5428-170847 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.05.2023 20:20 Esa J. Rintamäki  
  Bolsukumouksellisista Stalin kävi marraskuussa 1917 Siltasaaressa: "Yrittäkää nyt edes näyttää vallankumouksellisilta. Muuten ei hyvä heilu!" (Oma vapaa tulkintani Koban yllytysreissusta Hakaniemeen.)

Porvariston vastustus itsenäistymistä vastaan johtui siitä, että bisnekset Venäjän kanssa kärsivät ja pahasti.

Kaikkein järkyttävin seuraus koko kauden 1917 - 1918 tapahtumista oli se, kun eliittirouvien suureksi pettymykseksi ei Suomesta tullutkaan kuningaskuntaa! Näin ollen jäivät hienot silkkileningit ilman käyttöä ja kreivittären ja herttuattaren arvonimet saamatta, kun haaveet kuningas Väinö ensimmäisen tanssiaisgaalajuhlista osoittautuivat turhiksi. Taatusti rouvat muistivat asiasta mainita herroille miehilleen ja kauan.

Alli Paasikivestä alkaen, mitenkään epäilemättä!
kuva 27.05.2023 20:05 Esa J. Rintamäki  
  Siinä taitaisi nestekytkimen öljyt kuumeta ja kardaanit mennä rusetille, eikä vielä olisi saanut Alsthommia edes liikkeelle...
kuva 27.05.2023 19:39 Raimo Harju  
  Saiskohan lättä siirrettyä Alhstomin museolta konepajalle.
kuva 27.05.2023 19:34 Timo Salo  
  Kiva kun on noin "varmat" mielipiteet...
kuva 27.05.2023 19:16 Heikki Huhtilainen  
  Timo Salo,älä kehtaa moittia oton kuvia.
Otto on tehnyt ison työn näiden kuvien eteen jo pelkästään siinä että matkustaa ulkomaille.
Oton kuvat on kiinnostavia ja laadukkaita.Niiden mukana tulee uutta tietoa.
Saisit hävetä noita tyhmiä kommenttejas herra salo,oletko ihan täys järkinen ??
kuva 27.05.2023 18:37 Otto Tuomainen  
  Näistä slovakialaisista 861-sarjan junista ei kyllä kovinkaan montaa kuvaa tällä sivustolla ole. Tästä kaksivaunuisesta versiosta kaksi kuvaa, toinen ihan erilaisesta paikasta.
kuva 27.05.2023 18:15 Raimo Harju  
  Ennen oli paremmin, ja tuolloin kävivät Rollarit Yyteris esiintymäs, ilmeisesti tämä sama päivä.
kuva 27.05.2023 18:14 Rainer Silfverberg  
  Porvarien enemmistö eli Vanhasuomalaiset olivat itsenäistymistä vastaan vallankumoukseen asti.

Mä tarkoitin niitä jotka 1900-luvun alun sortokautena yrittivät ajaa itsenäisyyttä. Vähän vaihtelevalla menestyksellä eikä ihan virallisen puolue-ohjelman mukaisesti.
kuva 27.05.2023 18:12 Timo Salo  
  Ei kovin ihmeellinen kuva, jotenkin muistan nähneeni ennenkin.... Kaikkihan on julkaistava!
kuva 27.05.2023 17:16 Erkki Nuutio  
  Itsenäistymisemme oli valitettavan riitainen tapahtumaketju. Sitä ei paljonkaan kannata täällä ruotia.

Pelkistäen ajoi Maalaisliitto, Sdp ja harvat porvarien aktivistit (Nuorsuomalaisten ja Rkp:n edustajia) ensimmäiseksi itsenäisyyttä.
Muut porvariedustajat (etenkin Rkp:n enemmistö) jarruttivat kaikilla neljällä raajallaan (Pietarin tie oli näille mieluinen).

