Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Latvija, Latvija, Latvija... |
02.08.2023 13:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kolusin Latvian rataverkkoa paljonkin vuosina 2002-2008, mutta tuolloin noin 2007 uudelleen avatut Liepājan ja Ventspilsin linjat jäivät näkemättä. Ventspilsin liikenne loppui uudelleen vuoden 2009 talouskriisissä. Olisiko Liepājaan vielä junayhteys perjantaisin ja sunnuntaisin, paluu ma- ja la-aamuna vai joko sekin loppui? Ehdin käydä Ērgļissä ja Reņģessä junalla ennen kuin liikenne niihin loppui. Gulbeneenkaan ei taida päästä enää Riiasta kuin erityispäivinä. | ||||
|
02.08.2023 13:27 | Jouni Hytönen | ||
| 605 on saneerattu jo 25 vuotta sitten ja se on Riian ainoa jäljellä oleva pyöreäkeula (kuvaajalla tuuria :) ). Tämä yksikkö lienee myös ainoa, jossa kaikki vaunut ovat samasta junarungosta peräisin. :) | ||||
|
02.08.2023 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Näissä peruskokoonpano tehtaalta tullessa oli moottorivaunut 1 ja 3 kummassakin päässä junaa ja välissä moottorittomat välivaunut 2, 4, 6 ja 8. 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuolella välivaunuista saneerattiin moottorittomia ohjausvaunuja (kuten kuvassa 290.4), jolloin alkuperäisestä kuusivaunuisesta junarungosta saatiin kaksi kolmivaunuista yksikköä. | ||||
|
02.08.2023 12:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Sveitsissä modernisoidaan kaikki Re 460 -veturit, eli Sr2:n sisarveturit. Työ on alkanut 2017 ja valmistui 2022: https://railmarket.com/news/rolling-stock/1627-sbb-is-upgrading-all-its-re-460-locomotives Yhtenä suurena päivityskohteena vetureiden GTO-tyristoreihin perustuvat taajuusmuuttajat korvattiin uudemmalla tekniikalla: https://library.e.abb.com/public/bfe91c518ff94330a3c591b4bbeb8b6a/65-69%201m6073_EN_72dpi.pdf?x-sign=opZfNERrVHhA5Ti99s4UxUeA3lIqHQkHDxt5CPVCyqbrd2RFMCmG94YZ6PDJII6i |
||||
|
|
02.08.2023 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, mikäli "huhu" mitenkään nojaa edes vähän todellisuuden rahtuseen, niin taas kerran - nyky-VR:n johdon valitsema tärkeysjärjestys tulee hyvin selväksi! Seteliselkärankainen VR EI PALVELE, vaan tuijottaa puusilmillään kvartaalilappusia! |
||||
|
02.08.2023 10:42 | Jouni Hytönen | ||
| Näiden yksiköiden äänimaailma sisältää myös suorahampaisten hammaspyörien ulinaa ja SA-3-kytkimien pauketta veto- ja rullaustilan vaihtelun mukaan. :) | ||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
02.08.2023 10:38 | Jouni Hytönen | ||
| Riiassa käyty viimeksi joulukuussa 2009 ja mielessä on ollut minullakin uusi vierailu. T: Jounis Hitenens. | ||||
|
02.08.2023 10:37 | Jouni Hytönen | ||
