Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.04.2023 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyllystä esiin Auvisen - Pyrhösen kirja "Harmaan kiitojunan tarina". Sivu 36: - "Hr11-vetureissa oli alun perin hydraulismekaaninen Maybach Mekydro K64 B - vaihdelaatikko. --- Mekydro K64 koostui kahdesta hammaspyöräparista, hydraulisesta [momentin]muuntimesta ja suunnanvaihdon hammaspyöristä. Kaikki hammaspyörät olivat joka hetki otteessa toisiinsa ja sakarakytkimien avulla kytkeytyi aina tarvittavia vaihteita vastaavat hammaspyörät vetoakseleihin kiinni. Kytkinvipuja, joiden molemmissa päissä oli sakarakytkin, oli kaksi. --- Näiden vipujen neljällä erilaisella keskinäisellä asennolla saatiin aikaan neljä eri välityssuhdetta eli vaihdetta." Neljäs vaihde oli välitykseltään ylivaihde. Suunnanvaihdon hammaspyöriä varten oli oma vipunsa. Sillä oli asentovaihtoehtona myös keskiasento (veturin hinaamista ajatellen). Käyttövipu oli ajopöydän päällä keskellä. Sakarakytkimien sakarat yleensä konetekniikassa ovat sivusta katsottuna neliön tai suorakaiteen muotoisia ja sakarat vastaavat kytkimen toisen puoliskon uriin. Tällaisia kytkimiä, joita käytön aikana EI irroteta käytetään esimerkiksi sähkömoottorin ja keskipakopumpun välissä. Niillä voidaan siirtää suuriakin tehoja ja kytkimen rakenne on yksinkertainen ja helposti valmistettavissa. Mekydron kytkinsakaroissa oli oma muotoilunsa, jonka ansiosta kytkimiä voitiin irrottaa ja kytkeä silloin, kun nämä pyörivät. Sakaroiden muodossa oli parissa sivupinnassa muutaman asteen viistous, siis sivusta katsottuna. Ne eivät siten olleet suorakulmaisia. Sivu 37: - "Mekydro - vaihteisto oli yksi veturin ongelmakohtia. Koneiston uusimisen yhteydessä [mm. moottoreihin asennettiin turboahtimet] vuosina 1956 - 1958 muutettiin vetureihin KL 64 - vaihteistot. Vaihteiston toiminnan edellä selostetut yleisperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuneet. Aikaisemmin oli ilmeisestikin ollut ongelmia 1. ja 2. vaihteen jatkuvasta edestakaisesta vaihtamisesta liikuttaessa ratapihalla ilman raskasta lastia, koska uutena ominaisuutena tuli vaihteiston ohjauskoneiston kanteen ykkösvaihteen lukitusvipu." "Tehonsäätö tapahtui painelimalla ja siinä oli kuusi porrasta." "Varsinaisen ajamisen kannalta Hr11 oli varsin yksinkertainen: suunta eteen, jarrut irti, tehonsäätövivulla pykäliä lisää ja vaihtamiset tapahtuivat automaattisesti." Haastattelin syksyllä 1980 erästä turkulaista kuljettajaa, jolla oli ollut Hr11 - kelpuutus. Hänen mukaansa ongelmia esiintyi lähinnä tehonsäädössä. Siinä tehonsäätöpaineella ja käyttöpaineella oli paine-eroa. Paineiden "välissä" putkistossa oli kumikalvolla varustettu "membraaniventtiili". Tehonsäätöpaineen muuttuessa membraaniventtiili liikkui ja välitti impulssillaan liikkeen edelleen ruiskutuspumpuille Oman teknisen "sivistykseni" avulla ymmärsin tämän olleen pyöreä lautasventtiili, jossa kahden teräslautasen välissä oli juuri kumilevy. Kun kumilevy sitten reunoiltaan jatkuvan taivuttelun seurauksena murtuili rei'ille, menivät paineet sekaisin ja siihen loppui Pullahurun taival sillä kerralla. Tämä viimemainittu omana käsityksenäni, onhan aikaakin jo kulunut yli 42 miljoonaa vuotta! Jos joku tietää asiasta tarkemmin, olisin itsekin kiitollinen päivittämisestä. Siis, olkaa hyvä ja epäilkää edes nyt vähän. Sitä, että oliko membraaniventtiilin lautasessa karaa, en