Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.04.2023 13:59 | Martti Vuorikoski | ||
| siitäkös sanonta, n...it kun scanian startti napit. | ||||
|
26.04.2023 13:57 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuosta Keitele-Museon tilanteesta ollut maininta Resiina 1/2023 Tasoristeyspalstalla. Eli uskoisin, että tuon palstan ylläpitäjä on jo ihan virkamiestaustansa perusteella varmistanut siellä julkaisun tiedon paikkansa pitävyyden. | ||||
|
26.04.2023 12:37 | Martti Vuorikoski | ||
| Valmethan teki myös mahuri moottoreita -80 luvulla, pikkusen tehoton, kokemusta vain linja-auto käytöstä. | ||||
|
26.04.2023 12:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, ellei nyt herra, niin ainakin tavallista siistimpi työmies...? | ||||
|
|
26.04.2023 12:36 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Pitääköhän paikkaansa, että Keitele museon liikennöintilupa/turvallisuustodistus? on toistaiseksi peruutettu? | ||||
|
26.04.2023 12:35 | Martti Vuorikoski | ||
| Saman näköisiä mittareita tuli seurattua, kutter 9 6.6 valmetilla, manuaali, varustettuna, erikoinen konstruktio mallia mahuri(makkaava moottori), mutta hyvä linja-auto, lämmin, hyvä ajaa. | ||||
|
26.04.2023 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Jännä juttu, lukematta kuvatekstiä ja kuvauspaikkaa minulla tuli heti kuvasta mieleen Pasila. Pasilaan tämä ainakin sopisi hyvin! | ||||
|
|
26.04.2023 11:42 | Panu Breilin | ||
| Raakapuunlastaus Vaskiluodossa loppui vuodenvaihteessa 2019/2020, kun aluetta tarvittiin jatkossa muuhun käyttöön. Muu tavaraliikenne Vaskiluodossa taas loppui lähes kokonaan jo vuoden 2012 tienoilla, kun VR ajoi voimakkaasti alas vaunukuormaliikennettä. Tämä muu liikenne koostui lähinnä yksittäisistä vaunuista sekä pienistä vaunuryhmistä ja suurin osa siitä oli ainakin 2000-luvulla yhdysliikennettä Venäjälle. |
||||
|
26.04.2023 11:28 | Raimo Hämäläinen | ||
| Mikä on Hyvinkään konepajan nykytilanne? Ilmeisesti siellä on raiteistoilla olevaa kalustoa mutta miten kauan? Mikäli konepajalle tulee ulkopuolista toimintaa niin rullataanko raiteet? | ||||
|
|
26.04.2023 11:09 | Raimo Hämäläinen | ||
| "Tämä oli ensimmäinen juna neljään kuukauteen tällä radalla. Junan operoi SVYRY Keitele museon paperihommien takia." Tähän kommenttiin liittyen kysymys eli miksi liikennöinti on ollut pysähtynyt/loppunut tällä rataosuudella? | ||||
|
|
26.04.2023 10:53 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäellä oli raiteita vanhimman tallin ja myllyn/viljavaraston välissä, mutta tarkemmin katsottuna tämä ei tosiaan voi olla sieltä. Raiteet kulkevat väärällä lailla, taustalla näkyvä savupiippu on eri suunnassa kuin mitä se oli Pieksämäellä, veturitallin ikkunat ovat erilaiset ja sitten on tosiaan tuo mikä kovasti näyttää kalliolta. | ||||
|
|
26.04.2023 09:58 | Jarmo Tomperi | ||
| Onkohan kuva varmasti Pieksämäeltä? Onko Pieksämäellä ollut raide tallien takana? Minulle tuli mieleen Pasila, jossa oli raide tallien takana ja aivan kuin taustalla näkyisi kalliotakin aivan kuin Pasilassa. | ||||
|
26.04.2023 09:40 | Martti Vuorikoski | ||
| 2022 kesällä oli purettu, linja näkyi. | ||||
|
|
26.04.2023 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä noiden vaunujen tyyppimerkintä on pääteltävissä kuvasta tietyin olettamuksin. Yksi on tietenkin vaunun haltija-osasto tai yhtiö, joka pitänee olettaa. | ||||
|
|
26.04.2023 08:41 | Erkki Nuutio | ||
| Tapahtuman oleellisena osana ovat säiliövaunut, joista moottoripolttoöljy valutetaan maanalaisen säiliön ja jakelupumpun kautta moottorivaunuun. Jossain pystyasentoisia (isoja) säiliöitä oli maan päällä. Vaaka-asentoiset säiliöt olivat kai ainakin valtaosin maan alla. Säiliöt ilmaantuivat ainakin valtaosin 40-luvun lopun - 50-luvun alun vuosina. Onko säiliövaunujen tyyppimerkintä pääteltävissä kuvasta? |
||||
|
|
26.04.2023 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Esa, turhaan Herroittelet minua, tavallisena duunarina pidän itseäni - tosin VR:llä palvelleena. | ||||
|
25.04.2023 23:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja saanut magentan sijaan oranssin ja vihreän? Ei vähentynyt vitutus varmaan :D | ||||
|
|
