Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.06.2022 19:06 | Timo Salo | ||
| No problem Juhana, oli oikein miellyttävä paikka istuskella pari tuntia, kun ihanan viileä tuuli kävi Kulovedeltä... | ||||
|
|
28.06.2022 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Viimein kunnollinen kuva tuosta "salaperäisestä" paikasta, jota olen yli puolevuosisadan ajan katsellut ohi kiitävien junien ikkunasta. Kiitos Timo! | ||||
|
28.06.2022 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Sillan alta taaempaa pitäisi pilkistää vanhan ratalinjauksen jäänteitä, penkkaa vähintäänkin. | ||||
|
28.06.2022 18:05 | Timo Salo | ||
| Niinhän se tekee kuolemanvaarassa oleva Juuso-karhukin kaupaksi menevää "taidetta"...! | ||||
|
|
28.06.2022 17:56 | Hannu Peltola | ||
| Itselläni arvostus nykytaidetta kohtaan koki mahalaskun jo ARS'83 -näyttelyssä. Meidän kuvisluokka teki Ateneumiin ekskursion ja tutuistuimme näyttelyyn. Me luokan pojat emme oikein arvostaneet näyttelyä, mutta Coca-Colaa sen sijaan arvostimme - jokaisella oli mukana tölkki tai kaksi kolajuomaa. Päätimmekin tehdä oman installaatiomme näyttelyyn: näyttelysalista löytyi sopiva tyhjä tila, johon kasasimme tyhjät kokistölkit kasaksi. Ei mennyt montaa minuuttia, kun tätä tölkki-installaatiota ihasteli suuri lauma japanilaisia turisteja ja turistien kamerat lauloivat kiivaasti... | ||||
|
28.06.2022 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Ja Ison Veden takana konduktöörivaunuissa oli järjestään kupoli, ainoastaan ratapihatyöskentelyyn varatut Cabooset olivat ilman sitä: https://vaunut.org/kuvat/?t=caboose | ||||
|
|
28.06.2022 17:46 | Timo Salo | ||
| Mapsi näyttää paikan nyt oikein, mutta karttapaikka hyppäsi Salon seudulle! :-( (kammottavaa tuohen kiskontaa kuvassa, kaataisivat mielummin koko puun!) | ||||
|
|
28.06.2022 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassa kattokorokekonduktöörivaunut olivatkin aika pitkään käytössä, kummallakin puolella, liittotasavallassa ja myös demokraattisessa tasavallassa. | ||||
|
|
28.06.2022 17:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taiteen määrittely ei olekaan helppoa: - eräskin "taide"-maalari veti maalaustelalla mustaa maalia öljyvärimaalauspohjalle, siis mustaa! Nimeksi tuli "Afrikkalainen yö", hintalappuun tuli se tärkein: 5 000 markkaa. Toiseen samanlaiseen (mustaan) jannu tuhersi valkoisella tikapuukuvion. Nimi: "Afrikkalainen kapakka". Samoin: 5 000 FIM. Jotenkin minulla on sellainen hytinä, etteivät nämä "arvotaulut" suinkaan päätyneet Ateneumiin tai Göstan taidemuseoon Mänttään...? Arvioitu työaika näden taulujen kimpussa: viisi minuuttia taulua kohden. Että silleen. |
||||
|
|
28.06.2022 16:54 | Timo Arolainen | ||
| Taiteen kanssa noilla töhryillä ei ole mitään tekemistä. | ||||
|
28.06.2022 15:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lassen kommenttiin viitaten: - mitähän tapahtui Dm8-9-porkkanoiden tuulilaseja kehystäneiden ja nokan kannen muodostaville lasikuituosille! | ||||
|
|
28.06.2022 14:48 | Tero Korkeakoski | ||
| Toisaalta, tälläinen on ihan siisti taideteos. Mutta nuo töhryt joita koko ajan juniin ilmestyy ovat eri juttuja. Ilman lupaa silti tuomittavia kaikki. Olisko tää jopa luvalla - tai ainakin järjellä - tehty. Vaunun numero on nimittäin jätetty näkyviin. | ||||
|
28.06.2022 14:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Taisi vähän tulla turha kohtauspaikka tähän maailman tilanteeseen. | ||||
