Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.03.2023 19:33 | Jarno Piltti | ||
| Vanhat jäähdytysvaunut on mielenkiiintoinen oma lukunsa. Jääsäiliöissä sulamisvesi on aina johdettu hallitusti pois. Jos tonkat yksinkertaisesti peitetään jäämurskeella, lilluu vesi lattialla ja tärvelee vaunun rakenteet. Eli mitenköhän tässä on tehty? Vaunun ovi näyttää kyllä ihan lämpöeristetyn vaunun ovelta, ainakin eurooppalaiseen tottuneeseen silmään. Ikkuna on mielenkiintoinen, sisällä tarvitaan valoa mutta miksi? | ||||
|
07.03.2023 19:02 | John Lindroth | ||
| Hannu,se lienee vanha Athearn ,siinä on metallikehys ja muovikoppa mulla muistaakseni se oli melkoisen nopea voimakkaalla moottorilla mutta vetovoima ei ollut kehuttava. Se kuitenkin inosti tekemään kuminauhavedon varhaiseen Suomi Ds1 malliin joka tuolloin ei kuitenkaan toiminut.Tämä oli aikakautta kun välitykset jamuut HO osat olivat vaikeasti saatavilla! | ||||
|
07.03.2023 18:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on ensimmäinen Baume & Marpentilta tilatusta 100:sta tukki- ja lankkuvaunusta. Vaunujen numerot olivat 50472—50571. Kuva saattaa olla vuodelta 1898, sillä ensimmäiset 20 vaunua tarkastettiin ja luovutettiin liikenteeseen helmikuussa 1899. |
||||
|
07.03.2023 18:29 | Juha Toivonen | ||
| Mahtaisiko tämäntyyppisille vetureille olla tarvetta suomessa? Onko yksikään operaattori edes harkinnut moista? https://www.stadlerrail.com/en/products/detail-all/eurodual/40/ ja https://www.czloko.com/products/lokomotivy-1/dualshunter-2000-1.htm . Näitä voidaan käyttää sekä sähköllä, että dieselillä. | ||||
|
|
07.03.2023 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Olikohan mallisi vanha Athearnin malli, niissä joissain ainakin oli kuminauhavälitys. Ostin muutama vuosi sitten messinkimallin harvinaisesta Great Northernin NW5:stä ja suureksi pettymykseksi siinä oli kuminauhavälitys! Veturi odottaa edelleen voimalinjan täydellistä uudelleenrakentamista. | ||||
|
07.03.2023 17:47 | Juha Toivonen | ||
| Mikä moiset hyytymiset aiheuttaa? Joku telien akseleista jumittaa? Eihän tuosta ole pitkääkään aikaa, kun vastaava tapahtui Parkano - Seinäjoki välillä. | ||||
|
|
07.03.2023 17:40 | Juha Toivonen | ||
| Toki, toki. Toivotaan että VR saa omat jo yli 50 vuotiset saasteongelmansa korjattua uudella Dr19 sarjalla. | ||||
|
|
07.03.2023 17:37 | John Lindroth | ||
| Nämä on hienoja nämä Hannun US ho kuvat ja niin paljon detaljeja. Muistan että Pienoisrautatiekorhossakin oli aikanaan joukko US harrastajia joiden kanssa näitä tuli tutkisteltua,itsekin hankin muutamia Us ja Kanadalaisia malleja joita on sittemmin superdetaljoitu ja maalailtu! Nyt muistan myös eräältä kerholaiselta ostaneeni kuvan kaltaisen Gteat Northernin HO dieselin, jossa oli kuriositeettina kuminauhavälitys! | ||||
|
|
07.03.2023 17:27 | Timo Salo | ||
| Niin, sillä ei kai sitten ole mitään merkitystä, että dieselit pitäisi ehkä kehittyä jonkunverran yli 50 vuoden aikana???? (Tietääkseni esim. VR uusii parhaillaan dieselkalustoa kehittyneempiin laitteisiin. Hivenen myöhässä, myönnetään) | ||||
|
|
07.03.2023 17:20 | Juha Toivonen | ||
| Saattaa olla, että Dr20 veturit tuuppaavat hieman runsaammin nokea taivaalle, mutta reippaasti yli satapäinen VR:n Dv12 armada MGO-moottoreineen polttaa dieselin lisäksi myös moottoriöljynsä ja edelleen puhaltaa kaikki tuon prosessin kitkerät jätökset taivaalle. Koska Dr13 sarja on jo poistunut käytöstä jätän mainitsematta tuon vielä Deeveriäkin pahemman saasteentuottovehkeen. | ||||
