Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.06.2023 19:33 | John Lindroth | ||
| Esa,kyllä kierukkavälitys on useissa pienpismalleissa mutta myös toisenlaisia esim.Märklim malleissa,jo pitkään kierukkavaihteistoja on saanut esim.japanin valmistetta,ennen joutui itse sovittelemaan kierukan juottamalla omalle paikalleen jossa tietenkin oli melkoisesti työtä ja koeajoa.Jos ja kun veturissa on tilaa varustetaan nykymallit myös vauhtipyörällä. Juuri niinkuin ESA totesi ovat veturimallin hidasajo ominaisuudet totuudenmukaisen liikennöinnin edellytyksiä. Erikoisuutena voidaan mainita ainakin yhden saksalaisen messinkimallien valmistajan (Merker+Fischer) osassa malleistaan käyttämä kumikierukka jolla yhdistettiin moottoriakseli kierukka-akselille.Mielenkiintoista on sekin että US,valmistaja Bachmann käyttää tänäkin päivänä vielä Russian Decapod veturissaan josta voi halutessaan modifioida Tr2 veturin pienoismallin ja muitakin Ho malleja. | ||||
|
29.06.2023 19:10 | Juhani Katajisto | ||
| Ruoholahden ratapiha ei laajimmillaankaan ole ollut suuri. On satamaliikenteen täytynyt olla vilkasta iloisella 1920-luvulla, kun useat stadin perinteiset Kanat 790 ja 791 jne. työskentelivät täällä kymmentuntisia työpäiviä. Mutta se sävähdyttää näin jälkikäteen, kun täällä on ollut Helsingissä harvinaisia vanhimpia vuosisadan alun Kanoja hetken töissä. Pakostakin tulee mieleen pitkistä työpäivistä, että päivystäessään täällä Kanat ovat työskennelleet myös lähialueilla vaikka ovat merkitty Ruoholahteen. Junabongarille ei varmaan tässä olisi tuolloin tullut aika pitkäksi. | ||||
|
|
29.06.2023 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra John, eikös "matoruuvi" olekin kierukkavaihteisto? Ajattelisin mielelläni kyseisen teknisen rakenteen olevan sinulle tutumpi kuin ulkovessan tuoksu, ratkaistessasi pienoismallirakentamisen ongelmaa välillä /nopeakäyntinen sähkömoottori - veturin pyörästö/ todenmukaista hidasajoa ajatellen...? |
||||
|
29.06.2023 18:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihinkäs maailmanaikaan noita 'amerikkalais-ruotsalaisia' imureita käytettiin? Minä jotenkin kuvittelin niitä käytetyn aiemmin kuin 1920-luvulla. | ||||
|
|
29.06.2023 17:47 | John Lindroth | ||
| Onkohan mötikän sisällä jonkinlainen matoruuvi? Ånglokslärasta en ainakaan kuvaa vielä löytänyt_ | ||||
|
29.06.2023 14:30 | John Lindroth | ||
| Edellisen kirjoittajan sanaan yhtyen upeita on! | ||||
|
|
29.06.2023 14:03 | Erkki Nuutio | ||
| Selitys piirustukselle Görlitzin arkistossa on ajankohta. Pasila teki vaunut 2891-2905 vuonna 1919. Tilaus Pasilasta tehtiin v. 1918. Silloin ns. kuningasseikkailun seurauksena kuninkaamme (periaatteessa) oli Hessenin prinssi Friedrich Karl. Hakiessaan tukea ennen Saksan vallankumousta, Suomen edustajat (lähinnä Edv. Hjelt ja P.E.Svinhufvud) tekivät harkitsemattomuuttaan ja valtuutensa ylittäen valtiosopimuksen, joka alisti Suomen kaupan ja teollisuuden palvelemaan Saksaa. Sopimus purkautui Saksan vallankumouksen myötä. Netistäkin löytyy tietoa, mutta perusteellinen esitys on Hannu Rautkallio: Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä (WSOY 1977). Saksalaisia yrityksiä kiinnostavat piirustukset päätyivät siksi näille. Vetureita ehdittiinkin heti tilaamaan Saksasta (H8-9, Schwartzkoppf). Tuskin Görlitz olisi puisia matkustajavaunuja halunnut toimittaa, mutta ehkä keskusteluja ehdittiin käydä teräksisistä - varsinkin jos raideleveydeksi olisi muutettu 1435 mm. Vaunupiirustuksen hyväksyjä on konetirehtöörinaapulainen (1.4.1919 -) E.E. Söderman. |
