![]() |
17.07.2022 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
Lassen kommentissaan esittämän teknisen erittelyn perusteella Kuplaa nimitettin myös "pyörillä kulkevaksi kaasukammioksi". Ilmiö oli minullekin kiusallisen tuttu, kun eräänäkin kylmänä syyskuun aamuna 1970 käännettiin vm. 1955 vihreän Ovalwindow 1200:n keula kohti Pohjanmaata. Koko perhe, koiraa myöten puhalsi aamiaiset Hauhuun - Monoskylän välillä tienposkeen - mahtavien yökkäysten kera! |
||||
![]() |
17.07.2022 14:28 | Rainer Silfverberg | ||
1960-luvulla oli paljon sotainvalideja joilla puuttui raajoja tai oli halvaantuneilla. Osalla pyörätuolit ainakin kotona tai taitettava malli jonka sai autoon, jos auto siten oli on toinen juttu. Invalidipolkupyöriä ja mopoja oli kanssa. | ||||
![]() |
17.07.2022 14:14 | Jussi Pajunen | ||
Kiva kuva. Hyvin sommiteltu. | ||||
![]() |
17.07.2022 14:00 | Lasse Reunanen | ||
Ja se öljyä ja bensaa vuotavan moottorin tiivistevikaisen pakosarjan ympäriltä puhallettu pakokaasun ja öljykäryn sekainen ilma ei kyllä mikään miellyttävä elämys ollut. Ja ongelmahan oikein toimiessaankin oli kylmässä helmakotelossa kulkeva pitkä putki. Puhallusteho jäi olemattomaksi virtausvastuksen vuoksi ja pakkasilla ilma jäähtyi putkessa. Kesäkuumilla sieltä riitti kuumaa liiankin kanssa, mutta talvipakkasilla ei. Heikko puhallus ja läpituuletuksen puute vielä varmisti lasien ikijäässä pysymisen. Ai miten helppo olis kuplaan ollut toteuttaa tehokas huurteenpoisto. Olis vaan moottorin jäähdytyspuhaltimen imuilmanotosta murto-osa imetty sisältä takaikkunan ympäriltä. | ||||
![]() |
17.07.2022 13:53 | Antti Ojala | ||
Tämä kuva on hyvä esimerkki siitä, että ennen ei kaikki ollut todellakaan paremmin. | ||||
![]() |
17.07.2022 13:46 | Antti Ojala | ||
EJR: Hitlerin Kosto tuotti uutena yllin kyllin lämpöä matkustamoon, mutta murheen tuotti tarkoitukseensa sopimaton, mahdottoman pitkä letku. Se kun oli tehty materiaalista, joka vanhetessaan kuivui kasaan ja aiheutti lämmittimen toimimattomuuden. Sitä en uskalla sanoa oliko tämä tarkoituksellista vai ei, en ollut tuolloin paikalla kun Kansanautoa suunniteltiin. | ||||
![]() |
17.07.2022 13:39 | Elmeri Lehtovirta | ||
Veturin jälkeen on A100 | ||||
![]() |
17.07.2022 12:15 | Petri Nummijoki | ||
Hieno kuva. 2224 oli se, johon tehtiin ohjaamomuutos, jotta lämmittäjän puolelle saataisiin kunnollinen istuin https://vaunut.org/kuva/153981. Muutosta pidettiin kai onnistuneena mutta sitä ei toteutettu sarjan muihin vetureihin ilmeisesti sen vuoksi, että pitkän tähtäimen suunnitelmissa päädyttiin tilaamaan Dr16-vetureita ja poistamaan Dr12-veturit käytöstä. | ||||
![]() |
17.07.2022 11:54 | Lari Åhman | ||
Fingerporissakin tähän on tartuttu, tosin toisen saksalaistuotteen kautta: https://www.kaleva.fi/sarjakuvat/fingerpori/2210432 |
||||
![]() |
17.07.2022 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
Hurun puolapyöriä kutsuttiin "Postipankin pyöriksi". Mainitun pankin logossa oli juuri puolapyörää muistuttava pyöreä kuvio. | ||||