|
|
28.06.2022 13:39 | Lasse Reunanen | ||
| Noista kertamuoveista ongelmallisempaa on kyllä lasilla lujitettu polyesterihartsi, mitä lasikuiduksi yleensä kutsutaan. Ongelmallisekdi aineen tekee sen suuri köyttö ja hankala kiertätys. | ||||
|
28.06.2022 13:37 | Sami Puranen | ||
| Kyllä, vasemmalla olevat raiteet 116 ja 117 on varattu vaunupajalle meneville vaunuille. | ||||
|
28.06.2022 13:34 | Sami Puranen | ||
| Tää asema tuli nuorena hyvinkin tutuksi. | ||||
|
|
28.06.2022 12:47 | Petri Sallinen | ||
| Rautatie-lehti 31.12.1937 julkaisi jutun "Matkatavaravaunut Saksassa 1860-70". Jutussa todetaan seuraavaa: "Jotta jarrumies näkisi, milloin on jarrutettava, oli hänen istuinpaikkansa aluksi suojattomana vaunun katolla, mutta pian hänelle tehtiin ikkunoilla varustettu suojus, josta sitten kehittyi konduktöörivaunuissa kauan käytetty kattokoroke". | ||||
|
28.06.2022 12:40 | Juhani Katajisto | ||
| Vr2 958:n jäi viimeiseksi VR:n kaupallisessa liikenteessä olleeksi halkolämmitteseksi Ankaksi. Muutettiin vasta kesällä 1969 hiilipolttoiseksi. Eikä varmaan olisi säilynyt näinkään myöhään, mutta oli edellisenä vuotena lainassa Savonlinnassa. Siellä vielä tuolloin vaihtoveturit polttivat puuta. Veturi muutettiin samoihin aikoihin sähkövaloille. Suuri osa Ankoista oli loppuun saakka kaasuvaloilla varustettu. Tätä veturia pidetään virallisena VR:n höyrykauden päättäneenä veturina. Sen viimeinen ajo oli 30.9.1975. Tuolloin se lopetti päivystystyönsä Kuopiossa. Paikalla olleet ovat tosin raportoineen, että talliin ajo oli vähän yli puolenyön eli meni jo seuraavan vuorokauden puolelle. Tämän jälkeiset VR:n kaupalliset ajot höyryvetureilla ovatkin sitten jo erilaisesten tulkintojen varassa. Etualan kuuma?? kuonakasa tuo mieleen, että joillain varikoilla nuoret pojat (ehkä muutkin) ovat tikun nokassa käristäneet makkaroita ja hyvin olivat kuulemma kypsyneet. |
||||
|
28.06.2022 12:37 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Laittaisitko tunnisteeksi Ttr1 51 kuitenkin? | ||||
|
|
28.06.2022 12:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vaunujen töhriminen, samoin kuin vaikutelma sellaisesta käyttäytymisestä, lisääntyy myös sillä, että tavaravaunuja ei puhdisteta. Ehkä kustannussyyt taustalla? Nyt alkaa olla jo varsin vaikea nähdä liikenteessä umpivaunua, jota ei olisi maalattu. Esimerkiksi juuri äsken Jämsänjokilaaksosta tulleessa rahdissa 3430 oli 21 Sim(n)-vaunua, joista kaikki oli tuhrittu puoleenväliin seinää. Vuosia vanhojen tuhrujen päälle on vain teipattu uudet numerot ja muut merkinnät. | ||||
|
|
28.06.2022 12:13 | Jarno Piltti | ||
| Teknillinen aikakauslehti kysyy ihan samaa vuonna 1937: ”Olisi hauska tietää, mitä virantoimitukselleen hyödyllisiä asioita konduktööri pystyi vaunustaan pitkin junan kattoja näkemään, etenkin kun katonrajassa olevat ikkunat lienevät enimmäkseen olleet noen ja höyryn mustiksi tahrimat.” https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=93 |
||||
|
|
28.06.2022 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, mitähän sanoisi? Mitenkään puolustelematta: - rautatiehistorian eräs sivulause se tämäkin. Ainakin vaivaa on nähty, ilman pelkoa vartijoista tai poliiseista. | ||||
|
|