|
|
07.03.2023 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo! Tausta on tätä kuvaa varten pingotettu taivastausta, lopullinen Snohomishin tausta ei koskaan valmistunut. Nyt minulla on käynnissä remonttivalmistelut uudessa tilassa ja loppuvuodesta uusi ja laajempi Great Northern -rata alkaa syntyä Mäntsälään. | ||||
|
07.03.2023 15:20 | Tuomas Pätäri | ||
| Väylän mukaan "uusi raakapuun kuormauspaikka valmistuu loppuvuodesta 2023" joten varmaan niihin aikoihin. Myös Kontiomäki–Pesiökylä -perusparannuksen pitäisi valmistua 2023. | ||||
|
07.03.2023 14:20 | Juhani Katajisto | ||
| Oltiin porukalla kaksi yötä putkeen kuvattu Pohjanmaan radalla. Tässä vaiheessa alkoi jo väsy hieman painaa. Vähää aiemmin yön pimeimpinä tunteina oli pohjoisen suuntaan menossa ollut tavarajuna joutunut pysähtymään Köykärissä punavaloa näyttävän tolpan taakse. Kuljettajan nähdessä meidät radan varressa kameroineen tuli ulos veturista ja sanoi meille. Oletteko lintubongareita? En tiedä mitä kuski ajatteli, kun kerroin, että nyt näet aitoja junabongareita. Tämän parven yhtäaikainen äänekäs lentoon lähtö ois voinut näkynä painua aitojenkin lintubongareiden mieliin. | ||||
|
07.03.2023 14:12 | Marko Vornanen | ||
| 2816 tulossa Oulusta apuun. | ||||
|
|
07.03.2023 13:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Tunnelma on kuin Linnut-elokuvasta! | ||||
|
|
07.03.2023 13:06 | Timo Anttila | ||
| Mukava kuva on tämäkin katsella… | ||||
|
07.03.2023 12:49 | Hannu Peltola | ||
| 49 vuotta sitten... | ||||
|
07.03.2023 10:29 | Kurt Ristniemi | ||
| "You load sixteen tons and what do you get? Another day older and deeper in debt". Lapioipa hiiltä kuinka paljon hyvänsä, velka yhtiön kaupalle vain kasvoi: "I can't afford to die. I owe my soul to the company store." |
||||
|
|
07.03.2023 10:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä olisi ainakin yksi vaihtoehto maalauskaaviolle! Tämä on tosiaan replika vuodelta 2012, mutta vastaava vaunu ja numerolla #65 on ollut aikanaan WW&F:llä. Väri on saattanut olla alkuperäisessä vaunussa sama. WW&F:n nettisivut puhuvat tästä vaunusta maitovaununa, ei jäähdytysvaununa. Vaunun päissä sijaitsevia jääsäiliöitä tässä ei ilmeisesti ole, mutta maitotonkkien jäähdytys on voitu hyvin hoitaa peittämällä ne jäämurskeella. | ||||
|
|
07.03.2023 10:11 | Kari Haapakangas | ||
| No jaa, kyllä 800 kg on ihan kohtuullinen määrä lapioitavaa. Tosin laulun mieshän lapioi päivässä 16 tonnia "number nine coal" ja olevansa vain "deeper in depth" | ||||
|
|
07.03.2023 09:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1900 Axel von Knorring mainosti Baume & Marpentin toimittaneen 100 avointa tavaravaunua Suomen Valtionrautateille. Teknikern nro 217, 100, s. 33. Lähisivuilla on muitakin Axel von Knorringin rautatieaiheisia mainoksia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122645?page=33 |
||||
|
|
07.03.2023 08:30 | Kurt Ristniemi | ||
| dt on tosiaan desitonni, tonnin kymmenesosa, eli 100 kg. Dekatonnin lyhenne olisi dat. Annoin kuvan https://vaunut.org/kuva/95235? kommenttien sekaannuttaa ajatukseni. Samaan johti tuo lomakkeen esimerkin alhainen lukema: 08 desitonnia, eli 800 kg. Seison korjattuna. |
||||
|
|
07.03.2023 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kuvien https://vaunut.org/kuva/17819 https://vaunut.org/kuva/39393 kuuppavaunun päädyssä lue 8dt? eli kuuppavaunussa olisi Kurtin mukaan 80 tonnia kivihiiltä. Nyt Teppo ei ymmärrä.... Paljonkos Tr1 ja Hr1 sarjojen tendereihin menikään hiiltä, entä Hv1-3 sarjojen tendereihin? |
