Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.09.2023 13:04 | Ilkka Hovi | ||
| Ei aaltopelti ollut paha, hytissä oli lämmin. | ||||
|
14.09.2023 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22220 hylättiin vuonna 1978. | ||||
|
14.09.2023 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korostetusti ainakin siinä tapauksessa, mikäli myös Kalevi ja Irene Sorsa olisivat tulleet kyytiin...? | ||||
|
|
14.09.2023 11:55 | Kari Haapakangas | ||
| Jos veturi 2222 olisi sattunut vetämään vaunua 22220 olisi siinä ollut sorsia vähän liikaakin... | ||||
|
|
14.09.2023 11:52 | Kari Haapakangas | ||
| Tuskinpa rautatiekalustoa edes nosturien muodossa tuolloin oli muilla kuin valtiolla. Aaltopeltinen hytti on kyllä niin hutaisten tehty, että sen voisi kuvitellakin olevan jonkin pikkufirman kokoon kyhäämä. | ||||
|
|
14.09.2023 11:27 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvassa näkyy ainakin yksi, ehkä kuitenkin viisi, levyvaihdonkielto-opastinta. Näitä on ilmeisesti käytetty kuten palkkiopastimessa tai valo-opastimessa. Levyopastimella kuten valo-opastimella annteaan opaste vain yhteen suuntaan. Vuoden 1938 junaturvallisuus-säännössä on levyopastin mainittu mutta vuoden 1951 jt:ssä sitä ei ole. |
||||
|
14.09.2023 10:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos kuvasta :) | ||||
|
14.09.2023 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22196 on valmistunut vuonna 1942. Vuonna 1980 siitä tuli BG 040118. | ||||
|
14.09.2023 00:05 | Mikko Ketolainen | ||
| Taustalla vasemmalla näkyy Tärttämäki ja sen päällä oleva radiomasto. Mäkeä oltiin "pilaamassa" 80-luvun loppupuolella kun sinne oltiin suunnittelemassa laskettelukeskusta. Sieltä kaadettiin lasketturinteen kokoinen alue puita, mutta onneksi tuo hanke ei edennyt pidemmälle. Maston lähelle rakennettiin 90-luvun puolessa välissä lintutorni ja sieltä oli hyvät näkymät joka suuntaan maisemien katselua varten, mutta eipä ole enää kun kaikki näkymät tornista varsinkin etelän suuntaan ovat peittyneet tornin vieressä olleiden puiden kasvettua eteen. Tuo masto on toinen Äänekosken valaistu "maamerkki" biotuotetehtaan piipun ohella. Tosin mastossa ei ole vilkkuvia valoja, kuten esim. Jyväskylän Roninmäen mastossa. | ||||
|
13.09.2023 21:11 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuttuun tapaan loistavia jälleen kerran. Säiliörungot ovat aina kuvauksellisia, ja tässä tosiaan autoilijan antama valoapu sattuu siihen oivasti. Lisäksi opastimien heittämä punainen korostaa mukavasti kattorakenteita ja pylväitä. Kuva sopii myös sarjaan: Termisessä vuodenaikaismäärittelyssä kesän puolella ollaan vielä aivan selvästi. | ||||
|
13.09.2023 20:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri. Olin toki lukenut tuon uutiskirjeen, mutta en silloin kiinnittänyt huomiota tuohon harmonikkapaljejuttuun. Nyt voikin sitten ruveta ihmettelelemään vakkapa sitä, miksi kuvan vaunusta harmonikkapalje on purettu pois. |
||||
|
|
13.09.2023 19:36 | Timo Haapanen | ||
| Loistavia kuvia kaikkiaan! | ||||
|
|
13.09.2023 19:31 | Eemil Liukkonen | ||
