|
|
31.03.2023 22:22 | Otto Tuomainen | ||
| On. | ||||
|
|
31.03.2023 22:20 | Petri Soronen | ||
| Tuossa kieltomerkissähän on nuolet molempiin suuntiin, veikkaan kuten Oula että ei saa vaunua siirtää ovet auki. | ||||
|
|
31.03.2023 22:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä VR:n Dm12: sukulainen? | ||||
|
|
31.03.2023 19:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvausvuosi 1964? Näyttää ihan "Höyryveturimatkat 1009:n junalta! | ||||
|
|
31.03.2023 18:47 | Jarno Piltti | ||
| Kokardi kiiltää. | ||||
|
|
31.03.2023 18:43 | Jarno Piltti | ||
| Heinäseiväs on muuten yllättävän uutta tekniikkaa, wikipedian mukaan yleistyivät koko maahan vasta toisen maailmansodan jälkeen. | ||||
|
|
31.03.2023 18:39 | Jarno Piltti | ||
| Vanha kieltomerkki on ehkä selkeämpi? Hetkinen, etsitäänpäs jostain kuva sellaisesta... | ||||
|
|
31.03.2023 15:56 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
31.03.2023 15:53 | Tuomas Pätäri | ||
| Oikein hyvä dokumentaatio ensimmäisestä reissusta. Hienot sävyt ja valo. | ||||
|
|
31.03.2023 15:50 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämä mielettömän hieno Honkalaidylli tuli sattumakuvana. Olen nähnyt ruudun ennenkin, mutta nyt täytyi ottaa kynä käteen ja kehua. Kyllä on maaseutu heinäseipäineen kaunis ja tarjoaa hienon miljöön komealle junalle. | ||||
|
|
31.03.2023 15:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Itse tulkitsisin merkin niin, ettei vaunua saa lastata (liian) epätasapainoisesti. | ||||
|
|
31.03.2023 13:45 | Eljas Pölhö | ||
| Myös VR tilasi tällaisia kiskobusseja ja varasi niille sarjamerkin Dm5. VR:lle ei kuitenkaan myönnetty tuontilisenssiä [valuuttasäännöstely] ja lopulta VR (Suomen valtio) joutui maksamaan sakkoa sopimusrikkeestä. Asiasta on paljon asiakirjoja esim. Kansallisarkiston Mikkelin keskusvarastoon tallennetussa VR:n koneosaston arkistossa. | ||||
|
|
31.03.2023 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uerdingen - kiskobussi. | ||||
|
|
31.03.2023 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Luulen, että tässä palavat kyllä ajovalot/puskinlyhdyt, mutta ne ovat melkoisen kelmeät. :) | ||||
|
|
31.03.2023 09:20 | Timo Salo | ||
| Vinokuormaus kielletty? (vajaakuormaus) | ||||
|
|
31.03.2023 05:49 | Jaakko Harjuvaara | ||
| Tupakointikielloksi sen arvelin myös. | ||||
|
|
30.03.2023 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Sekoillaan näköjään valojen kanssa muuallakin kuin vain Suomessa - "punavalot keulalla"(?). | ||||
|
|
30.03.2023 20:39 | Aki Karvonen | ||
| Rantasalmelle päin meni täydet vaunut. | ||||
|
|
30.03.2023 20:30 | Tommi Koskinen | ||
| Myös eilinen Joroisten juna 58253 oli tyhjä letka odotetun täyden sijaan. | ||||
|
|
30.03.2023 19:48 | Timo Salo | ||
| Parhaita, ellei paras näkemäni Dv12-kuva... | ||||
|
|
30.03.2023 18:08 | Jan Jahkola | ||
| Ja Viikkarikin taas. https://vaunut.org/kuva/160888?liikp1=1023 | ||||
|
|
29.03.2023 22:51 | Jarno Piltti | ||
| Monen Sps-vaunun laatasta paljastuu Ohn-menneisyys, ehkä tämäkin jatkaa elämäänsä rapuhommissa. | ||||
|
|
29.03.2023 22:47 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, silmää miellyttävä asetelma, mutkaiset raiteet! | ||||