||||
|
|
07.03.2023 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Katalogissa on kyllä kolme Uudenkaarlepyyn kapearaiteisen radankin vaunua: sivut 100-101. Raideleveys 600 mm. |
||||
|
07.03.2023 08:09 | Joni Jurmu | ||
| Ei ole minulla tietoa, mutta onhan siellä voinut mylly ollakin. Ainakin nimen perusteella. | ||||
|
07.03.2023 08:08 | Tapio Keränen | ||
| LEVEÄraiteinen vaunu. | ||||
|
07.03.2023 08:06 | Joni Jurmu | ||
| Juuri näin, Jukka. Niin se vain aika menee, tästäkin reissusta on jo lähes 11 vuotta! Uusintareissukin olisi paikallaan. Toisaalta, en ole vieläkään oikein kerennyt toteuttamaan jo vuosikausia suunnittelemaani Pesiökylä-Vääkiö "dokumentaatioreissua". | ||||
|
|
07.03.2023 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf |
||||
|
|
07.03.2023 07:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Liittyy kuvaan https://vaunut.org/kuva/160975 Kuva on Baume-Marpentin katalogista vuodelta 1908: - https://fliphtml5.com/osdtj/uvpr/basic - https://www.tassignon.be/trains/PDF/Baume-Marpent_1908.pdf |
||||
|
|
07.03.2023 07:23 | Kurt Ristniemi | ||
| dt on dekatonni, kymmenen tonnia. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mittayksik%C3%B6n_etuliite#Massa https://vaunut.org/kuva/95235? kommentit. Kuponki on tosiaan vuodelta 1964. |
||||
|
|
07.03.2023 07:15 | Joni Jurmu | ||
| Niin oliko tästä päätetty millon liikenne lakkaa osuudella? | ||||
|
07.03.2023 06:04 | Timo Anttila | ||
| Harmittaa kun ei ole VeturiVanhus saanut kattoa päälleen. Ehkä sitten joskus. Hyvä kun on vielä olemassa eikä romutettu. |
||||
|
|
07.03.2023 05:57 | Timo Anttila | ||
| Kovin näyttää tutulta… Eli ymmärsinkö oikein että kyseessä on kylmävaunu? Ostin Ebayltä pihajunaan rikkonaisia vaunuja, olivat huonossa maalissa yms. Nyt ne on kunnostettu mutta tekstit puuttuu. Kuvan vaunusta saisi aiheen nurkasta kiinni. |
||||
|
07.03.2023 01:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uwe, Suomen tasoristeyssymbolissa on yhä tuo kuvailemasi 1830-luvun höyryveturi! Tällainen siis: https://liikennemerkkeja.fi/public/images/signs/a26-rautatien-tasoristeys-ilman-puomeja.jpg | ||||
|
|
06.03.2023 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Mikä yksikkö on dt? Desitonni olisi 100 kg, Jos kirjoitetaan kahdella numerolla 08 olisi vain 800 kg. Ei kai höyryveturi pääse sillä kovin pitkälle. Myös suurin mahdollinen määrä 9,9 tonnia ei kuulosta vielä kovin paljolta. Ilmeisesti vuodesta 1964? |
||||
|
06.03.2023 23:37 | Uwe Geuder | ||
| Juu, en tarkoittanut, että se olisi suuri ongelma. Rautatiekalustoa on iät ja ajat kuljettu laivalla ilman että se olisi ollut junalautta. Se oli vain semmoinen havainto, että rekisteröinti toiseen maahan näyttää olevan helppoa, mutta hyväksyntä ei ole. Taitaa Tanskassa olla erilainen turvajärjestelmä? | ||||
|
06.03.2023 23:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuoreveden Hallin taajaman kutsumanimi 1970-luvulla: - "Halliwuud". | ||||
|
06.03.2023 22:10 | Hannu Peltola | ||
| Ehdit siis vielä julkaista tämän 5.3. kuvan? | ||||
|
06.03.2023 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Veikkaisin, että tämäkin nauttii Pendolinojen alkuaikojen kohtalosta eli jokainen pienikin ongelma pääsee lehtien palstoille. | ||||
|
06.03.2023 19:59 | Jorma Rauhala | ||
| Jokos on oikea muoto tullut esille? Siis Alavuen, Alavuelta,... Lukekaa täältä totuus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502257?page=51 |