![]() |
17.07.2022 11:07 | Jorma Rauhala | ||
Eihän tuohon aikaan pyörätuoleja ollut käytössä juuri muualla kuin muutama kappale sairaaloitten sisäisessä käytössä toipilaitten siirtoihin. Rollaattoreita ei ollut (vielä keksitty). Suurkaupungissa saattoi jollain rammalla olla kolmipyöräinen istuttava ja käsinveivattava invaliidipolkupyörä. Yksityiset peruspyörätuolit olivat toki mahdollisia, mutta äärettömän harvinaisia, koska ne vaativat yleensä aina avustavan työntäjän. Lähes ainoa liikkumisrajoitteisten kulkemisen apuväline oli isot puiset kainalosauvat, siis kaksinkappalein, ja niitähän ei nyt puolestaan näe missään. Sellaisella tuostakin sillasta on päässyt "hyvin" kulkemaan. | ||||
![]() |
17.07.2022 10:44 | Petri Nummijoki | ||
Myös 9.7.1999 oli Urjalassa nopeusrajoitus 50 km/h, joten ainakaan sallitun nopeuden suhteen ei siihen mennessä ollut tapahtunut muutosta sitten kesäkuun. | ||||
![]() |
17.07.2022 10:24 | Erkki Nuutio | ||
Paikan nimissä au-pääte (=niitty jne.) on yleinen Saksassa. Nassau (=Märkäniitty?) on oiva esimerkki. Hienostelu vierailla sukunimillä lienee siten saksankielisellä väellä harvinaisempaa kuin meillä. Meillä kun on liiaksi alemmuuskompleksissaan kieleltään (nykyään englantiin) assimiloituneita laumasieluja. Alankomaat siis kelpuuttaa Märkäniitty-sukuiset kruunupäät. Meillä riikinaikaan vääntyivät Köpelit Köpeliuksiksi. Kiitos Lintilälle ettei vääntynyt Linteliukseksi ja vielä enemmän Juva-suvulle, joka hylkäsi Juveliuksen. Onneksi meillä riikinaikaan ei nimissä sentään sorruttu aivan irvokkaiksi malliin Kultavasara (Gyllenhammar). |
||||
![]() |
17.07.2022 09:23 | Pertti Miettinen | ||
Viikkovaroitus 27 , liite 58 vuodelta 1999 kertoo, että Urjalan uusi opastinturvalaitos otetaan käyttöön ohjeen 1671A mukaan Ma 5.7.1999 , kello 09.. Vanha 1671 kumotaan. Lisäksi viikkovaroituksessa 28 , liitteessä 60 sanotaan, että Urjalan opastinturvalaitos otetaan uuden ohjeen 1671B mukaiseen käyttöön Ma 12.7.1999 kello 09. Samalla pääopastimien tunnukset A ja B muuttuvat A2 ja B2 opastimiklsi. Eli tuo piirros on varmaan tuo 12.7.1999 alkaen voimassa olut? |
||||
![]() |
16.07.2022 23:39 | John Lindroth | ||
Ennen ratapihan laajennusta tuolloin tuon vaihdekujan ollessa lähellä silloisen Linnunlaulun siltaa muistan nähneeni ja myös kuulleeni paikalla ollen TK veturien jääneen sutimaan tuohon vaihteeseen sorajuniensa kanssa veturien kyseessä ollen TK3 895ja 1170..Vuodet 66-68.Tilanne syntyi kun Tikkurilasta ajetut sorajunat ajettiin Pasilan tavararatapihan kautta alamäkeen Hkin ratapihalle ja sitten peruutettaessa tulikin eteen tuli Pasilan nousu, | ||||
![]() |
16.07.2022 23:15 | Jorma Toivonen | ||
Pesään lienee "tungettu" pari ylimääräistäkin koivuhalkoa edessä olevan nousun vuoksi. Erittäin hyvin Tk3 kuulemma suoriutui "Pasilan mäestä" - onnistunut ennakointi... "Julian" mukaan Pasila ohitettiin 7min kuluttua - junapaino n. 300tn:a ja edessä vielä vaihdekujia (sn 35). | ||||
