751-30856 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.02.2005 10:51 Valtteri Keski-Säntti  
  Laitureiden edessä? =[]
kuva 06.02.2005 10:40 [Tunnus poistettu]  
  Voi voi! Juuri tuollaisella tehtaan kattotelineellä varustetulla Opel Record Caravanilla elokuulta 1964, joka näkyy trollikan perässä olen ajanut useimmat juna kuvaus reissuni. Voihan itku. Ihan tässä tulee tippa silmään. Ihanaa nähdä tuo auto vielä katukuvassa. Mulla se oli yhtenä autona ajossa tasan 8-vuotta elokuulle 1972. Näilläkin sivuillä nähdyissä junakuvien ottamisessa tuollainen auto siis enimmäkseen kyyditsi mua.
kuva 06.02.2005 10:40 Valtteri Keski-Säntti  
  Huh, olenkohan jo unohtanut 15- sarjan nrot! Meinasin kommentoida, että 16 tämä on, mutta eipä sittenkään ;)Hieno kuva muuten. :)
kuva 06.02.2005 10:02 Tunnus poistettu  
  Näyttää melkein metrolta.
kuva 06.02.2005 06:58 Kari Paavola  
  niin, jos ei selväksi tullut, kyseessä on VanHool AG300T, joka perustuu jo 90-luvun alussa esiteltyyb AG300 malliin. Matalalattiaisiksi nivelautoiksi siinä mielessä poikkeuksellisia, että vetävä akseli onkin keskimmäisenä...
kuva 06.02.2005 06:16 Juhana Nordlund  
  Bergenissä näkyy olevan myös MAN- ja Neoplan-trollikoita. http://public-transport.net/bus/Trolley/Bergen.htm Tuosta osoitteesta löytyy mielenkiintoista katseltavaa.
kuva 06.02.2005 06:05 Juhana Nordlund  
  Mahdolliset 1990-luvun ja 2000-luvun kalustohankinnat olisivat voineet suuntautua esimerkiksi Saksaan (MB) tai juuri Villenkin mainitsemaan Ikarukseen tai Ganz/Solarikseen. Viimeksi mainittuja kulkee mm. Tallinnassa. Ganz/Solariksia on käytössä myös Landskronassa. Norjan Bergenissä taas on/oli Mersun niveltrollikoita. Pitkäikäisyyden takia kalustoa ehkä olisi hankittu yhtä harvoin kuin raitiovaunujakin eli siis pienin tauoin.
kuva 06.02.2005 06:00 Juhana Nordlund  
  Toinen johdinautokausi nähtiin 26.6.1979 - 22.2.1985. Tässä oli kysmys liikennöinnistä SWS-koejohdinautolla HKL 1. Vain yksi johdinauto liikkui usean dieselbussin joukossa linjalla 14 (loppuaikoina linjalla 14A, koska tavallinen 14 oli johdettu klinikoiden pihalle Tukholmankadun päätteen sijaan). Oletan, että jos 1980-luvulla 14 olisi päätetty muuttaa uudelleen "oikeaksi" johdinautolinjaksi, kalustoksi olisi tällöin valittu SWS:iä. Samoin, jos liikennemuotoa olisi vielä laajennettu muillekin linjoille.
kuva 06.02.2005 05:54 Juhana Nordlund  
  Villelle ja muille nuoremmille: Liikenne lopetettiin ensimmäisen kerran 14.6.1974. Tällöin vanhat Valmetit pääsivät vanhuutensa lepoon. Vuonna 1973 oli kokeiltu puolen vuoden ajan neuvostoliittolaisia Ziu-trollikoita (3 kpl), joista saatiin varsin negatiiviset käyttökokemukset.
kuva 06.02.2005 04:41 Juhana Nordlund  
  Kiva kuva. Minä pidän tällaisista(kin). Aiheeseen sopii "vauhdikkuus" oivallisesti.
kuva 06.02.2005 04:38 Juhana Nordlund  
  Todella mainio kuva! Juuri nuo opastimet. Junanlähetysopastimia ei ole tullut nähtyä livenä monessakaan paikassa. Kun kokonaisuus on näinkin hieno, kuvan "rosoisuuteen" en olisi kiinnittänyt mitään huomioita, ellei sitä olisi mainittu. Minäkin välitän onnentoivotukseni Niklakselle uudessa tehtävässään.
