|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
18.04.2023 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Kimmo ja olen samaa mieltä, että Tsekki ja Slovakia ovat upeita rautatiemaita! | ||||
|
|
18.04.2023 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Sarja 742 taitaa olla lähempää sukua ChME2:lle, joka oli hyvin pitkälle sama veturi kuin tämän edeltäjä T435 eli myöhemmin ČD:n sarja 720. ChME3 on kuusiakselinen, tässä on ainoastaan neljä akselia. Valmistaja on toki sama ČKD Praga. | ||||
|
|
18.04.2023 22:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos täsmennyksestä, hyvä tietää! | ||||
|
|
18.04.2023 22:13 | Otto Tuomainen | ||
| CityElefant on käsittääkseni ČD:n käyttämä markkinointinimi eikä varsinainen lempinimi. Wikipedia tietää tämän 671:n lempinimeksi "Jánošík". 671 pystyy hyödyntämään myös vaihtovirtaa tšekkiläisestä 471 junasta poiketen. | ||||
|
|
18.04.2023 21:34 | Oula Ahlholm | ||
| Lieneekö tällä jotain yhteistä ChME3- veturin kanssa? | ||||
|
|
18.04.2023 19:02 | Pasi Seppälä | ||
| No niin. Uutta kulkijaa savonbaanalle. Hyvä juttu...ja kuva myös. | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
18.04.2023 17:40 | Kimmo Säteri | ||
| Kiva nähdä kuvia Slovakiasta. On omasta mielestäni Tsekin ohella ns. entisen itäblokin antoisimpia rautatiemaita. | ||||
|
|
18.04.2023 17:16 | Jussi Laukkanen | ||
| KCS-yhtiöstä käytiin tiukka kilpailu Canadian Nationalin ja Canadian Pacificin välillä. Alkuvaiheen tapahtumista on jo paljon aikaa ja asian eri vaiheet ovat minulta jo osin unohtuneet, mutta jos oikein muistan ensimmäisen tarjouksen asetti CN. Viimeisessä vaiheessa CN esitti KCS:n osakkeenomistajille tarjouksen, jonka kokonaissumma oli yli 33 miljardia dollaria. (Yleensä nämä tarjoukset koostuvat sekä rahasta että osakkeista.) CP:n vastatarjous oli summana pienempi: 31 miljardia, mutta KCS piti sitä kokonaisuutena parempana. CN:n mahdollisuuksia heikensi myös eräät Surface Transportation Boardin kaupalle asettamat rajoitukset. Vielä viime hetkellä jäätiin kuitenkin odottamaan tekeekö CN yllättävän liikkeen määräaikaan jäljellä olleiden viiden päivän aikana. CP:n ja KCS:n fuusiosta on sanottu, että se voi olla viimeinen suuri fuusio pitkään aikaan. Se oli myös ainoa suuri fuusio hyvin pitkään aikaan. Viimeiset kaksikymmentä vuotta USA:n rautatieliiketoiminta on ollut melko vakaata. Periaatteessa kaksi suurta yhtiötä on jakanaut länsiosan: BNSF ja Union Pacific, kaksi itäosan: CSX ja Norfolk Southern. Keskilännessä on ollut KCS. Kanadan puolella on kaksi isoa yhtiötä, jotka palvelevat samalla osaa USA:sta. Sääntelyviranomaiset ovat antaneet ymmärtää, että vastaisuudessa kahden suuren rautatieyrityksen fuusioiden olisi oleellisesti lisättävä kilpailua, jotta sellainen voisi saada hyväksynnän. Se taas vaikuttaa aika mahdottomalta. |
||||
|
|
18.04.2023 16:09 | Tapio Keränen | ||
| Vipujarru vaikuttaa vain lähimpään pyöräkertaan. | ||||
|
|
18.04.2023 16:07 | Hannu Peltola | ||
| En selvästi ole seurannut CP:n ja KCS:n tilannetta riittävästi, minulla tämä fuusiouutinen oli mennyt ihan ohi. Santa Fen ja Southern Pacificin fuusioyritys tuotti tosiaan suuren määrän kalustoa, jonka harrastajat tuntevat ATSF:n Kodachrome-värityskaaviona. Toinen epäonnistunut rautatiefuusio on 1950-luvulla työn alla ollut GN:n, CB&Q:n ja NP:n fuusio. Tämä onnistui vasta 1970, jolloin Burlington Northern syntyi. | ||||
