Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.11.2022 10:40	Esa J. Rintamäki
		Eikä sovi unohtaa ns. Reinin lakkoa eli voimalaitoslakkoa loppuvuodesta 1977. Vilppulassakin Mäntän päivystäjän vaunuja järjestellessä piti ratapihalla vaihteet kääntää käsiveivillä (vaihteenkääntömoottorit mykkinä!) Ja illalla vallitsi oikea Egyptin pimeys!
	11.11.2022 10:39	Rainer Silfverberg
		Komppaan kanssa Turun junaa joko aamun ensimmäinen n klo 7:30 tai toinen n klo 9:30 ja vuosien 1980-84 välilä jonka jälkeen tuli Alsthomit rantaradalle. Pääradalla olisi ollut kaksi deeveriä tai huru koska yhdellä deeverillä ei olisi jaksanut pysyä Sr1:n aikataulussa. Rantaradalla oli löysemmät aikataulut ja lyhyemmät junat ettei ollut väliksi.
	11.11.2022 10:29	Esa J. Rintamäki
		Hyvä homma, Hannu! Menestystä kirjahankkeellesi!
	11.11.2022 10:06	Hannu Peltola
		Olen parhaillaan kirjoittamassa kirjaa tästä vanhasta Great Northern -radastani. Tekstiä on jo noin 25 sivua eli olen päässyt hyvään alkuun. Samalla etsin sopivia kuvia kirjaan ja siinä yhteydessä nyt lähipäivinä tuli ladattua kolme kuvaa Vorgiinkin. Vorgin osalta nämä ovat ehkä enemmän esimerkki toisenlaisesta tavasta harrastaa rautateitä! Tämä kuva ei päädy kirjaan, mutta päädyin kuitenkin julkaisemaan sen täällä. Kuva on otettu suunnasta, jossa vanhassa radassani oli Snohomishin takana oleva taustamaisema ja normaali katselu- ja operointisuunta ratani Snohomishiin on juuri vastakkaiselta puolelta. Tätä kuvaa varten viritin tuon sinisen taustan kulku- ja operointikäytävän eteen. Se ei istu kovinkaan hyvin oikeassa reunassa olevan kiinteän taustamaiseman kanssa ja lisäksi se varjosti kuva-alaa radan valoilta. Tuli kuitenkin kokeiltua tätäkin kuvakulmaa! Ratapöytä on tässä kohdin ainoastaan 50 cm leveä, mutta mm. sopivilla taustoilla ja kuvakulmilla kuviin saa suuremman syvyysvaikutelman. Shayn vasemmalla puolella olevat tukit ovat ihan oikeaa kokoluokkaa, olemme 1950-luvun alun Pacific Northwestissä ja puut ovat vielä puiden kokoisia, ei mitään risuja. Weyerhaeuser on perinteinen washingtonilainen metsäyhtiö ja yhtiöllä oli aikanaan erittäin laajat omat tukkirataverkostot. Juuri Snohomishissa heillä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut tukkirataa, joten siinä asiassa on otettu hivenen vapauksia.
	11.11.2022 10:00	Petri Nummijoki
		Yhden sähköratavaurion suunnilleen noilta vuosilta muistan, joka toi Dr12-veturit Helsingin ja Tampereen välisiin pikajuniin. Tämä vaurio sattui päivällä, joten dieselvetoa esiintyi osapuilleen (sekaisin menneestä) iltapäiväruuhkasta alkaen. Seuraavana päivänä sähköveto oli käytössä mutta osa junista vielä dieselvetoisia, koska vei aikansa saada veturikierrot kohdilleen. Lieneekö sama tapaus vai eri? Vuodenajasta en osaa muuta sanoa mutta lunta ei ollut eikä pimeä tullut mitenkään varhain. Onhan noita sähköratavaurioita tietysti ollut useita vuosien mittaan.
	11.11.2022 09:50	Kari Haapakangas
		Taivaan merkitkin ovat esillä.
	11.11.2022 09:21	Jukka Eklund
		Hauska kuvateksti, piristi heti aamua.