kuva 06.02.2005 03:20 Niila Heikkilä  
  Kuvasta on poimittavissa itse trollikan lisäksi monia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tuohon aikaanhan risteyksessä ei vielä ollut liikennevaloja, vaan bussin taakse jäävällä, risteyksen keskellä olevalla korokkeella ohjasi poliisi valkoisin hansikkain liikennettä aina ruuhka-aikoina. Liikennevalot risteykseen tulivat, yllättävää kyllä, vasta 1980-luvun alussa. Aseman takaa näkyy yksi 1950-luvun 30-metrisistä valomastoista, jotka purettiin ratapiharemontin yhteydessä vuonna 2000. Onneksi Viinikassa on vielä muutama (vm.1965) samanlainen pystyssä, muistuttamassa menneistä. Niissä kaikissa oli alunperin 1000W:n tavalliset hehkulamput. Osa niistä pystytettiin kahden veturin avylla, toinen veti vaijerilla pystyyn ja toinen jarrutti takaa. Aseman tornin huipulla taasen näkyvät Parkanon radan kauko-ohjauksen uudenkarheat radiolinkkipeilit. Mainoksien määrä tornin rungossa näyttää olevan tilapäisesti minimissään.
kuva 06.02.2005 01:56 Petri Liedes  
  Osaakos kukaan sanoa mitä tällä junalla itse asiassa kokeiltiin?
kuva 06.02.2005 01:32 Jouni Hytönen  
  Ohoh! :-O Komeat sillat on tehty! Kyllähän noista silloista nyt ainakin kolmipyöräresiina menee heittämällä yli. Pumppu vaatii jo vähän enemmän punnertamista. Erityisesti Vaskuussa tilanne on näemmä jopa erinomainen verrattuna aikaisempaan.
kuva 06.02.2005 01:30 Juho Haapala  
  Orsia varissu jo lennätinpylväistä
kuva 06.02.2005 00:45 Olli Keski-Rahkonen  
  Pienestä rosoisuudesta huolimatta mainio ja mielenkiintoinen monestakin näkökulmasta. Onnea ja menestystä HT:lle minunkin puolestani :)
kuva 06.02.2005 00:41 Jorma Rauhala  
  Kuva on hieman rosoinen, kun piti negasta suurentaa osasuurennos, jotta olennainen tulisi paremmin esiin. Ehkä kuitenkin kelpaa tiukalle raadille?
kuva 06.02.2005 00:02 Olli Keski-Rahkonen  
  Ne ovat ns. tikkarit eli etupään merkit. Niillä erotetaan nimensä mukaisesti kalustoyksikön etu- ja takapää.
kuva 05.02.2005 23:59 Ville Saarelainen  
  Kiitos tiedosta ja linkeistä. Tuli näköjään hieman erilaiset sillat, mutta äkkiäkös noita pitkin resiinat tyrkkää yli, jos/kun kiskot tulee suunnilleen sillalle asti. Eli tätä ajatellen tilanteeseen on tullut huomattava parannus. Isoin este lienee nyt sitten Härkösessä, mutta siitäkin selvinnee pienehköllä kantamisella? Jokohan ensi kesänä saisi itsensä raahattua tuonnekin. Viime kesänä piti käydä, mutta käymättä jäi kun ilimoja piteli jne.
kuva 05.02.2005 23:42  
  Voisinko heittää tässä yhteydessä kysymyksen, joka vain sivuaa tuota komeaa kuvaa höyryveturista?

Eli Suolahden Wanhalla Aasemalla huomioni kiinnittyi museolätän katolla oleviin puna-valkoisiin "viireihin". Mitähän laitteita ne mahtavat olla?
kuva 05.02.2005 23:03 Perttu Karttunen  
  Kuvaajasta Oikealle löytyy lähimpänä liikennepaikkana Sysmäjärvi ja vasemmalta Luikonlahti, rataosa on Viinijärvi - Siilinjärvi.
kuva 05.02.2005 23:02 Ville Vehmaa  
  Nykyiset trollikat ovat kyllä teknisesti kehittyneitä; niissä on oikein oikosulkumoottoritkin. Lisätietoa Ganzin kotisivuilta: http://www.traction-ganztrans.hu/hu/index.php
kuva 05.02.2005 23:01 Ville Vehmaa  
  Jos liikennettä ei olisi lopetettu, niin kalustoa olisi uusittu varmaankin alkuun joko a) länsimaisella kalustolla (esim. Vossloh Kiepe) tai b) SEV-maiden kalustolla(esim. Skoda, Ikarus ja neuvostovalmisteiset bussit). Todennäköisesti kuitenkin neuvostokalustolla (muistelkaapa sähköveturihankintoja). Vasta 1990-luvulla HKL olisi uutta kalustoa ostaessaan todennäköisesti saanut Ikaruksia tai Ganz/Solaris-yhdistelmiä. Onhan Ikarus Suomessa dieselbussien markkinajohtaja!
kuva 05.02.2005 23:01 Perttu Karttunen  
  Jotenki o alakuloinen ilme... ettei se kuuluisa h***i olis pökänny veturia :P ja juossut s*******t kainalossa metsään
kuva 05.02.2005 23:01 Petri Aho  
  Näyttää olevan sama juna kuin noissa linkkikuvissa.