28.06.2022 12:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevennetään vähän pienellä vitsillä: - On vuosi 5239. Arkeologit tekevät kaivauksia muinaisen pyhän ja autioituneen kaupungin, Tampereen, raunioissa. Tekevät sensaatiomaisen löydön: soikean ja bakeliitinruskean renkaan, johon liittyy eräänlainen kansi saranamekanismilla. Rengas viedään yliopiston historialliselle osastolle arvioitavaksi ja analysoitavaksi. Lopputulos: sen arvellaan olleen muinaisen papiston virkapuvun osa, jossa rengasosa laitetaan kaulaan ja saranoidun kansiosan oletetaan toimineen esteenä sille, ettei pappisluokan ulkopuoliset ihmiset sitä koristautumistarkoituksessa käytä. Sitten tarkemmissa tutkimuksissa ilmeneekin, että se olikin Näsilinnankadulla sijainneessa kerrostalossa ollut WC-istuimen kansi! |
||||
|
|
28.06.2022 11:57 | Jukka Martio | ||
| Tällaisia kuvia julkaisemalla töhriminen lisääntyy, sillä "taiteilijoiden" tärkein tavoite saada töhryt katsottaviksi. Toivoisin, että jatkossakin vaunut.org vastustaisi töhrimistä, vaikka taistelu olisi menetetty. | ||||
|
|
28.06.2022 11:22 | Timo Salo | ||
| Käyttöehdoissa kyllä lukee, ettei näitä kuvia saisi ladata tänne... Mutta tekeekö tämä "teos" poikkeuksen??? 99,9% on pelkkää sotkua!!! | ||||
|
|
28.06.2022 11:10 | Timo Salo | ||
| Kiitos TAAS! Ilmankos tuosta materiaalista ei ole tehty Tupperware-kuppeja! Mahtaako kelvata edes elintarvikekäyttöön... Kuitenkin aikanaan erittäin merkittävä keksintö! (vähän niinkuin DDT ja asbesti) 30/40-luvun radiot oli usein bakeliittikuorisia ja ovat vieläkin virheettömän kuntoisia, toisin kuin vaneeriviilusta tehdyt. http://www.timonradiosivut.fi/AEG_421GW.html http://www.timonradiosivut.fi/ASA_597.html |
||||
|
|
28.06.2022 11:01 | Ilkka Hovi | ||
| Korokkeen käyttä tuli ilmeisesti Saksasta koska siellä junan konduktöörin piti tarkkailla opasteita. Siksi korokkeesta näkymät junan suuntaan. Saksassa tuli määräys jonkin ison onnettomuuden jälkeen kun veturinkuljettäja ajoi opastimen ohi. Onko kondyktööri kerännyt lippuja vai pomoillut vain vaunussa, en tiedä tuota tehtäväjakoa 1920-luvun junissa. | ||||
|
28.06.2022 10:46 | Kai Krause | ||
| On kyllä hieno, hieno valo ja hieno paikka. Minkälainen drone sulla on käytössä näissä kuvissa, kuvien tekninen taso on aika vakuuttava. | ||||
|
|
28.06.2022 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Fenolihartsi ei, kuten eivät muutkaan kertamuovit sovellu kestomuovien kierrätykseen. Niistä tehtyjen osien valmistus on erikoistunutta ja muottiensa ja paistoprosessinsa vuoksi niin kallista, että käyttöä on vain erikoistehtävissä, ja siten mitättöminä määrinä kestomuoveihin verrattuna. Kuvaava esimerkki on kuivajarrun kitkapala. Siinä haitallista voi olla lujite ja lisäaineet, etenkin silloin kun lujitteena vielä käytettiin asbestia. Hankauskuluminen muuttaa asbestin kuitumaisesta amorfiseksi. Syntynyt pöly on haitallista vain pölynä lähinnä lisäaineittensa kautta. Sensijaan esimerkiksi koneistettaessa lujitettua fenolihartsiosaa, vapautuu siitä pölynä esimerkiksi hienojakeista kiteistä lujitetta (kuten aiemmin asbestia, joka tuhoaa keuhkoja ja on syöpävaarallista). Kaikenlaisia yhdisteitä sisältävä pöly on aina vaarallista ja se tulee poistaa imureilla ongelmajätteenä. Yksittäisiä fenolihartsiosia voinee jättää luontoonkin. Arkeologit kaivavat niitä ehkä esiin tuhannen vuoden päästä ja arvelevat niitä kulttiesineiksi. Mikromuoveja tuskin niistä vapautuu. Korjaamoista käsittääkseni fenolihartsiosat (kuten kuluneet kitkapalat) viedään hävitettäviksi ongelmajätteenä. Kierrättää voinee vain niiden mahdollisia teräksisiä taustalevyjä. Itse fenolihartsinkin kierrätystä tutkitaan. Vielä se ei liene käytännöllistä (katso englanninkielinen abstract: https://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/ie9904192# ). |