Bolsukumouksen jälkeen osat paljolti vaihtuivat: Pietarin tie avautui Sdp:lle, etenkin siltasaarelaisille (kuten Kuusinen ja Manner). Vastaavasti Pietarin tie sulkeutui siitä hyötyneiltä porvariedustajilta. Se herätti nyt näissä tahdon itsenäistyä, mutta ei tietenkään Eduskunta-, vaan Senaattijohtoisesti. Johdonmukaisesti itsenäisyyttä maan lakien puitteissa ajoivat edelleen Maalaisliitto Alkion sovittelevalla johdolla ja eräät porvariaktivistit.

Kun sovitteluhalu loppui ääripäiltä (Sdp:n siltasaarelaiset vs. Nuorsuomalaisten ja Rkp:n ääripää), vain Alkion ponnistellessa sen hyväksi, kärjistyi ristiriita (monien tahojen vakavista varoituksista huolimatta) tuhoisaksi kapinaksi ja sisällissodaksi, ja samalla kiistämättä myös luokka- ja vapaussodaksi.
Itsenäistymiseen ei sotaa olisi tarvittu jos sovitteluvalmiutta olisi ollut. Päinvastoin: vasta köyhtyneinä jä kärsineinä selvisimme jotenkin Saksankin kaaduttua.
kuva 27.05.2023 16:01 Antti Grönroos  
  Tässä sijaitsi Shellin raiteet (204+550) ja tällä hetkellä toi portti on oikeanpuoleisen rakennuksen pihalla.
kuva 27.05.2023 15:59 John Lindroth  
  Onnistunut maisemallinen otos!
kuva 27.05.2023 15:41 Antti Tapani Häkkinen  
  Upea kuva!
kuva 27.05.2023 14:10 Lari Åhman  
  Onhan siellä.
kuva 27.05.2023 12:39 Timo Salo  
  Olisi vaan ollut niin makee, kun siinä kyljessä lukisi "AIDS on tappava tuliainen", "Nortti on täyttä tupakkaa", tai "Siwa"!!! Eihän tekopyhässä Suomessa enää saa tuollaista historiallista dokumentointia harrastaa...?
kuva 27.05.2023 11:38 Vertti Kontinen  
  Timo: ensimmäinen teräsvaunu on Rbkt, eli vihreät teipit ovat näitä "jälkiä"
kuva 27.05.2023 11:34 Vertti Kontinen  
  Onhan se
kuva 27.05.2023 11:14 Rainer Silfverberg  
  Onko tuo torni tosiaan Lakeuden Ristin?
kuva 27.05.2023 11:13 Timo Salo  
  Upea kuva, Pohjanmaata parhaimmillaan... Tästä näkee myös kuinka yksilöllisiä nuo puuvaunut ovat! Jokainen vinksallaan erisuuntaan ja kyljetkin huutavat maalia/huoltoa...? (toinen ja viimeinen)
Onko nuo suorakaiteet ekan metallivaunun kyljessä poistettujen mainosten jälkiä?
kuva 27.05.2023 11:06 Markku Naskali  
  Kuoppaisia ovat Suomen rautatiet :)!
kuva 27.05.2023 10:46 Tuomo Kärkkäinen  
  Ot. Lakeuren risti näkyy Lapualle asti.
kuva 27.05.2023 10:44 Rainer Silfverberg  
  Aikoinaan Ruotsalainen Puolue (myöhemmin RKP) oli kovimpia Suomen itsenäisyyttä Venäjästä vaativia puolueita.
kuva 27.05.2023 09:00 Pasi Seppälä  
  Kiskot ja vaunujen kyljet kiiltelee kauniisti. Komeasävyinen kuva kertakaikkiaan.
kuva 27.05.2023 07:28 Esa J. Rintamäki  
  Voi vain vähin aavistella, kuinka dieselveturit saivat turbot punaisina huutaen ponnistella raskaiden yöjunien ja tietysti myös tavarajunien kanssa Rahkolan mäkeä ylös, matkallaan Seinäjoelta etelään.

