|
|
04.07.2023 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, mitä tulee sydämeen ja epätahtiin : https://youtu.be/Btil9Z5nONg Suoraan vuodelta 1971, eikun meno päälle! |
||||
|
|
04.07.2023 01:24 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on hyvin oivallettu kuvakulma, kokonaisuutena hieno otos! | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Uumajan seudulta |
04.07.2023 01:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Panu, tämä on hieno kuvasarja mielenkiintoisista paikoista! | ||||
|
|
04.07.2023 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Minulla edellinen kokemus Yhdysvaltojen ja Kanadan rajan ylittämisestä on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1998. Tuolloin autolla rajan ylittäminen sujui todella helposti, kuskin ikkuna luukulla auki ja passiin lyötiin leimat. Madawaskan ja Edmundstonin välillä on kävelysilta ja sitä pitkin olisi päässyt kävellen rajan yli, tosin kyseessä on virallinen rajanylityspaikka, kuten Jouni mainitsi pakolliseksi. Suomalainen tosin tarvitsee Kanadaan sähköisen maahantulokaavakkeen täyttämisen (vrt. USA:n ESTA). Jouni: Fordin F100-pickup on ollut vuosikausia USA:n myydyin henkilöauto. Tavallaan pickup on todella näppärä kaikenlaiseen kuljetukseen ja kun autot ovat suomalaisittain halpoja, perheen kakkos- tai kolmosauto voi hyvinkin olla pickup, jota käytetään, kun on tarve kuljettaa jotain suurempaa. Mainessa tosin ilmasto on samanlainen kuin Suomessa ja talvella pickupin lavalta saa kyllä lapioida lunta! |
||||
|
|
04.07.2023 01:04 | Hannu Peltola | ||
| Voin kertoa kokemuksesta, että 230 V kädestä sydämen kautta jalkaan ja siitä märällä lattialla lattiakaivoon on myös ikimuistoinen kokemus! Nuorena poikana olin Ibizalla ja pienessä krapulassa otin kädellä kylpyhuoneen seinästä tukea. Kappas kehveliä, nojasin juuri pistorasian päälle, josta espanjalainen sähköasentaja oli unohtanut suojakannen. Krapula loppui kyllä saman tien, mutta sydän hakkasi aika epävireisesti hetken aikaa... | ||||
|
|
04.07.2023 00:55 | Hannu Peltola | ||
| Wau! | ||||
|
|
04.07.2023 00:50 | Hannu Peltola | ||
| Oijoi joi! | ||||
|
|
04.07.2023 00:47 | Hannu Peltola | ||
| Onpa kertakaikkiaan upea! Tätä kuvaa en ollut aikaisemmin huomannutkaan... | ||||
|
|
03.07.2023 23:50 | Johannes Erra | ||
| Tämä rata on itse asiassa osa Salzburger Lokalbahnen AG:n rataverkkoa, yhtiön ainoana 600 mm raideleveyden ratana. | ||||
|
|
03.07.2023 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ja Tiusalasta tulleet, Notkola seuraavaksi ja sitten tullaan Haapamäelle". | ||||
|
|
03.07.2023 21:40 | Panu Breilin | ||
| Ensi sunnuntaina näyttäisi olevan ohjelmassa tunnelin vaunujen vaihto? https://juliadata.fi/timetables?s=12982&d=9.7.2023 https://juliadata.fi/timetables?s=12983&d=9.7.2023 Menojunan kokoonpanoksi on merkitty 2x Tka7 + 3x Eipt + EFit. | ||||
|
|
03.07.2023 21:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jari, kyllä sitäkin nähtiin. ;D | ||||
|
|
03.07.2023 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Vanhemmissa vaunuissa, kuten Kummereissa https://vaunut.org/kuva/43303 ja ASEA:n pienissä ruotsalais-standardivaunuissa https://vaunut.org/kuva/111743, niissä oli kattovalokorokkeessa avattavat pienet tuuletusikkunat. Ja onhan noita muinoin ollut monenmoisia muitakin. Esim. ASEA:n 1910-luvun telivaunuissa oli simpukka-malliset ja 1920-luvun Brillin vaunuissa puolestaan kupu-malliset tuuletusventtiilit. ASEA:n 1940-luvun telivaunuissa oli peräseinän yläosassa iso tuuletusroottori... |
||||
|
|
03.07.2023 20:51 | Jyrki Längman | ||
| Video https://youtu.be/L3SSepW6E4A |
||||
|
|
03.07.2023 20:45 | Markus Selin | ||
