Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.01.2005 02:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Muistan kun nua tuli seinäjoelle ekoja kertoja faija (evp vetku)kolleegoineen analysoi kaalihäkin linjoja. Siinäkun, heidän mukaansa, oli selkä notkolla kuin milläkin lehmällä. Ja kyllähän tuan kuvan mukaan onkin keskeltä vähän taipunu, vai vääristääkö optikka :^) |
||||
|
07.01.2005 01:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Talliin katolle on unohtunut yks höyryveturikorsteeni, kriisiaikoja varten varmaankin ;^) Eipä oo enää täskään tallikaares raiteita jälellä kun 5-6. Muut on jo purettu ja piltuut muus käytös. | ||||
|
07.01.2005 01:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jaa, vielä vähän lisää... Kalevi A Mäkinen on kuvannut Seinäjoen veturitallien tallikaaresta aivan mahtavan kuvan. Tallikaaren joka raiteella höyryää jonkun näköönen vemepele. Se on kuvattu justa mainitsemasi kellollisen valaisintolpan huipulta. Mäkinen ei omien sanojen mukaan kysynyt keltään VR:n ukolta lupaa torniin menoon, kapus vaan, eikä kukaan tullut perään huutelemaan. Nykyään sais varmaan syyteen terrorismista tai tms. Pelotti korkia paikka kuulemma kuitenkin kovasti. Kuva löytyy Mäkisen uusimman seinäjokiteoksen kansilehdeltä. No eipä siinä opuksessa sitten muuta junahullua kiinnostavaa olekkaan. |
||||
|
|
07.01.2005 01:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Likanen harmaa rakennus on edelleen likasen harmaa. Jotkust asjat ei sentään alvariinsa muutu ;^) Eipäilen kyllä, jotta traderi ei ollu tuos vaihees enää ajos, ko paikalle pruukas kertyä kaikennäkööstä hylkykamaa. Seinäjoen vanhalla veuritalliilla maijalevalla ratapiirin osastolla (tai tms) on ilmeisesti vieläkin käytössä vanha kaksakselinen Jyry-Sisu. Täytyypä muistaa rapata siitäkin kuva kun ohi menöö, jos se nyt vielä siellä on. | ||||
|
07.01.2005 01:32 | [Tunnus poistettu] | ||
| Seinäjoen laskumäki on hiljentynyt jo lähes täysin. Ei riittäisi tällekään vetopedolle enää töitä. Satunnaiseen päivystelyyn rittää saatavilla oleva deeveri. Millonkas tämä katos Seinäjoelta, meikällä on kuvia saman vuoden syskyltä ja niissä jo vemputellaan. Oikein kulta-aikoina Seinäjoella touhusi kaksikin päivystäjäveturia, pohjoispään ja eteläpään. Pohjoispään päivystäjä hoiteli matakustajavaunujen vaihdot ja ilmeisesti molempien viljavarastojen (Kapernaumin ja Heikkilänmäen) ja vaihtotyöt. | ||||
|
|
07.01.2005 01:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aikoinaan Traderin mainos kuului, työssä Traderin tapaat, vääntyen pian muotoon, työ Traderin tappaa. - Vasemmalla näkyvässä valomastossa oli isokokoinen kello, josta näin jälki käteenkin kuvista näkee tarkan otto ajankohdan. Maston alapuolella oli nimittäin kastari, jonka vierellä juoksusta palaavat höyryhevot joutuivat väkisinkin pysähtymään sammuttaessaan janoaan ollen siten hyvä kuvaus paikka. Traderin hytin läpi näkyvän likaisen harmaan rakennuksen ympärillä oli aina "pilvin pimein" lämpöisiä höyrykoneita. 1960-luvun höyrykuvauksissa Seinäjoen tallialueella paras kuvaus sää oli yleensä pilvi pouta. Kirkas aurinko aivan tallin edessä sai aikaan voimakkaat varjot, jotka silloiselle kuvaus taidolle olivat hankalia. Ihan tässä taas herkistyy liikaa muistelemaan menneitä näin nostalgisella paikalla. | ||||
|
|
07.01.2005 00:57 | Jorma Rauhala | ||
