Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2006 17:34 | Robert Sand | ||
| Joo se olisi hienoa! Minä kiitän jo nyt sinun työstä. Kiitos! | ||||
|
03.01.2006 17:33 | Jonne Reitti | ||
| EIku toisinpäin. 220v vaihtovirrasta 110v ja 24v tasavirtaa. | ||||
|
|
03.01.2006 17:28 | Jussi Kortman | ||
| Yritän vielä kaivella sinulle tarkemmat yhteystiedot.Sen kartanon yhteydessä oli jokin kahvio siellä mäen päällä. Se ratahan on kulkenut ihan siinä pihapiirissä,palailen asiaan kun saan tarkemmat tiedot. | ||||
|
03.01.2006 17:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tero: Selvä. Kiitos tiedoista ja täsmennyksistä. | ||||
|
03.01.2006 17:18 | Ilari Eskelinen | ||
| Kohta ollaan taas entisellään - toivottavasti: https://vaunut.org/kuvasivu.php/18370.html | ||||
|
03.01.2006 17:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sitä suuremmalla syyllä se on ehkä painesäiliö. | ||||
|
03.01.2006 17:15 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko mahdollisesti 26.5.1990? | ||||
|
03.01.2006 17:14 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| hieno vanha kuva | ||||
|
|
03.01.2006 16:47 | Aki Grönblom | ||
| Muuttajakone tekee akuston n220V tasavirrasta 110 ja 24 Voltin vaihtovirtaa. | ||||
|
03.01.2006 16:45 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| ? | ||||
|
|
03.01.2006 16:45 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| miten tää tapahtui | ||||
|
03.01.2006 16:37 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| kansainvälinen paikka kun tätä sanotaan kiinalaiseksi ja afrikkalaiseksi | ||||
|
03.01.2006 16:17 | Petri Soronen | ||
| Missä ajolanka? Vai onko ollenkaa! :D | ||||
|
|
03.01.2006 16:12 | Mika T. Polamo | ||
| Heh. Tiedä nyt tulevasta. Tämäkin P817 näemmä pysähtyi Kyrössä vielä 27.12.2005. | ||||
|
03.01.2006 16:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tanskan Odensesta löytyy tuon kaksikerroksisen vaunurakennelman ilmiselvä esikuva :) https://vaunut.org/kuvasivu/15183 | ||||
|
|
03.01.2006 16:07 | Lauri Marjamäki | ||
| Koska Kyrössä pysähtyi viimeinen matkustajajuna? | ||||
|
03.01.2006 16:03 | Lauri Marjamäki | ||
| Onko se IC823 sen takia välillä Pieksämäki-Tampere muita Turun junia hitaampi, kun vetojuhtana toimii Sr1,sn.140km/h?(Muissa Pieksämäki-Turku-junissa on nykyään kai Sr2 veturina?) | ||||
|
03.01.2006 15:59 | Petri Soronen | ||
| Tuostahan saa kätevästi johonkin simuun otettua radan mallia. | ||||
|
03.01.2006 15:56 | Petri Soronen | ||
| Onko kaikki vanhat junatoimistot tehty samalla "muotilla" kun Oulun vanha toimisto on ihan samalainen. | ||||
|
03.01.2006 15:41 | Lari Åhman | ||
| On sieltä viety, koska Pm:n laskumäki tasoitettiin, joten tämä lie viety muualla. Ehkä jopa Ila? | ||||
|
|
03.01.2006 15:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko Pieksältä viety Seepra pois? Aika outoa, koska kyllähän siellä vieläkin junia järjestellään... | ||||
|
03.01.2006 15:16 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, siinä uuden aseman ja Yliopistollisen keskussairaalan takanahan on se 1990-luvun huumakauden "Data-mikä Center". | ||||
|
03.01.2006 15:12 | Ilari Eskelinen | ||
| Onkos tuolla romuletkassa mitään mielenkiintoista tai museoitavaksi kelpaavaa? | ||||
|
03.01.2006 15:07 | Tapio Muurinen | ||
| Niinpä tietenkin. Tämähän on junan pariton numero. En katsonut kunnolla. | ||||
|
|
03.01.2006 14:34 | Ari Elenius | ||
| Kymmenisen vuotta sitten ehdotettiin, että Kupittaan aseman nimeksi muutettaisiin "DataStop", mutta ehdotus ei saanut enemmin kannatusta... | ||||
|
03.01.2006 14:28 | Ari Elenius | ||