| 2 näyttäisi palaavan Fredrikinkadulle tänä syksynä ainakin kunnes Mannerheimintien peruskorjauksen 1. vaihe on valmis. | ||||
|
|
03.07.2023 20:22 | Miitre Timonen | ||
| Hieno kuva:) | ||||
|
|
03.07.2023 19:18 | Erkki Nuutio | ||
| Hienoa alkuperäisen liittämismenetelmän soveltamista ja korjaamista siten ettei telirunko muutu toisen näköiseksi läheltäkään katsoen Yllättävän vähän ruostuen ja kuluen ovat levy- ja liukupinnat kestäneet käyttöä yli sata vuotta. Joskus esimerkiksi kuorma-auton rungot alueilta, joissa kaksi runkopalkkia tai runko- ja poikkipalkki on liitetty toisiinsa niiteillä tai ruuveilla, ovat ruostuneet jopa hylkykuntoon vasta kymmenisen vuotta käytettynä. Rakokorroosio puree kun ohuet palkit (noin 8...5 mm) elävät hieman liitosalueilla kuormitusten ja kosteuden vaikuttaessa. Hitsiliitos on aina lujempi kuin perusaine hitsausrakenteissa nykyisillä standardin mukaisilla hitsausmenetelmillä, hienoraeteräksillä ja niiden lisäaineilla ja liitosmitoilla - ainakin aineenpaksuuksilla 5...12 mm ja ainakin jos kylmää ei ole julmemmin kuin noin -30 astetta. Hitsatun rakenteen voi vääntää vaikka kahdeksikoksi, mutta hitsit eivät silti vahingoitu. Niillä on riittävästi muodonmuutoskykyä murtumatta. Juuri tämä on standardin vaatimukset täyttävän hitsin ydinajatus - hitsi on lujempi kuin ympäristönsä. Jos ympäristö olisi hitsiä lujempi (esimerkiksi yliluja perusaine), keskittyisi muodonmuutos ylikuormituksissa hitsiin. Tällöin tämä murtuisi kun sen muodonmuutoskyky ylittyy. Tämä pitää paikkansa jos hitsiliitos on vaatimusten mukainen, esimerkiksi päittäisliitos läpihitsattu ja vailla hitsausvirheitä. Virheet voidaan normaalisti välttää prosessinomaisesti pätevän hitsaajan ja asianmukaisesti valittujen hitsausarvojen ja muiden -olosuhteiden tuloksena. Mahdolliset vakavat virheet tehdyssä hitsissä voidaan normaalisti todeta jo silmämääräisellä tarkastuksella. Röntgen- tai ultraäänitutkimusta sovelletaan vain ydinvoimaloiden hitseihin ja vastaaviin. Tunkeumanesteellä tarkastamisen tarve on myös poikkeuksellista. Tehty on tätä perusteellisesti (tarkastuksesta vastanneena, ei omatoimisena hitsaajana) hitsattujen metsäkoneiden tuotannon puitteissa. Olosuhteet korjaushitsauksissa ovat yleensä monissa suhteissa epäedulliset, joten hitsauksen tuloskin on silloin usein puutteellinen. |
||||
|
|
03.07.2023 19:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Onkohan tämä tuosta kallion takaa? https://vaunut.org/kuva/27812 | ||||
|
|
03.07.2023 18:20 | Timo Haapanen | ||
| Aamusauhuulla seistes voi tippua rööki kärestä jonset oo kunnolla heränny kun kukon perkeles rääkääsöö parin meetrin pääs seljän takana, näiton Nurmoos ja krannis enemmän kuin tarpeheks. | ||||
|
|
03.07.2023 17:33 | Teppo Niemi | ||
| Ei ole. Vaihde ja sitä seuraava kisko on K22, tasoristeys ja sen jälkeinen raide-elementti ovat K30. | ||||
|
|
03.07.2023 16:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi ja John! Maisemointi on vasta alkutekijöissään, viikko sitten sain vasta öljyvaraston valmiiksi. | ||||
|
|
03.07.2023 16:48 | John Lindroth | ||
| Upeata maisemointia! | ||||
|
|
03.07.2023 16:16 | Jukka Voudinmäki | ||
| Ensi alkuun (1.11.1968) Kasviöljy Oy:n raide. | ||||
|
|
03.07.2023 16:14 | Jari Välimaa | ||
| https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikan-koeajot-pyynikintorilta-santalahteen-aloitetaan-3-heinakuuta/ | ||||
|
|
03.07.2023 16:10 | Pasi Seppälä | ||
| Jylhän kauniin taustamaiseman istuvuutta täytyy jälleen kerran kehua. Kuvatekstin olosuhteet on varsin helppo kuvitella. | ||||
|
|
03.07.2023 16:08 | Ismo Kirves | ||
| Koordinaatit lisätty. Valitettavasti kännykän linssi oli likainen. Kuvanottohetkellä luulin huurun johtuvan silmälaseista. Parempaakaan kuvaa ei tullut napsittua. Hallan satamassa on viimeisen vuoden aikana ollut vilkasta, kun laivojen puukuormia on purettu rekkoihin. | ||||