| Koko sarja oli vissiin maalattu heikolla maalilla. Kaikki olivat tuolloin kauhtuneen näköisiä. | ||||
|
|
07.01.2005 00:48 | Antti Busk | ||
| On muuten asjallisen jalkaanmenevä kuvasarja! :) | ||||
|
|
07.01.2005 00:37 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onpa Seepra päässyt pahan näköiseksi, vaikka on vasta 5 vuotta vanha. | ||||
|
06.01.2005 23:45 | Teemu Lokka | ||
| GPS, antenni näkyy selkeesti tossa katolla ... | ||||
|
06.01.2005 23:18 | Pasi Kokkonen | ||
| Pakko. Siitä piti saada telit, kone ja apukäyttö irti minun toiveiden mukaisesti. Sen jälkeen se oli myös helpompi poltella kolmeen osaan kyljellään. Ojassahan se on aina ollut, tuohon asti oikeinpäin. | ||||
|
06.01.2005 23:02 | Olavi Huotari | ||
| No niinpä tietenkin. Nyt on päivä korjattu. | ||||
|
06.01.2005 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tietysti vaihteenkielet. Ja ne loksahtavat aukiajettaessa asentoonsa, eli eivät ole mitään lerppuja. Vaunulla umpivaihteen aukiajon kuulee hyvin loksahdusäänestä. Tavallansa ne ovat aivan samanlaisia kuin vastavaihteetkin, mutta ilman kääntölaitteita. Asennossansa pysyvät kielet tarvitaan tietysti etenkin siksi, jos on tarve lähteä peruuttelemaan tällaisen vaihteen yli takasin päin. Jos ei olisi kieliä, peräytyminen oikeaan suuntaan olisi tuurissa. Ja vaihteenkielistä yleensä: yhdelläkin kielellä pärjättäisiin alkeellisissa oloissa, kun käytetään urakiskoa. | ||||
|
06.01.2005 22:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Puhumattakaan siitä että Sr2-sarjan veturien Sn on muutettu 160km/h. Kuulemma VR hommasi niihin halvempia pyöräkertoja. | ||||
|
|
06.01.2005 22:30 | Juha Malinen | ||
| Näitähän oli monta kymmentä yksilöä sn160, kunnes nekin viime vuonna muutettiin 140kmh huippunopeudelle. | ||||
|
|
06.01.2005 22:26 | Tero Vähäkangas | ||
| On joskus kuulemma kokeiltu sn160:tä kaalihäkillä, mutta pyöränlaakerit on niin raskastekosia että että oli laakerinkoolaukset murtunu. | ||||
|
06.01.2005 22:15 | Tero Vähäkangas | ||
| Ite laitan aina sr2:ssa ilmastoinnin pois tupakoinnin ajaksi niin ei jää haju pitkäks aikaa. Se tahtoo jäädä ilmansuodattimeen se tupakanlöyhkä. sr1 sama homma.Kyllä näissä poltetaan lähes kaikissa vehkeissä, sm3/4 vähempi, koska niissä se haju jää pahemmin koska istuin on keskellä eikä röökiä voi siksi pitää ikkunan vedossa. | ||||
|
|
06.01.2005 21:51 | Topi Lajunen | ||
| Onko myötävaihteissa kääntyviä osia ollenkaan? | ||||
|
|
06.01.2005 21:50 | [Tunnus poistettu] | ||
| Okeskira: tämän toki olen ymmärtänyt, mutta ovatko kuskit ymmärtäneet sitä, että vanhoilla nivelillä on "aavituksen" vähemmän pituutta kuin variotrameilla, joten uusien ratikoiden takapäässä on nopeutta paljon enemmän kuin vanhojen, kaarteesta poistuttaessa -edellyttäen tietysti että kuljettaja kiihdyttää molempia yhtä nopeasti. Toisin sanoen, uusia ei pitäisi mielestäni kengittää mutkissa kuten vanhoja matkustusmukavuuden säilyttämisen vuoksi. | ||||
|
06.01.2005 21:47 | [Tunnus poistettu] | ||
| Saahan SA-3:n aukiamaan myös ohojaamosta, eli sen puoleen sopis sekin. Ja eipä tuasta kuvan kytkimestä ainakaan meikän silimään mitään sähkökytkentöjä n ä y. | ||||
|
|
06.01.2005 21:42 | [Tunnus poistettu] | ||
| Voipihan se vaihteenkääntörele olla vaikka 0.007-1000 km ennen vaihdetta. Jos ko sydeemi olis käytössä, vetkuhan vois varmistaa itelleen kulkutien käyttöön heti vaikka Etelästamasta Kelloselkään. Tieturi hoitelis hommat ja kiäntelis vaihteet. Ja tämän on nyt vaan tälläästä tuumailua. | ||||
