Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.06.2023 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia menoa "Ystäväniemessä": puomit ja enemmän tai vähemmän paljon sähköä ajolangoissa. Asematalo on kuin Lohjan asematalon "isoveli". |
||||
|
28.06.2023 00:24 | Panu Breilin | ||
| Karttaa kun katsoo, niin tuolla seudulla on jonkin verran muitakin selvästi ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannnimiä. Esimerkiksi krunni-päätteisiä saarten nimiä. | ||||
|
28.06.2023 00:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihan kuin Kauvatsasta. | ||||
|
27.06.2023 22:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Laita kuvan tunnisteisiin myös se kuuluisa "t&j" ! | ||||
|
|
27.06.2023 21:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Niinhän se on. Kemi ei nyt toisaalta ole "svenskfinlandia" mutta jostain se nimi paikkakunnalle on tullut. | ||||
|
|
27.06.2023 19:33 | Panu Breilin | ||
| Voisiko nimi liittyä siihen, että ruotsiksi pyy on järpe? | ||||
|
27.06.2023 19:31 | Kai Annala | ||
| Komea klassikko, lisää tällaisia kiitos. | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna Porvoossa |
27.06.2023 19:05 | Jyrki Längman | ||
| Hieno juna ja hieno kuvasarja | ||||
|
|
27.06.2023 11:56 | Raimo Hämäläinen | ||
| Olisiko Googlemaps koordinaattien merkintä paikallaan? | ||||
|
|
27.06.2023 07:49 | Kari Haapakangas | ||
| Miksiköhän tuon seisakkeen nimi oli Pyy? Sitä ei tunnu kartoilta löytyvän, ja nykyisellään paikka tunnetaan nimellä Järppi. | ||||
|
27.06.2023 00:17 | Arto Papunen | ||
| Haketta Pölkyn sahalta?? | ||||
|
|
26.06.2023 23:47 | Mikko Ketolainen | ||
| Julian mukaan kulku aloitettu tämän vuoden maaliskuussa, tosin peruttu silloin. Huhtikuussa ei ole kulkenut, toukokuussa kerran, kesäkuussa yhdesti peruttu ja kolmesti kulkenut, heinäkuussa kulussa viidesti ja elokuussa kerran. Sunnuntai on kulkupäivä. Aiemmin tällä 55150 tunnuksella on kulkenut juna vuonna 2019, silloin se on ajettu Kontiomäeltä Pieksämäki tavaraan kolmesti ja Kontiomäeltä Kouvola tavaraan viidesti. Lastista ei ole tietoa. | ||||
|
26.06.2023 21:48 | Jorma Rauhala | ||
| airbnb-asema: https://www.airbnb.fi/rooms/24902223?source_impression_id=p3_1687805205_n%2FG1Y9CC%2FG9CCkfY | ||||
|
|
26.06.2023 20:59 | Jorma Kattelus | ||
| Tälläkin taitaa hommat loppua täällä jos laittavat Sunilan tehtaan kiinni. Olisiko työjuna käytössä tulevaisuus, tai sitten Imatralle. | ||||
|
|
26.06.2023 20:35 | Jukka Voudinmäki | ||
| Silmäilin talvella kirjastolla viime vuonna ilmestynyttä Veitsiluoto-kirjaa. Siinä oli asiaa paikallisjunaliikenteestä ja, en muista varmaksi, mutta saattoi olla kuvia kalustostakin. Kirja on tämä: https://www.finna.fi/Record/keski.3216740?sid=3014939252 |
||||
|
26.06.2023 19:57 | Timo Haapanen | ||
| Suorat kasit ihanasti jymisee. | ||||
|
|
26.06.2023 19:53 | Timo Haapanen | ||
| Taitaa olla valmistenumero 902 led-valoista päätellen. | ||||
|
|
26.06.2023 19:47 | Rasmus Viirre | ||
| Kajaanista venäläisiä vaunuja? Mitä tässä kulkee ja mistä lähtien..? | ||||
|
26.06.2023 17:22 | Eljas Pölhö | ||