| Alkuperäinen rungon koostumus tehtaalta ulos tullessa oli 10-vaunuinen, jossa 01 ja 09 moottorittomat ohjausvaunut, 03, 05 ja 07 moottorittomia välivaunuja ja 02, 04, 06, 08 ja 10 moottorivaunuja. ER2-runkoja rakennettiin jonkin verran myös 12-vaunuisina lähinnä Moskovan tarpeisiin. Matkustajamäärien vähennyttyä 10-vaunuisilla rungoilla ei ole ollut tarvetta ajaa, yleensä Riian ympäristön junat ovat 4- tai 6-vaunuisia. Moottorittomista välivaunuista on saneerattu uusia ohjausvaunuja 2000-luvun alkupuolella (kuten kuvassa rungon 7115 vaunu 03) ja näin entisestä 10-vaunuisesta junasta on saatu vaikkapa kaksi nelivaunuista runkoa tai sitten 4- ja 6-vaunuinen. | ||||
|
02.08.2023 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus joulukuussa 2009 taisin viimeksi seurailla Riian ympäristön lähiliikennettä, mutta jo tuolloin vaunut vaikuttivat olevan melko satunnaisesti rungoissa, hyvä kun ohjausvaunut edes olivat samasta rungosta kotoisin, aina ei edes se toteutunut. :D | ||||
|
Kuvasarja: Laipni lūdzam Latvijā! |
02.08.2023 08:07 | Kimmo Säteri | ||
| Olit kyllä Ilmari oikeassa Latviasta. Edellinen vierailuni Riikaan oli noin 16 vuotta sitten enkä kyllä muistanut että kaupunki on noin hieno. Myös Jurmalassa tuli käytyä ja sen jälkeen mietinkin, että jos haluaa rantalomalle, niin miksi mennä (Itä-)merta edemmäksi kalaan? | ||||
|
02.08.2023 08:04 | Kimmo Säteri | ||
| Jimi: tuli käytyä parisen päivää sitten samassa kaupungissa ja suomen kieltä kuulee siellä yllättävänkin paljon. Samoin Suomen kilvissä olevay autot ovat yleinen näky. ;) | ||||
|
02.08.2023 07:57 | Kimmo Säteri | ||
| Noin vuosi sitten tuli käytyä Köpiksessä ja näin siisti S-juna oli kyllä tuolloin harvinaisuus. Töherrettyjä tai muuten vaan kauhtuneita junayksiköitä oli sitten sitäkin enemmän. | ||||
|
02.08.2023 07:55 | Kimmo Säteri | ||
| Jotenkin outoa nähdä tämänvärisessä veturissa ja tuon logon yhteydessä noin lyhyt järjestysnumero, heh. | ||||
|
01.08.2023 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Milloinkohan VR luopui näistä "ruumiskuljetuksista" ? | ||||
|
|
01.08.2023 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| "Huhuna kuulin", että Sr2-sarja olisi pitänyt "päivittää" vuosia sitten, valmistajalla olisi ollut tarjolla "päivitys-sarja" luotettavuuden takaamiseksi edelleen, mutta VR ei innostonut tuolloin tarjouksesta. Nyt olisi tarvetta tuosta, mutta valmistaja on toimittanut loput tuosta sarjasta muille operaattojille - ei enää saatavilla. | ||||
|
01.08.2023 23:17 | Erkki Nuutio | ||
| G7 numero 249 (Baldwin 15730/1898), jollei ole ollut kattilanvaihtoja. Filmimateriaali viittaa 30-luvun puoliväliin tai loppuvuosiin. | ||||
|
01.08.2023 23:12 | Erkki Nuutio | ||
| Sama mies (ainakin sama solmio) kuin 312:n kuvassa. Luultavasti tämäkin on veturista 312. | ||||
|
|
01.08.2023 23:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puskinlyhdyt kantoivat hellittelynimeä "Kimröökkitehdas". Nokesivat pahukkerit niin kovin. | ||||
|
01.08.2023 23:09 | Erkki Nuutio | ||
| Arvelen 30-luvun puolivälin jäleen kuvatuksi. Ei sota-ajalta. | ||||
|
|
01.08.2023 23:07 | Erkki Nuutio | ||
| G7 (242-253, 306-313). Mielestäni H2 ei kelpaa mm. koska sen piippu on kauempana kattilan nokasta. Todennäköisesti 30-luvun puolivälin jälkeen kuvattu. |
