Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.06.2022 21:28 | Teppo Niemi | ||
| Kapeat kiskot -kirjan (Forssa 1993) mukaan Loviisan - Wesijärven rautatiellä on ollut vankivaunu numeroltaan 102. Vaunun on LWRn konepaja rakentanut tavaravaunun alustalle. Vaunu on romutettu vuonna 1956. | ||||
|
|
20.06.2022 21:18 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Onko Lahti-Loviisa -välillä ollut kapearaiteinen vankivaunu? | ||||
|
20.06.2022 21:15 | Panu Breilin | ||
| Tämän Irun voimalaitoksen piipun pystyy sopivalla säällä näkemään Helsingistä asti. | ||||
|
20.06.2022 21:10 | Panu Breilin | ||
| Saattaa hyvinkin olla aivan uusi vaunu kyseessä. Snps-vaunuja valmistuu tällä hetkellä toistakymmentä uutta joka kuukausi. | ||||
|
20.06.2022 19:57 | Arto Papunen | ||
| Suomeen tullessa oli kyljessä 100km/h ja 138t ja nyt 60km/h ja 135t. | ||||
|
20.06.2022 18:31 | Markku Liira | ||
| Autoista - kuorma-auton kaksiosainen tuulilasi ja valonheitinten paikka melko leveästi lokasuojien päällä viittaisivat minusta Patanokka-Volvoon, kaikissa näkemissäni kuvissa M-B:n L3000 ja L4500 malleissa on yksiosainen tuulilasi ja valonheittäjät lähempänä konepeltiä. Kadulla kulkevan henkilöauton matalalla ja lähellä lokasuojien ulkoreunaa sijaitsevat valonheittimet eivät minusta sovi Austin A40-malliin. Oma veikkaukseni on Armstrong Siddeley; vaikka valmistusmäärät olivat pieniä, niitä toi maahan sodan jälkeen Väinö Bremerin yhtiö. |
||||
|
20.06.2022 18:20 | Esko Peranto | ||
| Voima sonni katsoo taloon ja jotain muuta näkyy sitten tiellepäin. | ||||
|
20.06.2022 16:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Totta, mutta onhan se melko harvinaista. Maitoautoissa ei nykyäänkään taida merkkejä olla vaikka maito onkin ympäristölle vaarallista. | ||||
|
Kuvasarja: Kouvola 6.22 |
20.06.2022 16:01 | Samuel Pajunen | ||
| T 5002 Rautaruukki - Hämeenlinna on melkeen Aina Sr2 + Sr2 | ||||
|
20.06.2022 16:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Jokin koeajo kaiketi. | ||||
|
20.06.2022 15:19 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä vielä Markukselle uutta tietoa. Tänään tunnilla aikaistetussa ristiinalaisessa oli kahdeksan vaunun tukkilasti vajaan parinkymmenen umpivaunun lisäksi. Yhdellä Deeverillä kulki ja vauhtiin pääseminen Selänpään sivullakäynnin jälkeen oli aika rauhallista. Lisäksi vanhoja kuvia selatessa löytyi kuva ristiinan paluujunasta 13.6. Siinä kulki takaisin Kouvolaan umpivaunujen lisäksi 15-16 kipaletta tyhjiä raakapuuvaunuja. |
||||
|
|
20.06.2022 15:04 | Heikki Jalonen | ||
| Arvelen, että tuon Plymouthin rekisterikilvessä on vain yksi kirjain. Vasemmanpuoleinen vaalea täplä on melko varmaan katsastusleiman paikka. Vuosileimaa (sen yläpuolella) ei ole, joten auto lienee siirtynyt läänistä toiseen vuoden 1940 jälkeen. Kilpien vuosittainen vaihtaminen loppui silloin, mutta kilpi vaihtui jos rekisteröintilääni vaihtui. Ehkäpä auto on peräti Viipurin pakolainen? Mutta, kyllä autoilijaa silti simputettiin edelleen melko kekseliäästi: eikös se värinvaihto (musta/valkoinen) jatkunut aina 1949 uudistukseen saakka? Vuodet 1946 ja 1948 mustapohjaisia, 1947 ja 1949 valkopohjaisia. Sen perusteella, kuvausvuosi olisi 1948. Puut ovat täydessä lehdessä, joten kuva on kesäinen otos. |