	11.11.2022 06:58	Juhana Nordlund
		Tämä voi olla turkulainen (eli ihan jatkuvasti toistunut peruskuvio muuten kuin Eht:n osalta), tämä voi olla pakettikatkon jälkeinen aamu (sekin suunniteltu juttu, mutta ei jokapäiväinen), mutta tämä voi liittyä ajolankavauriosta aiheutuneeseen poikkeusjärjestelyyn olettaen että määränpää ei ole Turku. Itse otin keväällä 1983 tai -84 samankaltaisen kuvan Helsingin asemalla jompanakumpana mainittuna keväänä, siinä oli kaksi Deeveriä lähdössä aamupäivällä tai päivällä päärataa ylöspäin. Syy oli ajolankavaurio jossain, mistä syystä pääradan veturikierrot menivät sekaisin dieselkorvausten myötä. Olin siis uutisista lukenut, että pääradalla oli ollut ajolankavaurio, ja lähinnä Dr12:n kuvaamistilaisuuden toivossa lähdin kamera mukanani asemalle. Dr12:ta ei sillä kertaa ollut, tupla-Deeveriin piti tyytyä...
	11.11.2022 05:30	Teppo Niemi
		Katkonjälkeisiä veturipalautuksia meni Dr12 Tampereelle klo 9 ja Kouvolaan Dr13 puolestaan 9.30 lähteneessä P75.
	11.11.2022 04:07	Timo Salo
		Toistaiseksi paras junavideo: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001210781.html
	10.11.2022 23:15	Jorma Toivonen
		Hieman kulahtuneilta näyttävät Dm:n penkit. Istahdettu on jo useammankin kerran - kohta kuluhtavat jo puhki - ei valituksia istuimista, joten vielä kestänevät muutaman vuoden.
	10.11.2022 23:08	Jorma Toivonen
		Maaseudun vanhan "mummelin" matka suuntautuu vihdoin kohti kaupunkia. On kuullut tarinaa junan "lippu-automaatista" pennoset kourassaan, ohjeiden mukaan odottelee lipunmyyntiin perehtynyttä konnaria, ei löydy kumpaakaan - vaan tarkastaja lätkäisee käteen yllättäen 80€n maksun.
	10.11.2022 23:01	Jorma Toivonen
		Ilo tosiaan!!! Kunnossapidon nykyisen tason saattaa jo ennakoida ulko-asusta. Totta tosiaan...
	10.11.2022 22:56	Jorma Toivonen
		En noista aikatauluista mitään tiedä, mutta esim. "katkoyön" jälkeinen juna kohti Tamperetta? Kouvolan suuntaan harvemmin ajettiin 26-sarjalla.
	10.11.2022 22:36	Hannu Peltola
		Kuvat näistä Mallorcan junista ovat aina mukavia!
	10.11.2022 21:34	Esa J. Rintamäki
		Lämmittäjän "nimi": Herpertti Huoleton. Muita tunnettuja lämmittäjiä koko höyryveturikaudelta: Matalapaine - Huuko ja Vesipaine - Matti.
	10.11.2022 21:30	Esa J. Rintamäki
		Herra Jukka P.T.: Mykket kraatsia, eli paljon kiitoksia.
	10.11.2022 20:12	Osku Reinikka
		Merkillistä höyryntuhlaamista..
	10.11.2022 20:00	Hannu Peltola
		Kiitoksia Jussi ja Eljakselle oikein erikoiskiitos Empire Builderin matkanaikaisen huollon kuvaamisesta. Olen yli 20 vuotta harrastanut jenkkijunia ja erityisesti Great Northernia, mutta noin tarkkaan ei ole koskaan tullut selvitettyä Empire Builderin välipysähdyksiä!