||||
|
|
29.06.2023 11:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis valmistiko Görlitz VR:lle myös "tavallisia" matkustajavaunuja ? | ||||
|
|
29.06.2023 11:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitän ja kumarran herra Heikkiä, hänen laittamastaan linkistä historiikkiin. On muuten äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa! Ja sen pakkoruotsin myötä: Flodin-venttiilit toimivat varoventtiileinä ja myös ohitusventtiileinä veturin rullatessa "vapaalla" höyry suljettuna. B-sarjassa lisäksi syöttöveden esilämmittiminä oli käytetty Knorr-pönttösysteemiä ja myös Worthington-laitetta pumppuineen. Nämä vehkeet tunnettiin myös Pohjanlahden tällä puolen. Bokbörsen, jättekiva! |
||||
|
|
29.06.2023 10:56 | Jarno Piltti | ||
| Hollantilainen NS 3600 tulee tästä vähän mieleen, lempinimi zeppelin! | ||||
|
|
29.06.2023 10:53 | Jarno Piltti | ||
| Bokbörsen eli www.bokborsen.se on ainakin omien kokemusteni perusteella suositeltava paikka, homma toimii ja aika moni myyjä lähettää myös Suomeen. Lokomotivläraa näkyy olevan. | ||||
|
29.06.2023 10:45 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä tuo on Minkiön suo ja ilmeisesti tässä on saman filmin aikaisempi ruutu, joka ei ole tuplavaloittunut: https://www.finna.fi/Record/forssanmuseo.pju-22088?sid=3017230478 Kolmas versio lähes samasta kuvasta on julkaistu kirjan "Jokioisten rautatie -100 vuotta liikenteelle avaamisesta" sivulla 15. Jännää, että ilmeisesti samasta tulvapaikasta ja kuvaajaa kohti ajavasta junasta on otettu 2-3 eri kuvaa, mutta kaikissa kuvissa juna on turvallisen kaukana tasoristeyksestä, mistä kuva on otettu: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6749263.093616319&e=307220.1971856044&title=kuvauspaikka&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z |
||||
|
29.06.2023 09:26 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo vanha ratapohja on vallattu yllättävän nopeasti uuteen käyttöön. Ihan ilmakuvaa tutkailemalla se ei näytä olevan enää läpikäveltävissä.¨ Norrbotniabananin rakennustyöt näyttävät samoissa ilmakuvissa olevan melkoisen iso juttu... |
||||
|
|
29.06.2023 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen piirustus 89 paikkaisesta Ei.vaunusta. Myöhemmin 'mustan kirjan mukaan' vaunujen numerosarja oli 22046 - 22060. Vaunuissa oli Laycock höyrylämmitys ja valaistuksena vaunua 22047 luluunottamatta korleapaineinen Pintch-järjestelmän kaasuhehkuvalo. Vaunussa 22047 sen sijaan valaistuksena oli Ehrich & Graetz järjestelmän korkeapainenen kaasuhehkuvalovalaistus. Tästä on paljon enemmän iloa mallinrakentelijoille kuin pelkästä 'mustan kirjan' kuvalattapiirrustuksesta. Kattokalujen paikat selviävät hienosti :) |
||||
|
|
29.06.2023 08:23 | Heikki Jalonen | ||
| Ilmaiseksi tietoa voi ladata vaikkapa project.runebergin kautta: http://runeberg.org/sj1931/2/0461.html Tuon linkin takaa löytyy juurikin SJ:n 75-vuotishistoriikin B-veturia koskeva kohta Flodin-venttiilin kuvineen. Tarinaa riittää molempiin suuntiin, prev/next. Muustakin kuin B-srjan koneista. Paljonkin. |
||||
|
|
29.06.2023 08:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asia voisi selvitä ruotsalaisten omalla Ivalon-kirjalla eli Lokomotivläralla...? Ruotsissa ei näytä olevan eBaytä vaan jokseenkin vastaava Tradera (?). |
||||
|
|
29.06.2023 08:04 | Heikki Jalonen | ||