||||
|
01.08.2023 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ameriikan - Joen ilmapumppu vantringilla. | ||||
|
01.08.2023 23:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ukkokööri Wilsonin nokalla. | ||||
|
|
01.08.2023 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puurunko - Gb:ltä näyttää. | ||||
|
01.08.2023 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvä lakkimerkkimalli oli käytössä vv. 1929 - 1950. Lakki oli ns. Vega - lakki, valmistusompelimon mukaan. | ||||
|
|
01.08.2023 22:33 | Jorma Toivonen | ||
| Huomioni kiinnittyi noihin pieniin "tuulivisiireihin"(?) kuljettajan sivuikkunassa. | ||||
|
01.08.2023 22:32 | Erkki Nuutio | ||
| Mm. rakennus 17 kuvattuna vuonna 1933 Pirkkalan suunnalta ennen Valtion Lentokonetehdasta näkyy pdf-kirjan Suomen puolustusvoimien varuskunnat (2023) sivun 230 valokuvassa ( https://www.senaatti.fi/app/uploads/2023/04/978-952-368-121-7_2023_MANARK_Suomen-puolustusvoimien-varuskunnat-s.pdf ). Etualalla mainitussa kuvassa on (pitkään ainoa) maantie Tampereelta Pirkkalaan. Notkossa on Pyhäjärveen virtaava Härmälänoja. Se oli/on Tampereen ja Pirkkalan rajajoki. Tiellä notkossa oli ahtaan kivipenkereen jatkeella kapea silta Härmälänojan yli. Muistan sillan hyvin. Se vasta purettiin noin vuonna 1960. Tien loppupää muutettiin tehdasalueeksi ja Pirkkalaan tehtiin pellon poikki uusi tie (valmisteilla oheisessa kuvassa). Lentokonetehdasta ja Ilmavoimien varikkoa tehtäessä tietä oikaistiin kulkemaan tehdas/varikkoalueen edustaa pitkin. Tien nimeksi tuli Lentokonetehtaantie ja vuonna 1948 trollikkalinja 1:n pääte/kääntöpiste tuli tehtaan portin edustalle. Kervislinna-asuinrakenuksen valmistuttua osoitteeni 1949-1961 oli Lentokonetehtaantie 1 B 10 (1 muuttui vasta myöhemmin 2:ksi). Mainitun kuvan taustalla näkyvä mäkikukkula kuului Kervislinnan yli 0,25 km3 suuruiseen piha-alueeseen. Tämä oli aikaa ennen kiinteistökeinottelijoita. Tähän loppuu iltasatu. |
||||
|
01.08.2023 22:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| 742:n nokikaapin ovi on vanhaa mallia verrattuna siinä nyt olevaan. Ensimmäinen, Ek - vaunu on 1920 - luvun mallisarjaa, torpedotuulettimista päätellen. Sen perässä on DEi, numeroalueelta 2528 -2547 tai 2550 - 2589, päätellen kattokalusteista. Katon päädyn ylimenosilta on sekin vanhaa mallia. Luokkamerkit ovat myös vanhalta ajalta (ennen alkukesää 1956). |
||||
|
|
01.08.2023 21:54 | Erkki Nuutio | ||
| Lamellikasarmi eli arkkitehti Kalle Lehtovuoren suunnittelema Niinisalon harjoituskasarmi. Se esiintyy sivuilla 231-232 umpituoreessa ja mahtavilla valokuvilla ja piirustuksilla täytetyssä 380 sivuisessa pdf-kirjassa Markus Manninen Suomen puolustusvoimien varuskunnat - Rakennushistorian yleisselvitys ( https://www.senaatti.fi/app/uploads/2023/04/978-952-368-121-7_2023_MANARK_Suomen-puolustusvoimien-varuskunnat-s.pdf ). 1930-luvulla valmistuneet varuskuntarakennukset olivat Suomen funktionaalisen arkkitehtuurin loistosaavutuksia. Suurn osan niistä hävitti tai anasti roistomainen itänaapurimme. Arvelen että kaksoisvalotus on ollut tarkoituksellinen. Filmimateriaali antaa vaikutelman köyhistä 40-luvun loppuvuosista. |