|
|
18.04.2023 16:00 | Hannu Peltola | ||
| Aivan oikeinhan Esa muistaa, kaupunki on tunnettu mm. Pressburgin rauhasta 1805: https://en.wikipedia.org/wiki/Peace_of_Pressburg_(1805) | ||||
|
|
18.04.2023 14:18 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan tuossa paljon hyvääkin: aikataulu, sateensuoja, roskis, tuhkakuppi ja pitkä penkki jolla voi jopa levyttää. | ||||
|
|
18.04.2023 13:45 | Antti Vanne | ||
| Tällä sivustollahan kaikki Suomen rautateihin liittyvä ja varsinkin arvostelua aiheuttava on "VR":n syytä. Mutta ihan kaikki ei kuitenkaan ole, kas kun esim. asemien laiturit ovat Väyläviraston vastuulla. | ||||
|
|
18.04.2023 13:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskimmäisessäkin akselissa jarrut. Tällaisissa vaunuissa ilmeisesti pieni pakko... | ||||
|
|
18.04.2023 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän sairas ilmiö tuo kuvan katos. Ihan samanlainen "ele" VR:n pampuilta, kuin antaa vaivainen Sisu-pastilli nälkäänsä valittavalle tenavalle. |
||||
|
|
18.04.2023 12:54 | Julius Viherranta | ||
| Entisaikaisuus | ||||
|
|
18.04.2023 12:42 | Petri Nummijoki | ||
| Tässä klo. 14:00 jälkeen Helsingistä lähteneessä R-junassa oli Seinäjoen runko perjantaisin ensimmäisenä. Tampereelle asti meni muistaakseni kaksi yksikköä ja Riihimäelle ehkä 4. On saattanut olla jonain kautena 5 yksikköäkin mutta tämä kuva on ajalta, jolloin Sm-junista tahtoi olla pulaa ja ylipäätään 5 yksikön juna ei kovin yleinen ollut, jos Helsingin ja Ilmalan välinen huoltoliikenne jätetään pois laskuista. | ||||
|
|
18.04.2023 12:02 | Seppo Rahja | ||
| Karpalosuon raakapuuterminaalin uudet radat eivät näy vielä Google Mapsissa, mutta näkyvät Karttapaikassa ja OpenRailwayMapissa. | ||||
|
|
18.04.2023 11:10 | Kari Haapakangas | ||
| Mahtaako etualan monitoimityökone olla osallisena sähköistysurakassa. Nostokori ei noissa kuulu vakiovarustukseen. | ||||
|
|
18.04.2023 11:07 | Kari Haapakangas | ||
| Aavistuksen laajennettu bussipysäkkihän tuo on. En kyllä ole aikaisemmin noin lyhyellä lappeella lumiesteitä nähnyt, mutta peltikattohan saattaa tipauttaa kuormansa jo pontevan aivastuksen jälkeen :) | ||||
|
|
18.04.2023 09:40 | Mikko Herpman | ||
| Silmä lepää kun näkee että Haapajärven-Äänekosken radalla on läpimenevää liikennettä. Ei ole kovin kauaa kun oli vähäliikenteisten ratojen joukossa. Vaikkei ihan joka päivä kuljekaan niin kuitenkin useampana päivänä viikossa. | ||||
|
|
18.04.2023 08:41 | Jussi Laukkanen | ||
| CP julkisti ostopätöksen jo 2021, mutta kauppa oli alistettava liittovaltion viranomaisen tarkasteltavaksi. Siihen liittyneen suuren taloudellisen merkityksen takia aikaa meni niinkin paljon kuin pari vuotta, kunnes nyt tuli ilmoitus kaupan hyväksymisestä. Talousmedioita seuratessa tuli jossain vaiheessa jopa pieni epäilys siitä hyväksytäänkö kauppa aiotussa muodossa. Ehkä sen takia ei uutta yrityslogoa tai tunnusvärejä alettu sen kummemmin julkistamaan. USA:n rautatiehistoriassa on olemassa tapaus, jossa varmana pidetty kahden suuren yhtiön fuusio kaatui viime metreillä. Fuusion toinen osapuoli oli jo ennättänyt maalata suuren määrän vetureita uudella yritystunnuksella ja värillä. Artikkeli tästä tapauksesta löytyy wikipediasta haulla: Santa Fe-Southern Pacific merger |
||||
|
|
18.04.2023 08:21 | Kimmo Huhta | ||