||||
|
28.06.2022 10:22 | Petri Nummijoki | ||
| SNTL:n vaunuja en junasta erota. Juhlapyhän läheisyydestä johtuen Moskovan vaunut olisi tosin voitu ajaa erillisellä junalla Helsingistä asti mutta teräsvaunujen suuresta määrästä päätellen junan vaunuista pääosa lienee vakituiseen kokoonpanoon kuuluvia. Sen vuoksi P1/P9 epäilyttää. Junaa P75 olisin veikannut itsekin mutta siitä on 1970-luvun puolivälissä otettuja kuvia, joissa teräsvaunuja on noin 7 kpl ja loput puisia. Hieman erikoista, jos P75:n osalta oli niin päin, että puuvaunujen määrä junassa lisääntyi mentäessä 70-lukua eteenpäin. | ||||
|
|
28.06.2022 10:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistaakseni lähinnä mahdollisuus tarkkailla vaunujen kattoja odottamattoman varalta: - onko jäniksiä katolla, veturin kipinästä syttynyt kattopalo ym. Sitä en tiedä, oliko näillä korokkeilla eräänä selityksenä tilanne, että veturista yritettiin lipulla tiedottaa jotain...? Joka tapauksessa, korokkeella oli istuimet, joista tarkkailla näkymiä korokkeen ikkunoista. Korokeosassa lattia myös oli vastaavasti korkeammalla. |
||||
|
|
28.06.2022 09:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mikähän tarkoitus kattokorokkeilla olikaan? | ||||
|
28.06.2022 08:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| Upea kuva kiehtovasta paikasta. | ||||
|
|
28.06.2022 08:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei kai Alsthomeilla ajettu Tampereen suuntaan? Mä kompaan kanssa kalakukkoa tai Joensuun junaa jossa Moskovan vaunut mukana. | ||||
|
|
28.06.2022 05:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt olisi Kalakukko pohjoiseen? Pohjanmaan radan P67 lähti Helsingistä kello kymmenen, 1970-luvun jälkipuoliskolla ja ihan samanlainen nälkävuoden pituinen juna sekin oli. P68 saapui Helsinkiin iltayhdeksältä. Siinä oli vaunuja mm. Vaasasta. Taisi olla Kokkolastakin....? |
||||
|
|
28.06.2022 05:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo Salo: - Kyllä, vaikka se oikeastaan oli kangasta ristiin rastiin. Väri oli pinnalta ruskea, ja "rätti" keltaista. Siitä sai aikaan muun muassa pieniä rissoja eli hihnapyöriä. Sähköäkin se eristi hyvin. Hartsi kyllä murenee "väkivaltaa" käytettäessä. Muistan kun äiti aikoinaan tiivisti täyttyneitä marjamehupulloja tavallisella tummanpunaisella hartsilla. Home pysyi poissa. Lasse Reunanen: - Nimitys muovi tuli yleiseen käyttöön kuvaamaan muovien helppoa muokattavuutta. Oikeastaan aiemmin käytetty nimitys "plastikka" ei tuonut tätä puolta asiasta esille. Monet kiitokseni Erkille! |
||||
|
|
28.06.2022 04:48 | Timo Salo | ||
| Korjataan nyt Lassen "mieliksi" kysymys muotoon: Onko Bakeliitilla samoja huonoja puolia kun muilla muoveilla? | ||||
|
|
28.06.2022 04:12 | Lasse Reunanen | ||
| Bakeliitti on muovia, Erkin kirjoituksen ensimmäisessä lauseessakin näin mainitaan. | ||||
|
|
28.06.2022 03:50 | Timo Salo | ||
| Juu sama täältä Erkille, mutta jäi vielä kiinnostamaan, että onko Bakeliitilla samoja huonoja puolia kun muoveilla? Mikromuovit leviää joka paikkaan...? Häviämisnopeus luonnossa? | ||||
|
|
28.06.2022 01:25 | Lasse Reunanen | ||
| Kun Karttapaikkaan laittaa rinnevarjostuksen päälle, niin tuo muinaisjoki on hyvin havaittavissa. On muuten juuri Suomenselän itäkärjen eli Maanselän vedenjakajalla tuo järvi. Siitä lähtee joki pohjoiseen Oulujoen vesistöön Vuokatin reitille ja jonkunnäköinen puro etelään Vuoksen vesistöön Pieliseen. | ||||