||||
|
|
20.06.2022 15:01 | Joona Kärkkäinen | ||
| Säiliövaunuissa voidaan kuljettaa myös ei-VAK aineita. | ||||
|
20.06.2022 13:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Ai ne tuli sinne. Saatanan kovaäänisiä ovat. Vaikkei tutkassa näy niin tulon kuulee jo ennen ku konetta näkee. | ||||
|
|
20.06.2022 13:38 | Timo Salo | ||
| Asian sivusta: Jos joukossa on hävittäjäbongareita, niin nyt äkkiä Pirkkalan kentälle...!!! 2 kpl F35 lensi laskuun kohti Pirkkalaa n. 10 min sitten. Upea kone lennossa! | ||||
|
20.06.2022 13:24 | Jukka Virolainen | ||
| Luulisin että syynä on se, että vanha ylikäytävä oli aivan aseman vieressä. | ||||
|
20.06.2022 13:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei | ||||
|
|
20.06.2022 13:06 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikö säiliövaunuissa ole siellä lainkaan VAK -lipukkeita? | ||||
|
|
20.06.2022 12:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aikalaiskäsitys Dm4-vaunujen tarpeellisuudesta kuvastaa eräiltä osin myös suurta realismia. Kun asiaa tarkastelee oman aikansa suodattimen läpi, voi huomata, että silloin elettiin vielä taloudellisesti epävarmaa ja sosiaalisesti takapajuista aikaa. Museonjohtaja on näissä tunnelmissa eläessään varmaankin päätynyt siihen, että ei voisi huolehtia ylpeydellä kaikesta ja pyrkinyt rajaamaan toiminnan laajuuden siihen olennaiseen, mihin rahkeet riittävät. | ||||
|
|
20.06.2022 12:18 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo rekisteriuudistus oli eilen mielessäni, kun katselin kuvaa ja vähän tuskailin kun autojen kilvistä ei saa kunnolla selvää. Pysäköity auto saattaa olla jo uuden systeemin mukainen. Jos näin on, kuvausvuodeksi käy enää 1949. Edellisenä vuonna ei ollut vielä uuden järjestelmän mukaisia kilpiä ja 1950 kesällä tuossa on ollut jo johdinautojen ajolangat. Kilpiuudistus toi uudet tunnukset kaikkiin autoihin vuoteen 1953 mennessä, ei siis kannata välittää siitä, että mainitsemani auto kadun laidalla ei välttämättä ollut kovinkaan tuore kuvaa otettaessa. | ||||
|
20.06.2022 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Tuukka: Neuvostoliitto ei ollut kuitenkaan mikään rautatieyhtiö. SŽD oli organisoitu 32 alueelliseen yhtiöön, joista Suomea lähin oli Leningradissa pääkonttoriaan pitänyt Lokakuun rautatiet (Okt. ŽD). Neuvostoliittolaisissa vaunuissa oli tyypillisesti maalattu kotirautatieyhtiön tunnus ja monesti myös kotiasema. Nämä molemmet puuttuvat kuvan vaunusta. | ||||
|
|
20.06.2022 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Oli tupajumi rautatiellä poikittain, jalajallajalajalavei, ja se nakersi asemataloa, jalajallajalajalavei." Syynä uuden asematalon pystyttämiseen Lappilaan? |