||||
|
|
01.08.2023 21:24 | Tomi Lounema | ||
| Taustalle häivytettynä Niinisalon varuskunnan ns. Lamellikasarmi, valmistunut 1935. Se rakennettiin kertausharjoituskeskuksen (KHK) majoituskasarmiksi, kapasiteetti oli aikoinaan huimat 3 600 miestä. Varuskunta-alue sijaitsee radan eteläpuolella, asemalta Lamellikasarmille on matkaa reilu kilometri. | ||||
|
01.08.2023 21:21 | Juha Kutvonen | ||
| Vaatii tahtoa kehittää ostoliikennettä. | ||||
|
|
01.08.2023 19:48 | Asmo Rasinen | ||
| Niin vaatii, siksi on keksitty De/Eifet. Tai ehkä Dr16 voi myös vetää samanmoista. | ||||
|
|
01.08.2023 18:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaatii sähköt | ||||
|
01.08.2023 18:01 | Aleksi Ahonen | ||
| Kiitos, tämä korjattu! | ||||
|
|
01.08.2023 17:59 | Asmo Rasinen | ||
| Nämä vikat eilit voisi olla ihan hyviä korvaajia esim. Pm-Jns vankkaliikenteeseen. | ||||
|
01.08.2023 17:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Vaunut lienevät tyhjiä. Yhdellä Dv:lläkin on mennyt ainakin 38 vaunua: https://vaunut.org/kuva/136002 | ||||
|
01.08.2023 17:01 | Jussi Pajunen | ||
| Kiitoksia kaikille tiedoista ja tarkennuksista :) | ||||
|
01.08.2023 14:47 | Petri Sallinen | ||
| Kuvalaattapiirutus on hyödyllinen, mutta se esittää vain yhden mallin sarjan vaunuista. Sarjan kaikki vaunut eivät aina ole mitoiltaan samanlaisia kuin mitä kuvalaattapiirustus esittää. Erot havaitsee silloin, jos tarjolla on vaunukohtaiset mittatiedot sarjan jokaisesta vaunuyksilöstä. | ||||
|
01.08.2023 14:16 | Jorma Kattelus | ||
| Eikös näissä ollut selleinen "napakka" ääni kun kiihdytti, tai ainakin hiili piipulla? https://www.youtube.com/watch?v=rxdBHiCyp5U | ||||
|
|
01.08.2023 13:52 | Petri Nummijoki | ||
| Tämä tarjoaa vihdoin selityksen siihen, miksi Vr2-vetureista on kuvia hiilisavutorvella lähinnä D1-sarjamerkin aikaan 1930-luvulta mutta Vr2-sarjamerkillä ne ovat melkein aina halkosavutorvella, vaikka polttoaineena käytettiin 60- ja 70-luvuilla pääasiassa hiiltä. Löytyi täältä silti kuva hiilisavutorvella varustetusta Vr2-veturistakin myös loppuaikojen asussa: https://vaunut.org/kuva/52753. Olisiko silti joissain sarjoissa (lähinnä Vr1 ja Tv1) halkosavutorvi ja hiilipoltto perustunut siihen, että hiilipoltosta tuli näissä sarjoissa selvää valtavirtaa vasta 1960-luvun puoliväliä lähestyttäessä, jolloin vanhimpia yksilöitä oltiin jo poistamassa käytöstä eikä muutostöitä kannattanut enää kaikkiin vetureihin tehdä? |
||||
|
Kuvasarja: Kesäistä Fenniarailin T7154:n bongausta 5.7.2023 |
01.08.2023 13:02 | Juha Riihimäki | ||
| Upea kuvasarja taas kerran, kiitos Hannu! | ||||
|
01.08.2023 12:58 | Juha Riihimäki | ||