| Esa lienee oikeassa. Minäkin zuumailin kuvaa, nyt työaseman isolla näytöllä. Tuossa kyseisessä mötikässä vaikuttaisi olevan saranoitu kansi (kahva alempana, saranat ylhäällä). Se olisi hyvin kätevää ja erittäin loogista, jos tuolla sisällä on voitelua ja hoitoa kaipaava asetteluruuvi. Myös E.P. on oikeassa. Myös Flodin-venttiilit käyvät valokuvasta ilmi: nuo luistikaapin päällä olevat kaksi (pyöreää) korotusta ovat juurikin mainittujen venttiilien suojahattuja. |
||||
|
29.06.2023 07:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Oulussa useamman kerran vuodessa revitään vapitin lenkki autorampista irti, toissa kesänä pääsin itsekin korjaustöihin. Kiinnitettiin lenkki takaisin paikoilleen pulteilla johon rälläköitiin lovet. Näin ei uuden vahingon sattuessa lähde juuriaan myöten, vaan pultit napsahtaa nätisti poikki. Helpottaa korjausta huomattavasti | ||||
|
|
29.06.2023 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomasin kuvaa, ja minusta näyttää siltä, että arvoisien herrojen Heikin ja Johnin servoksi arvelema laite ei olisikaan servo. Ensiksikin, "mötikän" oikealla puolella oleva akseli on poikkileikkaukseltaan pyöreä. Lähellä "mötikkää" on laippa pultteineen. Epäilen, että tämä akseli on pyörivä ja liitetty suoraan suunnanvaihdon/tehonsäädön käyttöpyörään. Servo ei välttämättä kyseistä laippaa tarvitsisi? Toisekseen, "mötikän" vasemmalla puolella olevan tangon liikesuunnan oletan olevan suoraviivaisesti eteen-taakse, koska se kulmavivun avulla vaikuttaa kulissikiven asemaan kulissikaaressa. Näin hoituu tehon (eli täytöksen) ja suunnanvaihdon ohjaus. "Mötikkä" itsessään on pienehkö eikä siinä näy olevan ilma- tai hydraulijohtoja. Siten mielestäni "mötikkä" olisi koteloitu kierretanko/mutteri-hökötys. Suomalainen ratkaisu oli tehdä lattakierre suunnanvaihdon ohjauspyörän akseliin. Tällä akselilla olevassa mutterissa on suunnanvaihtotanko kiinnitettynä. Mötikkäsysteemin hyvänä puolena näyttää olevan se, että läpivienti ohjaamon etuseinässä on helpommin tiivistettävissä vetoa vastaan kuin suomalaismallissa. Mitä B-veturin ulkoasun "arkkitehtoniseen" yleisilmeeseen tulee, niin onkohan veturin suunnittelija vilkuillut baijerilaisen S3/6 (Reichsbahn BR18.4) eli Maffei-Pazifik-veturikuuluisuuden kuvaa? Sen muotoilijana olivat Anton Hammel ja Richard Leppla, alansa taitajia. Kuvan B näyttää kaksisylinteriseltä, kun S3/6 oli nelisylinterinen tulistin-kompoundikone. |
||||
|
29.06.2023 00:00 | Jyrki Talvi | ||
| Veikko Talvio oli virallinen Sukunimi. | ||||
|
28.06.2023 23:11 | Jari Kuusinen | ||
| Näyttää kuin juurikin noihin aikoihin tarpeettomaksi käynyt vanha savottakämppä olisi muutettu asemarakennuskäyttöön.. Niissähän oli lippuluukkukin jo valmiina! :) | ||||
|
28.06.2023 22:28 | Panu Breilin | ||
| Teemu: Kai ne melko hyvin kannattavat, kun niitä kulkee niin paljon. Varsinkin Green Cargon kuljetuksista aika huomattava osa on vaunukuormaliikennettä. Vaunukuormiin pätee toki sekin, että mitä enemmän niitä kulkee, niin sitä paremmin yksittäisen vaunun kuljetus kannattaa. Riku: Yritin katsoa alkuperäisestä kuvatiedostosta mutta UN-koodin numeroista ei valitettavasti saa selvää. |
||||
|
28.06.2023 22:25 | Jorma Kattelus | ||
| Ihmettelin etteivät uusi lautoja. No kaipa ne on vasta puolilahoja ja voi vielä käyttää. | ||||
|
|
28.06.2023 22:10 | Eljas Pölhö | ||
| Suunnanvaihdosta en osaa sanoa mitään. Müller-luisteja näissä ei ollut, vaan Ruotsissa tyypilliset Flodin-venttiilit, paitsi SWB:lle rakennetussa kolmessa ilmatieventtiilit olivat "typ Winterthur". B-sarjaa valmistettiin SJ:lle 96 kpl 1909-1919 ja SWB:lle 3 kpl 1943-1944. Kaikissa SJ:lle valmistetuissa oli uutena 4-akselinen tenderi, mutta osaan vaihdettiin myöhemmin 3-akselinen (kuten SWB:n vetureissakin) niiden joutuessa alueille/reiteille, missä ei ollut riittävän pitkiä kääntöpöytiä. |