![]() |
16.07.2022 23:14 | John Lindroth | ||
Sitten kesäkuulla 68 sain kaverini kanssa olla tuon Kanan kyydissä Savonlinnan ratapihalla sen suorittaessa siellä vaihtotoimintaa! Niin ja sitten illalla radan varteen seuraamaan Savonlinnasta Helsinkiin menevän HV3 vetoisen ilta -matkustajajunan ohiajoa!Tuossa vaiheessa meillä nuorilla koululaisilla ei olult kokonaisuutena ajatuksia tulleensa seuratuksi legendaarisen Hv veturisarjan loppuajan ajoja! |
||||
![]() |
16.07.2022 23:11 | Petri Nummijoki | ||
Tr2-veturit 1310-1314 olivat Pieksämäellä jo tammikuussa 1962 https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1962.01%20VR%20sijoituslista.png tai oikeastaan jo vuotta aikaisemminkin. Olivatko ne (tai ainakin 1312-1314) keväällä 1962 kuitenkin muutaman kuukauden lainassa Riihimäellä olisi kiinnostava kysymys ja jos näin niin mitä Pieksämäki sai tilalle? Kenties Tr2-veturit 1305-1309 Kouvolasta mutta tätä vastaan puhuu, että 1307 on havaittu vielä toukokuun alussa 1962 Riihimäellä. Syksyllä 1961 Pieksämäki sai kyllä Vr11-veturit 1804-1807 Pasilasta mutta lieneekö niistä Tr2-vetureiden korvaajiksi Pieksämäellä? | ||||
![]() |
16.07.2022 22:50 | Petri Nummijoki | ||
En nyt osaa tarkkaa ajankohtaa sanoa mutta esim. 18.6.1999 tehdyssä nopeustaulukossa oli Urjalaa ohitettaessa suurin sallittu nopeus 50 km/h mutta 2.6.2000 pyyhkäistiin Urjalan ohi täyttä 120 km/h vauhtia ja vähän ylikin https://www.vaunut.org/kuva/156307. | ||||
![]() |
16.07.2022 22:29 | Teemu Sirkiä | ||
Kannattaa huomata, että vaikka tämä on loppuvuodesta 1998 hyväksytty, niin muutoksia ei ole tehty maastoon välttämättä välittömästi. Tämä "todistusaineiston" palanen on tärkeä: https://vaunut.org/kuva/151995 Oletan että tämän piirroksen mukainen välivaihe on ollut hyvin lyhyt, koska Simis-C -tietokoneasetinlaite on rakentunut tuonne hyvin pian tämän jälkeen. | ||||
![]() |
16.07.2022 20:55 | Oula Ahlholm | ||
Kiitos Jaakko! | ||||
![]() |
16.07.2022 20:21 | Pertti Miettinen | ||
Esa, käsittäkseni tämä oli muutos semaforeista valo-opastimiin, eli syksy 1998 kun Urjala menetti semaforit. | ||||
![]() |
16.07.2022 20:10 | Otto Tuomainen | ||
Tšekistä löytyy myös vastaavanlaisia paikannimiä runsaasti. Esimerkiksi Světlá nad Sázavou, Lipno nad Vltavou, Kralupy nad Vltavou, Týniště nad Orlicí jne. Nimen loppuosa viittaa näissäkin tapauksessa jokeen. | ||||
![]() |
16.07.2022 20:02 | Uwe Geuder | ||
Nassau on tosiaan vanha hallitsijasuku, joka hallitsee vieläkin Luxemburgia ja Alankomaita. Heidän kantalinna vuodesta 1093 löytyy Nassau (Lahn):in kaupungin alueelta. Nassaun provinssi Saksassa ei enää ollut pitkään aikaan. Nimi esiintyy vielä esim. myös kuuluisan Baarlen tuplakunnassa: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ | ||||
![]() |
16.07.2022 19:54 | John Lindroth | ||
Upea lähtökuva TK 3 1136n vetämästä Porvoon junasta! | ||||
![]() |
16.07.2022 19:35 | Uwe Geuder | ||