|
|
03.07.2023 16:07 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Raakkules on näköjään lievä voimasana Lapuan murteella (https://lapuanhelemi.fi/index.php/Lapuan_murteen_sanasto_%E2%80%93_R ). | ||||
|
|
03.07.2023 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä kotoinen valovirtakin huonolla tuurilla riittää avittamaan Monosen asiakkaaksi pääsemistä/joutumista. Isojen poikien kertoman mukaan kun 220 V kulkee käsivarresta sydämen kautta toiseen käsivarteen on sellainen kokemus, että sen muistaa lopun ikäänsä. On kuin jalan amputointi pikaisella kaavalla...? |
||||
|
|
03.07.2023 15:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niittiliitoksen purkaminen ja uusiminen on siistimpää työtä kuin hitsauksen kanssa pidettävä rälläköintisessio. Hitseissä sauman lujuus on aina himpun (olisiko sellaista kolmea prosenttia) verran pienempi kuin perusaineessa. Kummallakin on silti puolensa. Mutta hyvä se vaan on, kun niittaustaitoa pidetään yllä. |
||||
|
|
03.07.2023 15:12 | John Lindroth | ||
| Itse muistan filmanneeni tuota junaa! | ||||
|
|
03.07.2023 15:04 | Jussi Tepponen | ||
| Tuossa siis menossa telin löysien niittien uusiminen. Ensin löysät niitit poistettiin ja korvattiin väliaikaisesti pulteilla, joista osa vielä näkyy paikallaan asennettavan niitin vieressä telin reunassa. Sen jälkeen reiät niitataan. Niitti vasaroidaan paikalleen hehkuvana (näkyy kuvassa) ja jäähtyeessään niitti kutistuu ja kiristää liitoksen tiukaksi. | ||||
|
|
03.07.2023 15:03 | Kari Kuusela | ||
| Onko tuon tasoristeyksen kohdalla kiskotus vielä K30 -kiskoakin järeämpää? | ||||
|
|
03.07.2023 14:39 | Timo Haapanen | ||
| Tuossa kopissa työskentelevän kaverin pitää varmaankin tietää, mitä on tekemässä - paljonkohan tarvitaan virtaa, että ihminen katoaa kokonaan? | ||||
|
|
03.07.2023 14:28 | Kari Haapakangas | ||
| Perunatehtaan raide. (nyk. Pohjolan Peruna) | ||||
|
|
03.07.2023 14:22 | Kimmo Huhta | ||
| Mitä tehdasta tai tehtaita nämä raiteet palvelivat? | ||||
|
|
03.07.2023 13:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo raitiovaunujen torpedoventtiilijuttu taitaa koskea vain niitä kaksiakselisia moottori- ja perävaunuja, jotka olivat esim. Helsingin NWF-vaunuja ja niitä uudempia. Käsittääkseni niitä vanhemmissa ratikoissamme ei ole ollut samanlaisia venttiilejä. Torpedoventtiileillä varustettuja ratikoita ehti kuitenkin tulla reippaat määrät Helsinkiin ja Turkuun vajaan 30 vuoden ajan usealta eri valmistajalta. | ||||
|
|
03.07.2023 13:11 | Jouni Halinen | ||
| Tutun firmaan logo autossa. Euroopan toiminnot nyt ovat tänäpäivänä ihan ”peruskauraa”, mutta että tällä sektorilla toimitaan myös Ameerikoissa (Kanada, USA ja Chile) on jo aika kova veto. Kyseessä on siis ihan Suomalainen perheyritys. lumon.com https://www.google.fi/maps/@49.0032948,-122.2642084,3a,39.3y,166.38h,69.05t/data=!3m6!1e1!3m4!1sWbZaE1uT_BL4WqJViNuJMQ!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu |
||||
|
|
03.07.2023 12:47 | Kari Haapakangas | ||
| Suomessa hankitaan peräkärry, jenkkilässä lava-auto. | ||||
|
|
03.07.2023 12:47 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksiakselisissa moottori- ja peräraitiovaunuissa käytettiin myös torpedoventtiileitä. Vakiomitoitus oli neljä torpedoa vaunua kohden. https://vaunut.org/kuva/141951 | ||||
|
|
03.07.2023 12:30 | Mikko Herpman | ||
| Keli olosuhteet ovat aika paljon mukavia jenkeissä, verrattuna vaikka pohjois-eurooppaan joten tavaroita, koiria, ihmisiä on kätevä heittää lavalle. Lienee historiassa traktoreista kehittynyt lava-autoja joten kasvupolku on ollut luonnollista. Verotus tai laki ei ole säädellyt isommasta mitään tyyliä autoissa. | ||||
