissa laki on kyllä vahvasti kiinteistön omistajan puolella. Junabongari kohtaa USA:ssa varmasti kylttejä, joissa muistutetaan liikkumisen olevan ankarasti kiellettyä rata-alueella. |
||||
|
|
03.05.2023 08:31 | Kari Haapakangas | ||
| Massachusetts on jenkkiosavaltioista yksi vaikeimmin lausuttavissa suomalaiselle. Tästä asiasta väännettiin aikoinaan jopa hampurilaismainos. | ||||
|
|
03.05.2023 07:55 | Otto Tuomainen | ||
| Infotauluja ei hirveästi kuvailla. Tätäkin rautatieliikenteen osa-aluetta pitäisi muistaa tallentaa. Onko noissa USA:n junanumeroissa jotain yleistä logiikkaa vai pystyykö rautatieyhtiö itse vapaasti päättämään miten junassa numeroi? Kaikki South Stationilta lähtevät junat näyttäisivät olevan numeroltaan parittomia. | ||||
|
03.05.2023 02:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan bussi on U. T. Tuomen #4, HRX-404, kori Kutter 9SS, koritehtaan valmistusnumerolla #850. Valmistumispäivämäärä oli 2.4.1984. Alustana oli Mercedes - Benz O 303 15R. Istumapaikkoja 53, turisti-istuimilla. Ovimerkintänä 1 + 0. Bussi poistui Tuomelta vuonna 1989. Seuraavaksi omistajaksi oli merkitty Laten Auto - niminen vuokraamo. Sen jälkeen, vuonna 1990, HRX-404:n omisti Turunen Hannu. Auto on merkitty poistetuksi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Tiedot Bussidata-sivustolta ja kirjasta "Linja-autot Kutter 9 ja Kutter Deca", painatusvuosi 2021. |
||||
|
|
03.05.2023 00:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu: - "Survivors will be shot again!" | ||||
|
03.05.2023 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Junien lisäksi sotakoneet ovat aina kiinnostaneet minua(kin). Jouni muisteli toisen kuvan yhteydessä, miten oli koltiaisena nähnyt SJ:n D-veturin ja se oli jättänyt lähtemättömät muistijäljet. Minulle vastaava tapahtuma oli Helsinki AirShow 1977, jossa mm. nelimoottorinen Avro Lancaster -pommikone suoritti ylilennon ja Viggen antoi äänimaistiaisia jälkipolttimen tuottamasta kumusta! | ||||
|
02.05.2023 23:44 | Vertti Kontinen | ||
| Voi hyvinkin olla. Myöskään Kanadalaiset CN ja CPKC (KCS:n osuus ei tiedossa, mutta ainakin CP) eivät käytä vilkkuvia puskinvaloja, tämä tukisi tuota teoriaa | ||||
|
|
02.05.2023 23:36 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä lisäys Vertti! Voi olla, että läntiset yhtiöt eivät käytä vilkkuvia puskinvaloja, koska valtaosa reiteistä kulkee asumattomilla seuduilla ja muutama suurempi kaupunki on lähinnä poikkeus. Idässä asukastiheys ja kaupunkien määrä on paljon suurempi. | ||||
|
|
02.05.2023 23:34 | Hannu Peltola | ||
| Mikko, vaikea sanoa! En itse tunne ollenkaan Bostonin metrojunia, mutta googlaamalla punaisen linjan sarja #1 voisi olla hyvä kandidaatti. Nämä ovat Samien ikäisiä, valmistettu 1969-1970: https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Line_(MBTA)#/media/File:MBTA_Red_Line_1522.jpg | ||||
|
|
02.05.2023 23:33 | Vertti Kontinen | ||
| Ja näköjään kommenttia kirjoittaessa kerkeisi Hannu jo paljastamaan oikean vastauksen :) | ||||
|
|
02.05.2023 23:32 | Vertti Kontinen | ||
| Kuten täällä on jo mainittu, huomaa torven käytön puskinvaloista (tai siis jenkkiläisittäin ditch lights). Useimpien Amerikkalaisten rautatieyhtiöiden veturit vilkuttavat vuorotellen puskinvalojaan torvea soitettaessa, sekä veturista ja rautatieyhtiöstä riippuen myös soittokello menee päälle. Tähän tosin ainakin läntiset rautatieyhtiöt BNSF ja Union Pacific tekevät poikkeuksen, sillä ainakaan niiden vetureissa ei pitäisi olla vilkkuvia puskinvaloja (poikkeuksia löytyy), mutta sen sijaan suurimmat itäiset rautatieyhtiöt, esim. Norfolk Southern ja CSX käyttävät vilkkuvia puskinvaloja (taas, poikkeuksia löytyy). |