| Nyt on kaunista ja tunnelmallista jälkeä! Sr1:n muminan ja yön tunnelman pystyy aistimaan kuvasta. | ||||
|
|
13.09.2023 17:39 | Teemu Saukkonen | ||
| Missä vaiheessa nämä aiempiin verrattuna tosi järeät vaunut & aluskehykset tulivat? | ||||
|
|
13.09.2023 17:32 | Martti Vuorikoski | ||
| Mahtavia kuvia | ||||
|
|
13.09.2023 16:54 | Rainer Silfverberg | ||
| venäläinen | ||||
|
|
13.09.2023 16:54 | Pasi Seppälä | ||
| On hieno tunnelmaltaan tämä. Selvää postikortti ja tauluainesta. | ||||
|
13.09.2023 16:51 | Pasi Seppälä | ||
| Ai että on nättiä. Kuva on komea ja taivaalla kauniit värit. | ||||
|
|
13.09.2023 16:25 | Petri Sallinen | ||
| Vaunun päässä oleva kehikko on harmonikkapalkeen asennuskehys. Toppariin taas asennetaan akselin toinen pää, jolla harmonikka vedetään auki tai toisaalta litistetään kiinni. Joissakin vanhoissa konepajapiirustuksissa on esittely harmonikkapalkeen asennus. Akselin toinen pää on kiinni palkeen ulommaisessa alareunassa. Olen suunnitellut harmonikkapalkeesta myös H0-pienoismallin. Pienoismalli esittää idean — tosin pelkistetysti ja mittakaavan mahdollistamissa rajoissa — Mestarimallien tuoreessa uutiskirjeessä sivulla kahdeksan. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2023/08/Mestarimallit-Uutiskirje-29.8.2023.pdf |
||||
|
|
13.09.2023 16:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa heti itse itselleni (sillä tavalla saa mieluisia vastauksia): Kuvassa https://vaunut.org/kuva/144199 nuo 'topparit' ovat käytössä. Jollakin tavalla ne näyttävät tosiaan liittyvän harmonikkapalkeeseen. Ja samaa perua lienee myös tuo ovea ympäröivä kehys. |
||||
|
|
13.09.2023 16:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitä enemmän ja tarkemmin kuvia katselee, sitä enemmän tulee ihmeteltävää ja kyseltävää: Vaunun päätyoven kahta puolta, aivan ylhäällä on jonkinmoiset tällingit. Ensin luulin tämänpuoleista tällinkiä ovitoppariksi, mutta se on siihen tarkoitukseen aivan liian korkealla. Ja sitä paitsi päätyovet aukesivat sisäänpäin eivätkä niinollen tarvinneet ulkopuolista topparia. Ja 'toppari' on myös oven saranapuolella. Kun ne eivät siis selvästikään ole toppareita, niin mitä ne ovat? Harmonikkapalkeen kiinnittimiä? Oviaukon ympärillä on myös hyvin ulkoneva kehys, jolle en sillekään keksi mitään syytä, selitettä tai tarvetta. Ellei sekin sitten ole harmonikkapalkeen poiston jälkeen jäänyt ja turhaksi käynyt kehys? |
||||
|
|
13.09.2023 15:49 | Teppo Niemi | ||
| Entäpä jos kyseessä olisi vuonna 1914 valmistununeen vaunun alusta, joka olisi saatu Karjalan takaisinvaltauksen yhteydessä? | ||||
|
|
13.09.2023 15:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos alusta on sotasaalisvaunusta, niin silloin se on neuvostoliittolainen. Jos ennen 1918 valmistuneesta vaunusta niin se on venäläinen. | ||||
|
13.09.2023 15:22 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä vetureita ehti näkyä Vainikkalassa Tolstoin edessä viitisen vuotta aina koronarajoitusten alkamiseen saakka maaliskuulle 2020. Eipä olisi silloin aavistanut, että tapahtuu vielä paljon muutakin, mikä siirtää liikenteen mahdollisen uudelleenaloituksen kauas hamaan tulevaisuuteen. Mutta EP20-veturisarja ehti liikennöidä paitsi Moskovan ja Sotšin välillä, myös Moskovan ja Vainikkalan välillä. | ||||