||||
|
|
20.06.2022 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1949 toteutettiin rekisterikilpien muutos tyylistä yksi lääninkirjain ja numeroita tyyliksi kaksi kirjainta (ensimmäinen lääninkirjaimena) ja kolme numeroa. Esimerkiksi Onni Vilkkaan V-3131 (Sisu SH-15 vuodelta 1945) sai uudeksi rekisteritunnuksekseen RD-131. V-kirjain tarkoitti Viipurin lääniä, joka muutoksen aikoihin ei ollut enää Suomen hallinnon alaisena. (Lähde: Pula-ajan bussit 1945 - 1956- kirja.) |
||||
|
|
20.06.2022 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, puhumattakaan Bucyruksen kohtalosta: - ei rautatiehistoriallista arvoa! No, ehkä ei nyt niin kovin Suomessa, mutta tätä pohjaa vasten sopii miettiä miksi USA:ssa "palvotaan" ruosteista raudankappaletta muistona Panaman kanavan rakentamisesta! Elämme sarvikuonojen maassa. |
||||
|
|
20.06.2022 09:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lukee tuossa, että СССР, eli että rautatieyhtiönä on Neuvostoliitto. Neuvostojärjestelmässä SŽD:n irrallisuus valtiojärjestelmästä ylipäätään oli melko filosofinen kysymys. | ||||
|
20.06.2022 09:04 | Erkki Nuutio | ||
| 1045 otettiin käyttöön 12.1950 Riihimäellä. Varsin pelkistetty karja-aura palveli veturia sen käyttöajan loppuun asti. | ||||
|
20.06.2022 08:52 | Erkki Nuutio | ||
| Veturihiiliaitaus on kuvan vasemmassa reunassa jo tyhjennetyn veturihalkokentän vierellä. Täydennykset annettiin korotetulta laiturilta käsityönä. Vyörytyslaitos tehtiin vasta Soriin. |
||||
|
|
20.06.2022 08:41 | Erkki Nuutio | ||
| Museaalinen menetys oli valtava. Säilynyt kiitojuna olisi kantanut museoliikennettäkin. Sama koskee Porkkana-junaa, joka muuttunee rautaoksidiksi ja ongelmajätteeksi. Olisi tarvittu vain kaksiraiteinen lämmittämätön halli, mutta kun ei. Olin muuten oheista kuvaa otettaessa kuvauspaikalta vain noin 200 metrin päässä (Lentokonetehtaantie 1 B 10). |
||||
|
|
20.06.2022 08:28 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllähän Volvon patanokka olisi myös kovasti mahdollinen, myös paljon todennäköisempi kuin M-B. Volvoja näki vielä 1960-luvulla arkiliikenteessä, ei tosin enää ykköslinjan hommissa. Sitkeä peli. Kuvasta näkyy valitettavan vähän maskia, tunnistus vaikea. | ||||
|
|
19.06.2022 23:09 | |||
| Mistä tässä oli kyse? | ||||
|
|
19.06.2022 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Minulla tuli kuorma-autosta mieleen Volvo Rundnos LV120, joita Suomeen saatiin välirauhan aikana 500 kappaletta. Lisäksi Ruotsi lahjoitti suurempia LV132:a 100 kappaletta ja järeitä LV290-Volvoja ostettiin 25 kappaletta. Mersu oli sota-aikana varsin harvinainen kuormajuhta, välirauhan aikana vuonna 1941 hankittiin 11 kappaletta Mercedes Benz L 4500S -mallia puolustusvoimille. Siviiliin hankittiin jatkosodan aikana 22 kappaletta 3,5 tonnin B-mallia vuonna 1942, vuosina 1942-43 3,5 tonnin D-mallia yhteensä 19 kappaletta ja järeää 8 tonnin mallia vuonna 1943 9 kappaletta. (Kuorma-autotiedot ovat Markku Mäkipirtin mainiosta teoksesta Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919-1959. |