kuva 05.02.2005 22:59 Jari Kuusinen  
  Laastari on muuten ollut jo ainakin viime kesästä tai syksystä lähtien... Muistelen kanssa omaavani kuvan henkilöjunasta, jonka Sr2-veturia somistaa laastari :)
kuva 05.02.2005 22:47 Sami Hovi  
  Tämä taitaa olla juuri se peltoaukea (n. 3 km Loimaalta Toijalan suuntaan), jolla videokuvasin 6.3.1998 P 105:n. Muutamaa tuntia myöhemmin kuuntelin autoradiosta järkyttäviä uutisia, joissa kerrottiin samaisen junan suistuneen kiskoilta Jyväskylässä.
kuva 05.02.2005 22:41 Jari Kuusinen  
  Heinäahon ja Vaskuun siltojen uudet kuulumiset löytyy Virtain kaupungin kotisivuilta: http://www.virrat.fi/ -> http://www.virrat.fi/ajankohtaista/200412silta.htm Ja kannattaa myös vilkaista tuo sivistys(!)lautakunnan pöytäkirja lokakuun alusta: http://www.virrat.fi/dynastia/kokous/KOKOUS-127-3.HTM Eli vähän hankalahan moottorikelkkasiltoja on ajella resiinalla, saati järeämmällä museokalustolla! Pyydetäänkö seuraavaksi urakkatarjoukset rautatiekiskojen ja ratapölkkyjen poiskeräämiseksi?
kuva 05.02.2005 22:34 [Tunnus poistettu]  
  Voisi melkein käyttää termiä "sokaistunut".
kuva 05.02.2005 22:25 Mikko Mäntymäki  
  VAuhtia ja Voimaa teoksessakaan ei mainita kuvaajaa. Nikolas mikäs tuo kommentti oli olevinaan?
kuva 05.02.2005 22:12 Jarno Korhonen  
  Kyllä se on pakko olla tämä: http://157.24.102.144/?sivu=2&s=1&cl=koejuna&imgid=koejuna_kytomaa01.jpg Veturikin on sama: http://157.24.102.144/?sivu=2&s=1&cl=koejuna&imgid=koejuna_kerava02.jpg
kuva 05.02.2005 22:04 Juha Malinen  
  ...enää siinä vaiheessa, pitäisi opetella kirjoittamaan lauseet kokonaisina loppuun...
kuva 05.02.2005 22:03 Juha Malinen  
  Mieluumminkin ei sinisiä ollenkaan ;)
kuva 05.02.2005 21:52 Ville Saarelainen  
  Tuossa aikaisemmin kuultiin huhuja, että niitä sivuun nostettuja siltoja meinattiin laittaa takaisin paikalleen resiinamatkailua varten. Onkos kellään tuoreempaa tietoa, että onko noin kenties tehty? Olisi aivan asjallista, jos Aitonevalta voisi nitkutella Virroille asti ilman isompia esteitä.
kuva 05.02.2005 21:47 Juho Haapala  
  Tämä vilahti Raid-sarjassa
kuva 05.02.2005 21:43 Jorma Rauhala  
  Pääradalla on vain kolme raidetta.
kuva 05.02.2005 21:40 Petri Aho  
  Mulla tuli kyllä mieleen tuo koejunakin. Olisiko se, se?
kuva 05.02.2005 21:27 Jarno Korhonen  
  Onkos tämä se koejuna vuodelta 2003, jonka kuvia on Miikka Granlundin kiskojarru.net -sivustolla?
kuva 05.02.2005 21:23 Jorma Rauhala  
  Hiekkaharjun pohjoispuolella Harakkasaaren kohdalla matkalla pohjoiseen... Aika erikoinen on.
kuva 05.02.2005 21:20 Petri Aho  
  No jo on. Sekalaisia vaunuja. Ekana Rx. Voisikohan olla jokin vaunujen siirto jonnekin? Ei tule muuta mieleen.
kuva 05.02.2005 21:19 Kimmo Korhonen  
  Mielenkiintoista miettiä ja nähdä sitten aikanaan mitä näiden vaunujen tilalle tulee kun käyttöikä on lopuillaan...
kuva 05.02.2005 21:08 Ilkka Hovi  
  höps! kumma etten ole ennen nähnyt. En ainakaan torstaina
huomannut.
kuva 05.02.2005 20:46 Olli Keski-Rahkonen  
  Niin no, näkyyhän tuossa BSo-vaunun päätyäkin ja taustalla Sp-roikka.
kuva 05.02.2005 20:38 Jorma Rauhala  
  Kannattaa ihan muuten vain kiinnittää huomiota entisaikain eli 1950-luvun puolenvälin ajoneuvojen valomääräyksiin. Rollikassa on virroittimien narukelojen välissä vain yksi takapään punainen valo. Siihen on yhdistetty yövalo, jarruvalo ja rekisterikilven valo. Suuntavilkut on sentään kulmissa ja oikein kahdet kissansilmätkin.