|
|
29.03.2023 20:51 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Paineilmaletkuille ja lenkkikytkimelle on olemassa omat koukkunsa tuolla puskinpalkin alapinnassa. Kenkä tuossa taivutetussa puolassa tosiaan keskittyy, mutta onko siitä suurta iloa kun ominaisuus on vain yhdellä kohtaa? Itselleni tulee mieleen oikeastaan vain yksi asia: tuo taivutettu puola on korkein kohta jolla voi turvallisesti seistä jännitteisen ajolangan alla? Korkeus olisi tietysti laskettu VR:n pisimmän junamiehen mukaan :) |
||||
|
|
29.03.2023 20:31 | Arto Papunen | ||
| Ja taisi samalla junalla (siis 471:llä) tulla ongelma myös Karkun suhteen kun sielläkään ei voinut kahta matkustajajunaa kohdata ja kohtaus piti siirtää muualle. Saataisiinpa se uusi kulunvalvontajärjestelmäkin pian, 470 joutui hieman odottamaan Fenniarailin perässä kun on tuota asemavälisuojastusta. Samoin kuin voisi olla joku kohtauspaikka kahdella sivuraiteella Vammalan ja Nokian välillä. | ||||
|
|
29.03.2023 19:48 | Timo Salo | ||
| Sen verran vielä lisään tuohon Nokian rappioaseman tilaan, että peli on vissiin jo menetetty!!!? Iso pressu pingotettu katolle vuodon tyrehdyttämiseksi, mutta eteläseinä kesii jo kunnolla = läpimätä... | ||||
|
|
29.03.2023 19:09 | Markku Naskali | ||
| Voi tuota matkustajien määrää! | ||||
|
|
29.03.2023 19:07 | Vertti Kontinen | ||
| Varsinainen nappiotos! | ||||
|
|
29.03.2023 18:23 | Hannu Peltola | ||
| Onhan näitä... https://vaunut.org/kuva/133325?s=1 | ||||
|
|
29.03.2023 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, hiukan mietityttää mainitsemasi kivihiili, sillä nykyisen Helenin (Helsingissä) voimalaitoksista Hanasaari B:ssä ja Salmisaari B:ssä poltettiin minun aikanani (1984 - 87) hiilipölyä, joka jauhettiin kuulamyllyillä paikan päällä. Raekoko sellaista 0,3 mm luokkaa pienimmillään. Hiilipölypoltolla slagin (= kuonan) määrä on paljon pienempi kuin just veturikattiloissa. Veturikivihiili ei tähän soveltunut, mieluumminkin sormenpäänkoiseksi murusteltu palahiili. Silti kuulamyllyjen osat piti uusia kerran parissa vuodessa: ala- ja ylärenkaat sekä kuulat (n. 700 mm halkaisijaltaan uutena, tusina kuulaa pyörimässä). Ne olivat äärimmäisen kovaa Ni-Hard - teräsvalua! Renkaiden ulkohalkaisijat olivat reilusti yli parimetrisiä. HKE Melbournessa - eiku Myllypurossa - paloi aikoinaan edellä mainittu muruhiili, kpska siellä oli La Mont - kattilat ketjuarinoineen. Sen hiilen mukana Puolasta tuli mukana ihan mitä sattuu: moukarinpäitä, raideruuveja, kiviäkin. Iso työ erotella näitä, koska ne aiheuttivat vikaantumisia. |
||||
|
|
29.03.2023 15:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nyt kyllä kiroiluttaa kun näin että mikä meni minulta ohi ja niin hieno kuvaus sää. Ensi kerralla ehkä tärppää. Minulla menee tästä urheilupuistosta Espoon keskukseen joku vajaa tunti metro+linja-auto. | ||||
|
|
29.03.2023 14:17 | Timo Salo | ||
| Liekkö samanlainen "vahinkolaukaus", kun omassa otoksessani: https://vaunut.org/kuva/161126?u=349 | ||||
|
|
29.03.2023 13:31 | Mikko Herpman | ||
| Joo, eikös sinne oltu alun perin myyty sellainen kattila, että kivihiili oli kutakuinkin ainoa sille sopiva polttoaine. Taisi olla vähän apinaa koijattu taikka tilaaja ei tiennyt mitä tilasi. | ||||