||||
|
|
02.05.2023 23:31 | Hannu Peltola | ||
| En ainakaan nähnyt, että ohjausvaunuja olisi ollut keskellä runkoa. Halukkuus näpälöidä hoituu Yhdysvalloissa yksinkertisesti pelkällä kyltillä, esimerkiksi "Unauthorized use prohibited" tai jos haluaa ilmaista asian selkeämmin: "Trespassers will be shot!" | ||||
|
02.05.2023 23:28 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, 134 ensimmäistä D-veturia oli puukorisia (numerot 101-245). Näitä tehtiin eri moottoreilla ja välityksillä ja Dg oli tosiaan tavarajunakäyttöön. Nopein oli Dr, joka saattoi kiitää aivan hurjaa 120 km/h nopeutta. Lisätietoa näistä löydät vaikka täältä: https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=20&litra=D&typenr=1 | ||||
|
|
02.05.2023 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö matkustajilla mahdollisuus (tarvittaessa) kulkea päätyoven kautta (vaunu keskellä junarunkoa)? Kuinka on estetty halukkuus näpelöidä katkaisimia ohikulkiessaan? | ||||
|
02.05.2023 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Nämä tämän kuvasarjan loppupään kuvat on kuvattu Nokia S9 -kännykälläni, jonka kamera jättää paljon toivomisen varaa. Sonyn järjestelmäkamerasta loppui juuri ennen Malden Centeriä akku ja oli pakko turvautua kännykkään. S9:n ominaisuudet loppuvat heti, kun on hivenen haastavampi tilanne, kuten tämän kuvan vastavalo. | ||||
|
|
02.05.2023 23:21 | Jouni Halinen | ||
| Siinähän se on, kiitos Hannu. Tämä on syöpynyt 5 vuotiaan pojan koltiaisen verkkokalvolle, ja nyt 60 vuoden jälkeen se on taas katsottavissa. Veturin suurin nopeus on näemmä 75 km/h joten tämä ei varmaan vetänyt meidän junaa?. Veturissa on tasainen puupanelointi ja pinta vaikuttaa lähinnä lakatulta, ei ole siis puuvaunujen kaltainen. | ||||
|
02.05.2023 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä liikenteenohjaajalla on tuolla tosiaan kädet täynnä töitä! Junaliikenne on vilkasta ja reittejä haarautuu useisiin eri suuntiin. | ||||
|
|
02.05.2023 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Juu, en ehtinyt vielä tässä vastata, mutta toisessa kuvassa syy tuli selitettyä: rautatieyhtiöt olivat toisilleen niin mustasukkaisia, että Union Station jäi rakentamatta. Myös tilaa olisi ollut hankala löytää Bostonin keskustasta. | ||||
|
|
02.05.2023 23:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fokker D.XXI ei voinut kehuskella suurella lentonopeudellaan, mutta ei ne neuvosto-SB:t ja Iljushin DB-3:tkaan kovin kiiruhtavaisia olleet. Kun suomalaiset latasivat Fokkereiden konekiväärien patruunavöihin myös valojuovapatruunoita, niin ne tehosivat, paitsi luotisuihkujen suuntaamisapuna, niin myös sytyttivät pommikoneiden siivissä olleet polttoainetankit tuleen. Waspi-Fokkerit olivat oikeastaan pakon sanelema ratkaisu, kun valmisteilla olleet Blenheimit vaativat Mercury-moottoreita. Neukkukoneissa ei ollut silloin vielä itsetiivistäviä tankkeja, so. raakakumikerroksia tankkien päällysteinä. Osuman tullessa vuotanut lentobensiini turvotti kumiin tulleen reiän umpeen. Ja taas mentiin! Lend-Leasesta oli sekin hyöty neuvostolentäjille, että Spitfireissä ja Hurricaneissa oli moternit heijastintähtäimet (Barr & Stroud?). Sitä ennen neuvostokoneissa oli kömpelösti valkoisella maalilla ja vapaalla kädellä tuherretut ympyrät tuulilaseissa (eläköön toveri Reguspatoff!). Mitä Morane-Saulnier MS 406:een tulee, sen syntymävikana oli nuhapumpun luonteinen Hispano-Suizan moottori. Kun Suomipoika nakkasi Moranen nokalle neukkujen Hispano-Suizasta edelleen kehittelemän Klimovin, niin saivat aikaiseksi "Mörkö-Moranen". Kovin hirveää sovittelutyösambaa ei tarvinnut tällöin harrastaa, peltisepät