|
|
13.09.2023 15:00 | Markku Naskali | ||
| Nykyäänkin moni asia on ihan samoin. Hyvä esimerkki on mm. Englanti. | ||||
|
|
13.09.2023 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan aika, jolloin venäläinen ja neuvostoliittolainen tulkittiin olevan yksi ja sama asia. Väinö Linna: Sotaromaani, sivulta 516: - Hjaaha. Mutta kun se perkeleen puskaryssä, anteeksi, pensasneuvostoliittolainen, pääsi sinne aseman sivuun... Siinä minä kärsin tämän sodan raskaimman tappion. ( stm Honkajoki [A, A1] kommentoi salaisen aseensa, kaaripyssyn, katoamista taistelun tiimellyksessä.) |
||||
|
13.09.2023 13:35 | Jussi Tepponen | ||
| Hieman tarkempi versio kuvasta löytyy MRY:n arkistosta: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2605 |
||||
|
13.09.2023 12:55 | Pietu Tuovinen | ||
| Vielä 2017 Twindexxien välivaunuja vedettiin 112 sarjan sähkövetureilla tavallisten punaisten kaksikerrosvaunujen ohella Twindexxien toimitusten viivästyttyä, kuten Johannes linkin takana asiaa avartaa https://vaunut.org/kuva/120654?s=1 | ||||
|
13.09.2023 11:59 | Ville Hietapelto | ||
| Töölön sokeritehtaan vetureista toisella oli suora hiilikorsteeni ja toisella Kraussille tyypillinen "timanttipiippu". Tämän tuntomerkin avulla veturit voisi erottaa toisistaan, jos olisi tiedossa kummalla veturilla oli hiilipiippu. | ||||
|
|
13.09.2023 10:41 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkähän tuo on on merkitty aikanaan kalustokorttiin? Onkohan noita säästössä? | ||||
|
Kuvasarja: EXPO 1520 - kalustoparaati |
13.09.2023 10:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Kymmenen vuotta sitten :) | ||||
|
|
13.09.2023 09:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Toisessa kuvassa vaunun aluskehys oli neuvostoliittolainen, tässä se on venäläinen ;) Miksi tällaiseen ratkaisuun oli päädytty? | ||||
|
13.09.2023 08:59 | Ilkka Hovi | ||
| Kannatti jäädä paikalle. Hyvä kuva. | ||||
|
13.09.2023 07:39 | Ossi Rosten | ||
| Se ei ole tuolla pelkästään maan kohoaminen vaan myös Kokemäenjoki kuljettaa valtavan määrän savilietettä tunnista toiseen tuonne työntäen rantaviivaa kauemmaksi ja kauemmaksi... | ||||
|
13.09.2023 05:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki kirjoittaa tärkeästä asiasta. Nythän on esimerkiksi niin, että aikoinaan kehitettiin sähkölamppu, jonka kerrottiin olevan ikuinen. Kilpailevat valmistajat säikähtivät, koska myynnin volyymi tulisi "liian kestävien" lamppujen takia laskemaankuin lehmän häntä. Joten: "liian" hyviä lamppuja ei koskaan päästetty markkinoille. |
||||
|
Kuvasarja: Keväistä Oikorataa |
12.09.2023 23:09 | Tuukka Varjoranta | ||
| Kiitos Petja! | ||||
|
|
12.09.2023 21:56 | Erkki Nuutio | ||
