Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.06.2022 20:01 | Mikko Herpman | ||
| Valoista ja peileistä arvaisin junan kyydissä olevien autoin olevan uusia Relluja. Taustan valkoinen minipaku voisi olla Citröen, ehkä Jumpy tai joku spessu Ranskan sisäinen malli. | ||||
|
21.06.2022 19:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Värjättyä hiekkaa kävelypoluille? | ||||
|
21.06.2022 19:45 | Erkki Nuutio | ||
| Ollakseen Helsingin kokoinen (mutta rikkaampi) Göteborg on miellyttävä ja kiinnostava kaupunki. Julkinen liikenne on kattavaa. Käsikranaatteja heitellään kai lähinnä Frölundan esikaupungissa. Jengisotia ei voi käydä ilman niitä. Aiemmin Göteborg oli mm. Sodankylän suurin kylä, mutta eläkeläisinä monet lienevät palanneet Suomeen. Jäljelle jääneet ovat ruotsalaistuneet. |
||||
|
|
21.06.2022 19:35 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, eivätkö nuo ole jotain ranskalaisvalmisteita? Autoja kuvassa taitaa olla varsin vähän... :-) | ||||
|
|
21.06.2022 19:19 | Markku Naskali | ||
| No niin autontunnistajat, Luetelkaapa merkkejä ja malleja. | ||||
|
|
21.06.2022 18:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä lie tuo valkoinen? Katsoin ensin kevätkuvaksi. | ||||
|
|
21.06.2022 18:06 | Teemu Tuomisto | ||
| Suosittelen lämpimästi, Göteborg on erittäin idyllinen kaupunki. Paljon näkemistä, tekemistä ja baari-ihmisille paljon tarjontaa. Unohtamatta rautatieharrastusta! | ||||
|
21.06.2022 17:51 | Timo Salo | ||
| Kiitos kiitoksista! En vaan oikein ymmärrä oliko tuo Dm4 hiukan aliarvostettu? Poriin se meni muutaman minuutin tarkkuudella iltaisin ja aamulla takaisin, jos oikein muistan... Aina sama kokoonpano: Veturi ja kolme vaunua. (toisaalta muistin semafoorin poistumisenkin 20v pieleen, että silleen! :-( ) | ||||
|
|
21.06.2022 16:54 | John Lindroth | ||
| Erinomaista että näitä kuvia tänne saadaan kiitokset Timolle! | ||||
|
|
21.06.2022 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Näistä kuvista alkaa kyllä kasvaa matkakuume Göteborgiin! | ||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 16:16 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitos kehuista Hannu! Ken tietää, vaikka sarja jatkuisikin syksyllä! Mikäli kuitenkin niin ei käy, niin toivon, että omista kuvauspaikoistani muut Göteborgissa vierailevat Vorgilaiset saavat ideoita! :) | ||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 15:49 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Teemu sarjan koostamisesta, nyt ne löytää helposti ja näyttävä kuvasarjahan tästä muodostuikin! Ruotsien junien aikatauluista on ollut keskustelua aikaisemminkin ja mm. sivusto jvgfoto.se/trafikinfo tarjoaa päivittäiset graafiset aikataulut. |
||||
|
21.06.2022 15:43 | Juho Myllynen | ||
| Hyvä! Itse menen tänä kesänä Tukholmaan joten varmasti tulee kuvailtua vähän erilaisempia junia. | ||||
|
21.06.2022 15:36 | Juho Myllynen | ||
| No en numeroa ehtinyt tarkistaa koska oli kylpylään kiire mutta ainakin tuli hyvä kuva. | ||||
|
|
21.06.2022 15:31 | Raimo Harju | ||
| Hyvä Timo, tällaiset kuvat on mielenkiintoisia, saa sentään edes kuvia katsoa, vaikka kaikki on romutettu. On vähän kummallista, kun yksi liitevaunu on sattunu jäämään, olis jääny vahingos yksi vetovaunukin. | ||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 14:42 | Teemu Tuomisto | ||