tiedä. Luulisi olevan! Vekkuli piirre Hr11:n moottoreissa oli että ne täyttivät merimoottoreiden tuntomerkit: kullakin sylinterillä oma kantensa ja siinä yksittäisruiskutuspumppu. Moniventtiilitekniikkaa myös: - kolme imu- ja kolme pakoventtiiliä sylinteriä kohden. Tähän verrattuna 1980- ja 1990-luvun autolehtien toimittajien harrastama ekstaattinen hehkuttaminen 16-venttiilisellä Tojotalla oli minulle ainakin naurun paikka! Kun tiesin "normaalipaavojen" lankeavan loveen moisen edistyksellisyyden edessä! Huhun mukaan samanlaisia moottoreita kuin mitä Hr11:ssä oli, meni jonnekin etelä-Amerikkaan sukellusveneiden moottoreiksi. |
||||
|
|
24.04.2023 10:53 | Niko Rolamo | ||
| Olisi tosissaan mielenkiintoista kuulla ihan käyttökokemuksia noista ja siitä, mikä loppupeleissä kinnasi. Mekhydrohan on tuoteperhe ja tää taisi olla sieltä alkupäästä että ehkä jotain oli opittu V200:aan mennessä (siinä mekhydro oli nelivaiheinen Hr11:n kolmivaiheisen sijaan eli kyse on eri mallista). V200:ssa, kuten mainittu, oli tosin useita kone- ja vaihteistovaihtoehtoja ja kaikki oli suunniteltu sopimaan yhteen. Tämän lisäksi moottoriyksiköt oli suunniteltu nostettavaksi veturista pakettina huoltotöiden helpottamiseksi. Hr11:ssa tämä ei taida olla mahdollista, kun moottorit on sijoitettu teleihin, mikä varmaan osaltaa mutkisti ihan rutiininomaisia huoltotöitä. Tämä on siis ihan mutuilua, olisi kiva kuulla jos kenelläkään on oikeaa kokemusta asiasta. | ||||
|
24.04.2023 10:12 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkös Kairokoski, eli alkuperäiseltä nimentään Parkano? Jotenkin muistelen, että siellä olisi ollut yksisiipiset, lukituksesta riippumattomat siipiopastimet. Ja jostakin on jäänyt mieleen, että jodssakin vaiheessa Kankaanpäässä olisi ollut valo-opastimet (Varmistuslukko-opastinturvalaitos). Eikö unohtaa sovi myöskään Poria, Haapamäkeä eikä (Uusi-)Parkanoa. |
||||
|
24.04.2023 09:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pienoisrautatiepäivät olivat Helsingissä marraskuussa 1987. Itse kävin siellä 8.11.1987 ja näyttelyitä oli vaunuissa: EFi 22378 + Ei 22319 + 22621 + Eikd 22348 + Eit 23133 + Ei 22639 + 22325. Muistelisin EFi:n olleen roikan pohjoispäässä. Minulla on vieläkin noiden päivien muistoksi tehty pinssi tallella; siinä on Kanan siluetti. |
||||
|
|
24.04.2023 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sikäli, kuin olen ymmärtänyt, niin Mierontiellä ei asetinlaitteita kovin tiheässä ollut? Niinä aikoina kun Tapsa kamerallaan sitä kuvasi...? Virroilla nyt ainakin kampiasetinlasetinlaite. Oliko muualla mitään, siis muuta kuin asemamiehen käskyttäminen tulovaihteille rautoja kääntelemään? |
||||
|
24.04.2023 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannassa pääsi yllättämään Sr2-vetoinen tavarajuna pari päivää sitten. Ei ole täälläkään vielä ihan arkipäivää. Kolmosia kyllä näkyy. | ||||
|
|
24.04.2023 08:03 | Pasi Seppälä | ||
| Miehon mutkista saa hyviä kuvia, kuten Joonaksen kuvapari osoittaa. Sr3:n esiintyminen savonradan raakapuujunissa on lisääntynyt mukavasti. Sr2 taas rahtijunan keulilla on tällä rataosalla varsin harvinaista. | ||||
|
23.04.2023 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Upea kuva harvinaisesta veturien siirrosta! | ||||
|
23.04.2023 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John ja Jarno! 5MT on upea veturi, siitä on tullut minulle ihan lemppari brittiveturi ja niitä on onneksi varsin helppo bongata ajossa! | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
