|
|
13.03.2005 10:43 | Jukka Voudinmäki | ||
| Sen verran vielä keskisuomalaista kommenttia asiaan, että Resiinassa 1991-4 on artikkeli Suupohjan radasta. Liikennepaikkaluettelossa Nikkolan (km 429,976) kohdalla on suluissa S-kirjain, mikä tarkoittaa, että sieltä on purettu sivuraide. Olisiko tämä tuo Jyrkin edellisessä kommentissa vihjaama pistoraide? Ilmajoen kohdalla on merkintä lääkintävarikon raiteesta. | ||||
|
|
13.03.2005 10:26 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno talvikuva. Punavalko-väritys sattuu hyvin talvimaisemaan. | ||||
|
|
13.03.2005 10:24 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvä kuvasarja tulevasta historiasta! | ||||
|
|
13.03.2005 10:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Radalta ei varmaan enää n e ä kunnolla järvelle. Pusikko valtaa alaa, peittää lopuksi koko suomen... | ||||
|
|
13.03.2005 10:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pentti, mitäs mieltä olet teoriastani, notta lääkintävarikolle mennyt raide olikin samaa, joka meni ennen Kestopuu Oy:n kyllästämölle. Radan nysä vaihteineen on vielä tallella, https://vaunut.org/kuvasivu.php/4738.html Hauskaa muuten, että Ilimajoen histroriaa löytyy noinkin kummasta paikasta kuin RHK:n tasoristeysluettelosta. Jos rata on vielä viirenkymmenen vuoren päästä olemassa, löytyy merkintä enää tasoristeyslettelosta, sillä kukapa paikallinen haluaisi muistaa kevytkenkäisten naisten työlaitoksen. Mutta se laitoksen raide vaivaa vielä, ettei olis ollu niin, jotta olisin tulkinnut seisakkeella olleen sivuraiteen laitokselle haarautuneeksi pistoraiteeksi? |
||||
|
|
13.03.2005 09:24 | Sauli Vähäkoski | ||
| Menossa kilometritolppien 372 ja 371 välisellä matkalla Kpää-Pori osuudella. Metsää on kasvanut umpeen tuo järven takana oleva rautatielle näkyvä aukko. | ||||
|
|
13.03.2005 07:54 | Valtteri Keski-Säntti | ||
| Niin paljastaa.. Olisi pitänyt rajata kummatkin pois.. ;) | ||||
|
|
13.03.2005 07:03 | Juhana Nordlund | ||
| Jaa että minkä näköistä nyt? Olettaisin, että tähän aikaan kevättalvesta maa on valkoinen ja... ;) Tuota Lättähattua ei taida ainakaan tuosta paikasta löytyä. | ||||
|
|
13.03.2005 07:01 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin fiksun näköinen ratikkajuna tässäkin. Düwageja voi vain ihailla, samoin näitä upeita kuvia. | ||||
|
|
13.03.2005 06:59 | Juhana Nordlund | ||
| Todella tyylikäs raitiotievaunujuna! Alkujaan Luddekin oli likimain samanlainen kuin tämäkin. Mahtoiko perävaunu tarvita paineilmaa? Jos tarvitsi, jommassakummassa vaunussa oli oltava kompura. Esim. Luddessa ei ole paineilmajärjestelmää eikä monessa muussakaan vähän modernimmassa ratikassa. Näin ollen Helsingin NrI-vaunuilla ei aikanaan edes yritetty vetää vuoden 1958 teliperävaunuja. | ||||
|
|
13.03.2005 03:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pölkynvaihto alkanee keväällä välillä Krm-Kuo. Täytyy yrittää osua silloin kameran kera paikalle. Jos jatkossa kuva-arvoituksia tulee näiltä seuduilta, täytyy antaa ensin muidenkin kokeilla onneaan.. Mutta paikkakohtaista tietoa nämä arvoituskuvat kuitenkin vaatiivat, varsinkin näin linjalta otetuiksi. Pitääpä heittää joskus Jukalle joku (outo paikka)foto näiltä seuduilta.. |