| Aikoinaan laivapikajunien raiteet tulivat sataman väliratapihalta Satamakadun vieritse. Viking Linen vaatimuksesta laivapikajunat muutettiin kulkemaan 70-80-lukujen vaihteessa aikaisemmin vain tavarajunien käytössä ollutta Linnankadun ylittävää ja linnan ja joen välistä raidetta pitkin. Raidetta jatkettiin aivan Siljan terminaalin eteen saakka. Etummaisista vaunuista oli lyhyt kävelymatka Siljan ja takimmaisista Vikingin terminaaliin. Sähköistyksen yhteydessä 90-luvun alussa rata kuitenkin pistettiin poikki 2. Poikkikadun kohdalta, joten kävelymatka Siljaan piteni. Lohdutuksena Siljalle rakennettiin puretun radanpätkän kohdalle säältä suojattu kävelyputki. | ||||
|
|
03.01.2006 14:21 | Juha Kutvonen | ||
| Itse asiassa tässä ollaan vasta alkumatkassa. Juna on matkalla pohjoiseen ilta-auringon valaistessa sen kylkeä... | ||||
|
03.01.2006 14:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| himskutti!!! ottais noi kaueet mitkä lie laatat pois noista puuvaunujen ikkunoista ja kunnostais ne...:) | ||||
|
|
03.01.2006 14:02 | Tapio Muurinen | ||
| Ihan oikean junan näköinen. Lähtenyt edellisenä iltana Kemistä ja koko yön väsymättä laukotettuaan ehtinyt aamuksi Etelä-Suomeen :) | ||||
|
03.01.2006 13:52 | Ari Elenius | ||
| Naantalin lätät olivat yleensä yksivaunuisia ja Ukin lätät pitempiä, joten asemarakennuksen eteläpäässä todennäköisesti Naantalin lättä. | ||||
|
03.01.2006 13:34 | Lari Nylund | ||
| Veikkaan, että S17 lähtöajassa vaikuttaa eniten muu junaliikenne Helsingin ratapihalla. Huomioon on otettava, mm. IC50 vaihtotyö sekä kello 14:12 saapuva ja lähtevä Riihimäen lähijunaliikenne jne jne. | ||||
|
|
03.01.2006 13:34 | Joni Koskinen | ||
| Pieni tarkennus vielä: 169 saapuu Riihimäelle 14:50, S17 14:53. | ||||
|
|
03.01.2006 13:30 | Joni Koskinen | ||
| Järvenpään ja Purolan välillä em. junien ajojärjestys muuttuu. S17 ajaa tuolloin itäisintä raidetta. Taitaa olla ainutlaatuinen tapaus: nopeampi antaa tietä hitaammalle. Jos S17 lähtisi Hki:stä 14:08, voisi se ajaa Riihimäelle saakka tasaista 160 km/h nopeutta. Myöhempi lähtöaika kuitenkin pidentäisi Turun suunnasta tulevien vaihtoaikaa Pasilassa. | ||||
|
03.01.2006 12:52 | Jani Hoivala | ||
| asiallisen talvinen kuva | ||||
|
03.01.2006 12:44 | Jani Hoivala | ||
| selvä | ||||
|
03.01.2006 12:30 | Lari Nylund | ||
| Mika: Kiitos uudesta lempinimestä, jälleen yksi lisää;) Muistelisin, että tuo sinun kirjoittamasi teksti olisi eilen alkanut suoraan kaksoispisteestä, eikä sen vuoksi toiminut. Ehkä virallinen valvoja on muokannut tekstiäsi? | ||||
|
03.01.2006 12:25 | Lari Nylund | ||
| Kello ja nopeusnäyttö tulevat näkyviin, mikäli junasta on ohjelmoitu reittikartta ja konduktööri valitsee ne näkyviin ohjaamon käyttökapulasta. Tekniikassa on ollut Arin mainitsemia ongelmia alusta alkaen, valitettavasti, eikä laitteet suunnitellut alihankkija ole tuntunut niitä sen paremmiksi saavan useista huomautuksista huolimatta. | ||||
|
|
03.01.2006 12:24 | Juha Kutvonen | ||
| Junan alkupää on tässä https://vaunut.org/kuvasivu.php/7567.html | ||||
|
03.01.2006 12:21 | Lari Nylund | ||
| Eipä nyt aloiteta täällä samaa Kitee-keskustelua, jota käydään jo Joukkoliikennefoorumissa http://jlf.cc/ ja siellä tarkemmin otsikkojen Junat - Pendolinolla itään alla. Valitettavasti Pendolino pyrkii tulevaisuudessa nopeisiin matka-aikoihin, joka tarkoittaa vähemmän välipysähdyksiä. Mitä tulisi, jos Pendolino laitettaisiin nyt pysähtymään Kiteellä ja oikoradan käyttöönoton myötä pysähdys poistettaisiin. Ymmärtäisin kiteeläisten valittelut, jos S17/18 olisi poistanut jonkun junavuoron heiltä, mutta tässä tapauksessa aikataulukauden kesken lisätty junavuoro ei huonontanut heidän yhteyksiään - ei tosin myös parantanut niitä. | ||||
|
03.01.2006 12:16 | Lari Nylund | ||
| ...mutta totta puhut Pekka, näytössä voisi aivan hyvin lukea yksiköiden tai vaunujen määrä. Tämä ehkä helpottaisi sijoittumista laitureille. | ||||
|
|
03.01.2006 12:13 | Lauri Marjamäki | ||