||||
|
Kuvasarja: Päiväreissu Kouvolaan 17.6.2022. |
19.06.2022 22:24 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitän kehuista! | ||||
|
19.06.2022 22:24 | Vertti Kontinen | ||
| Siinä uskossa olen ainakin itse elänyt | ||||
|
19.06.2022 22:08 | Petri Nummijoki | ||
| Radat Tampereelta Poriin ja Raumalle vaihdettiin 43 kg:n kiskoille 1957-1958. Pitäisikö nämä 50-luvun parannustyöt erottaa omaksi kokonaisuudekseen ja 60-luvun oikaisutyöt omakseen? | ||||
|
|
19.06.2022 21:56 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan ottovuotta voisi yrittää haarukoida autojen perusteella. Vasemmalla oleva iso musta on jokseenkin varmasti Plymouth 1938, sotaa edeltävä Amerikan perusauto, Suomessakin yleinen aikanaan. Pienempi auto siinä etualalla saattaisi olla Austin A40 vuodesta 1947 saatavilla olleessa kuosissa, vauraampi Somerset-versio (ritilät maskin sivuilla), ajovalot modernisti lokasuojiin uponneina. Aikaisemmissa vuosikerroissa lyhdyt olivat erillisiä kuupakkeita. Myös se oli meillä "yleinen", sikäli kun mistään henkilöautojen "yleisyydestä" saattoi noina sodanjälkeisinä vuosina kovinkaan vakavasti puhua. Mutta kyllä Tampereen tasoisessa teollisuuskaupungissa jo löytyi auton hankintaan pystyviä. Kuorma-auto saattaisi olla noin 1940..42 kantikkailta ja niukkakiiltoisilta ajoilta oleva Mercedes-Benz, ehkä L3000...4500, suora jäähdytin kapiteelikolmioineen eikä vielä etupuolista maskia. Tähti puuttuu, hytti varmasti kotimaista tuotantoa Ajokki-Kaipio-Virtanen-akselilta. Auton historia voi olla mielenkiintoinen: se voi olla välirauhan tai jatkosodan ajan mikroskooppisen pieniä tuontieriä, tai sitten se on ex-Wehrmacht-kalustoa. Häkäpönttöjä ei enää näy, sekin viittaisi aikaisintaan vuoteen 1947 jolloin polttoaineita alkoi taas saada melko kohtuullisesti. Jos kuorma-auto on M-B, siinä ei pönttöä koskaan voinut ollakaan, se kun oli diesel. Eikä pikku-Austinkaan olisi kaasuautoksi käynyt, sellainen ei ollut mahdollista, ei edes Suomessa... Valion maitokaupan ovi on auki. On siis arkipäivä (kaupat olivat auki yleensä klo 17:00 saakka). Kellonajan tiedämme, se on 15:35. Lauantaina Valion kauppa olisi mennyt kiinni klo 14:00,00. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä ovea oli turha koettaa avata. Arki-iltapäiväksi liikenne on hämmentävän hiljaista. Tilanne varmaan toki muuttui, kun kello kulki tuosta vielä 25 minuuuttia. Tehtaiden väki täytti silloin kadun. Veikataan siis kuvan ottovuodeksi 1947...48. Ajalta selvästi ennen rollikka-aikaa. |
||||
|
|
19.06.2022 21:50 | Petri Nummijoki | ||
| Dm4-vaunujen täydellinen romutus lienee suomalaisen rautatiehistorian suurin kalustotappio. Aika paha on sekin, ettei yhtäkään A1-sarjan veturia säästynyt mutta sitä lievittänee yhden A5-veturin museointi. Lisäksi A1-sarjan vetureissa ehdittiin vuosien mittaan uusia niin kattilat kuin kuljettajansuojuksetkin, joten mahdollinen säilytetty A1-veturikin olisi kaukana alkuperäiskuntoisesta. | ||||