||||
|
|
13.03.2005 01:55 | Pauli Kyllönen | ||
| Eiköhän tämä juna taida olla menossa kohti Rovaniemeä sanon minä. Minusta kun Ci vaunu ei voi olla eteläpäässä mikäli on savon junista kyse. | ||||
|
|
13.03.2005 01:13 | Arto Papunen | ||
| Siis oliko vaihde lääkintävarikolle Ilmajoelta katsottuna Seinäjoelle vai Kurikaan päin? | ||||
|
|
13.03.2005 00:20 | Johannes Erra | ||
| Kiinnostavaa! Tuollainen mattoliike olisi tavallaan mielenkiintoinen lisä täälläkin. | ||||
|
|
13.03.2005 00:14 | Johannes Erra | ||
| Onko kenelläkään tuosta Braunschweigista tietoa, miten siellä nykyään sujuu? Siellähän on suunniteltu raideleveyden muutosta normaaliksi, mutta toisaalta lakkautusmahdollisuuksistakin on puhuttu. | ||||
|
|
13.03.2005 00:08 | Jorma Rauhala | ||
| Lyypekissä oli myös 1100, mutta eikäs se loppunut vasta 1959. | ||||
|
|
13.03.2005 00:07 | Teemu Lokka | ||
| Kyl näit pitää välillä maalailla, täs pikkuhiljaa näitäkin maalataan uudelleen. En nyt muista numeroita mutta ainakin muutama muukin on saanut uuden maalipinnan... | ||||
|
|
13.03.2005 00:05 | Kimmo Säteri | ||
| Matkustus"mukavuus" onkin samaa luokkaa kuin VR:n IC2:ssa. Tosin näissä Deutsche Bahnin RE -junissa ei peritä mitään lisämaksuja ja kulkunopeus saattaa olla samaa luokkaa kuin kotoisella IC:llämme... | ||||
|
|
13.03.2005 00:03 | Kimmo Säteri | ||
| Braunschweig lienee viimeinen "tonnisatasen" edustaja. Ja lieneekö enää kauan? Oliko Lyypekissäkin sama 1100 mm? Lyypekkihän lupui raitiovaunuista jo 1957. :( |
||||
|
|
13.03.2005 00:00 | Jorma Rauhala | ||
| Raideleveys Kielissä oli eriskummallinen 1100 mm. | ||||
|
|
12.03.2005 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tällöin Kielissä liikennöitiin enää tätä yhtä 4-linjaa. Pian sille tehtiin "turkulaiset". | ||||
|
|
12.03.2005 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo ilmarata oli (ja voi olla vieläkin) erään mattoliikkeen! Heillä oli liiketiloja kahta puolen katua eli mikäs sen mukavampaa matonostajalle kuin poiketa kadun toisella puolella olevalle osastolle ilmaradan vaunulla katsomaan minkälaisia kynnysmattoja siellä onkaan. Radalla on yksi vaunu ja se liikennöi itsepalveluna napinpainalluksella A:sta B:hen. | ||||
|
|
12.03.2005 23:56 | Kimmo Säteri | ||
| Ehkä raitiovaunut olivat liian tyylikkäitä vempeleitä rumaan Kielin kapunkiin. :) | ||||
|
|
12.03.2005 23:55 | Kimmo Säteri | ||
| Heh, minulla on kuva, kun Ludmillan perässä on Talgo-runko. Korkeusero on melkoinen... Joka tapauksessa hyvä veturi+vaunu -yhdistelmä! Taatusti taloudellista liikennöintiä! |
||||
|
|
12.03.2005 23:47 | Johannes Erra | ||
| No tuostahan sen pystyy lukemaankin, Kieler Verkehrs-AG. Tyyppiesimerkki ajattelemattomasta raitiotielakkautuksesta. Tyylikkäitä kuvia ovat! | ||||
|
|
12.03.2005 23:45 | Arto Papunen | ||