||||
|
06.03.2023 19:23 | Jyrki Längman | ||
| Oho wau... Mahtava kuva. Iso kiitos tästä kuvasta. | ||||
|
|
06.03.2023 19:01 | Timo Anttila | ||
| Varmaan ylpeinä ja hyvillään on tuonkin rakennuksen tekijät aikoinaan työtään katsoneet kun ovat sen valmiiksi saaneet. Hieno kuva! |
||||
|
|
06.03.2023 17:05 | Timo Salo | ||
| Jumikulaari:https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009435949.html | ||||
|
06.03.2023 16:29 | Kimmo Huhta | ||
| Onko havaintoja, milloin loppui käytännössä tavaraliikenne Särkisalmessa? 'Radan varrella' mainitsee vuoden 2002, joka taitaa olla hallinnollinen lopetus. Ainakin raakapuun kuormauspaikka tämä on ollut. | ||||
|
06.03.2023 15:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Oma Nuorten Kokeilijain ja Keksijäin Kirjani on viides painos, vuodelta 1929. Sen toisessa luvussa on koe nro 8, 'Siipiroottori': "- Olet tietysti kuullut puhuttavan saksalaisen keksijän Flettnerin purjeettomasta purjehtijasta ja sen lieriömäisillä pyörivillä roottoreilla saavutetuista tuloksista. Kotimaassamme on insinööri Savonius tehnyt mielenkiintoisia kokeita erilaisilla siipiroottoreilla, jollaisen kokeiluroottorin kuvan näet tässä (34:s kuva I a) tavallisen tuulipyörän (34:s kuva 2) rinnalla ja sen kanssa kilvoittelemassa. Antoipa tällöin siipiroottori aina 30 % paremman tuloksen kuin 18-siipinen tuulipyörä..." |
||||
|
06.03.2023 15:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että Torkkelin asematalo olisi Jarl Ungernin kynänjälkiä. | ||||
|
06.03.2023 13:58 | Jouni Hytönen | ||
| ERA:n sivuilta voi hakea viimeisimmän VKM-listauksen: https://www.era.europa.eu/domains/registers/vkm_en | ||||
|
06.03.2023 13:42 | Antti Grönroos | ||
| Todennäköisesti tulee. | ||||
|
|
06.03.2023 12:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun käsitääkseni kulkee vielä tavarajunalautta Malmö tai Trelleborg - Rostock tai Travemünde. Mutta luulen että se on ongelmista pieniin miten saadaan tämä veturi aikanaaan Saksaan takaisin. | ||||
|
06.03.2023 09:40 | Erkki Nuutio | ||
| Edelliseen liittyen jatkan sivuraiteella. Amkit Suomeen luoneet sd-hallinnoijat tappoivat teknikot. Neliportaisuus (työntekijä, tekn, ins, DI) ei istunut AMKien kolmiportaseen malliin. Teknikkokoulutuksen perusvika oli lisäksi sen suosio sekä liian hyvä laatu ja tarpeellisuus työelämässä. Rakennusala sai vuosia taistelemalla sen (rakennusmestarin) takaisin. Muilla aloilla teollisuuden rivit hajosivat, kun eräs julkimo Nokian nimissä kielsi teknikkojen tarpeen. Teknisten liiton palkka/työehtomalli oli lisäksi sietämätön kivi EK:n kengässä. TEKUjen insinööritutkinto on eurooppalaisen selvitykseen (Feani) perustuen korkeakoulututkinto (B.Sc.). Teknikkokoulutuskin olisi kai pienehköin muutoksin (kielet) tunnustettu sellaiseksi . AMK-tutkinnoilla ei selvityksiin perustuvia tunnustuksia ole. Eurooppalainen tunnustus nosti OPM:ssä kostonhalun ja käynnisti sen suunnittelun, jotka toteutui AMK-järjestelmänä. Itse taistelin yliopettajana (renkinä) insinöörikoulutuksen heikentämisen merkeissä 25 vuotta. Aikanaan insinöörioppilaana kesätöissä Ruotsissa vitsailimme Ruotsin gymnasiuminsinööreistä Suomen insinööreihin verraten. Vastaiskut tulivat sittemmin opetusministeri Suonion käynnistäminä. |
||||
|
06.03.2023 02:02 | John Lindroth | ||
| Tyylikäs V218 kuva! Tässä on myös alkuperäisen v 160 veturin ilmettä(Lempinimeltään "Lollo") jonka tuotanto alkoi vuonna 1964, | ||||