|
27.06.2022 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisäksi on sattunut vielä turvateipitön yksilö. | ||||
|
27.06.2022 23:05 | Jimi Lappalainen | ||
| 2021: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/51349896747/ | ||||
|
|
27.06.2022 23:01 | Petri Nummijoki | ||
| Onko tästä muistikuvaa, mihin aikaan päivästä kuva olisi otettu? Lähinnä siis kiinnostaa, mikä Kouvolan suunnan päiväpikajuna olisi ollut noinkin pitkä. Tuossa lienee 14-15 vaunua. | ||||
|
|
27.06.2022 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Erkki hyvästä tietoiskusta bakeliitin osalta! | ||||
|
|
27.06.2022 22:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Enpä ole muistanut että rata menee tällaisenkin järven vierestä. Joku jääkautinen entinen joki vissiin? Hieno kuva todellakin! | ||||
|
27.06.2022 22:23 | Pasi Seppälä | ||
| Eilinen 53492 tuli katsastettua Hillosensalmella. Vetäjänä oli silloin Sr3 3322. Veturi on sitteen vaihdettu Kouvolassa. | ||||
|
|
27.06.2022 21:49 | Erkki Nuutio | ||
| Fenolimuovi (bakeliitti) kuuluu kertamuoveihin, eli sitä ei voi (jälkikäteen) sulattaa. Jos sitä kuumentaa korkeisiin lämpötiloihin, siitä haihtuu kaasumaisia aineosia. Yli noin 900 asteen lämpötilassa siitä on jäljellä ehkä noin puolet jonkinlaisena hiiliharsona. Tätä voi kuumentaa yli 2500 asteen lämpötilaan. Tämä onkin eräs hiilikuidun valmistustapa. Fenolihartsi on melko kovaa ja haurasta. Murtumien estämiseksi se yleensä lujitetaan katkotulla tai jatkuvalla kuidulla. Esimerkiksi kuivien kitkajarrujen kitkapaloissa kuituna oli mm. katkottua asbestia, mutta nykyään mm. Kevlaria. Jarrutuksessa tälläisen kitkapalan pinnan lämpötila voi olla paikallisesti siirtyen ja hetkellisesti (noin millisekunnin jaksoissa) jopa 4000 astetta. Millisekunnin aikana ei jarrulevyn valurauta ehdi höyrystyä eikä edes sulaa. Jarrun kitkapintaan muodostuu tällöin toivotusti ns. kitkahiiltä. Fenolihartsi ei pala (tai ainakin vastustaa tehokkaasti palamista). Sen vuoksi sitä käytetään myös muotoiltuina sisustuslevyinä kun vaatimukset palamattomuudelle ovat tiukat (esim Lontoon metrovaunut). Fenolihartsin sähköneristyskyky on hyvä. Fenolihartsia (lujitettua ja lujittamatonta) ei voi valaa, vaan se kovetetaan (paistetaan) puristettuna muottiin ehkä noin 200 asteen lämpötilassa. Kovettuessa vapautuu kosteutta. Puristus tarvitaan jotta ei syntyisi höyrykuplia, jotka hajottaisivat kappaleen. Fenolihartsin lähisukulais-kertamuovi on melamiinimuovi, josta Kolhossa paistetaan kai yhä pöytälevyjä (Ikilevyjä). Melamiinihartsin saa värikkääksi. Fenolihartsi on lähinnä mustaa. Hartsi on kaikkien kertamuovien rinnakkaisnimi. Tein lisensiaattityöni kuivien kitkajarrujen (fenolihartsi - useimmiten valurauta) kitka- ja kulumistapahtumasta. |
||||
|
|
27.06.2022 21:40 | Jarno Piltti | ||
| Aivan mielettömän upea kuva! Veden sävyt ja kaikki! | ||||
|
|
27.06.2022 21:26 | John Lindroth | ||
| Tyyliä ja tunnelmaa ! | ||||
|
27.06.2022 21:17 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
27.06.2022 21:01 | Pasi Utriainen | ||
| Nätti on. Aiemmin en ole miettinyt tarkoittaako pudas mitään erityistä, mutta sehän meinaa takaisin pääjokeen yhtyvää joen haaraa. Pihtipudas, Pudasjärvi, Jolmanpudas jne. Taas kuvan myötä oppi jotain uutta, vaikkei se liitykään rautateihin. | ||||