| Hankintasopimuksen No 54/3320, 20.5.1952 mukaan Lokomo Oy:llä rakennetun Vv12-dieselvaihtoveturin 1702 vastaanottokoeajot suoritettiin 6.10.1953, 8.10.1953 ja 15.10.1953. Luovutustarkastus suoritettiin 16.10.1953. VR:.n edustajina pöytäkirjat allekirjoittivat koneinsinööri Olli Kolho ja matkaneuvoja O. Paukkunen. Lokomo Oy:n puolesta insinöörit E. Vikkula ja P. Kovala. Veturi hyväksyttiin VR:lle vastaanotetuksi 16.10.1953 rajauksella, että junan jarrujohdon täyttäminen kestää normaalia kauemmin, koska jarrukompressoria ei voida käyttää riittävällä teholla veturin seistessä. Lokomo Oy poistaa puutteellisuuden, mikäli kokemus osoittaa muutoksen välttämättömäksi. Voisiko vaikata, että tämä hieno kuva on otettu lokakuussa 1953. |
||||
|
26.06.2023 17:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nyttemminhän operaattorin tunnuskin on tullut Sm5-kalustoon näkyville. Tunnus ilmeisesti lisättiin vain kuvassa näkyvää uudemman asun saaneisiin yksikköihin eikä niihinkään aivan heti. Jo vuonna 2017 VR-logoa kuitenkin alkoi näkyä uusimman ilmeen Sm5-yksiköissä eli ensi alkuun nrosta 42 ylös päin. VR-logoja ei varmaankaan kiinnitetty numerojärjestyksessä, ja korostan että ainakin alkupää mainitusta uusimmasta hankintaerästä ehti liikkua jonkin aikaa ilman operaattoritunnusta. | ||||
|
|
26.06.2023 16:36 | Asmo Rasinen | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
|
26.06.2023 15:02 | Petri Nummijoki | ||
| Tässä onkin harvinaisempi kuva Vv12-veturista ilman ylävalonheitintä. Viittaan keskusteluun https://www.vaunut.org/kuva/5104 | ||||
|
26.06.2023 12:17 | Miitre Timonen | ||
| Liikennehaittakin "kantautuu" ;D | ||||
|
26.06.2023 12:14 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä kai 1950-luvulla jo patterilamppujakin oli mutta kuulemani mukaan ensimmäisiä paristolla toimivia pidettiin niin heikkotehoisina, että oli kielletty käyttämästä niitä kriittisiksi katsottujen opasteiden, kuten "ohikulku sallittu" näyttämiseen. Piti siis käyttää noita roikan päässä olevia lyhtyjä tai sitten vanhoja karbidi- ja öljylamppuja. Jossain vaiheessa määräys muuttui suositukseksi, kun jälkimmäisten lyhtyjen kanssa sattui tapauksia, että valo sammui juuri ennen kriittistä hetkeä ja opaste jäi näyttämättä. Jossain ylemmillä tahoilla tultiin siihen tulokseen, että opasteen näyttäminen edes jollain keinolla on sittenkin tärkeämpi asia, kuin käytetty lyhtytyyppi. | ||||
|
26.06.2023 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksittäisten kuljettajien toiveet...? Hieman paksumpi istuimen pehmuste...? Muistellaanpa tapahtumaketjua: kuinka Kyösti Kylälän nimikon savupesän luukut käskettiin sinetöitäväksi. Seurauksena hänestä tuli kuuluisa, yhdessä Andre Chapelonin kanssa (Kylchap!!!). Mutta EI Suomessa. |
||||
|
|
26.06.2023 12:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Katsokaapa tuota fasaadin muotoa, jossa hallitseva kaari-ikkuna on! Tyyli viittaa jugendiin (tai art nouveauhun kuten sitä Ranskassa kutsuttiin). Nykyisissä arkkitehtitoimistoissa puuhastellaan ainoastaan suoralla viivalla ylen merkilliseen Alvar Aalto-fiksaatioon jumittuneena! Vai maksavatko kaariviivaimet liikaa? |
||||
|
|
26.06.2023 11:49 | Petri Nummijoki | ||
