Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.02.2023 22:31 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva ja vaunut olivat nähtävissä Kouvolassa aina 1970-luvun puoliväliin. Vaunut ovat pikkaisen yksinkertaisempia kuin saksalaiset vaunut. Esimerkiksi tuuletusluukuissa on puutteita. Epäilen näiden vaunujen olleen Latviasta tai Virosta, jolloin olisivat jo valmiiksi 1524 kalustoa. Jos Liettuasta on pitänyt leventää ja saksalaiset olisivat mieluummin pitäneet 1435 vaunut itsellään. | ||||
|
08.02.2023 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Dieselvetureissa klassikko on klassikko myös muotoilultaan... https://vaunut.org/kuva/158356?s=1 | ||||
|
|
08.02.2023 22:17 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Dr19 on jotenkin liian vihreä. Muotoilultaan parhain on omastamielestä Dr13. | ||||
|
08.02.2023 22:13 | Hannu Peltola | ||
| On se maailma muuttunut 50 vuodessa! | ||||
|
|
08.02.2023 21:57 | Jimi Lappalainen | ||
| 50 vuotta sitten :) | ||||
|
08.02.2023 21:39 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvasto löytyy skannattuna täältä: https://www.dropbox.com/s/ye8v4rcu8j1tsux/svr-liikkuva-kalusto-1911-12-31.pdf?dl=0 | ||||
|
|
08.02.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä Tapion kanssa. Vasemmanpuoleisimman vaunun kuormaksi on luettavissa 16,5 tonnia. Ilmiselvästi Gd:n yksi tuntomerkeistä. | ||||
|
|
08.02.2023 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Kurt ja Panu! VR:n kirjaston lakkauttaminen pelkän tekosyyn nojalla vei minulta mahdollisuuden saada liikkuvan kaluston kuvastoa 1911 tarkemmin tutkittavakseni. Kiitän ja kumarran. |
||||
|
|
08.02.2023 21:00 | Tapio Keränen | ||
| Veikkaan, että littera on ollut Gd tai Gdt. | ||||
|
|
08.02.2023 20:56 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tosiaan, jokaisella on mielipide. Mutta kyllä puhdas Dr16 on veturin näköinen.;) | ||||
|
|
08.02.2023 20:45 | Oula Ahlholm | ||
| Oma mielipide on se, että komein veturi sitten Dr16 jälkeen. No, jokaisella on oma mielipide :) | ||||
|
|
08.02.2023 20:38 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ei tosiaan silmiä hivele.. Tämä on jotenkin 'tasapaksun' näköinen vetojuhta. Korin runko-osa antaisi olettaa kyllä muulle korille hieman jyhkeämmän osan..mutta jotenkin jää näöltään..vaisuksi/torsoksi. Voima sitten tieten on eri asia.. Kyllä esim Dv12 ja Dr16 ovat sentään veturin näköisiä!! |
||||
|
08.02.2023 20:36 | Harri Junttila | ||
| Esim. lähestyessä 50mm polttovälillä otetut kuvat oli ihan suttua, mutta onneksi nämä pienemmällä polttovälillä otetut oli vähän parempia. | ||||
|
08.02.2023 20:20 | Veeti Heino | ||
| 23547 on tämä vaunu. | ||||
|
08.02.2023 20:01 | Juha Toivonen | ||
| Todella mahtava kuva. Kiitettävä kerrassaan. Dronella homma käy! | ||||
|
08.02.2023 19:52 | Juha Toivonen | ||
| Miten on tuon Sorsasalon (Finnpulpin) tulevaisuuden kanssa? Uusi tehdashanke laitettiin oikeuslaitoksen toimesta kai jäihin? Mutta...ilmeisesti jossakin kohtaa oli kai tarkoitus tutkia tulevan biotuote/sellutehtaan uutta paikkaa jossakin muualla? Aika hiljaista on ollut... Toivottavasti hanke konkretisoituu. | ||||