| Kuluttaja on yleensä vaikeassa tiedonpuutteessa laatuasioissa, koska täsmällisempää tietoa markkinoilla olevien kilpailevien tuotteiden keskinäisestä hyvyydestä (laadusta) saa vain harvoissa tapauksissa riippumattomalta taholta (Kuluttaja, TM tai muu). Ei ehkä muutenkaan tarvita parasta tai pitkäikäistä ammattilaistuotetta jos (kun) halvalla saadaan. Yrityksille ja ammattilaisille toimittavalla, takuun alaisten investointituotteiden valmistajilla tilanne on toinen. Jos näiden osaaminen on riittävä (joka on menestymisen edellytys), näiden on mm. omien mittausten ja saatavan takuukorvauspalautteen pohjalta nopeasti osattava karsia pois huonot osatoimittajat ja komponentit. Jos esimerkiksi metsäkoneeseen päätyy laatuvirheellinen telin hammaspyörä, joka virheensä vuoksi hajoaa parissa viikossa koneurakoitsijan uudessa vekselivetoisessa metsäkoneessa, maksaa tällaisen 500 € pyörän vaurio ja oheisvaurioiden korjaus maastossa helposti 10 000 €. Valmistaja sen maksaa kiltisti ja lisäksi hyvittelee eri tavoin urakoitsijaa, jonka urakka ja ansiot joutuivat pysähdyksiin. Muuten menee maine ja asiakkaat siirtyvät kilpailijoille. Jos samoja 500 € susipyöriä pääsee lukuisiin koneisiin ja nämä koneet alkavat siksi hajota, on tämä katastrofi yritykselle. Sellaisesta ei välttämättä selviä edes suurin tappioin ja maineensa vuosikausiksi menettäneenä. Valmetin metsäkonetehdas välttyi tällaiselta tarkan laatupolitiikan ja osaamisen ansiosta. Politiikan turvana oli silloinen tehtaanjohtaja, Valmet-yhtymän laatupäällikkö ja ensimmäisen suomenkielisen laatutekniikan oppikirjan kirjoittanut Jorma Veräjänkorva. Kerran katastrofi oli jo lähellä, kun uskoimme toimittajan jo oppineen ja supistimme tarkastuksia. Kerran jouduimme susittamaan kolme peräkkäistä suurehkoa erää näitä hammaspyöriä ja konetuotanto oli siksi pysäytyksen edessä. Yksittäisiä pyöriä tuotiin heti näiden valmistuttua taksilla toimittajalta Jyväskylästä. Näistäkin pyöristä joitakin jouduttiin susittamaan. |
||||
|
12.09.2023 21:45 | Timo Haapanen | ||
| Minä olin, Herra nähköön, jo yhdeksän vanha... | ||||
|
12.09.2023 19:15 | Timo Haapanen | ||
| Lyöntivirhe varmaan tuo Dv11, dieselveturit ovat mallia Dv12 (ainoa Dv11 on museossa), ensimmäinen Deeveri näyttäis olevan numero 2739, Suden numero taitaa olla 3078. Voi olla kyllä mun väärin lukemia nuo numerot. | ||||
|
|
12.09.2023 19:13 | Petri Sallinen | ||
| Kuluttajakaupassa hinta on kuluttajatutkimusten mukaan tärkein ostopäätöstä ohjaava tekijä lähes kaikissa merkittävissä tuoteryhmissä. Tämä pätee myös ylempiin tuloluokkiin, joissa jokaista euroa ei tarvitsisi laskea. Hinta ohjaa valintoja esimerkiksi ruokakaupassa, rakentamisessa ja remontoinnissa, energiapalveluiden hankinnoissa ja vaatteissa. Sitä paitsi "laadun" arviointi on kotitalouksille vaikeaa. Perinteinen "hinta ja laatu korreloivat" lienee yleisin valintakriteeri. Hinnan jälkeisiä kriteereitä ovat mm. valmistuksen eettisyys, ympäristöystävällisyys ja kotimaisuus. Kotitalous on kuitenkin harvoin valmis maksamaan ylimääräistä hintaa esimerkiksi siitä, että sähkö tai kaukolämpö tuotettaisiin uusiutuvalla energialla fossiilisten polttoaineiden sijasta. Eettisyyttä ja vastuullisuutta korostavien ostajien määrä on vielä vähäinen, vaikka tietoisuus on nousussa. Tässäkin valintoja ohjaa hinta. Erilaisten halpistuotteiden määrä markkinoilla on räjähtänyt. Kolmen kympin poravasaroita myydään vähän joka puolella. Ei niitä myytäisi ja valmistettaisi, jos niitä ei ostettaisi. Niitä tuotteita valmistetaan, joita halutaan ostaa. Asetelma hinta-laatu-suhteen osalta saattaa teollisuudessa ja yritystoiminnassa olla toinen. |
||||
|
12.09.2023 19:01 | Timo Haapanen | ||
| Missä päin Suomea Dr19-veturit tällä hetkellä vaikuttavat? Uusia ehkä vielä testataan. | ||||
|
|
12.09.2023 18:58 | Timo Haapanen | ||
| VET 17221 on näköjään peruttu, myös 15.9. https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&type=VET&number=17221 | ||||
|
|
12.09.2023 17:54 | Petri Nummijoki | ||
| Haluaakohan asiakkaiden enemmistö oikeasti laatua? Siis vielä siinäkin vaiheessa, jos laadusta pitäisi maksaa? Mikäli laatu olisi lähes kaikille hintaa tärkeämpi ostokriteeri niin eihän esim. tuoteväärennöksille riittäisi markkinoita mutta todellisuus taitaa olla ihan muuta. | ||||
|
|
12.09.2023 17:33 | Raimo Harju | ||
| Nuoria ovat vielä kumpikin. | ||||
|
12.09.2023 16:28 | Pasi Seppälä | ||
| Siistin näköinen pihapiiri ja oivallinen paikka nykyäänkin ohiajavien junien tarkkailuun. Kuvassa on mukavaa kesäistä tunnelmaa, joka alkaa valitettavasti tältä vuodelta olla takana. | ||||
|
12.09.2023 16:24 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno tunnelmakuva! | ||||
|
|
12.09.2023 14:28 | Martti Vuorikoski | ||
| Me ollaan valmistuttu samana vuonna. | ||||
|
|
12.09.2023 13:12 | Erkki Nuutio | ||
| Maankohoaminen Ruotsin puolella Mälarin (Uppsala, Tukholma, Nyköping) ympäristössä oli myös voimakasta. Vielä 1000 vuotta eaa oli seutu merenpohjaa / ulkosaaristoa. Tämä esti skandiasutuksen etenemisen pohjoiseen. Vasta vuoden 0 aikoihin tuli ilmeisesti alunperin Rooman valtakuntaa palvellut soturijoukko alueelle ja tuhosi ja alisti noin 5000 vuotta rauhanomaisesti kehittyneen asutuksen ja kulttuurin. Svealaiset ilmeisesti kehittyivät tästä joukosta. Nämä liittoutuivat gööttien kanssa ja laajentuivat pohjoiseen ja aikanaan itäänkin. Vanhempi, tuhottu/paennut väestö oli aikanaan tullut vesitse merestä nousseille saarille, luultavasti pääosin idästä. Tämä on selvinnyt Ruotsin historian laajimmissa arkeologisissa kaivauksissa Uppsalan seudulta A4-moottoritien työmaan alta. Edustava ja kiinnostava kuvaus kaivauksista ja löydöksistä on Maja Hagerman : Försvunnen värld (Norstedts, 2011, 443 s) |
||||
|
12.09.2023 12:28 | Robert Sand | ||
| Hienoa uusiokäyttöä. Molemmat vaunut ovat oikein hienoja ja hyvä lisä teidän rataverkolla. | ||||
|
12.09.2023 12:05 | Erkki Nuutio | ||
| Kun ei avaudu suoraan, googlaa Slesvigland, Ausgabe 1 / 2006, Suedschlesvigsche Eisenbahn . Hakulöydöksissä pdf on talletettu löydösosoitteeseen jimcontent.com . Alunperin tanskalaisen rautatien urakoi tuntemamme Samuel Morton Peto. |
||||
|
|
12.09.2023 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan hidastuu tai merenpinnan kohoaminen yleismaailmallisesti alkaa jo kumota maankohoumista. | ||||