| Välitettiinkö yksittäisten kuljettajien toiveita konepajoille asti vai tarkoittaako, että varikonpäällikkö lisäsi aiheellisiksi katsomiaan kuljettajien toiveita korjauskehotuksiin mukaan? Tuo on hieman tulkinnanvaraista, oliko vuosi 1970 vielä höyryaikaa? Oli se tietysti siinä mielessä, että höyryvetureilla ajettiin vuoteen 1975 asti mutta isossa roolissa ne eivät enää olleet. Aikataulukautta 1965-1966 voitanee luonnehtia viimeiseksi, kun höyryvetureilla on hoidettu kaikenlaista liikennettä pikajunat mukaan luettuna sillä tavoin, että käyttö on ollut merkittävää eikä vain marginaalissa. Milloin höyryveturit olivat enemmistönä niin riippuu, miten eri junatyyppejä painotetaan. Jos sanoisi, että vuosi 1961 oli vielä höyryaikaa, 1963 olisi painopiste siirtynyt moottorikaluston puolelle ja 1962 ajettiin ehkä hieman enemmän höyryllä mutta karkeasti ottaen puntit olivat tasan niin tämä ei varmaankaan totuudesta montaa vuotta poikkea. |
||||
|
|
26.06.2023 11:33 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen nostalginen osasuurennos! | ||||
|
26.06.2023 11:03 | Erkki Nuutio | ||
| Eräs alkuvaiheen ajatus ennen tuon rataosan purkua oli sähköistää radanpätkä Jokioisten asemalta vt10:n risteyksen viereen. Siihen sitten öljy-yhtiön huoltoasema kahvioineen. Sähköjunalla tietysti kahvioon asti. Ajatuksena oli syöttöliikenne museoradalle. En muista minkä öljy-yhtiön kanssa asiasta oltiin yhteydessä. Omaa rataa ei vielä silloin ollut MFH:lla pätkääkään, mutta oli sähköveturi ja johdinpylväitä ja -johtimia oli mm. Forssassa. Pidemmälle ajatusta ei yritetty viedä, koska vasta rataa tai jotain sen osaa haviteltiin. |
||||
|
|
26.06.2023 07:49 | Kari Haapakangas | ||
| Kohtuullisessa käytössä tuo kevytväylä, koskapa siihen nykyisellään on rakennettu alikulku. Hiukan häveliäästi kyllä hitunen Turun suuntaan, eikä suoraan vanhalle ratapohjalle. | ||||
|
26.06.2023 07:39 | Kari Haapakangas | ||
| Pyörät ne lauloivat, Kuopijoon käy tie! Vaan tämä ei taida kuitenkaan lentävä kalakukko olla... |
||||
|
|
26.06.2023 02:02 | John Lindroth | ||
| Tuo höyryveturin ilmaantuminen eri muodoissaan on monille meidän höyryfiikeille aina iloinen ja tervetullut tapahtuma!('You are everything ,everything is you Diana Ross&Marvin Gaye 1973))Diana oli kovin ihastunut Marviniin,mutta Marvinin sisimmässä oli vielä elämänsä suurin rakkaus kuvankaunis laulajatar Tammi Terrell omaa sukua Montgomery!Tammi kuoli traagisesti aivokasvaimeen vuonna 1970.En usko että Marvin tästä koskaan selvisi.Marvinin oma elämä päättyi oman isänsä ampumaan luotiin vuonna 1984.Näin Soul musiikin yksi suurimmista legendoista poistui tästä maailmasta. | ||||
|
|
26.06.2023 01:13 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen maalaus! | ||||
|
25.06.2023 21:54 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, en tiennytkään, että ČD Cargolla on myös TRAXX:ja. | ||||
|
25.06.2023 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Koosta Tommi nämä hienot Ruotsin kuvat omaan kuvasarjaansa, niin löytyvät helpommin jatkossa! | ||||
|
25.06.2023 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen hieno paikka ja kuva! | ||||
|
25.06.2023 21:50 | Hannu Peltola | ||
| Heh Ossi! | ||||
|
25.06.2023 21:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä paikka on kyllä upea, tuo pitää muistaa, jos joskus tulee matkailtua Keski-Ruotsissa. Ja kuva on hieno! | ||||
|
25.06.2023 21:47 | Hannu Peltola | ||
| Upea on paikka ja kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Semmeringbahn kesäkuussa 2023 |