| Tämä kysymys kiinnostaa minuakin ja olen sitä yrittänyt selvittää. Trafikverketin sivuilta aikatauluja saa jotenkin, mutta itse en ole kuitenkaan sitä systeemiä ymmärtänyt, kun pari kertaa olen sitä katsellut. Googlettamalla saa vain tuloksia sivustoista jotka syystä tai toisesta eivät toimi. Jonkun sivuston löysin myös keväällä, joka varmasti toimisi jollain tavalla, mikäli tietäisi junien numerot tai välin, josta haluaa tietoja etsiä. Itse olen kuitenkin kaikki junat tähän sarjaan kuvannut vain perinteisellä odotusmenetelmällä :D Kuitenkin junaliikenne esimerkiksi Sävenäsissä on niin vilkasta, että tässä kuvasarjassa niistä kaikista junista on vain murto-osa. |
||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 14:26 | Oula Ahlholm | ||
| Näkeekö jostain Ruotsin junien aikataulut? | ||||
|
21.06.2022 14:20 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Teemu! | ||||
|
|
21.06.2022 13:54 | Lasse Reunanen | ||
| Onko mitään osia tai osakokonaisuuksiakaan jäljellä DM 4:stä? Yhden moottori-vaihteistopaketin tiedän olevan ainakin. | ||||
|
|
21.06.2022 13:54 | Teemu Tuomisto | ||
| Oletpas onnistuneen otoksen napannut! Kuva on terävä ja lisäksi kuvaan antaa tunnelmaa lentävä lintu junan yläpuolella. Mukava katsella! | ||||
|
21.06.2022 12:48 | Petri Sallinen | ||
| Kartellit olivat Suomessa maan tapa aina 1990-luvulle asti. Lainsäädännöllisesti kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993 — EU-ajan kynnyksellä. Kartellikulttuuri oli läpileikkaavaa Suomessa. Jopa parturi- ja kampaamoliikkeet olivat sopineet yhtenäisistä hinnoista — sama päti omaan ammattikuntaani. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto julkaisi hinnastoa, jolla määriteltiin erilaisille juttutyypeille ja valokuville kiinteät hinnat. Teollisuudessa kartellit ulottuivat rakentamiseen, hisseihin, maarakentamiseen, metsäteollisuuteen, paperiteollisuuteen, puuteollisuuteen jne. Viimeisimpinä isännöinti- ja asfalttiala, joista isännöintialan kartelli paljastui niinkin myöhään kun vuonna 2018. Kartellit eivät ole sama asia kuin monopoli, mutta perustelut ovat usein samankaltaisia. Kun kartellissa useampi yritys lyö pääomat ja resurssit yhteen, niin tämän sanotaan ”edesauttavan innovaatioiden syntymistä” ja ”edistävän investointeja paljon pääomia vaativiin kohteisiin”. Käytännössä kyse on kuitenkin yritysten pyrkimyksistä keinolla millä hyvänsä ylläpitää mahdollisimman korkeita tuottoasteita. Voimalaitoksia rakennettiin Suomessa pitkään Mankala-periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalaitoksen rakentamista varten perustettiin osakeyhtiö. Sen osakkaaksi kerättiin kaikki (sähkö)yhtiöt, jotka halusivat saada sähköä uudesta voimalaitoksesta. Rahoitukseen ne osallistuivat omistusosuuksiensa suhteessa, jossa suhteessa ne myös saavat sähköä, kun voimalaitos on valmis — kaikki samalla hinnalla, ”omakustannehintaan”. EU-komissio puuttui tähän perinteeseen, mutta ei kuitenkaan kieltänyt sitä. Käytännössä kartellit eliminoivat kilpailua. Kuluttajille ja alihankintaa ostaville niistä ei ole mitään hyötyä. Kilpailuttaa ei voi, kun hinta on aina sama. Monopoliin verrattuna kyse on