|
|
08.02.2023 19:47 | Juha Toivonen | ||
| Varsin hyvä kuvahan tuo on. | ||||
|
08.02.2023 19:46 | Juha Toivonen | ||
| Tšekeissä hallitaan veturin muotoilu. Komeahan tuo on. Sitä paitsi Dr18 omaa erinomaisen miellyttävän pehmeän käyntiäänen. Itse kone vaunuroikkineen etenee äänimaailmansa puolesta kuin sukkasillaan. | ||||
|
|
08.02.2023 18:53 | Timo Arolainen | ||
| Auto saattaa olla Vauxhall Victor? | ||||
|
|
08.02.2023 17:41 | Panu Breilin | ||
| "Mustiin kirjoihin" on aikanaan kynäkorjauksella lisätty tieto siitä, että vaunun 3228 kori on samanlainen kuin vaunuissa 2315-3218. Eli vuoden 1911 vaunukuvaston piirrosta numero 249 vastaava. | ||||
|
08.02.2023 15:36 | Mikko Mäntymäki | ||
| Dm12 4414 taitaa odottaa kohtalo päätyä varaosiksi ja sama Dr16 2806. Sr1 3063 ja 3099 ajot on ajettu kun virroittimet on poistettu. | ||||
|
|
08.02.2023 14:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä oli niiiden littera ennen XG:tä? | ||||
|
|
08.02.2023 12:54 | Teppo Niemi | ||
| Tai vaikkapa Neuvostoliitossa tuhoutuneen suomalaisen katetun tavaravaunun tilalle annettuja? Saksalaiset vaunuthan piti rauhansopimuksen perusteella luovuttaa Neuvostoliittoon. | ||||
|
08.02.2023 12:05 | Jan Jahkola | ||
| Sininen ilmapalloputkilo kyllä kruunaa kokonaisuuden :) | ||||
|
|
08.02.2023 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Saksalaisperäisiä vaunuja taitavat olla nämä kaikki. | ||||
|
|
08.02.2023 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nämä tynnyrikattoiset vaunut jotain ruotsalaisia tai saksalaisia joita tullut sodan aikana VR:lle? | ||||
|
|
08.02.2023 10:31 | Seppo Rahja | ||
| Ja sitten autoa tunistamaan. Ford Consul? | ||||
|
|
08.02.2023 08:09 | Tapio Keränen | ||
| Tämä oli ensimmatkustajakodissa vietetyn yön jälkeen.mäinen kerta, kun laskeuduin junasta Kouvolaan kameran kanssa. Matka jatkui seuraavana aamuna kohti Pieksämäkeä matkustajakodissa vietetyn yön jälkeen. Illanvietto Kukon kyydissä Kouvolan laskumäellä oli mieleenpainuva elämys. | ||||
|
|
08.02.2023 08:04 | Kurt Ristniemi | ||
| XF:n numero voisi siis olla 03228, jos vuonna 1936 hylättiin vain vaunut 3211 ja 3228. Kuvassahan näkyy numerosta 0322:n verran. Toisaalta vaunun kotipaikaksi eli omistaja-asemaksi on merkitty 'Ol' eli Oulu. Vuoden 1913 vaunuluettelossa F 3228 on merkitty kuuluvaksi Kuopioon, mutta Ouluun on merkitty F 3226. F 322x-sarjan rakensi Hietalahden laivatokka ja se otettiin käyttöön vuosina 1900-1901. F 2026:sta alkaen vuonna 1901. Vuoden 1906 vuosikertomuksen vaunutaulukossa vaunut 3226-3229 on merkitty Hietalahden laivatokan rakentamiksi ja Helsingin konepajan muuntamiksi. Muunnettuna otettu käyttöön 1906. 3226 ja 3227 rakennettiin Oulun-Tornion rautatielle ja 3228 ja 3229 Helsingin-Karjaan rautatielle Yhdessä kalustokirjassa on joitakin vuosina 1934 ja 1935 hylättyjä F:iä merkitty XF:ksi. F 3226:tta ja 3228:aa siinä ei ole merkitty XF:ksi. Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa vaunut F 3219-3335 ovat lanterniinikattoisia (kuva 240). Ja sellainenhan tämä vaunu ei ole. Sen sijaan vaunu on samannäköinen kuvan 249 kanssa. Molempien kuvien vaunun pituus on 901 cm ja korkeus 411 cm. Lieneekin niin, että vaunu on uudelleenrakennettu vuonna 1906 kuvan 240 mallisesta kuvan 249 malliseksi. Muuten: Vuoden 1903 signaaliohjesäännön kuvituksessa olevan F-vaunun numero näyttäisi olevan 3230. |