25.06.2023 21:46 | Hannu Peltola | ||
| Vesa, uusi rata tulee menemään tunnelissa Gloggnitzin ja Mürzzuschlagin välillä koko 27,3 kilometrin matkan! Ja pikkuasemia ei tuolla välillä tule olemaan. Semmeringbahnilla kannattaa vierailla ennen vuotta 2030, kun uusi tunneli valmistuu! Ja Jukalle pikaisia paranemisia, toivottavasti koko juhannus ei mennyt "sairasvaunussa"! |
||||
|
25.06.2023 21:32 | Petri Sallinen | ||
| Linkin takaa löytyvän Canada Worksin rakentaman veturin alustasta on hyvinkin havaittavissa Suomi-veturin piirteet. https://www.ellitoral.com/regionales/150-anos-inauguracion-ferrocarril-central-argentino_0_EzhzwiYwv2.html |
||||
|
|
25.06.2023 21:24 | Eljas Pölhö | ||
| Canada Works valmisti noin 260-270 veturia, joista n. 57 Kanadaan, joista 53 oli pyörästöä 2-4-0 kahdelle eri yhtiölle. Vastaanottajamaita olivat Englannin+Skotlannin+Walesin ja Kanadan lisäksi ainakin Tanska, Australia, Venäjä/Suomi, Intia, Ranska, Italia, Argentiina, Egypti, Romania ja Venezuela. Vetureiden valmistus loppui 1875. | ||||
|
|
25.06.2023 21:08 | Erkki Nuutio | ||
| Konepajan tarkoitus oli mm. tuottaa mainittujen "rautatiekuninkaiden" (Peto ja Brassey olivat vuosia yhdessä keskinäisessä avoimessa yhtiössä) rakennuttamalle Grand Trunk -rautatielle Kanadaan sillat, veturit ja muut tarvittavat konepajatuotteet. Birkenheadin satamasta tavarat vietiin laivoilla ja lotjilla rakentamiskohteensa varteen Kanadaan. Tehokkaasti integroitua suurliiketoimintaa. Vetureita taidettiin tehdä noin 1853...1870 välillä runsaat parisataa. Ne tehtiin kuten Wigrénin nakit (=kuten itselle tehdään) ilmeisesti pääosin Grand Trunk -rautatielle (siis kovaa talvea kestäviksi), mutta myös Tanskan rautateille (vetureita, vaunuja ja itse rautatiekin (Rendsborg - Tönning - Flensborg). Kummastakin rautatiekuninkaasta on julkaistu kirjoja: - Samuel Morton Peto (1809-1889) The Achievements and Failings of a Great Railway Developer (John Cox, Railway and Canal Historical Society, 2008, 128 s.). Hyvä kirja Peton saavutuksista, ja ottamiensa suurten riskien vuoksi joskus väistämättä tulevasta vararikosta. Kirjassa on kuva suorastaa kepulin oloisesta Canada Worksin tekemästä veturista Randersissa Tanskassa - esimerkiksi ohjaamoa edusti vain kapea tuulipelti. Ei ollut kirkon tai muunkaan ikkunoita, vaan vajaakorkuinen sivuseinä. Valitettavasti Canada Worksista ei ole kirjassa juuri mitään. - Thomas Brassey - Railway Builder & Canada Works Birkenhead (John Millar, 1976, extracted from William Heap and his Company, extract first published in 1993, 79 s.). William Heap oli Canada Worksin siltavalmistuksen johtaja. Brassey joka Canada Worksin perusti oli maailman suurin rautatienrakentaja. Hänen palveluksessaan oli enimmillään 85000 ihmistä maapallon eri puolilla. Otekirja kuvaa etenkin Canada Worksin sillanvalmistusta. Canada Worksin pohjakaavio ja eri osastojen paikat on näytetty. Vetureista esitellään ensimmäinen, 1854 valmistunut 2-4-0 The Lady Elgin. Toinen veturi oli The Lord Elgin. Vuonna 1854 lähetettiin Kanadaan 5 matkustaja- ja 5 tavarajunan veturia. 8 tavarajunan veturia oli lähetysvalmiina ja lisää tekeillä. Veturia 35 aloitettiin. Työvoimaa oli aluksi noin 400 ja pian noin 1200, puolet siltaosaston ja puolet konepajatuotteiden osaston kesken. Brassey oli varsin edistyksellinen suhteessaan työvoimaansa. Hän ei tehnyt vararikkoa. Syöpä tappoi vuonna 1870. |