23.04.2023 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! Myös minulle Slovakia, Bratislava ja paikallinen junaliikenne olivat aivan uusia tuttavuuksia. Minulla tiedot Slovakian rautateistä ovat hyvin ohkaiset, mutta onneksi mm. Otto on täydentänyt tietoja! | ||||
|
23.04.2023 22:00 | Joonas Pio | ||
| Nuo kuvassa näkyvät ja pari lyhyttä letkaa umpi- ja avovaunuja (lienee tyyppejä Vgk ja Vof). Muuten oli hyvin tyhjää. | ||||
|
23.04.2023 20:52 | Petri Soronen | ||
| Haa, tuli ajeltua tuolla 406:lla sen ollessa vielä tehtaan testiradalla. Olenkin odottanut sen kuvaa täällä. | ||||
|
|
23.04.2023 20:01 | Panu Breilin | ||
| Oliko tavararatapihalla vaunuja? | ||||
|
23.04.2023 16:20 | Topi Lajunen | ||
| Toivottavasti kansi rakennetaan, ja päälle vaikkapa puistomaista jalankulkualuetta. Toki jotain pientä kaupunkilaisille ja matkaavaisille sopivaa palveluakin pieniin rakennuksiin. Siellä olisi mukava odotella junan lähtöaikaa. Tampere näyttää kyllä hienoa esimerkkiä, miten asema-aluetta tiivistetään. |
||||
|
23.04.2023 13:53 | Tommi Koskinen | ||
| Omien havaintojen perusteella tapana vaikuttaisi olevan, että vaunuja tuodaan tehtaalta asemalle aamulla tuntia-paria ennen VR:n junan saapumista, kun tosiaan näillä kahdella kuvauskerralla se on tapahtunut klo 8 tienoilla. Lisäksi kerran on tuotu 9.30 ja pari kertaa olen nähnyt IC 1:n kyydistä Otson asemalla, mutta nämä olivat sitä aikaa kun VR:n junan saapuminen tapahtui vasta klo 11:n jälkeen, eli tukevat tuota samaa säännönmukaisuutta. Vaunujen hakua asemalta tehtaalle en ole nähnyt ikinä, mutta parin otannan perusteella se ei tapahdu ainakaan klo 15 mennessä. Ehkä tehtaan iltavuoro hoitaa sen. |
||||
|
23.04.2023 12:44 | Antti Grönroos | ||
| Oikein Rosten. | ||||
|
23.04.2023 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosivernissä ikkunalasit hajalla! Joko pikkupojat kivittäneet tai hirviporukat harrastaneet aseittensa tarkkuutusta...? | ||||
|
|
23.04.2023 11:11 | Ossi Rosten | ||
| Viljatie, Naantali. | ||||
|
|
23.04.2023 08:26 | Antti Grönroos | ||
| Alemmas. Täällä on ollut joskus matkustajaliikennettä. | ||||
|
|
23.04.2023 04:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että ei liikennettä? Mänttä. |
||||
|
|
22.04.2023 23:44 | Antti Grönroos | ||
| Ei. Sellainen vinkki, että tänne ei ole tällä hetkellä mitään liikennettä. | ||||
|
22.04.2023 23:18 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kuvan julkaisuhetkinen (lähes) kymmenvuotisuus | ||||
|
22.04.2023 23:11 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Päivitetään Tve5:n tilannetta sen verran, että olen nyt kertaalleen nähnyt tämän käytössä, tapahtui aiemmin tässä kuussa. Kuvaa en valitettavasti saanut. | ||||
|
|
22.04.2023 22:55 | Jyrki Talvi | ||
| Kommila. | ||||
|
22.04.2023 22:49 | Tommi Koskinen | ||
| Saa nähdä, väheneekö tämä liikenne Kemin tehtaan avauduttua. Sellaista on ainakin Metsä Groupin suunnilta viestitty: "Pohjois-Pohjanmaan osalta se tarkoittaa sitä, että nykyään sieltä Äänekoskelle menevät puuvirrat kääntyisivät Kemiin. Vastaavasti täydennämme Äänekosken puunsaantia etelämpää, joten hanke vaikuttaa puuvirtoihin koko Suomessa ja itse asiassa koko Itämeren alueella, jossa toimimme." https://yle.fi/a/3-11787492 | ||||
|
|
22.04.2023 22:06 | Kari Kuusela | ||