| Hassua ettei tämä pysähdy Kiteellä(?), vaikka junakohtaus Puhoksessa pysähdyttää junan odottamaan, että Intercity on kulkenut ohi.En ole aivan varma tästä tiedosta, kun ei taskuaikataulussa lue mitään tuosta uudesta pendosta. | ||||
|
|
03.01.2006 12:13 | Lari Nylund | ||
| Lipunmyyntiosaston pysähtymispaikan kyltti on asetettu laiturille niin, että lipunmyyntiosastollinen yksikkö pysähtyy sen kohdalle. Lähimmästä ovesta voi siis astua kyytiin ja kävellä yksikön sisällä lipunmyyntiosastoon. Näin on minulle perusteltu asiasta kysyessäni lähiliikenteessä työskennellessäni. Puistola on tosiaan eräs ongelmakohta, koska suurin ihmisvirta tulee laiturin eteläpäästä ja perinteisesti siellä odotellaan junaa samassa päässä - oikeastaan Puistolassa kyllä ei paljoa yleensä odotella, vaan siellä juostaan junaan suoraan bussista. Tämäkin vain sen vuoksi, että ehditäänkin siihen pari minuuttia aiemmin menevään junaan, johon oikeasti ei edes ole tarkoitus mennä. Lisäksi puistolalaiset ovat kovia arvostelemaan "niin paljon hitaampaa" I-junaa, kun heillä on mahdollisuus K-junaankin. Paljonko se matka-aika oikeasti eroaa toisistaan? I-juna pysähtyy Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä eli matka-aikaa tulee kolme (3!) minuuttia lisää. Kauheaa! | ||||
|
03.01.2006 12:04 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän ne olivat signaaliohjesäännön aikoina juuri samoin kuin nyt Ruotsissa. Opastinvärit muuttuivat päinvastaisiksi ensimmäisen junaturvallisuussäännön tullessa voimaan 1930-luvun lopulla. Ja Vek89 on oikeassa siinä, että aikoinaan iso osa opastintekniikkaa on peräisin Ruotsista. | ||||
|
|
03.01.2006 12:00 | Jussi Kortman | ||
| Kyllähän se on Vihdin Ojakkala paikka taitaa olla se kartano. Siellä kartanolla osaavat varmaan kertoa paikan joka on yhden piharakennuksen takana. Hienoa olis jos nämäkin saataisiin taas kuntoon ja kun Minkiöltäkin löytyy runkokin. | ||||
|
|
03.01.2006 11:55 | Pekka Siiskonen | ||
| ...mutta ei junan vaunujen tai runkojen määrää, jotta osaisi asettua laiturille muuallekin kuin siihen paikkaan jonne (ainakaan Puistolassa) ei yksirunkoisen junan lipunmyyntivaunu koskaan pysähtynyt... | ||||
|
|
03.01.2006 11:51 | Pekka Siiskonen | ||
| ...siis kello -- joo. | ||||
|
|
03.01.2006 11:32 | Pekka Siiskonen | ||
| ... ja jos nopeusnäyttö on kytketty pois niin pitääkö sille kuitenkin olla "laatikko"? Mikä on sen toisen laatikon funktio? | ||||
|
03.01.2006 11:24 | Tuomo Pietilä | ||
| Kyseessähän on muuten Pyhän Pietarin kirkon torni, josta on hyvät mahdollisuudet tarkkailla liikennettä Daugavan ylittävällä sillalla. Tuomiokirkko on kauempana. | ||||
|
|
03.01.2006 11:16 | Pekka Siiskonen | ||
| Eikös samat värit olleet meilläkin aikoinaan esiopastimissa. | ||||
|
|
03.01.2006 10:10 | Tapio Muurinen | ||
| Olisipa mukava olla Kutemaisen ja Varasen välillä kuvailemassa siellä kilometrien mittaisissa nousuissa. Taitaa vain kuorman kanssa kelloaika olla sellainen, ettei valo riitä (ainakaan vielä). | ||||
|
03.01.2006 10:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä rata palvelee UPM-Kymmenen ja Metsä-Botnian (josta puolet on UPM:ää) puunkuljetuksia. Rata on tärkeä näille yhtiöille. Vakituisia lastauspaikkoja ovat esimerkiksi Keitelepohja ja Pihtipudas. Keitelepohja on "näkyvä", koska siellä on sahalaitos. Puupinoja ei yleensä varastoida radan varteen, vaan kuormaus tapahtuu suoraan autoista. Kelien mukaan esim. talvella lastataan muillakin pikku paikoilla, jopa linjalta ajokoneesta. Haapajärvi hoitaa pohjoispään. Läpikulkujunia ei normaalisti ole. GT-kartalla pääsee moneen paikkaan radan varressa. Junia kulkee suunnilleen maanantaista perjantaihin, joskus lauantaisinkin, jolloin järjestelijä (1-2 Deeveriä) käy vaihtamassa vaunut. Vuonna 2001 Saarijärven - Haapajärven välillä oli vain 0,1 milj. brt, eikä se siitä juurikaan ole muuttunut. Saarijärveltä etelään oli jo 1,1 milj. brt. | ||||