Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.07.2022 21:41 | Petri Nummijoki | ||
| Mikä antaa aiheen olettaa, ettei 288 kN toteutuisi Dr13-veturilla käytännössä? Käyttöohjeen mukaan ei tulisi ylittää 1900 A:n virtaa mutta ylivirtareleiden pitäisi toimia vasta 2000 A:n kohdalla. En tiedä miten toimivat käytännössä mutta teoriassa on jätetty hieman pelivaraa ja siten maksimivetovoiman tulisi olla saavutettavissa. | ||||
|
24.07.2022 21:03 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllä henkilökuntaakin oli ihan sopivasti. Juhani ja Anttikin ovat tervetulleita mukaan matkustajiksi tai vaikka jäseniksi ja henkilökunnaksi, niin voitte tarkentaa arvioitanne enemmän todenmukaisiksi. Mainittakoon nyt vielä tarkennuksena, että kahvilapalvelua on ollut tämänkin vuoden aikana useissa junissa. Vaunulla on kahvilatoiminnan lisäksi myös muita käyttötarkoituksia. Harmillista, että siinä missä toiset yrittävät rakentaa, on toisilla päämääränä vain hajottaa. Pekan tiedot jäsenmäärän kehityksestä ovat yhdistyksen kannalta valitettavasti juuri noin, eikä toiminnassa mukana olleilla liene syistä epäselvyyttä. Nyt toiminnan jatkuessa uudistunein voimin olisi mukava nähdä tuulen kääntyvän kaikilla suunnilla hieman myötäisemmäksi... |
||||
|
24.07.2022 21:02 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Taitaisi olla kuitenkin Tk3 1136 | ||||
|
24.07.2022 20:56 | Raimo Harju | ||
| Kyllä vaan Timo, eipäs tästä veturista olekkaan ollu pitkään aikaan mitään kommentteja, saatikka kuvia, mutta ei tätä ole unohdettu. Olis mukavaa jos joku Hyvinkään suunnalla asuva kävis ottamas tämän hetken päivityskuvan. | ||||
|
24.07.2022 20:33 | Jan Jahkola | ||
| Siinäpä onkin vaunukuorma. Mahtaako olla jonkin sortin puukärryjä, tolpat kyydillä. | ||||
|
24.07.2022 19:37 | Jarno Piltti | ||
| Eikä unohdeta höyryturbiinivetureita. Tuo 19 1001 kuulostaa keksinnöltä jossa hyvin suurella monimutkaisuudella saavutetaan eräitä suuria etuja. | ||||
|
24.07.2022 19:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Tyhjänä näyttävät seisovan Immolassa, havainto on kesäkuulta. | ||||
|
24.07.2022 19:10 | Markku Leiniö | ||
| Paras tähän hätään löytämäni referenssikuva lapsuuteni Liedosta, tällaisena itse sen muistan: https://vaunut.org/kuva/49448 | ||||
|
24.07.2022 19:04 | Uwe Geuder | ||
| Ja tässä https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pgnw | ||||
|
|
24.07.2022 19:00 | Uwe Geuder | ||
| Asian näkee myös tuossa kuvassa https://vaunut.org/kuva/131563 , joka toki tuli vorgiin vasta melkein 9 vuotta myöhemmin. | ||||
|
|
24.07.2022 18:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarmo, hyvänä esimerkkinä höyryveturin kehityskulusta oli saksalainen Henschel-veturitehtaan tekemä koemalli höyrymoottoriveturista, vuodelta 1941. Sen Reichsbahn - tunnus oli BR 19.10, pyörästöltään 1'Do1'. Siinä oli ns. yksittäisakselikäyttö, eli saksaksi Einzelachsantrieb. Veturi 19 1001 koki laajan koeajo- ja tutkimusohjelman, mutta Adolfin mielipuolisuuden takia veturivalmistuksen piti keskittyä sotavetureihin. 19 1001:ssä oli kunkin vetoakselin päässä kaksisylinterinen nopeakäyntinen höyrymoottori (oikeastaan erikoismallinen höyrykone). Koneessa oli kyllä nopeutta, sitäkin tältä mallilta oli edellytetty. Amerikkalaiset veivät sen sotasaaliina USA:han ja oltuaan näyttelyesineenä Virginiassa se romutettiin 1951. Chesapeake & Ohiolla oli ollut kokonainen höyryvoimalaitos veturina, mutta tunnetusti nämä konstruktiot väistyivät dieselsähkö- ja sähkövehkeiden tullessa helpompina ja halvempina käyttöön. Yhtään en ihmettelisi, vaikka venäläisilläkin olisi ollut omia projektejaan asian tiimoilta, mutta tukahduttavassa stalinistisessa johtamisilmastossa ei kukaan kovin äänekkäästi ruvennut sooloilemaan. |