||||
|
28.06.2023 21:45 | Teppo Niemi | ||
| Ja silloin vielä sotateiden läheltä. | ||||
|
|
28.06.2023 21:43 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoiaisin Minkiön suota. | ||||
|
|
28.06.2023 21:35 | John Lindroth | ||
| Itse olen parhaillaan rakentamassa SJ Litt R veturin HO pienoismallia.Siinä on piirustksessa suunnanvaihtajan kohdalla samanlainen mötikkä kuin kuvan B veturissa lieneekö servo? R veturit valmistuivat 1908-09 js niitä tehtiin 5 kpl. | ||||
|
28.06.2023 19:57 | Asmo Rasinen | ||
| No katsotaanpa onko sama juna Raisiossa:) | ||||
|
|
28.06.2023 19:17 | Erkki Nuutio | ||
| Onko väliltä Forssa - Jokioinen? Vertaa esimerkiksi: https://vaunut.org/kuva/129718?u=3399&ros=62 | ||||
|
|
28.06.2023 19:16 | Heikki Jalonen | ||
| Osaisiko joku (E.P.?) vahvistaa: onko suunnanvaihdossa paineilmatoiminen servo? Ja edelleen, vaikuttaa siltä, että siinä olisi Müller-luistit. Jos näin on ollut jo uudesta (vuodesta 1914) saakka, niin kyseessä on ollut valmistumisensa aikoihin huippumoderni veturi. Siis muutenkin kuin muotoilullisilta ansioiltaan. On tietysti mahdollista, että pitkän käyttökauden aikana on myös tehty muutoksia ja nykyaikaistuksia. Mitenkähän tuossa ovat kuljettajan olot olleet (Ruotsissa vasemmalla puolella): edessään ovi ja vaikuttaisi, että näkyvyyttä palauttavaa pyyhintä tai vastaavaa ei ole. Linja-ajossa tähystäminen tapahtuu tietysti pääasiassa tuon ovilasin kautta. Liekö ollut lämmittäjän tehtäviä välillä avata ovea ja pyyhkiä ruutua puhtaaksi? Vetoisa ratkaisu ehkä talviajossa, toisaalta kesäkuumalla avoin ovi voi antaa mukavan tuuletuksen. Jokin ammattilaisen muistelo saattaisi tästäkin asiasta löytyä? |
||||
|
|
28.06.2023 19:12 | Erkki Nuutio | ||
| Näkyykö kaukana Helsingin rautatieasema - eli onko Helsinki ja Töölön tavara-asema? Taitaa olla 20-luvun loppua. |
||||
|
28.06.2023 19:05 | Erkki Nuutio | ||
| Oy Wilh Schaumanin vaneritehtaan alueelle Jyväskylän Lutakkoon vuonna 1924 valmistunut ja vaneritehtaan lopetettua jäljelle jäänyt Schaumaninlinna : http://www.schaumaninlinna.fi/ . Kuva lienee vuodelta 1924 (tai 1925) | ||||
|
|
28.06.2023 18:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kouvolan kasarmialueen Marjoniemen portti ja ylikäytävä ja Kymintehtaan radalta v. 1911 vedetty pistoraide. Pieni vartiosoturin suoja heti harjun puolella ylikäytävää. Ei vartiosoturia, joten voisiko kuva olla vasta kesältä 1917. Kesällä 1918 oli varuskunnassa jo Jalkaväkirykmentti no: 2. Harjun päällä upseerien asuinkasarmeja. Sama kuva: Veikko Talvi Kouvolan historia II osa, s. 249. Kasarmialue on noin 1,7 kilometriä Kouvolan asemaltalta luoteeseen |
||||
|
28.06.2023 17:00 | Mika Laaksonen | ||
| Kiva sattuma viikon kuvaksi kun juuri tuli ajettua tuosta kohtaa yli kesälomareissulla. | ||||
|
|
28.06.2023 16:52 | Petri Nummijoki | ||
| Omasta mielestäni suomalaisten höyryvetureiden ulkonäössä ei ole mitään häpeämistä vaan olivat sangen tyylikkäitä ja viimeistellyn oloisia. Itse asiassa näin oli Suomessa rakennettujen dieselvetureiden ja moottorivaunujen osaltakin. Ehkä puukorisista moottorivaunuista osa oli aika lailla muotoilemattomia laatikoita ja pienvetureista löytyy sellaisiakin, joissa ulkonäön suunnitteluun tuskin oli satsattu. | ||||
|
|
28.06.2023 15:44 | Jussi Tepponen | ||