|
|
29.03.2023 13:21 | Timo Salo | ||
| Äkkiä tulee mieleen, että tuo taivutettu puola voisi olla esim. tuon kiristimen ripustuspaikka? Viimeisenä vaununa ollessaan tuo kiristin täytyy ripustaa jollain S-raudalla tuohon puolaan, ettei heilu valtoimenaan? Eikös nuo paineilmaletkutkin ripusteta johonkin, kun ovat vika-vaunussa? | ||||
|
|
29.03.2023 12:46 | Timo Salo | ||
| :-) | ||||
|
|
29.03.2023 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| "Vuonna 2021 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus oli jo liki 67 %. Keväästä 2022 alkaen Rauhalahden voimalaitos käyttää polttoaineena pelkästään uusiutuvaa puupolttoainetta ja tavoitteena on, että Keljonlahdella sama muutos saadaan aikaiseksi vuoteen 2026 mennessä." https://www.alva.fi/alva/yhtio/energiantuotanto/ | ||||
|
|
29.03.2023 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, hybridistä puheen ollen: - eräs laihialaisisäntä risteytti lehmän ja kirahvin hybridiksi. Ratkaisu toimi hyvin, sillä se söi naapurin puolelta, mutta lypsettiin omalla puolella. Kateellinen naapurinsa kiukutteli, että osataan sitä meilläkin! Hybridiseerasi Belarus-traktorinsa ja ajokoiran. Tulos: kyllähän se jänistä ajoi ja peltotyötkin sujuivat, mutta kustannussäästö ei toteutunut. Syy: sähkötolpan kohdalla se aina nosti toisen takarenkaansa ylös ja lorotti polttoainetankkinsa tyhjäksi. |
||||
|
|
29.03.2023 12:38 | Jouni Hytönen | ||
| "Alkuperäisen suunnitelman mukaan Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa oli tarkoitus polttaa 70-prosenttisesti puuta. Voimalan koekäyttöjen alettua selvisi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii 10-15 miljoonan euron lisäinvestoinnit. Ne tehdään viiden vuoden kuluessa, normaalien vuosihuoltojen yhteydessä." https://yle.fi/a/3-5610326 | ||||
|
|
29.03.2023 12:35 | Jouni Hytönen | ||
| Muistaakseni voimalassa oli joskus tarkoitus polttaa hakkuutähteitä ja niitä oli tarkoitus tuoda sinne junalla pohjoisesta. Kävikö sitten jopa niin, ettei kattila soveltunutkaan niiden polttamiseen. Välillä Keljonlahteen tuli jopa hiiltä Venäjältä ja sitä purettiin Vok-vaunuista hitaasti kaivinkoneella yläkautta. Keljonlahden purkuvuoroa odottavia vaunuja alkoi seistä ympäri lähi- ja vähän kauempiakin seutuja. | ||||
|
|
29.03.2023 12:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olet oikeassa, herra Timo. Melankoliavaikutukseen tosin tottuu kyllä, sen aiheuttajat kun toistuvat jatkuvasti, vuosisatojen ajan. Siinä lienee yksi syy, miksi suomalaiset "villiintyvät" etelän aurinkorannoilla, poissa Kalevalan kankahilta, raukoilta hallaisilta rajoilta. Hyvä kuva, herra Vertti! |
||||
|
|
29.03.2023 12:27 | Timo Salo | ||
| Miten lie vaikuttaa globaali komponenttipula näiden tuotantoon? Itse ainakin uutta hybridiä olen odottanut 4kk ja vielä ilmeisesti samanverran lisää odotettava... :-( | ||||
|
|
29.03.2023 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itselleni tulee ajatus työsuojelusta; askeleen lipsahtaminen junien kanssa touhuttaessa on hengelle vaarallista. Tuo "niksaus" keskittää kengän... Voin toki olla väärässä, ei siinä mitään. |
||||
|
|
29.03.2023 12:18 | Timo Salo | ||