||||
|
24.07.2022 18:49 | Uwe Geuder | ||
| Markkinaehtoisesti vain yksi yhteys on koskaan toiminut ja se oli nimenomaan München - Berliini. Siihen aika luotijunarata ei ollut vielä valmis ja yöjunille löytyy matkustajia. Toinen yhteys oli vanhan hallituspaikka Bonnin ja uuden pääkaupunki Berliinin välissä. Mutta tuskin kukaan on maksanut niitä matkoja omasta taskustaan. Ja kun Bonnin ministeriöt olivat ajettu alas ja pendelöinti väheni, yhteydelle ei ollut enää tarpeeksi matkustajia. |
||||
|
|
24.07.2022 18:39 | Uwe Geuder | ||
| Olivat liikenteessä 15 vuotta: 1994 - 2009. Yksi ongelma oli niiden joustamattomuus: Junan molemmissa päissä tarvitaan koneistovaunu, junan pituuden muutos onnistuu vain sen kotivarikolla, joka oli Saksassa vain yksi, Berliinissä. Jatkoprojektina oli työn alla m. m. suora yhteys Saksasta Pietariin Riian kautta. Talgollahan on valmis tekniikkaa raideleveyden muutokseen. Projekti ei kuitenkaan lopussa toteutunut. Se olisi ollut Suomenkin näkökulmasta mielenkiintoinen yhteys, vaikkakin viisumiteknisesti hankalaa. Junat romutettiin 2019 sen jälkeen kun myyntiyritykset olivat myös epäonnistuneet. |
||||
|
24.07.2022 18:15 | Uwe Geuder | ||
| Ja itse asiassa tuommoinen Talgo-pyöräkerta koostuu kahdesta irtopyörästä. Aiheesta löytyy keskustelua https://vaunut.org/kuva/150630 | ||||
|
24.07.2022 18:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se onkin sitten ihan hyvä ratkaisu vetureiden seisontajarruksi. Nostalgiakalustoa edustavissa Dv12:ssa ja Sr1:ssähän on käsin veivattavat ruuvijarrut. Täytyy oikein ajan kanssa tutustua uudempien vetureiden ihmeisiin! | ||||
|
|
24.07.2022 17:59 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tietokone hukkaa vähän väliä USB-portit Arvaa onko tällä mukava "töitä" tehdä? Loppuisi kesälomat sen jälkeen olisi yhdellä reissulla hankittu rahat uuteen koneeseen. Jos heitot on noin +/-100kW niin todellinen syy et joko tietopohja on esim Dr13:n teknisestä tyyppikoulutus papereista niitäkin on minulla 2 isoisän aikainen ja isäni aikainen. Jos pieniä virheitä tulee niin pitäisikö minun matkustaa Espoosta Punkalaitumelle etsimään oikeaa tietoa? minusta se olisi aika kohtuutonta, Helsinkiin pääsee 30min, juna Hki-Tpe 2,5h tpe-Vma noin tunti ja auto matka noin 30min edestakaisin se pitäisi kertoa 2:lla. Kyllä aika oli mukavampaa silloin 90-luvulla. Ja ne Sr1 havainnot kuinka tarkasti saisit näköhavainnon esim Sr1 parista kun itse olet noin 200m päässä radasta ja valokaari rätkii veturin katolla? Tällöin elettiin aikaa ennen digikameroita, lyijykynä ja muistipaperi oli ainoa työkalu. En näissä vittuile vaan kerron ajasta ennen digikameroita. Lerpuista tai disketeistä ei tiedä kuin ajan kokeneet. | ||||
|
24.07.2022 17:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisi kiva nähdä niitäkin kuvia :) | ||||
|
|
24.07.2022 17:27 | Otto Tuomainen | ||