Puhumattakaan höyryvetureiden lämmittäjien heittämistä miljoonista hiililapiollisista tulipesiin.

Tie näyttää suoralta, vaikka onkin maaston muotojen mukaan aika kurttuista. Halkopoltolla ajettaessa ei tarvinnut erikseen valikoida käyriä puita pesään, heko heko!
kuva 27.05.2023 07:14 Esa J. Rintamäki  
  Aika vekkuli piirre koko SFP/RKP:ssä on sekin, että se olisi ollut merkityksetön kahden rantaruotsalaisedustajan muodostama pikkupuolue ilman Amos Andersonin säätiön valtavia rahavaroja.
kuva 27.05.2023 06:36 Kari Haapakangas  
  Kirkkonummen satamahankkeen torpedoinnissa Helsingillä oli tosiaan merkittävä osuus. Hupaisa (?) muisto tuohon liittyen: elettiin vielä somemaailman varhaista moderoimatonta aikaa, ja Kalevan nettisivulla käytiin vilkasta keskustelua jostain Oulun silloin ajankohtaisesta moottoritiehankkeesta. Keskusteluun osallistui eräs jostain pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva nimimerkki kyseenalaistaen koko tiehankkeen. Viittasin vastauksessani ajankohtaiseen Vuosaari-Kirkkonummi kisaan. Vastaus oli lähinnä törkeä ja nykyaikana moderoinnin haaviin jäävä. Meillä maalaisjunteilla ei ollut mitään oikeutta puuttua puolella sanallakaan pääkaupunkiseudun infrahankkeisiin.
kuva 27.05.2023 01:41 Topi Lajunen  
  Ja Sepon linkkaaman kuvan kommenteista löytyy suoraan selityskin toiminnalle, eli ei lainkaan outoa.
kuva 26.05.2023 23:44 Uwe Geuder  
  Ei tarvitse ihan mennä Lappiin nähdäkseen niitä 50 km -tieviittoja.

Kun ajaa itäistä reittiä Ruovedeltä Tampereelle, tulee ensin kunnarajan kyltti Tampere. Sitten muutaman kilometrin jälkeen ensimmäinen tieviitta Tampere 45 km. Pari kauppaa löytyy sentään jo matkan varrella.
kuva 26.05.2023 23:19 Rainer Silfverberg  
  Siitä lakosta on tehty draamaelokuvakin, joka näytettiin Suomen telkkarissa pari vuotta sitten. Elokuva oli tehty siis Neuvostoajan jälkeen mutta mustavalkoiseksi että vaikuttaisi "aidolta".
kuva 26.05.2023 22:58 Uwe Geuder  
  > NEVZ:n "mökki" on saksisankavirroitin.

Sitten tuo englanninkielisessä Wikipediassa näkyvä logo taitaa olla vanhempi, siitä ajasta kun sähkövetureita eivät vielä olleet päätuote.
kuva 26.05.2023 22:51 Uwe Geuder  
  Siitäkään ei ilmeisesti Suomessa paljon puhuttu, että tehtaalla ammuttiin lakkoilevia työläisiä vain muutama vuosi ennen Sr1:sten tilausta: https://en.wikipedia.org/wiki/Novocherkassk_massacre
kuva 26.05.2023 22:45 Jorma Rauhala  
  NEVZ:n "mökki" on saksisankavirroitin.
kuva 26.05.2023 22:42 Uwe Geuder  
  Jaaha, logo ei ole muuttunut vuodesta 1970 ainakaan. Ei taida olla ihan niin paljon markkinointi-ihmisiä töissä kuin monessa muissä yrityksissä.

Englanninkielisessä Wikipediassa logosta puuttuu se "mökki": https://en.wikipedia.org/wiki/Novocherkassk_Electric_Locomotive_Plant Mistähän siinä kyse? Suomenkielinen artikkeli ei edes ole.