puhtaasti kartelliyritysten kontrolloimasta kokonaisuudesta. Jos monopolin harjoittaminen perustuu lainsäädäntöön, on sille todennäköisesti asetettu yhteiskunnallisia velvoitteita ja lainsäädäntö sekä viranomaisvalvonta ohjaavat toimintaa — esimerkiksi hinnoittelua ja kustannustehokkuutta. Käytännössä kartellit nostavat tuotteiden ja palveluiden hintaa sekä vähentävät palveluita ostavien valinnan mahdollisuuksia. Kilpailluilla markkinoilla taas ne yritykset pärjäävät, jotka pystyvät tarjoamaan hyviä tuotteita edullisimpaan hintaan. Kun isännöintialan kartelli paljastui vuonna 2018, osoittautui kartelleihin osallistuneiden yritysten sijoitetun pääoman tuotto syynäyksissä peräti 50 prosentiksi. Kuka tässä hävisi — isännöintipalveluita ostavat asunto-osakeyhtiöt, käytännössä tavalliset pulliaiset. Taloushistorioitsijoiden mukaan suomalaisista teollisuustoimialoista peräti 90 prosenttia oli jossain vaiheessa mukana jonkinlaisessa kartellissa 1950-luvulta aina 1980-luvulle asti. Mika Kallioisen suhteellisen tuore kirja ”Kartellien maa — yritysten yhteistyö teollisessa Suomessa” on hyödyllistä luettavaa. Sen mukaan Suomi oli todellinen kartellien luvattu maa, jossa yritysten näkökulmasta keskinäinen kilpailu oli usein haitallista — tosin myös valtio kannusti yrityksiä ”yhteistyöhön” ja joskus jopa edellytti sitä. |
||||
|
21.06.2022 12:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kuin vanhasta Suomi-Filmin mainoksesta... | ||||
|
21.06.2022 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea kesäinen kuva! | ||||
|
|
21.06.2022 11:34 | Timo Salo | ||
| Nyt on KYLLÄ Jukan parhaita otoksia! | ||||
|
21.06.2022 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Ai Jari on ollut Sumujen saarilla? Minä palasin Skotlannista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja tänään on tarkoitus palata matkaan kuvien merkeissä. Tämä GWR:n junien vihreä väritys on upea ja se kunnioittaa hienosti alkuperäisen GWR:n perinteitä. Intercity 125 -junista voi onneksi vielä nauttia Skotlannissa, kahden Class 43 -sarjan veturin murinat rungon edessä ja perässä ovat kerta kaikkiaan mukavaa kuultavaa (Sound Section). | ||||
|
|
21.06.2022 10:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kesää komeimmillaan. Juna kauniissa maisemassa näyttävän pilvitaivaan alla. | ||||
|
|
21.06.2022 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kartelli se oli, kuten Suomen lasitehtaiden/naulatehtaiden/paperitehtaiden yhdistys, selluloosayhdistys, rauta-ja koneliikkeiden yhdistys ja monet muut. Puunjalostusteollisuus piti kartelleja "hädän lapsina" - I maailmansodan jälkeisessä sekasortoisessa markkinatilanteessa oli luonnollista (välttämätöntä) turvautua yhteistyöhön. Suomi huolehti siis 20...60-luvuilla taloudellisesta itsenäisyydestään ja huoltovarmuudestaan. Esikuva otettiin mm. Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta. Etenkin Saksa oli häikäilemätön käpristellessään valuuttapulassaan ja varustautuessaan 30-luvun puolivälistä lähtien. Suomalaiset alkoivat ostaa trustivapaita tikkuja OTK:n ja SOK:n uusista tehtaista ruotsalaisen tikkukartellin sivuuttamiseksi. Airam perustettiin tekemään sähkölamppuja saksalaisen lamppukartellin sivuuttamiseksi. Häiritseviä kilpailijoita ostettiin pois (kuten nykyään). Esimerkiksi SKF osti Volvo-merkkisiä laakereita valmistaneen yrityksen ja antoi sen tehtaan ja tuotenimen perustamalleen, sittemmin tunnetulle autotehtaalle Kartelleilla oli siis perustellut työllisyys ym. ansionsa ja ne olivat usein suojautumista häikäilemättömiä kilpailijoita vastaan (kuten Neuvostoliittoa, joka tuotti puutavaraa mm. Karjalassa orjatyövoimalla). Kirja Metsän tasavalta (SKS, 2006) käsittelee kartelliasiaa metsäteollisuuden kannalta 1920-1939 välisenä aikana. EU:hun liityttäessä ulkomaisia kilpailijoitaan paljon pienemmät suomalaisyritykset kaatuivat kovin suurelta osin, kun lisäapuna oli suuri kustannusten nousu, huomattavana osasyynään ryöstäytyneen inflaation tuomat ylisuuret palkankorotukset (70-luku). |
||||
|
21.06.2022 09:53 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaakohan jäädä varauloskäynniksi ja kenties huoltokäyttöön. Muutenhan tällä ei taida olla enää matkustajakäyttöä. | ||||
|
|
21.06.2022 09:23 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ilmeisesti kysymyksessä Tka7 242.? | ||||
|
|
21.06.2022 09:22 | Otto Karikoski | ||
| Mitähän tälle hukkaputkelle tapahtuu nyt kun ex-T1 aulasta ja yhdyskäytävästä tulee käsittääkseni ns. puhdasta puolta ja henkilökunnan tiloja? | ||||
|
21.06.2022 09:17 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ompas sekalainen seurakunta.. Ttk1 ilmeisesti vetää, koska tekarin edessä kalustoa.!? | ||||
|
21.06.2022 08:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
21.06.2022 08:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Nähtiin Simolassa kun tämä sujahti ohi. | ||||
|
21.06.2022 08:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, sieltäpä se vastaus tuli :) Hyvin tiedetty. | ||||
|
21.06.2022 06:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvauspaikan silta oli (ainakin yhtenä) syynä siihen, miksi tien Koskenkylä-Keltti-osuuden leventäminen jätettiin aikoinaan tekemättä aivan pohjoispäästään. Rahaa ei ollut tarpeeksi ja jostain piti karsia. Ajat muuttuvat ja nykyään leveäkaistateitä ei enää edes tehdä. Sen jälkeen suunnitelmissa on ollut ns. "Kouvolan kohta" -remonttikokonaisuus, johon sisältyisi mm. valtatien pääsuunnan muuttaminen Keltin länsipuolella kutostien mukaisesti, ja 1+2-väyläinen osuus uuteen paikkaan rakennettavasta valtatie 12:n eritasoliittymästä aina Kukonojan liittymään saakka. Näin kuvauspaikan sillan länsipuolelle tulisi uusi rautatien ylittävä valtatien silta. Tämä purettaisiin ja samaan paikkaan rakennettaisiin uusi rinnakkaistien silta. Koska tähänkään ei ole rahaa, uusimpana (?) vuoden 2018 nysäsuunnitelmana on esitetty vain 1+2-kaistaista pätkää Hevossuolta Nappaan, toki niin että suunnitelman muut osat voitaisiin toteuttaa myöhemmin. Osuus Napasta Kelttiin jäisi edelleen b-luokan valtatieksi. Tässäkin suunnitelmassa uusi valtatien silta rautatien ylitse siis tulisi, mutta tämän vanhan kohdalle ei (vielä) rakennettaisi uutta rinnakkaistien siltaa. Suunnitelmat elävät ja kutistuvat :) |
||||
|
21.06.2022 01:36 | |||
| On tämä kyllä hyödyllinen uusi yhteys, tänäänkin asemaa käytti vähintään 20 ihmistä. Toivottavasti jatkuu pysähdykset ensi kesänä. | ||||
|
21.06.2022 01:24 | Miro Heinonen | ||