| Jimi: Viimeksi olen suomalaisia junia kuvaillut joskus keväällä 2016 aktiivisemmin, sen jälkeen kotimaisia kuvia on tullut otettua ihan yksittäisiä kappaleita. | ||||
|
24.07.2022 17:24 | Jarno Piltti | ||
| Oi mikä sattumakuva! Todella upeaa filmityöskentelyä, on mustaa ja on valkoista ja sävyjä siltä väliltä. | ||||
|
|
24.07.2022 17:24 | Topi Lajunen | ||
| Vittuilua tulisi vähemmän, jos ei lähes jokaisessa viestissä puhuisi aivan puuta heinää. | ||||
|
|
24.07.2022 17:18 | Jarno Piltti | ||
| Itse odotan etenkin kirjoituskoneen paluuta. Varmasti on totta että höyryvetureiden kehitys huippuunsa jäi kesken kun sähkö ja diesel vei leivän suusta. Tässä on hyvä valistuselokuva sähköistyksen ylivoimasta: https://www.youtube.com/watch?v=7l6v2qLYg4Q | ||||
|
|
24.07.2022 17:18 | Mikko Mäntymäki | ||
| Helmikuussa 2021 meni 516 Mbitin ulkoinen muisti ja toinen menetys oli 68Gb muistitikku hajosi 30.12.2021. Minun luottamustietotekniikkaan on olematon, tekniikka on opettanut minulle niiden epäluotettavuudet. Siksi tarvitsin pelkän kirjoituskoneen joka ei ole verkossa. Topi, arvaa kuinka paljon minua huvittaa tehdä julkaisuja yksi kuva 4-6Mt kirjata tietokantaan lisää ja säästää ulkoista 1105 kuvalla viimeisin "auringonotto reissu". Yhden junan lisääminen tietokantaan vie noin 2-3min kun palkkaa minulle ei tästä makseta, vittuilua kyllä tulee enemmän kuin verottajalta. | ||||
|
24.07.2022 17:14 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos tiedosta! Ajan hermolla kulkeva juna kaiken kaikkiaan. | ||||
|
|
24.07.2022 17:03 | Jimi Lappalainen | ||
| En nyt tällä tarkoita valittaa ulkomaan kuvista (kuten eräässä toisessa kuvassa tapahtui) mutta uteliaisuuttani kysyn; kuvaatko vielä Suomen junia? | ||||
|
|
24.07.2022 17:01 | Topi Lajunen | ||
| Lennättimetkin varmasti tekevät paluun. Sekä kuumailmapalloilla hoidetaan kaikki ilmailu. Televisiot muuttuvat mustavalkoisiksi. Hevosilla hoidetaan raitiovaunujen veto. | ||||
|
24.07.2022 16:56 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuota piti mennä kuvamaan kun olin lähistöllä. En tiedä se että lisää kuvan käyttää niiden ottamisiin matkat 15-30€, vaiva ja kiitoksena saa vaan arvostelua joskus 2000-2015 aikaisista asioista ketä huvittaa lähteä oma kuntanteisesti reissuun, olen omat yrittänyt niputtaa et "2-3 kärpästä" saadaan samalla. | ||||
|
|
24.07.2022 16:55 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, miksi kertoilet taas satuja? Dr13 maksimivetovoima on 288 kN paperilla ja ilmeisesti todellisuudessa hieman vähemmän. | ||||
|
24.07.2022 16:34 | Jan Jahkola | ||
| Jimi, sellainen olisikin hieno tietokanta. Tasoristeyksiä on tiemmä ollut suhteellisen paljon pienelläkin alueella eri aikoina useita, mitä nyt olen mm Kok ja Yks ja Kokkolan-Kälviän välin entisiä tasureita ja niiden paikkoja selvitellyt itselleni. | ||||
|
24.07.2022 16:25 | Harri Pesonen | ||
| Kello on purettu pois asemanseinästä.... | ||||
|
24.07.2022 16:01 | Mikko Ketolainen | ||
| Onkohan junan numero vieläkään oikein? Meinaan vain sitä, että Julian mukaan T58451 saapui ratapihan raiteelle 493, kun etelän suunnasta tulevat puutavarajunat menevät yleensä suoraan kuorimon ratapihalle raidetta 437 pitkin. Tuolloin sinne ovat menneet edellä mainitut T4332 ja T3353. Ratapihalle saapuvat yleensä vain katettuja vaunuja tuovat junat, kuten esim. "Vuosaarelainen" T3495 ja pohjoisen puutavarajunat. Toki, voihan tämä juna olla poikkeus. | ||||