| Hauska sinäänsä, että vasemmalla näkyy haamuna sivukuvana Porter-veturin vetämä juna matkalla Forssan suuntaan (bunkkeri edellä). Vaunuina näyttäisi olevan veturin jälkeen junailijan vaunu JR 11 ja sitten 2 kpl JR:n matkustajavaunuja. | ||||
|
|
28.06.2023 15:36 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsissa on osattu teollinen muotoilu jo 1910-luvulla! | ||||
|
28.06.2023 15:06 | Antti Grönroos | ||
| Nykyään kuvaajan viereisiin oleviin raiteisiin ei ole mitään asiaa veturilla. Risteysmerkit on uusittu mutta tässä ne ovat vielä vanhan aikaiset. | ||||
|
|
28.06.2023 14:13 | Jukka Voudinmäki | ||
| Kuukkeloin Markun vihjaamilla sanoilla. Löysin artikkelin https://www.ksml.fi/paikalliset/3169086 Toivottavasti toimii ilman maksumuuria. Huomio kiinnittyy Keitelepohjan asemarakennukseen, joka ei ole se, jonka me paikalla käyneet tai kuvista katsoneet olemme nähneet, tämä siis: https://vaunut.org/kuva/104641 |
||||
|
|
28.06.2023 13:48 | Kari Haapakangas | ||
| Komeahan se, ja jotenkin menevämmän näköinen kuin meikäläiset. | ||||
|
|
28.06.2023 12:26 | Markku Heikkilä | ||
| Haapajärven-Jyväskylän rataosan aktiiviajan lättäkuvat ovat tosiaan harvinaisuuksia. Kuvia on lipastojen kätköissä ja mm. Sanomalehtien arkistoissa. Nyt on mielenkiintoisia kuvia tarjolla ilman maksumuuria, Pihtiputaan ja Kannonkosken asemilta. Lättä 4095 hienosti kuvassa talvisena päivänä Pihtiputaan asemalla. Googlaa, Keskisuomalainen vanhat kuvat, lättähattu kuljetti ensimmäistä kertaa... Ratajuhlasta löytyy myös kuvia maksumuurin takaa. | ||||
|
28.06.2023 12:06 | Antti Grönroos | ||
| Jos rata rakennettaisiin taas Hallaan, niin sitten olisi liikennettä. Vasemmalla näkyy Karhulan liikennepaikan aita. Olen menossa ensi viikolla tuonne, toivottavasti saisin videoituun tuon Move90 liikenteessä. | ||||
|
28.06.2023 11:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten torni on tuon näköinen? Oliko siellä remontti meneillään? | ||||
|
|
28.06.2023 11:43 | Riku Outinen | ||
| Olisiko sinulla Panu itsellä jotain kuvaa mistä kävisi ilmi UN numerot jotka tuossa vaunussa? | ||||
|
28.06.2023 10:31 | Jussi Tepponen | ||
| Isoäidin naapurin poika kuoli tuossa vt10 risteyksessä ajaessaan paanaa pitkin polkupyörällä sateessa. Sen jälkeen aikanaan saatiin tunneli tuohon vt10 kohdalle. | ||||
|
|
28.06.2023 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko mitään tietoa miten nuo "pikkusälät" kannattavat Ruotsissa? | ||||
|
|
28.06.2023 10:23 | Hannu Peltola | ||
| B-sarja on kyllä niin äärimmäisen tyypillisen ruotsalaishöyryn näköinen: piikkimäinen nokikaapin luukku, suuret limiaurat ja muotoiltu sääsuojattu hytti. | ||||
|
|
28.06.2023 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaunis kone kumminkin! | ||||
|
|
28.06.2023 08:50 | Kari Haapakangas | ||
| No joo, onhan siinä, jonkinverran, yksityiskohdissa eroa vastaavan aikakauden suomalaisvetureihin. Kuten tuo kokomusta väri punaisia viiksiä lukuun ottamatta... (lol) | ||||
|
28.06.2023 05:24 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannimiä esiintyy jossain määrin muuallakin kuin "svenskfinlandiksi" mielletyillä alueilla. Eräällä paikkakunnalla näin on johdettu nimet esimerkiksi Ytteröstä, Bredvikistä, Rosnäsistä ja Torsnäsistä. Ruotsin kielellä on ollut aikanaan vahva asema muuallakin kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kaksikielisillä alueilla. | ||||
|
28.06.2023 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia menoa "Ystäväniemessä": puomit ja enemmän tai vähemmän paljon sähköä ajolangoissa. Asematalo on kuin Lohjan asematalon "isoveli". |
||||