| Rata oikealle on kyllä aikanaan johtanut Haapajärven sahalle, mutta ei enää yli kymmeneen vuoteen. Pätkä katkeaa tuonne metsikköön reilusti ennen Iisalmentien tasoristeyksen paikkaa. | ||||
|
|
18.04.2023 08:11 | Sauli Vähäkoski | ||
| CP osti KCS yhtiön jo vuonna 2021. Nyt siis nämä kaksi yhtiötä yhdistettiin yhdeksi CPKC yhtiöksi. | ||||
|
|
18.04.2023 01:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Po:n pussihuoneen ovi (kuvassa) presiis samanlainen kuin Hki lähiliikenteen sivukäytävä - EFi:ssä... | ||||
|
|
18.04.2023 01:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun muistaakseni Bratislava tunnettiin Itävalta-Unkarin aikana (loppui 1918) nimellä "Pressburg". | ||||
|
|
18.04.2023 00:57 | Otto Tuomainen | ||
| Näitä entisiä saksalaisia junia on käytössä Tšekissä Arrivan lisäksi myös GW Train Regiolla ja Regiojetillä. Osa on säilyttänyt myös saksalaisen sarjamerkintänsä 628. | ||||
|
|
18.04.2023 00:32 | Teppo Niemi | ||
| Näyttää aivan kuin olisi saksalainen 628 -sarjan moottorijuna. | ||||
|
|
17.04.2023 23:32 | Miro Salo | ||
| Jännä nähdä minkäväristä veturia sitten pukkaa jatkossa, mutta amerikanmeiningillä todennäkösesti mitään ei maalailla ennenku on aivan pakko, ja vanhojen yhtiöiden väreissä löytyy kalustoa vielä vuosikymmentenkin päästä. Toisaalla internetissä näkyi vastikään tuore kuva CP:n St. Paulin veturikonepajalta, jonne oli ilmestynyt "bandit"-värityksessä eli Milwaukee Roadin hyvin hiipuneissa maaleissa ollut GP40, joka on ilmeisesti nyt lajinsa viimeinen. Milwaukee Road lakkasi olemasta 1986. | ||||
|
|
17.04.2023 23:25 | Miro Salo | ||
| Jep. Ja KCS on myös merkittävä pelaaja Meksikon markkinoilla. Uusi yhtiö on varsin varteenotettava kilpailija Canadian Nationalille, joka on lisäillyt USA-omistuksia portfolioonsa jo vuosikymmeniä. mm. Main line of Mid-America eli Illinois Central. | ||||
|
|
17.04.2023 23:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ok | ||||
|
|
17.04.2023 22:48 | Hannu Peltola | ||
| Heh! | ||||
|
|
17.04.2023 22:48 | Hannu Peltola | ||
| Tuota en ollut kuullutkaan. Wau, uusi yhtiö on aikamoinen järkäle! Sekä KCS että CP ovat olleet hyvin menestyneitä, joten uudesta jätistä tulee kova kilpailija USA:n ja Kanadan rautatiemarkkinoille. | ||||
|
|
17.04.2023 22:46 | Hannu Peltola | ||
| 180 astetta | ||||
|
|
17.04.2023 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, reittinumero on oikein fiksu idea. Olisikohan reittinumeroa vaununäytöille kirjoitettaessa konduktöörillä tapahtunut virhe ja nolla olisi jäänyt kirjoittamatta? | ||||
|
|
17.04.2023 22:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on varsin veikeän näköinen Regiojetin värityksessä! | ||||
|
|
17.04.2023 22:18 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee puoli-ympyrän asteluku? | ||||
|
|
17.04.2023 22:18 | Hannu Peltola | ||
| Totta, nyt on korjattu! Vaikka tämä onkin antiikinen, ei näitä sentään 1800-luvulla tehty! | ||||
|
|
17.04.2023 22:15 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuon aikataulun perusteella reittinumero olisi S 50 / S 55 / R 50, joten REX 50 olisi ollut sinällään looginen informaatiotieto. Tuo linjojen numerointi on sinällään ihan fiksua, kun esim. suomalaisittain lähiliikenteen kirjaintunnukset loppuvat aika nopeasti kesken, kun reittejä on paljon. Sinällään mielenkiintoista, jos lähiliikennettä tulee jossain vaiheessa lisää vaikka Turun ja Tampereen seuduille, että kuinka pitkään käytetään vain yksittäistä kirjainta. | ||||