|
24.07.2022 15:34 | Heikki Piirainen | ||
| Wikipediasta ja arkistoidusta valmistajan sivusta päätellen ”Maschinenendwagen”-päätyvaunuissa oli laitteet vaunuston ilmastoinnille ja energiansyötölle sekä tilat matkatavaroille, polkupyörille ja suksille. Päätyvaunuja oli kahdenlaisia: toisessa päässä yksiakselinen, tässä päässä näyttäisi olevan kaksiakselinen. https://de.wikipedia.org/wiki/Talgo_(Deutsche_Bahn,_1994%E2%80%932009) https://web.archive.org/web/20050831053745/http://www.talgo.de:80/Nachtzug.htm |
||||
|
|
24.07.2022 14:50 | Pasi Seppälä | ||
| Nikkeli- ja kobolttisulfaatteja tosiaan. Kiitos korjauksesta Riku. | ||||
|
|
24.07.2022 14:11 | Riku Outinen | ||
| Nikkeli ja kobolttisulfaatteja eli akkukemikaaleja. Sinkkisulfidi Uan-t vaunuissa Kokkolaan. Tänä merikonttijuna liittyy siis täysin uuteen akkukemikaalitehtaaseen. | ||||
|
24.07.2022 13:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Toivottavasti, mutta tuskimpa muuttaa. | ||||
|
|
24.07.2022 13:34 | Pekka V. Puhakka | ||
| Vuoden 2019 lopussa yhdistyksessä oli jäseniä noin 590. Vuoden 2021 lopussa niitä oli 499. Tiedä sitten miten talkoolaisten määrän kehitys. Ainakin keskustelualueella joku yhdistyksen aktiiveista valitteli viime syksynä että hiljaista on ja syytti samalla yhdistykseen kohdistuvaa "paskanheittoa". | ||||
|
|
24.07.2022 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvässä lykyssä Pikkujumbokin edustaa tulevaisuuden rautatielaitteistoa. En usko, että höyryveturiteknologiassa vielä on sanottu viimeistä sanaa. Kaikki on vielä toistaiseksi auki, takuulla jossain mietitään tätäkin asiaa. Näkyypähän, sanoi Kallijo-Herkko Päätalokin aikoinaan. |
||||
|
|
24.07.2022 12:57 | Antti Ojala | ||
| EJR: Kyllä arvelusi pitää paikkansa. | ||||
|
24.07.2022 11:37 | Erkki Nuutio | ||
| Piirros tehty 11.1961 ja sen kopio lähetetty myös MGO:n lisenssivalmistaja Tampellalle. Alsthomin sisäinen sensuuri on ollut näemmä varsin lievää/ymmärtäväistä. |
||||
|
|
24.07.2022 11:03 | Pasi Seppälä | ||
| Terrafamen sivuilta löysin tiedon, että merikonteissa kuljetetaan suursäkkeihin pakattuja sinkki- ja kobolttituotteita. | ||||
|
|
24.07.2022 10:57 | Timo Salo | ||
| Olkiluoto 3:sen työmaalta? | ||||
|
|
24.07.2022 10:53 | Topi Lajunen | ||
| Myös modernien vetureiden seisontajarru toimii kuten kunipyörillä: jousella jarruttaa, paineilmalla irrottaa. Myös M100-sarjan metrojunan mekaaninen käyttöjarru toimii samoin, joskin sitä normaalisti käytetään vain juuri pysähdyksen hetkellä, sähköjarru kun jarruttaa lähes nolliin. | ||||
|
24.07.2022 10:23 | Erkki Nuutio | ||
| Sääksjärven pysäkin työmatkaliikenne oli vilkas erityisesti sotien jälkeen ja aina 60-luvun alkuvuosiin asti. Myllymäen linjurit (kulkivat Rukkamäen kautta) ja 60-luvun alkupuolella asfaltoitu Lempäälän tie linjureineen söivät vähitellen työmatkailijat ja näiden junat. Lentokonetehtaan raide erkautui aseman alueella. Pysäkkirakennus valmistui 1925 vaiheilla. |
||||
|
|
24.07.2022 09:59 | Timo Salo | ||
| Raimo H:n mieliksi kommentti tästä... Mikä tässä veturissa oikeasti oli vialla? Yhtään mikään? | ||||
|
24.07.2022 09:52 | Markku Naskali | ||