||||
|
08.02.2023 06:32 | Timo Anttila | ||
| Kiitoksia hyvistä kommenteista ja ystävällisestä vastaanotosta foorumille. Kiitos! |
||||
|
08.02.2023 05:10 | Topi Lajunen | ||
| Tässä on kyllä hyvin vahva Last of Us -tunnelma. | ||||
|
08.02.2023 00:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakaan pääsylle raiteiden 1 ja 2 väliselle laiturille ei ollut tarvetta talvikaudella 2001 - 2002. Kesästä 2001 alkukesään 2002 ko. laiturin käyttö oli käytännössä olematonta. Jossain vaiheessa vuotta 2001 Vantaankosken junat alkoivatkin ajaa myös Vantaankosken suuntaan "alakautta", jonka jälkeen vanha linjaus Huopalahdesta Pohjois-Haagaan voitiin purkaa, ja purettiinkin. Silloin M-junatkaan eivät enää käyttäneet Huopalahden nykyistä raidetta 1. Kaiken kaikkiaan siirtymisprosessi vanhasta järjestelystä nykyiseen vuosina 1998 - 2002 oli huomattavan monivaiheinen ja -ilmeinen. Itse infra Huopalahdessa oli valmis viimeistään siiryttäessä syysliikenteeseen 2001. Raiteiden liikennöintisuunnat muuttuivat moneen otteeseen noiden vuosien aikana, ja hyvin useissa tilanteissa jokin raide oli suljettuna. Hämeenlinnanväylän ylittävä 1970-luvulla rakennettu silta peruskorjattiin vähän sen jälkeen, kun uudempi silta raiteineen oli kokonaan valmis ja käyttökunnossa. Siinä vaiheessa 1970-luvulla valmistunut silta oli tietenkin ilman junaliikennettä. Nämäkin jutut vaikuttivat siihen, miten esim. Huopalahden asemalla liikennöitiin. Tunnelitien ylittävä vanha silta purettiin ja korvattiin uudella, kun alunperinkin kokonaan uusi silta oli rakennettu vanhan viereen. Tunnelitien siltamuutokset tapahtuivat muistikuvieni mukaan jo 1999. Tunnelitiellä siis yksi vanha silta korvattiin kahdella uudella. Muutamia kuvia Hpl:n lähistön töihin liittyen olen ladannut osoitteeseen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Kaupunkiradan_rakentaminen/ |
||||
|
08.02.2023 00:11 | Miro Heinonen | ||
| Oliko Vantaankosken asema (remonttinsa jälkeen) ensimmäinen, jolla oli käytössä Liikenneviraston (nyk. Väylävirasto) uuden tyylin mukainen ei-boldattu nimikyltti? 12.12.2011 avatussa Pääskylahdessa oli aluksi vielä vanhanmallinen boldattu kyltti. Missä vaiheessa kyltit vaihdettiin muilla asemilla? | ||||
|
|
07.02.2023 23:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miettimään pistää herra Petrin mainitsema numero 3228. Muistaakseni vuoden 1903 Signaaliohjesääntö-kirjassa on kuva F 3227:n päädystä, opuksen esitellessä takaseinän levysignaaleja. Siinä 3227:n kori on samanlainen kuin rautatiemuseon lanterniini-F 3277:ssä vuodelta 1905. Nyt kaivataan koskaan löytymätöntä kuvaa 3228:sta. Appuuvva, herra Kurt R. vaunukuvaston 1911 myötä! Kerrankos sitä propagandatarkoituksessa olisi menty numeroita tilapäisesti muuttamaan...? |
||||
|