| Puutavaran toimittaminen Äänekoskelle vaatii vaihtotöitä - eli veturin ympäriajoa rungon toiseen päähän Haapajärven ratapihalla? Ilmeisesti valtaosan kuormattavasta puusta on ajateltu lähtevän Ylivieskan suuntaan. | ||||
|
|
22.04.2023 21:05 | Antti Grönroos | ||
| Ei mutta paljon lähempänä kuin S.järvi. | ||||
|
|
22.04.2023 20:56 | Rainer Silfverberg | ||
| KAksikielinen kyltti. Lohja? | ||||
|
|
22.04.2023 20:50 | Timo Salo | ||
| Kurt osuu asian "ytimeen"... | ||||
|
|
22.04.2023 20:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko tämä ihan oikeasti kiinnostava kiskoliikenneaiheinen kuva? Kuvan teknisen kelvottomuuden voisi hyväksyä, jos kuvassa olisi jotakin ainutkertaista, josta ei parempaakaan kuvaa ole saatu. |
||||
|
|
22.04.2023 20:20 | Antti Grönroos | ||
| Se on ainakin yksi kuva-arvoituksen tarkoitus. Hyvä se on saada aivotyötä näiden muodossa. | ||||
|
|
22.04.2023 19:44 | Timo Salo | ||
| On se melkoista elämää, kun täytyy täällä kysellä, että missä olen ollut...? :-) | ||||
|
|
22.04.2023 19:35 | Antti Grönroos | ||
| Ei, paljon alemmas. | ||||
|
|
22.04.2023 19:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Siilinjärvi? | ||||
|
22.04.2023 18:39 | Timo Salo | ||
| Jotenkin tutun näköistä maisemaa... | ||||
|
22.04.2023 17:58 | Sami Hovi | ||
| 29.11.2022 olin ainoa matkustaja tuossa junavuorossa. | ||||
|
Kuvasarja: Pääsiäiskuvia Slovakiasta 2023 |
22.04.2023 14:36 | Tuomas Pätäri | ||
| Kattava ja mielenkiintoinen sarja maasta, josta tietämykseni on hyvin olematon. Hyvä että pääkaupungin osasi nimetä, siinä se :) | ||||
|
|
22.04.2023 14:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Hyvä sarja tosiaan, ja etenkin todella tyylikäs tämä kuva. Hieman samantyylistä ruutua olen sommitellut joskus aikoinaan parina kesänä Simpeleen ohikulkumatkalla itsekin, mutta vaihtotyöyksikkö ei ole suostunut kulkemaan niihin aikoihin joilloin olen päätellyt sen kulkevan :) Ainoa harmillinen seikka on nuo nykyään kaikessa umpivaunustossa olevat töhryt, mutta sille ei kuvaaja voi mitään. | ||||
|
22.04.2023 11:23 | Otto Tuomainen | ||
| Topi, ZSSK:n kaukojunissa niitä ei käsittääkseni ole. Ohjausvaunuja kyllä muuten näkee Slovakiassa, lähiliikennettä varten on olemassa kaksikerroksisia veturivetoisia ja-työntöisiä junarunkoja. Myös esimerkiksi ÖBB:n railjet-kalustolla liikennöidään Bratislavaan muistaakseni yksi junapari päivässä. | ||||
|
|
22.04.2023 11:18 | Jarno Piltti | ||
| Upea höyrykuva. 5MT = viidennen teholuokan mixed traffic veturi. Teholuokissa 9 oli korkein ja ne laskettiin ja korjattiin jos laskelma ei vastannut todellisuutta. Kaikista maailman rautatiemaista Iso-Britannia oli se missä höyryvetureilla ei ollut varsinaisia sarjamerkintöjä. Huomio kiinnittyy myös laituritauluun, seuraava juna ei pysähdy tällä asemalla. Mikä on liikaa ja mikä sopivasti informaatiota? Suomessa sama sanotaan varoittamalla ohi kulkevasta junasta. |
||||
|
22.04.2023 10:58 | Topi Lajunen | ||