kuva 05.02.2005 20:37 Tunnus poistettu  
  Minne tämä rata vie?
kuva 05.02.2005 20:35 Tunnus poistettu  
  Plus lumiharja.
kuva 05.02.2005 20:33 Valtteri Keski-Säntti  
  *Huokaus...* :(
kuva 05.02.2005 20:23 Jorma Rauhala  
  Saksan johdinautokaupungit ovat nykyään Solingen, Esslingen ja Eberswalde. Kuvassa on matalalattianiveljohdinauto, tietoa Solingenin sivulta http://www.sobus.net/index.php?seite=4|3
kuva 05.02.2005 20:18 Henri Sihvonen  
  Eikö tämä kuvan hyvyys/huonousvalitus lopu edes käyttömaksun avulla... Puuh.
kuva 05.02.2005 19:32 Matti Latva-Hirvelä  
  Aha Aha,kiitän tästä tiedosta!
kuva 05.02.2005 19:23 Juhana Nordlund  
  Tuossahan kävi niin, että kun uutta kalustoa ei hankittu, vanha alkoi olla ennen pitkää loppuunajettua. Kun ei ollut mitään kalustoa, oli helppoa ilmoittaa, että liikenne voidaan lopettaa. Se että kehitys oli jo kauan aikaa sitten päästetty tuolle tielle, oli puhtaasti poliittinen valinta. On helppoa tehdä laskelmia, että johdinautoliikenteen investointikustannukset ovat niin ja niin korkeat. On helppoa todistella, että yksi jos toinen asia on johdinautoliikenteessä paljon mutkikkaampaa ja epäkäytännöllisempää kuin polttomoottoribussiliikenteessä. Onhan se tietysti totta, että johdinautot ovat hankintahinnaltaan kalliita, koska niitä tehdään kohtalaisen pienissä sarjoissa. Usein kuitenkin unohdetaan, että johdinbussien käyttöikä on likimain kiskokulkuneuvojen luokkaa. Käyttökustannusten tasoon taas vaikuttaa sähkön hinta. Jossain Sveitsissä tai Norjassa sähkö on niin halpaa, että ihan energiapoliittisista syistä johtuen johdinautoliikennettä voisi suosia. Sveitsissä itse asiassa sähköinen liikenne onkin kunniassaan. Ilmajohtojen rakentaminen ja ylläpito ovat kustannuserä, joka dieselbusseille on kokonaan tuntematon. Se erotus pitäisi saada takaisin alempina energia- ja muina käyttökustannuksina. Esimerkiksi asynkronimoottorit eivät vaadi kovinkaan paljon huoltoa. Voisihan sitä kirjoittaa pitkän listan johdinautojen plussista ja miinuksista. Poliittiset päättäjät sitten vain valitsevat, mitä asioita painotetaan ja mitä ei. Tällä hetkellä länsimaissa johdinautot eivät ole oikein "muodissa". Katsotaan, että muilla liikennemuodoilla saavutetaan vähintään yhtä hyvä hinta-/laatusuhde. Jos ja kun halutaan panostaa sähköiseen liikenteeseen, mieluummin sitten rakennetaan (pika)raitioteitä, jotka omaavat suuremman kapasiteetin ja pääsääntöisesti pystyvät kulkemaan omia väyliään kärsimättä autoliikenteen ruuhkista. Johdinautot ovat siinä mielessä vähän eräänlaisia väliinputoajia. Ympäristöystävällisyysaspektikin on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia, kun polttomoottoribussipuolella on usein siirrytty esimerkiksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten maakaasuun. Tavanomaisella dieselpuolella kehitys kulkee pitkin askelin, tänä vuonna maassamme tullaan myymään Euro IV -normit läpäiseviä diesellinja-autoja eikä kehitys jää edes siihen. Fakta on kuitenkin se, että edellä mainitutkaan eivät ole vastaus esim. kasvihuonekaasujen ongelmaan. Johdinautot ovat, mikäli sähkö tuotetaan ydin, vesi- tai tuulivoimalla. Tai jollain sellaisella energialla, jonka hiilidioksidi on luonnosta peräisin. Koska johdinautojen jarrutusenergia on siirrettävissä takaisin verkkoon ja sähkökulkuneuvot ovat muutenkin energiatehokkaampia, johdinautot ovat polttorimoottoriautoja ympäristöystävällisempiä silloinkin, vaikka sähköenergia tuotettaisiin hieman epäekologisellakin tavoin. Sekin pitää muistaa, että linja-autot päästävät pakoputkista tulevan törkynsä taajamissa juuri sille korkeudelle, missä ihmiset liikkuvat. Paikallisesti sähkökulkuneuvot ovat täysin saasteettomia.
<<   >>