	10.11.2022 19:03	Eljas Pölhö
		Empire Builder tarvitsi 1929 4-8-2 ja 4-8-4 höyryjä vetujuhdiksi 63 tunnin aikataululla. 1947 virtaviivaistettu juna, 12 vaunua 45 tunnin aikataululla tarvitsi 2 kpl E7 (A+B), vuonna 1951 uusittu juna vaati jo 3 kpl E7 (ABA) ja näköalavaunujen lisäys ja kiristetty aikataulu vaativat 4 kpl E7 (ABBA). Nämä olivat 89 mph (143 km/h) välityksellä, mutta ICC asetti GN:n suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 79 mph (127 km/h). Veturit käyttivät mailia kohti 4,5 US gallonaa No. 2 dieselöljyä höyrykehittimien ollessa päällä. Höyrykehittimien jokaista öljygallonaa kohti meni 12 gallonaa vettä junan lämmittämiseen. Kaikki vaunut olivat vm 1951, paitsi observation 1947 ja domet 1955. St. Paulin jälkeen ohjelmassa oli Willmar (102 mailia): lisää vettä vetureihin. Breckenridge (215 ml): vaihda henkilökunta. lisää vetureihin polttoainetta ja vettä. Fargo (262 ml): vaihda veturi- ja RPO henkilökunta. New Rockford (386 ml): vaihda henkilökunta ja lisää vettä. Minot (495 ml): vaihda veturihenkilökunta, lisää polttoainetta ja vettä vetureihin, lisää vettä vaunuihin. Williston (615 ml): vaihda veturi ja junahenkilökunta ja RPO:n virkailijat, talvella lisää polttoainetta. Glasgow (771 ml): vaihda veturihenkilökunta. Havre (924 ml): vaihda veturi- ja junahenkilökunta, lisää polttoainetta ja vettä, lisää vettä vaunuihin. Shelby (1029 ml): vaihda RPO:n virkailijat. Whitefish (1180 ml): vaihda veturi- ja junahenkilökunta, lisää polttoainetta ja vettä, lisää vettä vaunuihin. Troy (1314 ml): vaihda veturihenkilökunta. Spokane (1453 ml): vaihda veturi- ja junahenkilökunta, lisää polttoainetta ja vettä vetureihin, lisää vettä vaunuihin, jätä yksi postivaunu tänne ja siirrä dome ja kaksi pullmania toiseen junaan, ota yksi sleeper mukaan. ... jne. Koko matka Chicago Union Station - Seattle King Street Station oli 2210 mailia. Veturien vaihto oli paluumatkalla Le Havressa. Tällä tavoin veturit ajoivat 18-19000 mailia kuukaudessa (n. 30'000 km/kk), mutta se oli CB&Q joka hoiti Chicago-St. Paul välin 427 mailia (E9-vetureilla).
	10.11.2022 18:56	Rainer Silfverberg
		Aamujunat Turkuun oli 70-luvulla porkkanoita, ainakin muutoin kuin kesäisin, ja kuva ei ole kovin kesäinen. Pääradan ja Kouvolan suuntaan tavallisesti mentiin 70-luvun lopussa jo Sr1:llä. Tämä voi olla aamun ensimmäinen juna Turkuun jos sysky-talvi-kevät 1980 tai myöhemmin ajettiin veturijunilla. Joku radiotekniikan asiantuntija voi päätellä jotain Postitalon katon antenneista. Muutenhan maisemat oli tuollaiset aina 80-luvun loppuun asti.
	10.11.2022 18:14	Jukka Ahtiainen
		Portti oli lukittu.
	10.11.2022 18:12	Jussi Kortman
		Tyylikäs kuva ja hyvä tarina.
	10.11.2022 17:02	Alex Chudoba
		Kuvassa näkyy myös kaksi uudemman sukupolven CEmtiä kulmikkaine ovineen, joten 1979 on siltä osin aikaisin mahdollinen vuosi.
	10.11.2022 16:50	Kari Kuusela
		Yksi asia näissä Gbl/Gblk -vaunuissa askarruttaa. Miksi vain seinien alaosaa on paikkamaalattu? Kuluuko maalipinta nopeammin seinän alaosasta ja säästön nimissä koko seinää ei maalata? Nykyihmisen silmään näyttää kuin graffitit olisi maalattu piiloon. Siitä tuskin on kyse?
	10.11.2022 16:33	Juha Kutvonen
		Veikkaisin Turun junaa 1970-80 -lukujen vaihteessa. Eht voisi olla rungossa Eit:n korvaajana.