Semmoisia tarkennuksia eivät ole kovin harvinaisia. Lista asemista löytyy esim. Wikipediasta https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service Joskus ne johtuvat siitä, että löytyy samanniminen asema muualta, esim. Nassau (Lahn) ja Nassau (Erzgeb) (jälkimmäinen tarkoittaa Erzgebirge). Mutta ei läheskään aina. Toinen paikka, mistä katsoa on https://www.bahnhof.de. Sieltä saa myös asemien lähtö- ja saapumisnäytön. Nassau (Lahn):issa kulkee 2 linjaa, 4 junaa tunnissa. |
||||
![]() |
16.07.2022 18:59 | Jarno Piltti | ||
Riippulukko turvalaitteena näinkin pääradalla? Aikamoista. | ||||
Kuvasarja: Metroilua Helsingissä 11.7. - 13.7.2022 |
16.07.2022 18:55 | Markku Naskali | ||
Varmaan ihan pätevä liikenneväline. Muistan kun sitä muutamat vastustivat henkeen ja vereen. Eräs tuli ihan nimeltä tunnetuksi. En vain viitsi sanoa, mutta aikalaiset varmasti tietävät. En ole helsinkiläinen, mutta kävin siellä töissä kovimman tohinan aikaan. Nyt on ollut lähes vastaava homma Tampereen ratikan kanssa. Jotenkin tulee mieleen se entinen kansanedustaja joka sanoi: Asiaa en ymmärrä, mutta vastustan ehdottomasti! |
||||
![]() |
16.07.2022 18:55 | Jarno Piltti | ||
Ei kai tuolloin edes ajateltu pyörätuolilla liikkumista minään suunnitteluperusteena? | ||||
![]() |
16.07.2022 18:52 | Jarno Piltti | ||
Erittäin hyvä kuva ja erittäin hyvä kuvateksti, rautahevot ovat olleet ja tulevat olemaan! | ||||
![]() |
16.07.2022 17:59 | Jussi Pajunen | ||
Hyvin välittyy kesäinen tunnelma tästä hienosta kuvasta. | ||||
![]() |
16.07.2022 17:48 | Jaakko Pehkonen | ||
Komeasti heijastuu peilikuva rapakosta! Mietinkin kuka oli kuvaamassa meidän tuloa ja kotia koneelle päästyä asia heti selvisi :) | ||||
![]() |
16.07.2022 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
Kai te kaikki Kansanautoon tutustuneet tiedätte, miten natsitervehdys (eli nykykielellä: kainalotuuletus) keksittiin? Ojentamalla oikea käsivarsi viistosti eteen, tunnustelemaan tuleeko tuulilasin alapuolella olevista "lämmin"-ilmasuuttimista lämpöä! |
||||
![]() |
16.07.2022 16:27 | Tapio Keränen | ||
Korjasin kirkkotiedon. Kiitos, Rainer, oikaisusta! | ||||
![]() |
16.07.2022 12:53 | Juhani Katajisto | ||
Oiskohan asia näin, että 2.5.1962 Riihimäellä havaitusta Truman katraasta veturit 1305, 1312, 1313 ja 1314 siirrettiin vasta myöhemmin samana vuonna Pieksämäelle? Elokuussa 1962 nuo Trumanit oli jo ainakin Pm:n kirjoissa. | ||||
![]() |
16.07.2022 12:53 | Timo Salo | ||
Todellakin kosto, hilkulla etten jäänyt rekan alle, kun tuollaisen (VW jeans 1200) kiihtyvyys 0-100km/h oli arviolta 30sec... (tulin kolmion takaa eteen kuten oikeallakin autolla) :-( Rehvakkaat 34 hummaa ja nekin varmaan SAE-voimia... https://www.jeansbeetles.com/modele%201974%20english.htm |
||||
![]() |
16.07.2022 12:48 | Heikki Jalonen | ||
Mahtaisiko peräti olla kuvaajan oma ajokki? Joka tapauksessa, auton käyttäjä taisi tuntea oven sulkeutumista helpottavan kikan: raotettu ovilasi... Auto on kuvassa (1968) hyvin tuore, siinä on jo (vuodesta 1967 lähtien) valaisevat sähkövalot, 12 V. |