|
|
06.01.2005 21:37 | Topi Lajunen | ||
| Eiköhän jokainen ole hiljaisia hetkiänsä pitänyt yksinään. Ja se oli muuten keskiviikko. | ||||
|
|
06.01.2005 21:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaunun ajaminen on täysin kuljettajasta kiinni. | ||||
|
06.01.2005 21:33 | Tero Vähäkangas | ||
| Huomioi taustalla "maailman suurin joulukuusi" Aika hi-fi laite, voi tekstarilla vaihtaa väriä.. | ||||
|
06.01.2005 21:18 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| ETR500 tämäkin. | ||||
|
|
06.01.2005 21:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuli muuten mieleen semmonen juttu, että variotrameilla ajetaan kaarteissa aika rajusti: heti kun keula on suoralla, niin jo alkaa kiihdytys. Vaunun takapäässä istuessa poikittaiskiihtyvyys on jopa häiritsevän kovaa. Eikö ratikoissa varmisteta että koko vaunu on selvinnyt kaarteesta ennen kiihdyttämisen aloittamista, kuten rautateillä ikään? | ||||
|
06.01.2005 20:52 | Miiro Lindfors | ||
| lisätty. | ||||
|
|
06.01.2005 20:51 | Sami Hovi | ||
| Jaa niin, tännehän ei saanut kirjoittaa liian pitkiä löpinöitä kerrallaan... ;) | ||||
|
|
06.01.2005 20:47 | Sami Hovi | ||
| Myös 420:n huippunopeus on "vain" 120 km/h. Teho on hyödynnetty hyvään kiihtyvyyteen. 420:t toivat aivan uuden aikakauden Saksan suurkaupunkialueiden lähiliikenteeseen, ensimmäiseksi Müncheniin 1969, josta ne myös ensimmäisenä poistuivat viime kuussa. Innokkaat harrastajat kokoontuivat 4.12.2004 seuraamaan, kun sarjansa ensimmäinen 420 001 (alkuperäisvärityksessä) suoritti tilausajon kutsuvieraille ennen DB Museumin kirjoille siirtymistään, ks. http://tinyurl.com/3k989. Ainakin toistaiseksi juna on tarkoitus säilyttää ajokunnossa. | ||||
|
|
06.01.2005 20:47 | Petri Koskela | ||
| Kysymysmerkin tilalle BB22200, nykyisin numero on 122328 kun ovat numeroineet veturit uudelleen liikennöivän sektorin mukaan, lähinnä siis junatyyppien mukaan. Lisätietoa vaikka tuolta: http://www.railfaneurope.net/list/france.html#01 | ||||
|
06.01.2005 20:39 | Juhana Konttinen | ||
| "Lohdutonta jälkeä", erästä veturinkuljettajaa siteeraten. | ||||
|
06.01.2005 20:35 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei olekaan, mutta selvästi siinä on yksi loisteputkikin esillä. Kenties taulu pimennetään tuolta huoltotöiden ajaksi. No tämä oli vain minun epäilyni... | ||||
|
06.01.2005 20:30 | Miiro Lindfors | ||
| korjattu | ||||
|
06.01.2005 20:28 | Eero Heinonen | ||
| Ei Deeveri, mutta Huru kyllä..;) | ||||
|
06.01.2005 20:25 | Eero Heinonen | ||
| Ei kai sitä 13:ta ole hylätty? Muistaakseni minä neäin sen tuossa joku aika sitten. | ||||
|
|
06.01.2005 20:22 | Matti Latva-Hirvelä | ||
| Mutta pakkoko se oli tuonne ojaan kaataa? :D | ||||
|
|
06.01.2005 20:22 | Jorma Rauhala | ||
| Periaatteessa systeemi käy muillekin rautateille - raitiotiehän on rautatiejärjestelmä, joka toimii katuliikenteessä autojen ja jalankulkijoiden joukossa. Nopeudet ovat vain hieman pienemmät. Mutta nopeisiin juniin ja kiihkeisiin aikatauluihin tämä ei oikein luonnistu. Sähkömagneettivaihdetta lähestytään jotain Sn 20 vauhtia ja pitää pystyä pysähtymään tarvittaessa ennen vaihdetta noin 7 m:n matkalla. | ||||
|
06.01.2005 20:21 | Eero Heinonen | ||
| Ei suinkaan, vaan Sm1 noin 6001:n valmistumisvuonna. ;) | ||||