	10.11.2022 16:27	Niila Heikkilä
		Tavarajunalla tuskin on järkevää/taloudellista edes yrittää pysähtyä kaikilla matkan väliasemilla, mutta jos ajatuksella leikittelee ilman vakavia kytköksiä reaalielämään niin yksi CEmt veturin perään itsepalveluperiaatteella ilman lisämukavuuksia. Pysähdykset vain savon radan suuremmilla asemilla jossa kuljettaja jalkautuu tarkastamaan kyytiin nousijoiden liput. Cemtin yksi osasto muutettu henkilökunnan taukotilaksi jne..
	10.11.2022 16:17	Juha Kutvonen
		Rh:n kertomuksista selviää, että Järvenpään alikulkutunneli valmistui joulukuussa 1969. K60/K54-kiskonvaihto- ja ratapihatyöt tehtiin vuosina 1969-70 ja asemalaituri uusittiin 1970. Edit: Lisättäköön vielä, että taustalla näkyvä Värtsilän teollisuusraide rakennettiin vuosina 1968-69.
	10.11.2022 15:51	Jukka P. T. Ruuskanen
		Esa: 5.4.1977
	10.11.2022 15:39	Juhana Nordlund
		1. lk palvelut ovat junan toisessa päässä (eli Hki-päässä), joten sen puolesta laittaisin panokseni 1980-luvun alun puolelle. Omat muistikuvat matkustamisistani ovat sellaiset, että vielä esim. 1979 Helsingistä maakuntiin mentäessä CEit tai CEhit tapasi olla heti veturin jälkeen. Huomionarvoista on myös plootujen helmattomuus. 1970-luvun puoliväli sulkeutuu senkin puolesta pois (silloinkin helmattomia oli, mutta ei kovin usein noin monta noin suurella edustuksella).
	10.11.2022 15:39	Esa J. Rintamäki
		Potta nyt ainakin toimii kuin junan vessa...?
	10.11.2022 15:39	Teppo Niemi
		Pöytähän on aluksi myyty Haapamäen höyryveturipuisto Oy:lle josta se museorautatielle. Ensiksi se varastoitiin Minkiölle, josta se siirrettiin myöhemmin Humppilaan. Ja kun tuon lavan luovutuksesta johtuen Haapamäen höyryveturipuisto Oy:n seuraava toimitusjohtaja hankki kääntölavan Porvoosta ja kuljetutti sen Haapamäelle. Nyttemmin tuo lava on jälleen Porvoossa.
	10.11.2022 15:38	Esa J. Rintamäki
		Ettei olisikin Kouvolan suunnan junia? Sähköistys sinne oli 1975 vielä vaiheessa. Mahdollista tietenkin on sekin että sähkön puolella olisi huoltokatkos, siinä yksi selitys Deeverille? Milloinkas Mommilassa kolahtikaan, EP ja järjestelijä?
	10.11.2022 15:27	Jussi Tepponen
		Pöytä on varastoituna Humppilassa. Jos joskus saadaan kapearaidemuseo toteutettua voisi museon veturipuolen "sisäänkäynti" olla tuon kuvan mukainen (tuo leveä raide tosin kapeana).
	10.11.2022 14:58	Olli Keski-Rahkonen
		Aikahaarukointia: Veturin perässä oleva Eht 23308 on rakennettu vuonna 1976, ja toisaalta muutettu sarjaan Cht vuonna 1986, jolloin se olisi saanut ykkösluokan keltaisen raidan.
	10.11.2022 14:53	Reijo Salminen
		Mitähän noissa tolpissa ja aseman seinässä mahdetaan mainostaa? Häiritsevän lähellä että saisi selvää.
	10.11.2022 14:48	Rainer Silfverberg
		Ihan uteliaisuuttani vain kysyn kun muistan että aita kiertää ratapihan aukottomasti. Muutenhan parkkipaikan ja laiturin välillä ravattaisiin raiteidenyli jatkuvasti koska se houkuttelisi monia tunnelin kautta n 200 m matkan kiertämisen sijaan. En siis kyseenalaista millä asialla ollaan liikkeellä, vaan siksi kysyn että onko portti avattu tai pala otettu pois aidasta jotain työmaaliikennetä varten?
	10.11.2022 14:20	Tommi K Hakala
		Eikös tämä kääntöpöytä ole tallessa, Minkiöllä?