|
Kuvasarja: Päiväreissu Kouvolaan 17.6.2022. |
19.06.2022 21:43 | Hannu Peltola | ||
| Tämä oli upea kuvasarja, kaikki kuvat olivat hyviä ja mielenkiintoisia! | ||||
|
Kuvasarja: Kouvola 6.22 |
19.06.2022 21:42 | Hannu Peltola | ||
| Oikein mukava kuvasarja monipuolisella kalustolla! | ||||
|
|
19.06.2022 21:39 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on amerikkalaista tunnelmaa, mutta voisi olla myös Nyky-Venäjältä. | ||||
|
|
19.06.2022 21:38 | Hannu Peltola | ||
| "Suurrahtikonteille", valmistettu 26. jotain kuuta 1977 Abakanin vaunutehtaassa. Rautatieyhtiön merkintöjä vaunussa ei näy, eikä myöskään kotiasemaa. | ||||
|
|
19.06.2022 21:34 | Erkki Nuutio | ||
| Samalla aukeamalla oheisen kuvan kanssa on kuva uljaasta PMK:n talosta. Se valmistui vuonna 1938, ja silloin kyseinen kuvakin lienee otettu. Kyseisen kuvan etualalla on ratapihan ylittänyt vanha Erkkilän silta, heti sen takana aikaisempi veturien halostusalue juuri tyhjennettynä PMK:n pihaksi. En tiedä oliko täällä myös hiiletysalue, vai oliko se ollut jo pidempään nykyisen Nokia Areeeeeeeeeeeeeeeenan paikalla. |
||||
|
19.06.2022 21:26 | Ossi Rosten | ||
| Tän voinee laittaa ratkenneeksi, tai sitten Suomessa on kaksi täsmälleen samanlaista paikka :D https://www.google.com/maps/@60.9121821,28.1177197,3a,75y,89.13h,83.19t/data=!3m6!1e1!3m4!1sW6IY57KZFCp84rdnUU55Rg!2e0!7i13312!8i6656 |
||||
|
|
19.06.2022 21:24 | Erkki Nuutio | ||
| Kirja on julkaistu jouluksi 1952, mutta oheisen kuvan kuvausvuosi on välillä 1946...1949. Viittaan ylläoleviin kommentteihin, ja siihen että tätä kirjaa edelsi kirja Tampere - Tehtaiden kaunis kaupunki. Siitä hyllyssäni on 6. painos vuodelta 1952. Olen syntynyt tehtaiden kauniissa kaupungissa vuonna 1948. Häpeän kaupungin moukkamaisen nykyjohdon, töhrijöiden ja vastaavien aikaansaamaa hävitystä. |
||||
|
19.06.2022 21:07 | Jarno Piltti | ||
| Kaikenlaisia kuormia sitä onkin ollut! | ||||
|
19.06.2022 20:57 | Tapio Keränen | ||
| Mikä on Dr16:n "kattonopeus"? | ||||
|
|
19.06.2022 20:55 | Jarno Piltti | ||
| Nyt on kyllä jylhää meininkiä! | ||||
|
19.06.2022 20:54 | Jarno Piltti | ||
| Matisa B 66 UC-D. | ||||
|
|
19.06.2022 20:50 | Jarno Piltti | ||
| Valmistusvuosi 1977 jos oikein tihrustan. | ||||
|
19.06.2022 20:47 | Roope Prusila | ||
| Mikäli tiedot kuvauspäivämäärästä pitää paikkansa, niin ei ollut ensimmäinen kerta. Ensimmäinen kerta oli perjantaina 17.6, kun pendo saapui mynämäelle junana S 930 ja lähti pois junana S 692. | ||||
|
19.06.2022 20:45 | Jarno Piltti | ||
| Iltainen aurinko ja sävyt parhaimmillaan! Hauska tuo kattojen vaikutelma, ei sentään lunta kesäkuussa... | ||||
|
|
19.06.2022 20:41 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva sotien jälkeisestä noususta. Jos ihan tarkkoja ollaan oli tämän kuvan suoja-aika 25 vuotta. Tuo 50 vuotta säädettiin vuonna 1961. Käytännön merkitystä tällä knoppitiedolla ei ole. | ||||