|
|
06.01.2005 20:19 | Matti Latva-Hirvelä | ||
| Joo hiljainen hetki on ollut, harmi etten ollut kuullu ja harmitti kun en pitänyt. Mietin tuossa että mitä silloin tulikaan tehtyä, tulin siihen tulokseen että laitoin traktorin perään juuri perälevyä kun tuli sitä lunta, toivottavasti ei ole tullut sadatettua lujaa. Kaikki jotka on laittanut sitä perään tietää millaista se on kun kaikki vastustaa... | ||||
|
|
06.01.2005 20:14 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitos perusteellisesta selostuksesta. Jatkanpa pohdiskelevalla spekuloinnilla, miksei suurinpiirtein vastavaa systeemiä käytetä junissa. Säästysi rahhoo kun kauko-ohjaajat ja vaihremiähet sais lempata kankaalle ja vetkut ite ohjailisivat junan kululle tarpeelliset vaihteet!? ;^) | ||||
|
06.01.2005 20:09 | Miiro Lindfors | ||
| Mutta aika huonossa kunnossa se on... | ||||
|
06.01.2005 20:04 | Ville Saarelainen | ||
| Kyllä tuo ainakin kännykamerat voittaa. :-) Itse asjassa hyvä kuvanlaatu 5 v. takaiseksi digikuvaksi. | ||||
|
|
06.01.2005 19:56 | Jorma Rauhala | ||
| Lyhyesti vastavaihteen pääpiirteet: Sähkökääntölaite toimii 600 V:n ajojohtojännitteellä, tasavirtaa. Ohjaamossa on kääntökytkin, jolla ohjataan edessä ohjaamon lattian alla olevaa vaihteenkääntömagneettia. Noin 10 m ennen vaihdetta on kiskojen välissä maalaatikossa kääntörele. Se toimii magneettikentän vaikutuksesta ja ohjaa releistöä vaunun kulkiessa yli. Vaihde kääntyy siihen suuntaan mihin kytkin on ohjaamossa käännetty. Kääntöasennossa kytkin pitää piipitystä. Keski- eli vapaa-asennossa se ei käännä. Jos sähkökääntö ei onnistu, on vaihde käännettävä ohjaamosta löytyvällä vaihderaudalla, joka muistuttaa rautakankea. Kiskojen välissä vaihteessa on kolo, johon vaihderauta työnnetään ja sitten vain väännetään kielet oikeaan suuntaan. Vaunun nopeus pitää ennen vaihdetta olla niin alhainen, että ehditään pysähtyä tarvittaessa ennen vaihdetta, sillä kuljettaja toteaa vaihteen asennon silmillään sitä lähestyessään. Myötävaihteet ovat aukiajettavaa tyyppiä. | ||||
|
06.01.2005 19:40 | Eero Heinonen | ||
| Ai 32 on mennyt? Myös 2014 on hylätty ymmärtääkseni. | ||||
|
06.01.2005 19:38 | Eero Heinonen | ||
| Tervetuloa vaan Haapamäelle, "meillä Haapamäellä" löytyy veivaria joka lähtöön, on Naistenlahden Ähky ja Puhku ja Seikun sahan pääsiäistipu...:) | ||||
|
|
06.01.2005 19:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Nämä kummajaiskytkimet kytkee/irroittaa paineilman ja sähköt automaattisesti. Kytkin myös useimmiten avautuu suoraan ohjaamosta nappia painamalla (ellei kyseessä ole Pendolino tai jokin muu italialainen) | ||||
|
06.01.2005 19:22 | Eero Heinonen | ||
| Pommin mukaisuus... | ||||
|
06.01.2005 19:20 | Eero Heinonen | ||
| Ilmalassa ajelivat kerran kymmenen yksikön roikalla. Hyvä että Larikin on käynyt juoksemassa Ilmalan Vemppujen perässä, ja näemmä äsämmienkin...=) | ||||
|
|
06.01.2005 19:20 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mitenkäs noissa spårissa toimii tua vaihteenkääntösydeemi. Sehän käänty kuskin toimest eikös vain. Ken tietää, niin kertokoon? | ||||
|
06.01.2005 19:17 | Eero Heinonen | ||
| Nämä yksiköt oli muuten liikenteessä P-junana, silloin kun minä ne näin siellä samana päivänä. =) | ||||
|
|
06.01.2005 19:14 | Leo Männistö | ||
| Itseasiassa yhtäkään kuvassa esiintyvää ulkoasua ei voi enää nähdä. | ||||