||||
|
25.06.2023 19:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein komea kuva! :) | ||||
|
25.06.2023 19:49 | Mikko Ketolainen | ||
| Graffiteja junavaunuihin Äänekoskella maalanneille sakkoja – oikeus ei uskonut selitystä eväiden syömisestä ja valokuvaamisesta Poliisi hälytettiin viime vuoden kesäkuussa Äänekosken kartonkitehtaan ratapihalle, kun tehtaan työntekijät havaitsivat alueella epämääräistä liikehdintää. Paikalle autolla tuli kolmen miehen seurue, joka otti takakontista koreja ja kasseja ja paineli junavaunujen väliin. Loput on maksumuurin takana. |
||||
|
|
25.06.2023 19:14 | Teppo Niemi | ||
| Valtateiden 2 ja 10 tasoristeyksissä ei ollut kuin pelkät risteysmerkit. Ainoastaan Forssassa Finleyssonin tehdasradalla oli Rautatienkadun tasoristeyksessä valo-ohjaus. Ensimmäinen turvalaitoksen saanut tasoristeys on Kiipuntie, jonka puolipuomilaitos otettiin käyttöön toukokuun lopulla 2023. |
||||
|
|
25.06.2023 18:53 | Eemil Liukkonen | ||
| Kaunis auringonlasku on saatu kuvaan, hyvä! | ||||
|
|
25.06.2023 18:51 | Antti Grönroos | ||
| Teppo, olet oikeassa, rata purettiin 7 km vuoden 1974:n aikana. | ||||
|
25.06.2023 18:30 | Antti Grönroos | ||
| Sukulainen asuu tuon Tornionjoen varrella. Jotenkin pärjää jos on vene käytössä. Aavasaksan liikennepaikan vaihdekoppi on purettu. Radan vieressä oleva omakotitalo on ent. kauppa. | ||||
|
|
25.06.2023 17:39 | Petri Sallinen | ||
| Kaivelin taannoin tietoja englantilaisten Suomeen valmistamista vetureista. Canada Works Birkenheadissa lähellä Liverpoolia ei itse asiassa ollut yrityksen, vaan konepajan nimi. Konepajan omisti Peto, Brassey, Betts & Jackson nimineen yritys. Yritys muutti nimeään useamman kerran, mikä hankaloittaa tietojen keräämistä. Se teki konkurssin 1800-luvun lopulla, mikä entisestään hankaloittaa arkistomateriaalien etsimistä. Yritys oli monitoimialayritys, joka valmisti mm. siltoja ja satamarakenteita. Se rakensi myös asiakkaille kokonaisia rautatiejärjestelmiä. Canada Works -konepaja perustettiin Birkenheadiin vuonna 1853 sen seurauksena, kun yhtiö ryhtyi rakentamaan kanadalaiselle asiakkaalleen kokonaista rautatietä — Canadian Grand Truck Railway. Tästä juontaa myös Canada Works -konepajan nimi, koska yhtiö tarvitsi paikan, jossa valmistaa kanadalaiselle asiakkaalleen kymmeniä vetureita. Yksi yhtiön osakkaista — Thomas Brassey — oli ilmeisesti erikoistunut vetureiden suunnitteluun. Canada Worksin ensimmäiset 13 veturia olivat pyöräjärjestyksellä 2-2-2. Pyöräjärjestys kopioitiin London & North Western Railway -yhtiön vetureista. Ne valmistuivat vuosina 1854 ja 1856. Myöhemmin veturista kehitettiin 4-2-2-versiot. En osaa sanoa siitä mitään, miten hyvin tai huonosti veturit toimivat, mutta yhtiön veturituotantoa koskevien lähteiden mukaan Canada Works omaksui lopulta vetureihinsa amerikkalaisen pyöräjärjestyksen 4-4-0. Asiakkaan toiveilla saattoi olla vaikutuksensa tähän. Voidaan siis ehkä todeta ensimmäisen suomalaisen veturin pyöräjärjestyksen olevan amerikkalaista perua |
||||
|
25.06.2023 16:21 | Mikko Herpman | ||
| Kas kas, penkille pääsee jopa pitkälleen. Ei ole "gettokäsitukia"jokaisella penkillä 60cm välein. | ||||