senkun vasaroivat uudet suojapellit nokille. Tuloksena: lentäjäslangilla "II luokan hävittäjäksi" kutsuttu lentolaite! Niin, ja neukut onnistuivat hyvin Shvetsov-tähtimoottorillaan, edelleen kehitelmänä Wright-Cyclonesta...! I-16 ei kovin nopea ollut, mutta niin sairaan ketterä, kuten kansalliset Espanjassa joutuivat huomaamaan. Heiluritaktiikka puri näihin kyllä. Ajatella, jos Suomen "Ilmailutarha" olisi onnistunut saamaan Heinkel He 112 B - hävittäjiä tykkiaseistuksella? Heinkel He 112 varhaisversio oli se tyyppi, jonka kanssa Messerschmitt Bf 109 esiintyi valintatilaisuudessa, että kummasta tulee Luftwaffelle pääasiallinen hävittäjäkone. He 112 B oli A-versioon verrattuna aivan toisenlainen kone, mutta Messerschmitt oli siinä vaiheessa jo vetänyt pitemmän korren. Tehtailija Ernst Heinkel oli pahastunut asian saamasta käänteestä sydänjuuriaan myöten. 112:aa kyllä meni käyttöön jonkin verran: Condor-legioonalle, Japaniin ja Unkariinkin. Romania myös sai näitä. Eikä Messerschmitt Bf 109 F:kään olisi huono valinta Suomelta ollut. Asiantuntijat ja 109:illä lentäneet pitivät sitä parhaana versiona koko tyypistä. |
||||
|
Kuvasarja: Bostonin lähiliikennettä kesällä 2022 |
02.05.2023 23:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Nyt tämä sarja on kokonaan julkaistu! | ||||
|
|
02.05.2023 23:17 | Hannu Peltola | ||
| Oikea vastaus on tosiaan tuo Elmerin mainitsema puskinvalojen vilkkuminen. Useammassa tämänkin kuvasarjan kuvassa voi havaita ainoastaan toisen puskinvalon palavan ja siitä tietää kuvaajan parhaillaan nauttivan "riittävän" kovaäänisestä torven äänestä! | ||||
|
|
02.05.2023 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ihmettelylleni löytyikin vastaus kuvan https://vaunut.org/kuva/161900?a=1 kuvatekstistä, kiitokset. |
||||
|
02.05.2023 23:13 | Jyrki Talvi | ||
| Sähköistys etenee, hiljalleen kohti Hankoa joko osa syöttö ja välikytkinasemista on rakenteilla. | ||||
|
|
02.05.2023 22:50 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, tässähän se! Onneksi Vaunut.orgissa on kattavasti myös ulkomaankuvia!. Linkin kuvassa on ensimmäinen D-veturi 101 vuodelta 1925: https://vaunut.org/kuva/104785?maa=141&t=D-veturi | ||||
|
|
02.05.2023 22:42 | Arto Papunen | ||
| Lieneekö sotilaskuljetukset ainoita mitä on joskus yritetty kilpailuttaa julkisen vallan toimesta vaikka toki muilla ei vielä resursseja ole ollut vastata tarjouspyyntöön.. | ||||
|
|
02.05.2023 22:38 | Jouni Halinen | ||
| Viesti Juha-Pekalle: "Talo elää tavallaan vieraat tulee ajallaan". Eli kun kuvanlisäyksessä ja kuvahaussa on maininta ulkomaan kuvista, niin on täysin hyväksyttävää lisätä niitä tänne, mutta katselu pakkoa ei ole. Eli miksi jankata tästä asiasta. Todella typerää touhua nuorelta mieheltä. Ei minuakaan suuresti kiinnosta ulkomaan kuvat, paitsi silloin kun on itsellä jonkinmoinen muistikuva ko. kalustosta. Mulla on sellainen vuodelta 1963. Matkustin silloin perheen kanssa Tukholmasta Uddevallaan. Vieläkin muistan sen hämmennyksen kun näin sähköveturin, joka oli puupaneloitu (vähän kuin Suomen puuvaunut, värikin oli samankaltainen) joten se näytti vähän oudolta. Olen joskus nähnyt täällä kuvan ko. veturista, jotenkin muistan että veturi oli valmistettu jo 20/30-luvulla?. En nyt kuitenkaan löydä sitä, löytääkö joku muu? vaikka jostain muualta? |
||||
|
|
02.05.2023 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jopas on raidehässäkkää, vähemmästäkin joutuisi vaihdemiesoletettu psykoosiin. Minkähänlainen mahtaa olla releasetinlaitteen näyttö- ja käyttötaulu...? |
||||
#/media/File:MBTA_Red_Line_1400_series.JPG){kind=link}
#/media/File:MBTA_Red_Line_1522.jpg){kind=link}