||||
![]() |
16.07.2022 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
Kuvan kirkko on muuten Lappeenrannan kirkko joka oli alunperin ortodoksinen varuskuntakirkko, mutta muutettiin luterilaiseksi Suomen itsenäistyttyä. Samassa kaupungissa oleva Lappeen kirkko on puurakenteinen ja vanhempi eikä näy kuvassa. | ||||
![]() |
16.07.2022 12:34 | Hannu Peltola | ||
Tässä on Kakkos-Helsinkiin karttalinkki: https://www.google.com/maps/place/23310+Helsinki/@60.6059835,21.429242,14.5z/data=!4m5!3m4!1s0x468bbc6b4347624d:0x9a99ec5518d6a612!8m2!3d60.6084503!4d21.4388308 | ||||
![]() |
16.07.2022 12:30 | Esa J. Rintamäki | ||
Aika laaja ratapiha Rapasaaressa oli ollut. | ||||
![]() |
16.07.2022 12:29 | Esa J. Rintamäki | ||
Hitlerin kosto, etuovi kutsuvasti auki...? | ||||
![]() |
16.07.2022 12:26 | Esa J. Rintamäki | ||
Vai tällaiseksi meni Urjala / Urdiala. Edellinen turvalaitos 1980-luvun alussa oli kampiasetinlaite siipiopastimineen. Siihen maailmanaikaan Urjalassa oli esiopastimet. | ||||
![]() |
16.07.2022 12:15 | Timo Salo | ||
Yritin löytää tuon II-Helsingin, mutta löytyikin II-Hanko... Sinne menee oikein kiskotkin Yaran tehtaille... VORG ei tunnu erottavan paikkaa? | ||||
![]() |
16.07.2022 11:49 | Hannu Peltola | ||
Uudenkaupungin lähellä on Helsinki, joka on paljon sisarkaupunkiaan pienempi. | ||||
![]() |
16.07.2022 11:34 | Topi Lajunen | ||
Löytyy myös Frankfurt (Oder). | ||||
![]() |
16.07.2022 11:03 | Timo Salo | ||
Jos ymmärrän nyt oikein, niin tuo "Lahn" on "bonustarkenne"... Päähän on jäänyt vanhalta ajalta Frankfurt am Main, oliko noita Frankfurttejakin useampi? Vaikeaa! | ||||
![]() |
16.07.2022 10:56 | Rainer Silfverberg | ||
Ne "an der ..." tai "am ..." ovat saksankielisissä maissa tarkennuksia jos on useita samannimisiä paikkakuntia, Nassau taisi olla joku aatelissuku jonka haaroja oli useita ja joku päättyi vissiin Karibianmerelle. |
||||
![]() |
16.07.2022 10:40 | Timo Salo | ||
Maailmasta loppuu ilmeisesti paikannimet, kun tämäkin on paremmin tunnettu Bahaman pääkaupunkina. Toisaalta montako Metsäkylää, tai Myllykylää Suomestakin mahtaa löytyä??? Saksankielentaitoiset: Onko tuo joku "tarkennus" paikasta = an der Lahn? Vähän kuin Lappi TL aikanaan... (Joen nimi vie edes oikealle neliökilometrille!) | ||||
![]() |
16.07.2022 10:36 | Jouni Hytönen | ||
Enpä muista kenenkään kuvanneen aikaisemmin kahta junaa yhtä aikaa Pellossa, vai pätkiikö vain minun muistini? | ||||
![]() |
16.07.2022 10:27 | Jouni Hytönen | ||
Tässä on minusta liikaa vaunuja ollakseen 112. Siinä oli kuusivaunuinen perusrunko ja 13.7.1995 oli torstai. Toisaalta 112 ei tuolloin keskikesällä 1995 ajanut Turun satamaan. | ||||
![]() |
16.07.2022 09:42 | Pertti Miettinen | ||
Tuo juna on ilmeisesti 112, Eita vaunut tuli Jyväskylästä ti - pe 2 kpl ( toinen suljettuna Jy-Tpe ke ) ja la 1.Tampereella lisättiin junaan 112 Eita:t 2kpl ma ja su 1 kpl, |