|
|
17.04.2023 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| Pienen pieni näppäin paholainen kuvatekstissä (valmistusvuodet). | ||||
|
|
17.04.2023 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Asema on valmistunut 1973 ja täällä oli henkilöliikennettä 1987-2011. Nykyisin muutama pikajuna päivässä ohittaa aseman pysähtymättä. | ||||
|
|
17.04.2023 21:30 | Otto Tuomainen | ||
| Ainakin Tšekissä pikajunareiteillä käytetään linjanumeroita, ehkä tuo REX 5 voisi olla jotain vastaavaa. ZSSK:n aikatauluista ei löytynyt kyllä suoraa vahvistusta tälle. | ||||
|
|
17.04.2023 20:08 | Markku Naskali | ||
| "Tikkareista" tuli mieleen kysymys siitä, ovatko molemmat päät kuskin kannalta identtiset? Joskus ihmettelin noiden etupään merkkien merkitystä kalustossa joka voi liikkua samaan tapaan kumpaankin suuntaan, mutta sain selityksen eläköityneeltä ammattilaiselta. |
||||
|
|
17.04.2023 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä se kaartaa, ihan simona...! | ||||
|
|
17.04.2023 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joskus muinoin, Kustaa Aadolfin aikoihin teelmävaunujen merkinnöistä: Oav = Vuoksenniskan / Imatran terästehtaan kuljetuksia varten ja Oar = Rautaruukin kuljetuksia varten, just rullajunissa Rhe - Hl - Rhe. |
||||
|
|
17.04.2023 11:39 | Petri Nummijoki | ||
| 1954 oli maaliskuussa 1972 jo hylätty ja sellaisena varaosalähde muille vielä hetken aikaa liikenteessä olleille saman sarjan yksilöille, joten luultavasti kaikki muutkaan osat eivät olleet tässä enää tallessa. | ||||
|
|
17.04.2023 10:48 | Niko Rolamo | ||
| 1954:stä näyttää puuttuvan puskurin alaiset helmapellit, mikähän mahtaa olla syynä? | ||||
|
|
17.04.2023 08:56 | Hannu Peltola | ||
| Tämä lähti klo 10.55 Bratislavasta. Hmm. ZSSK:n aikataulu ( https://www.zssk.sk/wp-content/uploads/2023/03/20230220_KCP_EN_PlatiOd20230305.pdf sivu 39) näyttää tälle junalle numeroksi REX1737. Vaunun infonäytössä pyöri numerona REX 5. Kyllä virallinen numero varmasti on aikataulun ilmoittama eli REX1737. |
||||
|
|
17.04.2023 05:44 | Otto Tuomainen | ||
| Mihinkä aikaan tämä juna lähti Bratislavasta? Äkkiseltään REX 5 tuntuu hieman omituiselta junanumerolta. Bratislavan asema on hieman haastava kuvauspaikkana laiturien ollessa kaarevia ja kapeita. | ||||
|
|
17.04.2023 04:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 152 lähti noihin aikoihin Tampereelta kohti tasavaltamme pääkaupunkia kello 14.15 aikoihin. Herra Uwe, muistaisin että jo keisarin ajan Saksassa otettiin teräsvaunut käyttöön. Aluksi ne olivat niitattuja. Myös preussilaiset lähiliikennevaunut, ne kolmiakseliset osastovaunut lukuisine ovineen. |
||||
|
|
17.04.2023 00:30 | Uwe Geuder | ||
| Tukholman Roslagsbananilla oli sääntö, että puuvaunut junan loppupäähän, koska onnettomuustapauksessa teräs aiheuttaa vähemmän loukkaantumisia kuin kun puu menee säpäleiksi. Näin olen lukenut. Vaatisi kai pääteasemilla lisää ympärisiirtoa? En ole varma, olenko itse nähnyt Roslagsbananilla 80-luvulla enää puuvaunuja. Epäilen etten, vaikka varmaan vanhin nähneeni kalusto olikin avoimine ylikäyntisiltoineen. Olen varma, etten ole Saksassa koskaan nähnyt puuvaunua, ei 1970-luvulla, ei museoliikenteessä eikä DDR:ssäkään. Kun aloitin katsomaan vorgia, oli aikamoinen kulttuurishokki, että Suomessa oli vielä puuvaunuja käytössä 1980-luvullakin. | ||||