| Mistähän päin Kankaanpäätä kuva on? | ||||
|
|
12.03.2005 23:32 | Johannes Erra | ||
| Nyt menee ihan silkaksi arvaukseksi. Onkohan tuo raideleveys vihje? Voisin melkein veikata että 1100 mm. Ja silloin mieluummin Kiel kuin Braunschweig. Onko Kielissä tuollainen köysirata? | ||||
|
|
12.03.2005 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Odotellaan yhä asiantuntijoiden luettelointia samankaltaisuuksista suhteessa SNCF/VR. | ||||
|
|
12.03.2005 23:08 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ja jälleen oikein. Kiitos kun korjaat erheitäni. Monestikohan Liukko ja Luikko menevät sekaisin... | ||||
|
|
12.03.2005 22:57 | Teemu Lokka | ||
| Kerrankin vaunu ja veturi on saman korkusia :D | ||||
|
|
12.03.2005 22:56 | Reijo Salminen | ||
| Ludmillan tyhjäkäyntihörskötys kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/9416.html oli kyllä musiikkia korville, olisipa ollut tällainen paikkutilaisuus minullakin.. | ||||
|
|
12.03.2005 22:45 | Sami Hovi | ||
| Tämä vielä jatkoksi kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/12281.html yhteydessä esille tulleeseen teemaan yksivaunuisista junista. Kyseessä oli toistaiseksi mieleenpainuvin matkani yksivaunuisessa veturivetoisessa junassa. ”Kerrostalo” oli seisomalastissa ja tangosta sai pitää kiinni, kun Ludmilla päästi 2200 kW valloilleen. | ||||
|
|
12.03.2005 21:51 | Timo Svärd | ||
| Minkähän näköistä lienee nyt tällä paikalla? | ||||
|
|
12.03.2005 21:48 | Reijo Salminen | ||
| Köln | ||||
|
|
12.03.2005 21:40 | [Tunnus poistettu] | ||
| Korsujärvi kuitenkin. Matkusjärvet ovat sitten kallioleikkausten pohjoispuolella. | ||||
|
|
12.03.2005 21:09 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Asemarakennuksen muoto ja kirkon torni paljastavat aika hyvin. | ||||
|
|
12.03.2005 21:08 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tuomakselle nämä ovat liian helppoja kun hän on kovasti itsekin kuvannut samoja maisemia. Eli Lapinmäen pohjoispuolellahan tässä ollaan. Matkusjärvi on vasemmalla olevan ryteikön takana ja Liukon isot kallioleikkaukset selän takana. | ||||
|
|
12.03.2005 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Metsän syvyys on vaikuttavan mahtava näissä keskisuomalaisissa maisemissa. | ||||
|
|
12.03.2005 21:06 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kurkimäkihän se. | ||||
|
|
12.03.2005 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| Pysähdys-äksien poistopointti onkin siinä viisaudessa, että junan kulku pitää olla nykyajan suomalaisella veturinkuljettajalla etukäteen selkeästi tiedossa. Pysähdytään jos niin on määrätty ja ajetaan ohi jos taas niin on määrätty. Ei sallita mitään ehdollisia X-vaihtoehtoja. "Suhmuran Santra" ei anna seisakkeella enää tarvittaessa pysähtyvälle ohikulkujunalle muutosilmoitusta liikennepaikan ohittamiseen pelkällä rukkasen ojennuksellaan. Jokin vuosi sitten kaikkiin silloisiin äksäpaikkoihin tuli kellonajat, jotta ne voitiin ilmoittaa tietokonepohjaisissa aikatauluhauissa. | ||||