| Aika monta vuotta kuljin tuosta Tampereelle kouluun ja yliopistolle. Aikanaan ennen autoistumista tämä oli vilkas työmatkaliikenteen piste. Oli myös ns. Hakkarin pikajuna eli työmatkajuna joka Tampereelta lähdettyään pysäntyi tässä ensimmäisen kerran ja jatkoi sitten etelää kohti seisake seisakkeelta. | ||||
|
24.07.2022 08:30 | Kasper Kemppainen | ||
| Suorastaan häkellyttävän upea otos! Tästä jos ei tule viikon kuvaa niin sitten ei mistään. | ||||
|
24.07.2022 06:18 | Timo Salo | ||
| Kyllä oikein hyvin! Sähköinen varaus muodostuu keinokuituisen (katso liite) istuimen kanssa. Mennessäsi WC:hen, niin sieltä löytyy maissa olevia kohteita (kuten mahdollinen sähkölämmitteinen patteri). Tällöin matkustusistuimissa muodostunut sähkövaraus purkautuu kehostasi/vaatteistasi ensimmäiseen maissa olevaan kohteeseen, joka nyt tapauksessasi oli paskahuusissa... https://vaunut.org/kuva/105883?tag0=4%7CSm4%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila | ||||
|
|
24.07.2022 00:43 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dr13 oli 30kW enemmän tehoa päämoottoria kohti se jaettuna 3 akselien mukaan. Irtiotossa se saavutti molemmat pääkoneet suurtartunnalla täysillä yli 300kN. | ||||
|
|
23.07.2022 23:32 | Petri Nummijoki | ||
| Dr13-veturia on pidetty pikajunan vetäjänä suorituskykyisempänä kuin Dv12-paria. Kun yhdellä Dv12-veturilla oli 5 vaunua normaali EP-junan mitta niin tehojen suhteessa Dr13 olisi saattanut viedä jotain 12 vaunua samalla aikataululla. Mutta asia ei välttämättä ole näin suoraviivainen, koska pidemmällä junalla menee enemmän aikaa selvitä hiljennyksistä tai liikennepaikkojen vaihteista ja pysähdysajoillakin lienee taipumus pidentyä matkustajamäärän kasvaessa. Kun suurin sallittu nopeus oli EP-junillakin 1970-luvulla 120 km/h eli tehokkaammalla veturilla ei saatu Dv12-veturiin nähden nopeusetua vaan ainoastaan lisää kiihtyvyyttä ja parempaa vauhdin kohdillaan pysymistä pitkissä nousuissa niin veturin vaihtaminen saattaa tuoda vähemmän hyötyä, kuin tehovertailun perusteella luulisi. | ||||
|
23.07.2022 23:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja itse asiassa tuo CSS-arvo suuntatiedon ottamiseksi kuvasta on oletusarvoinen toimintatapa. Eli ongelma on Vorgin tekemä muunnos kuvaan, joka hukkaa EXIF-tiedot. | ||||
|
|
23.07.2022 23:09 | Teemu Sirkiä | ||
| Selaimen saa kunnioittamaan EXIF-tietojen suunta-attribuuttia, esim. Vorgin CSS:ssä img.archivePicture{ image-orientation: from-image; } saisi kuvan kääntymään kameran ilmoittamaan suuntaan. Ongelma kuitenkin on esim. tämän kuvan kohdalla, että sille on tehty latausvaiheessa Vorgissa ilmeisesti pienennystä tms. ja tuo prosessi tuhoaa kuvan kaikki EXIF-tiedot. | ||||
|
|
23.07.2022 22:57 | Pauli Ruonala | ||
| Paremmissa digikameroissa on anturi, joka ilmoittaa missä asennossa kamera oli kuvaa otettaessa. Tieto siitä menee kuvatiedoston EXIF-tietoihin, parametri Orientation, jolla on 8 erilaista mahdollista arvoa. Kuvaa katseltaessa katseluohjelma lukee sen ja kääntää kuvan oikein päin, jos ohjelmassa on sellainen toiminto. Nettiselain ei käännä kuvaa oikein päin. Parametrin Orientation saa näkyviin Windowsissa esim. ohjelmalla File Viewer Lite tai Irfanview. Yksinkertaisin tapa kääntää otettu kuva oikein päin on lukea se johonkin kuvankäsittelyohjelmaan, kääntää se oikein päin ja tallettaa toiseen tiedostoon. Varmista esim. ohjelmalla File Viewer Lite että kääntö on tosiaan onnistunut. | ||||