	10.11.2022 14:10	Petri Nummijoki
		Voisiko kuva olla jostain 70- ja 80-lukujen taitteesta tai jopa 80-luvun puolelta? Lähinnä huomiota kiinnittää, että veturi on melko kauhtuneen oloinen ollakseen 2600-sarjaa eikä edes sarjan alkupäätä. Tästä päätellen veturi olisi jo ehtinyt nähdä kunnolla elämää.
	10.11.2022 14:04	Mikko Herpman
		Harmi kun ei ole pesukonetta Pieksämään hallissa...
	10.11.2022 13:46	Jukka Ahtiainen
		Syytä toimia kuvatessa(kin) korrektisti ja on ok, jos asiaan kiinnitetään huomiota tai keskustellaan. Sen sijaan kysymyksen muotoilu "Miten on muuten kuvaaja päässyt aitauksen sisäpuolelle?" menee överiksi. Sanotaan nyt niin, että olen mm. simultaanitulkannut ratatyöturvallisuuskurssin saksalaiselle, joka sai täydet pisteet. Ehkä kysyjä voi päätellä siitä, kummalla puolella aitaa eläkeläinen vietti aikaansa. Em. linkistä varmaan näkee, mistä kuvan voi ottaa. MfG Jukka
	10.11.2022 12:32	Jukka-Pekka Manninen
		Jos kuva on otettu tuosta parkkipaikan kulmasta mistä luulen, niin ei ole tarvinnut välttämättä edes kurottaa aidan yli. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6677227.242635388&e=374414.7975727776&title=T%C3%A4ss%C3%A4?&desc=&zoom=13&layers=W3siaWQiOjMsIm9wYWNpdHkiOjEwMH0seyJpZCI6Miwib3BhY2l0eSI6MTAwfV0-z
	10.11.2022 12:25	Tuukka Varjoranta
		Korjattu. Ja nuo vilkkuvalot ovat vain koeajoilla läsnä, taidetaan seurata samaa protokollaa kuin Tampereella.
	10.11.2022 12:00	Reijo Salminen
		Eikös 46 ole ensi viikolla?
	10.11.2022 11:53	Jussi Tepponen
		Museorautatieyhdistys ry:n arkistossa kuvan tekstinä on: No: 2596 1929 Mänttä Pitkää propsijunaa vetää Mäntän rautatien veturi n:o 5, Orenstein & Koppel 6685/1920, 0-6-0T. Tämä veturi veti radan purkujunan.
	10.11.2022 11:46	Jussi Tepponen
		Museorautatieyhdistys ry:n arkistossa kuvan tekstinä on: No: 2845 31.8.1929 Mänttä Mäntän rautatien matkustajajuna veturinaan n:o 4 Baldwin 16113/1898, 0-4-2ST (“Amerikaanari“,ex-UR2). Kuvassa vaunut ovat jo aika kauhtuneet ja Mäntän rautatien uusi liikemerkki ei ole enää maalattu niin hyvin kuin 1920-luvun alussa. Kyseessä saattaa olla Mäntän rautatien viimeinen matkustajajuna ma 31.8.1929.
	10.11.2022 11:38	Rainer Silfverberg
		Ne otetaan toivottavasti pois sitten kun Raide-Jokeri aloittaa varsinaisen liikennöinnin?
	10.11.2022 11:36	Rainer Silfverberg
		Miten on muuten kuvaaja päässyt aitauksen sisäpuolelle?
	10.11.2022 11:34	Rainer Silfverberg
		Tuo pikajunan raide on 9 ja on yhä edelleen. 7 ja 8 ovat keskimmäiset, kaarikaton molemmin puolin.
	10.11.2022 11:28	Teppo Niemi
		Ja kohta puoliin on luvassa lisää muutoksia alkavan Espoon kaupumkiradan rakentamistöiden myötä.
	10.11.2022 11:25	Teppo Niemi
		Ensinmäisenä vaununa Eht. Yöjunan kilvityksestä päätellen kuva on otettu aamulla. Nyt pitäisi olla käytössä Helsingin aseman raidejärjestys tuolta ajalta. Mahtaisiko PRKn arkistosta löytyä?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset