Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.07.2005 15:21 | Miika Rissanen | ||
| malmin asemalla junat on järjestelmällisesti minuutin etuajassa. sen toki pystyy ottamaan huomioo, kun sen tietää. | ||||
|
29.07.2005 15:17 | Teppo Niemi | ||
| Kasimir: Sinun ei auta muuta kuin tulla uudelleen Haapamäkeen ja sopia käynnistä etukäteen, samalla kertoen jos sinulla on toiveita niistä kalustoyksiköistä, joissa haluaisit käydä. | ||||
|
29.07.2005 15:02 | Tomi Lapinlampi | ||
| Joutenlahden etelärannalla sijaitsevalta mattolaiturilta. Paikalle pääsee helposti ja sieltä näkee kerralla nuo kaikki kolme peräkkäin olevaa erilaista siltaa: tämä ristikkosilta, sitten palkkisilta ja lähinnä Varkauden asemaa kääntösilta. | ||||
|
29.07.2005 15:01 | |||
| Tämän kunnostamisesta on myös käyty kevyttä keskustelua Rautatiemuseon keskustelufoorumilla kesäkuun alussa. Siellä olevien kirjoitusten mukaan tälle ei ole tilaa museon alueella ja rahaakin tarvittaisiin semmoiset 20000 egeä. Museon intresseissä on nyt saada kunnostettua diskoteekkivaunu entisenkaltaiseksi ravintolavaunuksi, sitten voidaan harkita tämän kunnostamista. | ||||
|
29.07.2005 14:55 | Jonne Reitti | ||
| On muuten helkkarin tyylikäs ravinteli. | ||||
|
|
29.07.2005 14:49 | Kasimir Kärkkäinen | ||
| Aaargh! Pitikin tulla valittua väärä päivä Haapamäen reissulle. Olis voinu itekin päästä vaunuun sisälle. | ||||
|
29.07.2005 14:05 | Petri Nummijoki | ||
| Ennen kaikkea kysymys on kuitenkin siitä, ettei Dr12-sarjan käytöstä poistaminen johtunut vähäisimmässäkään määrin veturin painosta. Sen sijaan voimansiirron rajoitteet vaikuttivat tähän merkittävästi elleivät peräti ratkaisevasti. Tämän takia en oikein ymmärrä väitettä, että paino olisi ollut veturin suurin ongelma. | ||||
|
29.07.2005 13:57 | Jarkko Rokka | ||
| Hienoja kuvia...Harmittaa kun ei henki pihissyt vielä tuolloin. | ||||
|
29.07.2005 13:44 | Jarkko Rokka | ||
| Kuvateksti on varsin jalkaanmenevä! | ||||
|
|
29.07.2005 13:41 | Juha Kutvonen | ||
| Todellakin juna suomalaisessa maisemassa! Tuttua tuo, että filmi on vähissä ja paikalla olisi muutakin kuvattavaa kuin itse asia. Valinta on aina ollut selvä - luontokuvaajat hoitakoon oman tonttinsa ;-) | ||||
|
|
29.07.2005 13:28 | Juha Kutvonen | ||
| Mukava sarja junista, joita ei sinisinä punaisen veturin vetämänä kohta enää ole. Onko tämä kuvattu veneestä vai Joutenlahden etelärannalta? | ||||
|
|
29.07.2005 13:19 | Tomi Lapinlampi | ||
| Tämähän on vallan upea! | ||||
|
|
29.07.2005 13:12 | Petri Nummijoki | ||
| Dr12-sarjaa käytettiin varmaankin siksi, että se oli vahvempi kuin Dv12 eikä Dr13-veturia tai Dv12-paria kannattanut noihin töihin uhrata. Dr13 ja Dv12-vetureita oli kuitenkin esim. 1970 käytössä yhteensä 170 kpl, joten kyllä niillä nuo B1-ratojen matkustajajunat olisi pystytty hoitamaan, jos olisi ollut todellista tarvetta ajaa suuremmalla nopeudella. | ||||
|
|
29.07.2005 12:50 | Juha Kutvonen | ||
| Tietojeni mukaan Pm-Jns veturijunat ajettiin Dr12:lla vain vuosina 1979-84. Käytettiinkö sarjaa Joensuun ympäristössä jo tätä ennen? | ||||
|
|
29.07.2005 12:43 | Juha Kutvonen | ||
| Tuo ratojen hajottamisilmiö on tuttu myös Sveitsissä, jossa samantyyppisillä teleillä varustetun Ae6/6-sarjan todettiin 1960-luvun lopulla rikkoneen kaarteista Gotthard-rataa. Niiden tilalle suunniteltiin Bo'Bo'Bo'-pyörästöinen Re6/6, joka on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. | ||||
|
|
29.07.2005 12:13 | Teppo Niemi | ||
| Miksi sitten vielä 1970-luvulla vedettiin Turun Satama - Haapamäki - Joensuu pikajunaparia 103/104 Hr12 vetureilla, jos kevyempiä vetureita olisi ollut rittäcästi kiertoihin saatavilla. Sama kysymys voitaisiin esittää useista muistakin junista esim. Pori - Tampere - Haapamäki - Seinäjoki, ja ennen kaikkea Imatra - Parikkala radoilla. (Junapari 103/104 hän siirtyi muille veturisarjoille vasta 1980-luvulla.) Kuinka paljon oli B1-ratoja vielä 1980-luvun alussa, joilla kulki veturivetoisia matkustajajunia? | ||||
|
|
29.07.2005 11:53 | Perttu Karttunen | ||
| ikä lie perimmäinen syy, miksi näin tyylekäs ravintolavaunu on hylätty? | ||||
|
29.07.2005 11:51 | Matti Pesonen | ||
| Olin aivan unohtaa: milloin makuuvaunupaikkaliput muuttuvat ostettaviksi Junamaatista tai internetistä? | ||||
|
|
29.07.2005 11:42 | Matti Pesonen | ||
| Millä tavoin lippupalvelu täyttää makuusijat? Myydäänkö ensin kolmen vuoteen osasto vai tietty punkka yhdestä osastosta kerrallaan? Mikä vuode myydään ensin, jos matkustaja ei esitä toiveita vuoteen sijainnin suhteen? Missä määrin vaikuttavat lippujen ostoajankohdat ja matkustajien lähtö- ja määräasemat sijoittelussa? Entä jos mies+naispari vaatii kahta vuodetta samasta osastosta, myydäänkö jäljelle jäävä vuode miehelle vai naiselle (ruuhkajunassa kaikille paikoille on kysyntää)? Kiitän etukäteen asiallista vastauksista! | ||||
|
|
29.07.2005 11:11 | Petri Nummijoki | ||
| Soraratojen nopeusrajoituksilla ei ollut suurtakaan merkitystä, koska aikatauluja ei tarvinnut hidastaa höyryvetoisiin pikajuniin (perusnopeus 64-76 km/h) verrattuna. 60-luvun puolivälin jälkeen oli jo kevyempiäkin dieselvetureita, joten Hr12-sarjaa ei ollut pakko käyttää heikkokuntoisilla radoilla pikajunissa. | ||||
|
|
29.07.2005 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Painosta johtuvat rajoitukset ovat totta. Katselin eilen illalla Aikataulukirjan A-osaa 1960-luvun puolivälissä ja siinä oli lueteltu erikseen radat, joilla Hr12 (Dr12) veturien liikennäinti oli sallittu. Lisäksi siinä oli pitkä luettelo sarjaa koskevista nopeusrajoituksista. Nykyisinkin (JTT 8.41) on suurin sallittu nopeus vain 60 km/h B1 radalla ja 90 km/h B2 radalla. Vaikka vajaatyöllisyyttä ei ollutkaan, paino näkyi mm. soraratojen matkustajajunien aikatauluissa ajoaikaoina. Eikä sarjaa voitu käyttää myöskään A-radoilla. | ||||
|
|
29.07.2005 07:42 | Laura Kuuppo | ||
| Todella hieno tunnelma tässä kuvassa. | ||||
|
|
29.07.2005 02:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kesä öiden raikkaus ja kauneus... | ||||
|
|
29.07.2005 02:16 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuohon nais-asiaan voisin sanoa että niitä ei ole tullut uusia vuoteen, mutta junia ole bongaillut tuhansia tämän vuoden aikana. Kyllähän junasta muöhästyminen vituttaa ainakin Parolassa seuraavaa voi joutua odottamaan 3-5 tuntiin. | ||||
|
29.07.2005 01:38 | Lari Åhman | ||
| No hyvä vaan että harrastuksella on kannattajansa.. ;) Vastauksena tuohon kuvatekstin kysymykseen, Eao on siinä sen takia, koska siinä on automaattikytkin, jolloin vetovoimarajoitusta ei ole ollenkaan toisin kuin vedettäessä apulenkillä eli "ystävyyssiteellä". En muista, paljonko tuo rajoitus oli, jotain 300-400 kN se taisi olla? | ||||
|
29.07.2005 00:42 | Olavi Huotari | ||
| No jo oli upea kuva kaikkine hienoine yksityiskohtineen. Asjallisuus täysin kuten kuuluu tässä kohden todeta. Tyylekkään tummunut katto Hurussa. | ||||
|
29.07.2005 00:01 | Ari Palin | ||
| Seuraavana päivänä eli 26.7. H 421:ssä oli sama veturi Dv12 2563, mutta ainakin viimeinen vaunu rungossa oli vaihtunut, sillä se oli Ein 23258. | ||||
|
29.07.2005 00:00 | Niila Heikkilä | ||
| Junan takana sijaitsee Varpasuon SA, eteläisin kolmesta 2x25kV syöttöasemasta. Otappas Lari joskus kuva siitä. Tämä Raasakka omaa muutenkin melko sähköisen lähihistorian. Tätäkin voimalaitosallasta oli kaivamassa Suomen suurimpiin luettava kone, Marion 7400 laahakaivinkone. Sen liikuttelu vaati kymmeniä senaikaisia rautatievaunuja. Kone oli pitkään siinä Iijoen rannalla, mutta romutettiin 1996. Juttua kuvineen löytyy http://tinyurl.com/dw3e4 ja http://tinyurl.com/atlu8 | ||||
|
28.07.2005 23:58 | Lasse Härkönen | ||
| Kyseessä on vanha Pursialan teollisuusrata. Kuvia radasta es. täällä: http://www.saunalahti.fi/lasseh/jkp/pursiala.html | ||||
|
|
28.07.2005 23:29 | Joni Leskinen | ||
| Ai että näitä näiden konkarien kuvia! :) Ei voi kun ihailla. Huru ja takana valo- ja äänivaroituslaitoksia ja oikein kaksin kappalein! :) | ||||
|
28.07.2005 23:10 | Joni Kontio | ||
| Bongasin ton saman kiitotavarajunan Oulaisissa hetkiä aikaisemmin... Aika myöhään vetävät tuota kelarunkoa kohti pohjoista. Ei mahda ainakaan vakkarissa olla tuohon aikaan liikkeellä? | ||||
|
28.07.2005 23:08 | Joni Kontio | ||
| Tekariin kun tollaisen heittäis... :) | ||||
|
|
28.07.2005 23:06 | Joni Kontio | ||
| Vau ! Itse kävin Orivedellä viikko sitten, enkä mieltäsi samaksi paikaksi tästä kuvasta... | ||||
|
|
28.07.2005 22:52 | Mika Hakala | ||
| ny ku täs on tuoreita kommenteja nii osaiskos joku kertoo siitä mikkelistä kuopioon lähtevän tien alta kulkevasta ruohistuneesta radasta jotai... savonrataa vanhaa vai?.. kiskothan lähtevät ratapihalta tiili rakkennuksien luota etelää joen rantaa pitkin... eivät näy kartalla... jotain epämäärästä rojua tiellä... | ||||
|
28.07.2005 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Sittenhän tuo erkaantuva on Mäntän rata :) | ||||
|
|
28.07.2005 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Upea kuva! Vasemmalla liikerakennus "Matkustajakoti Orivesi as.", rakennus on nykyään pelkkänä asuintalona. | ||||
|
|
28.07.2005 22:39 | [Tunnus poistettu] | ||
| Äärimmäisen asiallinen kuva! Hienoa Tapsa! Tuossa on Hurulla nopeutta siipien osoittama n. 40 Km/h ja vielä pitäisi vitonen tiputtaa pois Haslerista ennen Ov:n sn 35 rautoja. Eikä tuossa itse rahtirungossakaan valittamista ole: montako sekatavarajunaa on tänä päivänä enää Suomessa kulussa? Nykypäivän rungot näet vaikuttavat kuin ne olisi tuotettu liukuhihnalla. Kuvan arvostelu asteikolla 1-5: haitek. | ||||
|
|
28.07.2005 22:35 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ei kyllä tämä on Vilppula: kesän ratatöiden vuoksi myös sähkörata on laitettu kiertämään öisin Haapamäen radan kautta. | ||||
|
|
28.07.2005 22:34 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuinka minulle nyt on tuollainen virhe päässyt sattumaan. | ||||
|
|
28.07.2005 22:29 | Juhana Hietaranta | ||
| Eikös tämä ole Orivesi eikä Vilppula? | ||||
|
28.07.2005 20:53 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Mahtava Vempu-kuva! | ||||
|
|
28.07.2005 18:39 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Olen kyllä keskustellut Rautatiemuseollakin tämän kunnostamisesta. Vaikka Hr11-sarjan merkitys ei lopultakaan ollut kovin mittava, niin tämä veturi ja se Haapamäen ainoa kiitojunan päätyvaunu ovat kuitenkin ainoat yksiköt, mitä on jäljellä Porkkanoita edeltävästä kiitojuna-ajasta ja siksi nämä molemmat olisi syytä saada edes ulkoisesti kuntoon ja nippuun keskenään. Ensivaiheen pelastus voisi olla se, että rapistuminen saataisiin pysähtymään ja veturi esimerkiksi suojattua. | ||||
|
|
28.07.2005 18:36 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tosin veturi kohteli mm. K43-kiskotettua Rantarataa kaltoin. Pyörästönsä vuoksi lisäksi tämä sarja vaati suurimmat levitykset esimerkiksi vaihteissa, kuten höyryveturipuolella Tv1. | ||||
|
|
28.07.2005 18:29 | Petri Nummijoki | ||
| Paino-ongelma ei oikeastaan ole totta, koska raskasta kiskotusta valmistui 60-luvun kuluessa niin nopeasti, ettei veturisarjalla koskaan esiintynyt tämän takia vajaatyöllisyyttä. Nopeusrajoituksia tietysti oli. Suurimpana ongelmana taisi sittenkin olla alimitoitettu voimansiirto. | ||||
|
|
28.07.2005 18:15 | |||
| Oikein muistelet, näitä valmistettiin vaatimattomat 5 kpl ja tämähän on ainoana jäljellä. | ||||
|
|
28.07.2005 18:15 | Kasimir Kärkkäinen | ||
| Ihan kivalta. Tallikierroksella oltiin ja meille seliteltiin hurusta kaikenlaista esim. että hurun suurin ongelma on sen suuri paino. | ||||
|
28.07.2005 18:14 | Juha Paulavuo | ||
| Kiitos, Teppo. Juuri tuota muistelinkin, mitäs muuten Ähkylle ja Puhkulle kuuluu ... | ||||
|
|
28.07.2005 18:10 | Kimmo Pyrhönen | ||
| No miltäs vaikutti? | ||||
|
|
28.07.2005 18:02 | Juha Paulavuo | ||
| Taitaa mennä kohta mananmajoille yksi osa suomalaista rautatiehistoriaa. Jos nyt oikein muistan, niin noitahan ei kovin montaa ollut alunperinkään.... | ||||
|
|
28.07.2005 16:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei tuolle kukaan tee yhtään mitään. Sais viedä pois vaan. | ||||
|
|
28.07.2005 16:22 | Juha Kutvonen | ||
| Romuttajat odottavat vain VARATTU RAUTATIEMUSEOLLE-tekstin ruostumista näkymättömiin :( | ||||