|
|
03.07.2023 12:27 | Jussi Tepponen | ||
| Jokioisten Museorautatiellä on vaunuissa noita valettuja torpedoventtiilejä. Vaunuja korjatessa uusia on myös valatettu vanhan mallin mukaan. Vanhat venttiilit ovat valurautaa, uusia on tehty kevytmetallivaluna (alumiiniesos). Tällöin venttiili on helpompi valaa ja myös kevyempi käsitellä. Tässä kuvassa näkyy hyvin noita venttiilejä: https://vaunut.org/kuva/149961 |
||||
|
|
03.07.2023 12:25 | Mikko Herpman | ||
| Eikös tässä ole jo sitä sähköä joka ei satuta. Vaan kerralla napsauttaa ja loppu tulee. | ||||
|
|
03.07.2023 12:15 | Kari Haapakangas | ||
| Rusakoita, oravia ja fasaaneja suorastaan pyörii jaloissa. Peurat ovat onneksi harvinaisia näin pohojoisessa. | ||||
|
|
03.07.2023 11:39 | Jouni Halinen | ||
| Onko sillä jotain tekemistä tuon "kasvualustan" olemassa olon kanssa, että käytössä on ns. sinisiä vaunuja (vieläkin?/tässäkin junassa 5 kappaletta) joissa huusi on mallia "toimii kuin junan vessa". Joku opaskyltti asiasta asiasta (ainakin Wanhaan aikaan) oli. Tyyliin "älä käy P******a junan seistessä". Mutta minkäs teet jos ja kun hätä yllättää. | ||||
|
|
03.07.2023 10:59 | Jouni Halinen | ||
| VTOL on lyhenne sanoista ”Vertical Take-Off and Landing”. VTOL-lentokone on kiinteäsiipinen ilma-alus, joka kykenee nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan. Tunnetuin esimerkki ko. konemallista on Hawker Siddeley Harrier. Myös F-35 koneesta on VTOL versio. (F-35B) https://fi.wikipedia.org/wiki/Hawker_Siddeley_Harrier | ||||
|
|
03.07.2023 10:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanhalla ratalinjalla menee pyörätie, ja tällainen alikulku löytyy: https://tinyurl.com/45w53377 | ||||
|
|
03.07.2023 10:32 | Jorma Rauhala | ||
| "Amerikkalais-ruotsalainen" ilmanimuri kapearaidevaunussa. https://vaunut.org/kuva/147991 | ||||
|
|
03.07.2023 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolmannen vaunun luona oleva henkilöoletettu, jolla on tulvanpelkääjähousut ja vihreä liivi yllään, kuuluuko hän tuon vihreän värin myötä henkilökuntaan? | ||||
|
|
03.07.2023 09:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, Kotkan Teknillisen Oppilaitoksen sähkölaboratoriossa viettämieni harjoitustyötuntien seurauksena minulle jo varhain iskostui käsitys: - missä sähköä on paljon, niin sormet pois! Ilmiö tunnettaneen muuallakin...? |
||||
|
|
03.07.2023 09:38 | Jouni Ijäs | ||
| Mukavasti tuo vaihtelua tälle radalle. Näyttää tulevan vakituinen kulkija sunnuntaipäivälle. Yhtä ripeästi noussut Röykänmäen (30-40km/h) kuin vastaava puujuna deeveriparilla. | ||||
|
|
03.07.2023 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kertoessaan että "torpedoventtiili otettiin käytäntöön vuonna 1897 ja on asetettu kaikenlaisiin vaunuihin, joissa ilmanvaihto tulee kysymykseen" VR-historiikki on melkein oikeassa. Onneksi aina valpas media oli paikalla vuonna 1896 ja osasi kertoa: "Wiime lauwantaina [27.6.1896] tarkastettiin 10 kpl. katettua tawarawaunua, jotka kaikki owat warustetut hytillä, ruuwijarrulla ja n. s. torpedowenttiileillä." Lisää vaunuja tuli heinäkuussa: "Neljäkymmentä uutta katettua tawarawaunua on nykyään walmistunut rautatien työpajassa ja on niitä koeteltu. Uudet waunut owat warustetut käsijarruilla sekä n. k. torpedowenttiileillä, joita kussakin waunussa on kaksi." Torpeoventtiilit olivat vuoden 1896-mallin katetun tavaravaunun piirustuksissa. Ja vuonna 1896 otettiin siis käyttöön ensimmäiset vaunut joissa oli torpedoventtiilit. Vuonna 1895 kahdessa postivaunussa suoritettu kokeilu ei tietenkään ollut vielä käyttöönotto. Olipahan vain kokeilu, joka sitten seuraavana vuonna johti käyttöönottoon. |
||||