| Naulan kantaan Juha, biotuotteissa on myös tulevaisuutta. Ruotsin puolella vientiteollisuutta on harrastettu jo hyvin pitkään ja edelleen tuntuu että ajellessa puuta jalostavaa teollisuutta on vähän joka rannikkokaupungissa ainakin pohjoisempana. Toivottavasti osataan pitää meidän teollisuus myös kuosissa. | ||||
|
|
01.08.2023 12:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1911 'Kuvia liikkuvasta kalustosta' -kuvastossa oikeanpuoleista III lk vaunua muistuttavat todellakin kuvat 195 ja 196. Kuten aina, kuvaston kuvat ovat varsin yleisluontoisia, ilman yksityiskohtia. Mutta niissä on mitat! Kuvan 195 vaunun korkeus on 3700 mm ja kuvan 196 korkeus on 3450 mm. Keittiövaunun kaltaisen Ga-tyyppisen (pystylaudoitetun) katetun tavaravaunun korkeus taas on 3650 mm. Kun keittiövaunua ja III lk vaunua vertaa keskenään, näyttää siltä, että III lk vaunu on vähintään keittiövaunun korkuinen. Siis kuvan 195 mukainen Porin konepajan tai Görlitzin rakentama vaunu, E 604-615 vuodelta 1870. |
||||
|
|
01.08.2023 12:37 | Eljas Pölhö | ||
| Ainakin Tampereella kyse oli äänenvaimennuksesta. Kun D1 (Vr2)-veturit alkoivat ilmestyä ratapihalle, asukkaat alkoivat valittaa niiden kovasta äänestä. Asia saatiin pois päiväjärjestyksestä kun uusiin vaihtovetureihin vaihdettiin kuvan mallinen lentotuhkapesällä varustettu savutorvi. | ||||
|
|
01.08.2023 12:10 | Mikko Herpman | ||
| Kyllähän Karjalan radan junat aina jäävät myöhään jos on Sr1 vetäjänä. Keskinopeus Luumäen eteläpuolella on sen verran suuri ettei Sr1:n nopeus siihen riitä. | ||||
|
01.08.2023 11:42 | Asmo Rasinen | ||
| Samaa minäkin mietin. Joskus on jonkin sortin ”eka varoitus” esim. jos järvelään on tulossa Riihimäeltä rapujuna, varokaa ohittavaa junaa tule ensin järvelään kun juna on lappilassa, kun näkyy ennen asemaa ja ohituksen jälkeen. Samaa tapahtuu myös lähijunien kanssa. Jos G-juna vaikka lähtisi järvelästä, n. Puolen minuutin jälkeen kajahtaa ”varokaa ohittavan junaa”. | ||||
|
|
01.08.2023 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ollut mitenkään epätavallista, että hiilivetureissa oli kipinänsammuttaja puuvetureiden tapaan. | ||||
|
|
01.08.2023 10:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiitoksia. :) | ||||
|
01.08.2023 10:15 | Jouni Hytönen | ||
| Nettikoneen artikkelin kuvista voi päätellä, että esim. keulanumerolaatat matkasivat korien mukana Karjaalle. Se on sitten hämärän peitossa, irrottiko siellä joku vielä jotain talteen. | ||||
|
|
01.08.2023 10:05 | Jouni Hytönen | ||
| Sillan nimi on Vekkosken ratasilta. | ||||
|
01.08.2023 07:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikeanpuoleinen vaunu näyttää olevan 32-paikkainen II lk vaunu (Litt D, ei E). Tunnisteissa kerrottu vaunun numero 276 on juuri sellaisen II lk vaunun numero (273-297). En tosin onnistu löytämään kuvasta vaunun numeroa. | ||||
|
|
01.08.2023 05:35 | Topi Lajunen | ||
| Pyörästöjärjestyskin varsin erikoinen. | ||||