| Vain punainen on tosiaan jarrujohto, ja se riittää jarrujen toimintaan yksinäänkin. Ajossa ja järjestelmää täytettäessä veturi syöttää sinne 5 bar paineen, johon samaan paineeseen latautuu vaunujen apuilmasäiliöt. Jarruttaessa sitten tätä painetta veturista päästetään pois, jolloin vaunujen toimintaventtiilit huomaavat paine-eron jarrujohdon ja apuilmasäiliön välillä, ja laskevat apuilmasäiliöstä painetta jarrusylintereille, kunnes paine-ero on tasaantunut. Vastaavasti kun painetta taas nostetaan jarrujohdossa, toimintaventtiili päästää paineet pois jarrusylintereistä ja lataa jälleen apuilmasäiliöt. (Pieniä detaljieroja löytyy siitä, voiko jarrutusta keventää osittain vai ei.) Modernimmissa systeemeissä apuilmasäiliö ja toimintaventtiili eivät suoraan käsittele jarruttavaa ilmaa, vaan säätävät ohjauspainetta, jolla ohjataan releventtiilin avulla järeämmin mitoitettua jarruttavaa ilmaa erillisestä varastosäiliöstä. Tähän osin liittyy sininen pääsäiliöjohto, joka on periaatteessa suoraan veturin kompressorilta tulevaa 8,5 - 10 bar painetta. Nimittäin, tällä voidaan täyttää vaunujen jarruttavaa ilmaa sisältävää varastosäiliötä, jolloin jarrujohdolle jää vain ohjaava tehtävä. Näin jarrujen irtoaminen nopeutuu. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jarrut toimivat tarvittaessa ilman päsääiliöjohtoakin. Sinisellä pääsäiliöjohdolla on muukin tarkoitus, sillä sen tarjoamalla ilmalla toimii kaikki muu jarruihin liittymätön paineilmakäyttö. Ilmajouset, ovien paineilmatiivistys, alipaine-wc:t, kiskojarrut, yms. Lisäksi modernissa kalustossa häärii päällä vielä EP-jarru, eli yllä kuvaillun itsetoimijarrun sähköinen ohjaus. Perinteinen jarrujohdon paineenalenemiseen perustuva toiminto toimii taustalla jatkuvasti varmistamassa, mutta sähköisellä ohjauksella ohjataan jarrutuspaineita vaunukohtaisesti ja samanaikaisesti. |
||||
|
|
22.04.2023 10:47 | Jarno Piltti | ||
| Mainio kuva pikkuveturista työn touhussa, samoin koko sarja! | ||||
|
|
22.04.2023 10:24 | Topi Lajunen | ||
| Niin, onko siellä ohjausvaunujunia? | ||||
|
22.04.2023 08:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan, kuinka itseltäni putosi monttu auki Jyväskylässä tammikuun loppupuolella 1976 katsoessani junaa P 104, kun olin merkinnyt muistikirjaan jo valmiiksi Sv12 ja veturin kyljessä lukikin Dv12. Aaaahh, tuota ranskalaista muotoilua: Dr13, Citroen "iso kissa" eli DS21, Mireille Mathieu, Kunnialegioonan ritarimerkki, De Gaullen nenä, Dassault Mirage III ja Marine le Penin muodot (vaikka mimmin politiikka onkin lähempänä julkisuustemppuilua kuin politiikkaa). |
||||
|
22.04.2023 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, herra Mikko, onneksi entisten paukkupomminheittäjien lukumäärällä on vahva taipumus kasvaa, samoissa määrin kun valkoisten keppien ja opaskoirienkin menekillä. | ||||
|
|
22.04.2023 05:07 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kuvaajaa en hauku. Oma mielipide on se että Tampereen aseman ympäristö on raiskattu. Meinaavat rakentaa kannen koko aseman päälle. | ||||
|
22.04.2023 04:51 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jorma, se on taara paino rekkavaunuilla. | ||||
|
|
22.04.2023 04:38 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paukkupommeja väistelleenä, toivoisin että yksi räjähtäisi heittäjän kädessä. | ||||
|
22.04.2023 04:22 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kyttiksen ne vois poistaa lisäraiteiden tieltä. | ||||
|
22.04.2023 04:18 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuo vihreä vaikuttaa 26-sarjalaiselta. | ||||
|
22.04.2023 01:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan viiskakkosen alkuperäinen numero oli ollut 52 5584. Modernisointiremontissa se oli ollut 1960-luvun puolenvälin tienoilla. Natsi-Reichsbahnille se oli valmistunut 1943 - 1944) |
||||