07.02.2023 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Melko helppo työ, kun levennettävä mitta on alle 5 cm per puoli, siis pikaisesti arvioituna. Normaaliraiteen ja leveän raiteen raidevälimitat: 1 435 mm ja 1 524 mm, keskinäinen ero on 89 mm. |
||||
|
|
07.02.2023 22:43 | Tapio Keränen | ||
| Jousikannattimien kohdalla aluskehyspalkin alalaippaa on jouduttu leventämään ja sen tukemiseksi on hitsattu vinotuet, kun vaunun alle on vaihdettu leveäraiteiset pyöräkerrat. | ||||
|
|
07.02.2023 22:29 | Miro Heinonen | ||
| Taisi olla muuten niin, että ennen kaupunkiradan liityntäliikenteen alkamista raiteiden 1 ja 2 laituri oli täysin vailla käyttöä, sillä S- ja U-junat eivät pysähtyneet Huopalahdessa ennen kesäkuuta 2002. Oliko pääsy ko. laiturille peräti estetty jollakin portilla vajaan parin vuoden ajan? | ||||
|
|
07.02.2023 22:26 | Petri Sallinen | ||
| 3200-sarjan F-vaunuista vain kaksi kappaletta on ilmoitettu hylätyn vuonna 1936: vaunut numero 3211 ja 3228. Kummankin vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna on 901 senttimetriä. Vaunu 3211 otettiin liikenteeseen vuonna 1898 ja vaunu 3228 vuonna 1901. | ||||
|
07.02.2023 22:22 | Tapio Keränen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/158241?u=701&paik=Kouvola&tag0=22%7CXG%7C vaunun kuorma on 16,5 t. Ilkan kuva on otettu 5.1.1973. |
||||
|
|
07.02.2023 21:59 | John Lindroth | ||
| Kivan oloinen puutarharata ja hieno veturi tuo Sä VIK. Esalle kiitokset perusteellisesta VIk dokumentaatiosta. | ||||
|
|
07.02.2023 21:54 | Panu Breilin | ||
| Tavaraosaston ovi on sen verran lähellä tähystyskoroketta, että kyllä tämä lyhytkorinen vaunu on eli 2-akselinen. Voisiko tunnisteisiin muuten lisätä tuon Hdk 97128:n? |
||||
|
|
07.02.2023 21:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on lähellä romahduspistettä. 032-alkuinen XF:n numero ei kovin yllätyksellinen minulle ainakaan ole, parissa tapauksessa F:stä tuli XF yksinkertaisesti lisäämällä X-kirjain ja punainen nolla numeron eteen. Viime vaiheessaan XF/BF-vaunut olivat numeroiltaan 031-alkuisia ( tyyliin 03149 esimerkiksi). |
||||
|
07.02.2023 21:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasimaalauksen pääaiheena näyttää olevan työläiset (los Trabajadores). Mielenkiintoinen! | ||||
|
|
07.02.2023 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno! Oikean puoleisin sinitakkinen puukenkäjalkainen setä seisoskelee juuri veturin kylkilaattojen kohdalla. Valmistajanlaatan muodosta voisi päätellä tehtaan? Veturi näyttää olevan viisiakselinen. Selvän teki, se on 750 mm kapsu tyyppiä sä. VI K. Saksin valtion rautatiet hankki 15 tällaista veturia vuonna 1919. Henschel & Sohn oli rakentanut nämä Heeresfeldbahn-vetureiksi keisarillisen armeijan käyttöön Puolan kapeilla radoilla. Saksan keisarikunnan romahduksen jälkeen saattoi K. Sächsische Sts Eisenbahn tarttua tilaisuuteen ja hankkia nämä itselleen. 