Lehdistötiedotteet eivät ole täysin muuttuneet neuvostoajasta: https://www-nevz-com.translate.goog/news_page.php?id=1078&_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=en-US&_x_tr_pto=wapp
kuva 26.05.2023 21:58 Jorma Rauhala  
  Uwe: näkemäsi "viisikulmainen symboli" Sr1:n kyljessä on valmistajan NEVZ:n logo (НОВОЧЕРКАССКИЙ ЭЛЕКТРОВОЗОСТРОИТЕЛЬНЫЙ ЗАВОД).
Siinä on saksisankavirroittimen sisässä kyrilliset Н ja Э kirjaimet.
https://www.nevz.com/
kuva 26.05.2023 21:41 Jorma Rauhala  
  Kerran joskus muinoin Käsivarrentietä pohjoiseen ajaessa, oltiin jo ajettu ties vaikka kuinka pitkät matkat erämaan maisemissa, niin yht´äkkiä tien varressa oli kyltti:

Kauppa 50 km

No sehän oli vain kiva etumerkki, ja sitten ½ tunnin kuluttua jo kurvattiin sen puodin pihaan.
kuva 26.05.2023 21:24 Jorma Rauhala  
  Sj:n uusille pääraiteille oli luonnollisesti rakennettu myös laiturit. Sellaiset juuri asiansa hoitavat.
kuva 26.05.2023 21:12 Jorma Rauhala  
  P69:n 1.lk palaa jo samana iltapäivänä Oulusta Hesaan.
H63 liikennöi Roista Kemijärvelle.
kuva 26.05.2023 20:58 Reijo Salminen  
  Mielenkiintoista pohdiskelua, huomenna kuulemme sitten miten SFP suhtautuu säätytalossa neuvoteltuun kompromissiin, saas nähdä miten nyt käy.
kuva 26.05.2023 20:54 Rainer Silfverberg  
  Båtvik (tai oikeastaan Kantvik) ei kelvannut Helsingille siksi että Finnlines varustamo oli ostanut maa-alueet sataman ympäriltä ja halusi perustaa yksityissataman joka kilpailisi Helsingin omat satamat ulos. Finnlineshan oli markkinajohtaja rahtilaivaliikenteessä ja olisi sen voinut tehdäkin, eli Helsinki olisi jäänyt ilman satamatuloja.

Helsinki joutui jopa maksamaan Finnlinesille siitä että he luopuvat omasta satamahankkeestaan. Siis antoivat jonkun tontin Helsingissä (muistaakseni Kampin jonkun arvotontin) maksuksi Finnlinesille ja Helsinki sai arvottomaksi muuttuneet maa-alueet Kirkkonummelta. Tietysi kirkkonummen kunta ilmeisesti joutui välikäteen, kun huomasivat että Helsinki ja Finnlines päättävät jokka tapauksessa heidän pään yli.
kuva 26.05.2023 20:25 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, se miksi otin oletuksekseni "bättre-folkin"- suojelun pahoilta finjääveleiltä johtuu kahdesta omasta kokemuksestani.

Toinen oli se kun, suursatamaa suunniteltiin etelärannikolle (toteutui Vuosaaressa), niin vaihtoehtoina olivat muun muassa Inkoo, jossa sijaitsevan voimalaitoksen tiimoilta oli jo satama olemassa. Sitä ei olisi tarvinnut kuin "pikkuusen" laajentaa, niin siinä ratkaisu. Inkoolaiset svedupetteripoliitikot kielsivät ajattelemastakaan koko juttua.

Toisena vaihtoehtona oli Båtvik, jossa oli Porkkalan vuokraajien jäljiltä myös oli satamarakenteita, Kantvikin/Pikkalan alueen teollisuuslaitosten (Suomen Sokeri, Gyproc, Nokian Kaapeli ja Alumiini) hyväksi. Upinniemi/Obbnäs-laivastoasema tosin naapurina!

Näihin kumpaankin satamaan johti ihan käypäisä meriväylä. Båtvikiin oli jo olemassa rautatieyhteys rantaradalta, eikä Inkoo olisi ollut maastollisesti hankala yhteysraidetta ajatellen.

Kirkkonummi kaatoi Båtvikin suursatamahankkeen luontoarvoihin vetoamalla. Hmm, no miksei, rannikko on Båtvikissa rikkonaisempaa kuin Inkoossa.

Ja kuinkas kävikään, mitenkähän laaja työntekijäparvi nytkin Vuosaaressa työjelee?

Yksi kokemus vielä: 1983 lopulla Alumiini haki talousosastolle toimihenkilöä. Silloinen avokkini tuli valituksi, koska hänellä oli ruotsinkielinen sukunimi. Jos hän olisikin ollut Maija Mölsä nimeltään, olisi takuuvarmasti häneltä noussut tie pystyyn
kuva 26.05.2023 19:19 Uwe Geuder  
  Olen aina ihmetellyt, kuinka paljon ne ovat suomalaisia vaunuja leveämpiä. Vai onko se enimmäkseen optinen harha matalien selkänojien takia?
kuva 26.05.2023 19:05 Uwe Geuder  
  Sen tyylistä: http://www.baureihe110.de/images/Technik/E10FalteSkizze.jpg Minusta niitä on Saksassa ollut "aina". En muista nähneeni semmoista Sr1:stä, Dr13:sta jne.
kuva 26.05.2023 19:00 Panu Breilin  
  Tavara-asemallakin näyttää olleen runsaasti vaunuja purettavina/lastattavina tuohon aikaan.
kuva 26.05.2023 18:49 Erkki Nuutio  
  Partekin oli perinteisesti kalkin, sementin ja vuorivillan tuottaja. Sen taloudellinen menestys ei perustunut tekniseen luovuuteen, vaan kilpailijoiden ostamiseen ja tuotteiden hinnan optimointiin kartelleilla (ensin kotimaisilla, sitten ruotsalaisilla). Ennen tällaista (joka on nykyään paljolti laitonta) ei suuremmin estetty.
Mahdollisissa vaikeuksissa olivat hyvät veljet ja joustavat lakimiehet apuna.

Koneenrakennustaan alkoi Partek laajentaa vuonna 1977 ostamalla merkittävistä vaihtolavakeksinnöistä muodostuneen ja laajentuneen Multiliftin. Tällä oli laajaa ja menestyksekästä vientiä Euroopan maihin.
Kun Partek osti ja liitti edelliseen ruotsalaisen Hiab-Focon, on lopputulos vuosikymmenien ja monien vaiheiden jälkeen, yllätys, yllätys : Kaikki Multilift- ja Hiab-Foco-tuotteet ovat nykyään ruotsalaisia Hiab -tuotteita.
Yritys on nykyään Cargotec Oyj, josta Herlinin suku omistaa 66%.
Cargotecille nämä päätyivät sopivin ehdoin Partek-yhtymää hävityksen myötä.

Todettakoon vielä, että samassa hävityksessä Cargotecille päätyivät Sisu- vetomestarit, jotka Taxell oli jo häpäissyt Kalmar-nimisiksi (valmistettiin silloin Valmetilla Härmälässä) ja Valmet -trukkien laajuudeltaan merkittävä valmistus.
Taxell oli jo häpäissyt nämä Kalmar -nimisiksi ja lahjoittanut kaikkine tuoteoikeuksineen Ruotsista ostamalleen vähäiselle Kalmar Industrin trukkitehtaalle. Tämä sai kelpo pesämunan (dinoraurusmunan kokoisen).

Lähes heti nämä saatuaan Cargotec-Herlin siirsi vetomestarit Härmälästä Puolan Stargardiin EU-tuilla rahoittamaansa uuteen tehtaasen. Tämä rahoitti koko ostoksensa myymällä Valmet/Valtra -traktorit ja Sisu-Diesel -nimisiksi muuttuneet Valmet -taustaiset dieselmoottorit AGCO-yhtymälle jenkkilään.

Kun Sisun autot (Karjaa) ja akselistot (Hämeenlinna) tulivat Partekille, oli Partek-yhtymän suhtautuminen niihin vihamielinen, niin teoissa kuin julkisuudessakin. Muistan Euroopan johtavan raskaiden ajoneuvojen IAA-näyttelyn, jossa Partek Cargotecillä oli suuri ulko-osasto. Puolella sanallakaan ei haluttu paljastaa, että omistuksessa ovat Sisun kuorma-autot ja akselistot. Tämä vaikka mm. jokainen saksalainen kuljetusalalla tunsi ja osoitti suurta arvostusta Sisuja kohtaan näiden kilpailuissa saavuttamien euroopanmestaruuksien seurauksena.

Mistä johtui Taxellin ja Partekin viha Sisua ja Karjaata kohtaan ja umpisokeus mahdollisuuksien suhteen?
Selitys että Taxell (Rkp) ei halunnut Karjaalle suurta määrää etupäässä suomenkielisiä sisulaisia (näkymä vähintään tuhat + perhe) ei vaikuta täyspäiseltä, vaikka tällaistakin on toteutunut kiihkeissä viikinkiseuroissa.

Taxellin (Partekin) myötä paloi stiftelserahaa tukuttain. Ehkä se oli yhteiskunnallisesti tervehdyttävää.
Cargotec myi heti Sisu-autot toimivalle johdolle, samoin akselistot. Rahoituksellisesti vahvoja omistajia ei kuitenkaan tullut ja Sisun kattava myynti- ja huoltoverkosto ja tuotantovolyymi oli jo tuhottu.

Näin meille suomalaisille on jäi vain vähäisesti jäljelle näistä vuosikymmenten työn tuloksista.
Hyötyjiä ovat olleet kiinteistö- ja muut keinottelijat sekä työpaikkojen ja valuuttatulon osalta ainoastaan Ruotsi.
kuva 26.05.2023 18:47 Uwe Geuder  
  Kiitos linkistä! En muista nähneeni sitä vielä satunnaiskuvana. Selitys lienee hyvin tarkkaa, mutta yksi kuva visi vielä kertoa vielä enemmän kuin 96 sanaa :)
kuva 26.05.2023 18:00 Timo Haapanen  
  Topi Lajunen on kirjoittanut seikkaperäisen selvityksen tuulettimista ja niihin liittyvistä ritilöistä https://vaunut.org/kuva/9894
kuva 26.05.2023 17:48 Uwe Geuder  
  Mistä löytyisi räjäytyskuva tai muu kaavio, josta näkisi miksi näin on?
kuva 26.05.2023 17:35 Uwe Geuder  
  Ero näkyy kai tässä: https://vaunut.org/kuva/161862 Ja varmistakseen, että 3059:llä on myös se toinen puoli: https://vaunut.org/kuva/153623

Olen joskus huomannut, että toisella on sivussa keskellä "Made in USSR" -laatta ja toisella semmoinen viisikulmainen symboli. Taitaa olla näin, että "Made in USSR" on sillä puolella, jossa on pitempi ritilärivi.
kuva 26.05.2023 16:48 Timo Haapanen  
  Et ole ainoa :)
kuva 26.05.2023 15:59 Jussi Tepponen  
  Sattumalta sattui silmiin hauska yksityiskohta, että numero 335 on todenäköisesti viimeinen Märkische Lokomotivfabrik:in numerolla valmistettu veturi. Kyseisen veturin jälkeen tehtiin ilmeisesti vielä yksi kattila numerolla 336. Tuo listaus löytyy tämän sivun alalaidasta:

http://www.lokhersteller.de/lokbau/oundk.htm
kuva 26.05.2023 15:46 Kai Krause  
  OK, kiitos, korjataan.
<<   >>