| Juu, lyhin tie (korrektisti sanottuna) Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon pääpoliisiasemalta Keran juna-asemalle on vajaa puolitoista kilometriä ja Kilon asemalle taas kaksi kilometriä. | ||||
|
|
21.06.2022 00:45 | Tauno Hermola | ||
| Olisihan siellä vielä tallessa myös Dm2, onko senkin kohtalona tuhoutua. | ||||
|
|
21.06.2022 00:44 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Junien pitäisi pysähtyä siellä, missä on liikennöintikelpoisia asemia, ja yksikin matkustaja. Tekniikka olisi olemassa (on demand -appi), ja matka-ajan pidennyksellä ei olisi mitään merkitystä. Kysymys on tahdosta. Juna ja asemalla pysähtyminen kuuluvat yhteen. | ||||
|
20.06.2022 23:33 | Ari Virtanen | ||
| Nykyisin tuo laakeria esittävä merkintä on poistunut venäläisestä kalustosta. Ilmeisesti liukulaakereiden kadottua jäi tarpeettomaksi. Vielä 90-luvulla näkyi yleisesti itäkalustossa. | ||||
|
20.06.2022 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikki mahdolliset valopisteet varoittamassa laiturilla olijoita. Jääneet (punavalot) "vahingossa" päälle veturiparin aiemmalta matkalta https://vaunut.org/kuva/155663?a=1 . | ||||
|
|
20.06.2022 22:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Niin tehtiin ja porukkaa oli enemmän kuin kuvasta näkyy. | ||||
|
20.06.2022 22:15 | Pasi Seppälä | ||
| Mahtava tunnelma on kuvassa. Very nice! | ||||
|
|
20.06.2022 22:14 | Pasi Seppälä | ||
| Oli hienoa, että ensimmäiselle Hillosensalmen pysähdykselle oli löytynyt mukavasti matkustajia. Taidettiin jutella IC68:n lähdön alla. Itse olin mustalla polkupyörällä liikkeellä, mutta junaa en käyttänyt tällä kertaa. | ||||
|
20.06.2022 22:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kovin näyttäisi siltä, että kolmen ensimmäisen vaunun kyljen vasemmassa yläkulmassa olisi kuitenkin EVR:n logo. SKS |
||||
|
|
20.06.2022 21:37 | Reijo Salminen | ||
| "Jo 1905 suomalaiset tekstiiliyritykset olivat aloittaneet yhteistyön kilpailussa tuontitekstiilejä vastaan. Sen pohjalta syntyi Helsinkiin vuonna 1932 Puuvillatehtaitten Myyntikonttori eli PMK, jonka perustajina olivat viisi suurta tekstiilitehdasta: Finlayson, Forssa Oy, Tampereen Pellava, Porin Puuvilla ja Vaasan puuvilla. Vuonna 1937 valmistui Tampereelle suuri keskusvarasto, ja myös myyntiorganisaatio siirtyi sinne Helsingistä." Eikös tuo ole suomeksi kartelli? https://fi.wikipedia.org/wiki/Puuvillatehtaitten_Myyntikonttori |
||||
|
20.06.2022 21:28 | Teppo Niemi | ||
| Kapeat kiskot -kirjan (Forssa 1993) mukaan Loviisan - Wesijärven rautatiellä on ollut vankivaunu numeroltaan 102. Vaunun on LWRn konepaja rakentanut tavaravaunun alustalle. Vaunu on romutettu vuonna 1956. | ||||
|
|
20.06.2022 21:18 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Onko Lahti-Loviisa -välillä ollut kapearaiteinen vankivaunu? | ||||
|
|
20.06.2022 21:15 | Panu Breilin | ||
| Tämän Irun voimalaitoksen piipun pystyy sopivalla säällä näkemään Helsingistä asti. | ||||
|
20.06.2022 21:10 | Panu Breilin | ||
| Saattaa hyvinkin olla aivan uusi vaunu kyseessä. Snps-vaunuja valmistuu tällä hetkellä toistakymmentä uutta joka kuukausi. | ||||
|
20.06.2022 19:57 | Arto Papunen | ||
| Suomeen tullessa oli kyljessä 100km/h ja 138t ja nyt 60km/h ja 135t. | ||||