15 veturia, jotka saivat numeroikseen 210 - 224. Olivat varsin moderneja kapistuksia, tulistimilla varustettuja. Edelleen: ne olivat ensimmäisiä viisikytkyisiä kapearaidekoneita ja niissä ensi kertaa oli järjestetty akseleiden sivuittaissiirtymismahdollisuus kaarteissa ajon helpottamiseksi, Gölsdorf - systeemin mukaisesti. Kun Deutsche Reichsbahn muodostettiin 1.4.1920 se otti/sai käyttöönsä kaikki 15 veturia, numeroilla 99 641 - 99 655. Hyvien kokemusten vuoksi rakennettiin Reichsbahnille lisää samanlaisia vuosina 1923 - 1927, yhteensä 47 veturia. Jälkituotantovehkeiden numerot olivat 99 671 - 99 717. Valmistajina Henschel, Hartmann ja Maschinenbau-Gesellschaft Karlsruhe, kuutena eri tilauksena. Ne olivat aavistuksen painavampia kuin alkuperäiset. Osa vetureista palveli Württembergin alueella rataosalla Beilstein - Güglingen. Loput olivat Saksin alueella. 1938 siirrettiin veturit 99 643 ja 99 647 Anschlussin jälkeen itävaltalaiselle Waldviertel-radalle, jossa rataa piti hiukan kaventaa 760-millisestä. Toisen maailmansodan aikana piti Reichsbahndirektion Stuttgartin luovuttaa beilsteinilaiset 99 681, 99 683 ja 99 698 silloiselle Reichsverkehrsdirektion Kiewille Ukrainaan (Kiovaan). Direktionit olivat hallintopiirejä. Sodan jälkeen länsi-Saksassa oli kaksi konetta VI K, kolme württembergiläistä jälkituotantoveturia ja viisi saksilaista VI K-jälkituotetta alueellaan. Niiden hylkääminen alkoi 1956. 99 716:sta ruli muistomerkkiveturi Güglingeniin. Dieselöinti ja kapsuliikenteen karsiminen teki Liittotavavallan vetureista sitten lopun 1960-luvun loppuun mennessä. 99 651 säästyi Steinheimissa. DDR:ssä näillä ura kesti pitempään. Itä-Reichsbahn sai 26 veturia. Vuodesta 1963 jotkin veturit uudistettiin perusteellisesti, ne saivat uudet, hitsatut kattilat (alkuperäisten piirustusten mukaiset kuitenkin). Ohjaamot, polttoaine- ja vesisäiliöt muutettiin modernimmaksi, hitsatuiksi versioiksi. Kattila-armatuurit vaihdettiin samanlaisiksi kuin DR:n uusiotuotantovetureissa 99.77-79. Aluskehyksetkin uusittiin hitsatuiksi levykonstruktioiksi, em. uusiovetureiden kaltaisiksi. Kaikenkaikkiaan modernisointi oli niin laajaa, että koneet käytännöllisesti katsoen olivatkin uusiotuotettuja! Tälla tavoin uudistettiin 14 veturia. 1972 alkoi sarjan hylkäys. Veturi 99 715 sijoitettiin Dresdenin liikennemuseoon näytteille. Joten: kuvan veturityyppi on hyvinkin monenlaisen historian edustaja: - onnitteluni kuvan veturin omistajalle! Tiedot:kirjasta Weisbrod - Petznik Dampflok-Archiv 4, Baureihen 97, 98 und 99. 1. painos, Transpress Verlag Berliini 1981. |
||||
|
07.02.2023 20:54 | Vesa Höijer | ||
| Kai DR1:ssä on lämmitys. Ei vaan toiminut siinä vaunussa jossa olin. | ||||
|
|
07.02.2023 19:50 | Jarno Piltti | ||
| Onko kuvasta pääteltävissä vaunun kaksi tai kolmiakselisuus? | ||||
|
|
07.02.2023 19:23 | Hannu Peltola | ||
| XF on selvästi ollut jo tässä vaiheessa varsin vanha! | ||||
|
07.02.2023 19:09 | Pasi Seppälä | ||
| Nättiä. Varsin komea kuva. | ||||
|
|
07.02.2023 19:02 | Hannu Peltola | ||
| Heikiltä kyllä niin tarkka tunnistus, ettei voi kuin ihmetellä! | ||||
|
|
07.02.2023 19:00 | Hannu Peltola | ||
| Mahtavan näköinen puutarharata! Ja Timolle tervetuloa foorumille, taitaa olla ensimmäinen kuvasi! | ||||
|
|
07.02.2023 18:50 | Jarno Piltti | ||
| Viehättävän eläväiset hahmot, suorastaan persoonia! | ||||