| Oikeastaan vain Vectronin "ekoväri" paljastaa, että kyseessä on värikuva! Sitten vielä ihmetellään suomalaista melakonista mielenlaatua. Arvokas kuva! | ||||
|
|
29.03.2023 12:04 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Päätyseinän tikkaissa on yksi taivutettu askelma. Muistelen nähneeni samaa ratkaisua monissa saman aikakauden keskieurooppalaisissa tavaravaunuissa, mutta mikä oli taivutetun puolan tarkoitus? | ||||
|
|
29.03.2023 04:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, jossa viivasuoruuden ylivaltaa hiukan kutitellaan...! Meinaan vaihteenasennot ja kiemurtelevan junan viimeisten vaunujen "positio" kuvassa. |
||||
|
|
28.03.2023 23:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa kaasuvalaistus. | ||||
|
|
28.03.2023 23:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| On kyllä erikoisen ja mielenkiintoisen näköinen Kriegslok! 52 8055 oli entiseltä numeroltaan 52 1649. Valmistunut natsi - Reichsbahnille vv. 1943 - 1944 aikoihin. Kommari - Reichsbahn varusti vetureita uudella BR 50.35 - mallin kattilalla, uudella sekoitusesilämmittimellä ja aluskehyksen laakeripesien aukot saivat asettelukiilat (ilman näitä oli laakeripesissä ja näiden liukulevyissä esiintynyt voimakasta kulumista). Muitakin muutostöitä oli näihin tehty, muun muassa uusimallinen tuhkalaatikko vaati kohdaltaan muutoksen aluskehykseen. Puolet vetureista sai uuden, vahvistetun Krauss-Helmholtz-etutelin. Nämä tehtiin vuosina 1965 - 67. Uusittu sarja käsitti 200 veturia. Kaikki BR 52.80 - veturit saivat vuodesta 1967 alkaen Giesl - ejektorisavutorvet. Voisi vielä mainita, että muutostyön alaiseksi määrättiin nimenomaan ne veturit, joissa oli levykehys aluskehyksenä. |
||||
|
|
28.03.2023 21:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Sillasta huolimatta suurin osa paikallisista kulkee ratapihan poikki, eikä se vaikuttanut olevan erityisen paheksuttavaa. Muutenkin laitureille päästäkseen on monessa paikassa ylitettävä normaalisti raiteita toisin kuin Suomessa. | ||||
|
|
28.03.2023 21:23 | Juhani Katajisto | ||
| Tähän voisi lisätä. Hetki tämän vesityksen jälkeen ajettiin tallista ulos Schwartzkoffin Hv2 582. Se oli lähdössä vetämään Hangon viikonloppujunaa Pyhäinmiesten aattopäivän johdosta hieman normaalia pitempänä. Hv2:ta tässä vesitettäessä vanha Karjaan vattumannen ihmetteli meitä kuvaajia. Häntä ei varmaan oltu koskaan kuvattu työtehtävissään. Ainakin hän oli hyvin otettu, kun hänen työstään oltiin kiinnostuneita ja vesitystä kuvattiin. - Tämän Karjaalla työskentelynsä jälkeen Vr1 790 teki vielä työuraa Lahdessa. Sen tehtäviin kuului mm. nostaa Vesijärven satamasta roikkia Lahden ratapihalle. Vakio kuorma Kanalle oli Salpausselän 17 promillen mäessä yksi umpuvaunu ja kuusi hakevaunua. | ||||
|
|
28.03.2023 19:31 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olen käynyt tuossa Simon mainitsemassa lapsuudenkodissa. Vanha autotalli oli muutettu tuolloin myös asunnoksi ja ruokakomerosta oli tehty vessa. Niinpä voin todeta, että olen käynyt kusella Speden ruokakomerossa. | ||||
|
|
28.03.2023 19:16 | Jarno Piltti | ||
| Laaiis ottaa enemmän tonneja (D 63) mutta häviää tilavuudessa. Jota muuten ei tähän ole merkitty. | ||||