|
|
12.03.2005 20:50 | Sami Hovi | ||
| Sama pätee Saksassa myös asemalle saapumiseen. Olosuhteiden salliessa laituriin karautetaan yleensä varsin vauhdikkaasti ja säästetään kallisarvoisia sekunteja. | ||||
|
|
12.03.2005 20:49 | Jorma Rauhala | ||
| Yksivaunuisuus on kaunista! | ||||
|
|
12.03.2005 20:48 | Kimmo Säteri | ||
| Suomessa vain ajetaan liian varovaisesti. (No, ehkä Reeverit ovat kestäneet juuri mm. noiden varovaisten kiihdytyksien ansiostakin.) DB:n kuljettajien suosima luukutustyyli pääsee aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun yksi BR218 -dieselveturi vetää kolmea lähiliikennevaunua ja toinen BR218 on junan perässä työntämässä. :) | ||||
|
|
12.03.2005 20:47 | Juho Haapala | ||
| Ja vielä keksin kysyttävää dieseleistä elikkä onko näissä kylmäkäynistettäessä "pakkosyöttöä" kuten Scania -kuorma-autoissa? | ||||
|
|
12.03.2005 20:44 | Anssi Krooks | ||
| Alkuperäinen kuvateksti tosiaan oli hieman huonosti muotoiltu, nyt sen pitäisi olla järkevämpi. Mutta palatakseni alkuperäiseen ajatukseen, kaupungin kasvaessa ja tonttimaan kallistuessa on varsin luonnollista että vanhat teollisuusalueet muutetaan asutuskäyttöön. Helsingissä tälläinen kehitys on nyt käynnistymässä jälleen. Helsingin telakan tulevaisuus on varmasti paljonkin kiinni NCL-varustamon Panamax-tilauksesta, jonka vahvistuminen näyttää jo aika heikolta. | ||||
|
|
12.03.2005 20:35 | Kimmo Säteri | ||
| Pekka7: Nyt täytyy tunnustaa, etten tajunnut tehdä paikan päällä mitään vertailua, koska olin niin haltioissani 72-sarjalaisen jylinästä. Ja totta kai ääntä tuli taltioituakin! :D | ||||
|
|
12.03.2005 20:32 | Lari Åhman | ||
| Vanaja: kyllä Valakossa on esivoitelu. Aina ennen jokaista käynnistystä täytyy suorittaa 20-30 sekunnin esivoitelu ennen kuin se antaa käynnistää itsensä. Deevereissä tätä estoa ei ole, joten siinä esivoitelusta voidaan "pinnata". | ||||
|
|
12.03.2005 20:30 | Kimmo Säteri | ||
| DB:n BR181 toimii kahdella eri jännitteellä. Tietenkään en tajua jännitteiden teknisten ykistyiskohtien päälle mitään, mutta BR181 -sarja hankittiin juuri sitä varten, että niillä voidaan ajaa Saksan lisäksi myös Luxembourgissa ja Ranskassa, joissa siis on sama jännite. Belgiassa oli muistaakseni eri jännite, ainakin osa Belgian rautateiden "Kuminaamoista" on kaksijännitteisiä. | ||||
|
|
12.03.2005 20:27 | Sami Hovi | ||
| Suositellaanpa nyt vielä tätäkin yksivaunuisten matkustajajunien ystäville: https://vaunut.org/kuvasivu.php/6482.html | ||||
|
|
12.03.2005 20:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ymmärsinkö oikein? Suomessa on järkevää pitää kolmea telakkaa, kunhan niistä mikään ei ole Helsingin ydinkeskustassa. | ||||
|
|
12.03.2005 20:22 | Kimmo Säteri | ||
| (Plääh, tämä on siis tietenkin DIESEL- eikä sähköveturi! Anteeksi hajamielisyyteni kuvatekstissä.) Ja "HT" ja "Juhana Nordlund" lienevät minua parempia henkilöitä luettelemaan samankaltaisuuksia. Minulla on vain murto-osa heidän Alsthom -tietoisuudesta. |
||||