25.04.2023 23:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jotakin on ruvennut vituttamaan liian pienet mustekasetit... Ja on päättänyt hankia sopivankokoiset. | ||||
|
|
25.04.2023 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jorma, vanha ranskalainen sanonta: - poissa silmistä, poissa sydämestä! | ||||
|
|
25.04.2023 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| Todella "siististä" kunnosta (ulkoisesti) VR huolehtii kalustostaan - toivottavasti sama ei jatku sisätiloihin. Toivottavasti edes pissapojan säiliössä on hieman nestettä. Näitähän siirrellään "lähes päivittäin" Pieksämäelle huoltoon, eikö siellä ole aikaa edes hieman huuhtaista ulkokuorta? Lieköhän kukaan verrannut siirtokilometrejä liikennöintikilometreihin, kumpiakohan on enemmän (poislukien bussimatkat). |
||||
|
25.04.2023 21:34 | Robert Sand | ||
| Kyllä ihan oikea sähköveturi ja ajolanka. Ohjaamokin on kuin isosta veturista. http://zeleznice600.cz/wp/wp-content/gallery/zeleznice-600-rok-2021/98CAFDD2-F314-456C-841F-2C48000D444F.jpeg | ||||
|
Kuvasarja: North Railin Dr20 ja Dr21 Siilinjärvellä töissä |
25.04.2023 18:55 | Veeti Rissanen | ||
| T 7334 Siilinjärvelle saapumisen ja 7335 lähtemisen välisenä aikana ainakin. Muista päivistä en North Railin osalta osaa sanoa, VR:llä taas lienee yhä yksi päivystäjä tuolla joka kokoaa, purkaa ja siirtelee pitkin päivää joka päivä vaunuletkoja. | ||||
|
|
25.04.2023 18:51 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Veturi on numeroltaan 98 10 8000 048. Siirtynyt kolmessa vuodessa Valkealasta Hyvinkäälle. | ||||
|
Kuvasarja: North Railin Dr20 ja Dr21 Siilinjärvellä töissä |
25.04.2023 18:36 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuollahan pitää päästä käymään. Mihin aikaan päivästä on toimintaa? | ||||
|
|
25.04.2023 17:52 | Pasi Utriainen | ||
| Ne ovat lannoitepakkaamon siiloja eri lannoitelaaduille. | ||||
|
25.04.2023 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on varmaan valtavan iso verrattuna Dv12:aan. Jos olisivat vierekkäisillä raiteilla, näkyisi paremmin. | ||||
|
|
25.04.2023 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mi - täh..? Ihan oikea sähkökapsuveturi virroittimineen ajolankoineen kaikkineen...? Mahtavaa! |
||||
|
|
25.04.2023 11:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei näissä vetureissa lue jo North Rail? | ||||
|
Kuvasarja: North Railin Dr20 ja Dr21 Siilinjärvellä töissä |
25.04.2023 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja kuvien tilanne on äkkiä suomalaista rautatiehistoriaa. | ||||
|
|
25.04.2023 09:40 | Jukka Eklund | ||
| Siellä on varmaan tosi iso mustesuihkukirjoitin... | ||||
|
|
25.04.2023 09:28 | Hannu Peltola | ||
| Tämä sopii hyvin viikon kuvaksi! Tämä pienois-362 on kyllä hauska! | ||||
|
25.04.2023 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, herra Petri! Mainittakoon nyt vielä, että Hr11 ohjekirjassa oli kohta, että jos vaihteisto alkaa muuttaa väriään, nopeus on liian suuri ja vauhtia on hiljennettävä vaihteiston jäähtymisen ajaksi. Niin ja Maybach - moottorin kampiakselin malli, kiekkomaisine "petilaakereineen" tarkoitti sitä, että näihin kiekkoihin sijoitetut laakerirullastot kiersivät tosi kovalla kehänopeudella verrattuna tavanomaiseen, nykyisinkin käytössä olevaan kampiakselinlaakereiden konstruktioon. Itse ainakaan en tältä pohjalta ihmettele lainkaan moottoreiden kierroslukujen alentamista. Samalla turboahtimen syöttämä ilmamäärä tietenkin oli suurempi vapaasti hengittävään verrattuna. Tämähän oli ahtamisen tavoitteenakin, siten tehoa tuli lisää. Itsellänikin oli muutamien vuosien ajan Toyota Corolla Wagon 1,6 vuosimallia 1993. Herjasin lähinnä autolehtien virallisten ylipappien harrastamaa hehkutusta. Ymmärtääkseni hyvin harva näistä raukoista edes tajusi tekniikkaa millään tavalla. Esimerkiksi viritetyn (lue: pölykapselit poistettu) Audin kohdalla jumalointi tarkoitti moisen ruostujan julistamista tosi tykiksi! |
||||
|
Kuvasarja: North Railin Dr20 ja Dr21 Siilinjärvellä töissä |
25.04.2023 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Veetiltä hyvä kuvasarja uudelta operaattorilta uudelta kuljetus-alaltaan. | ||||
|
|
24.04.2023 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että kilpailevat operaattorit pystyvät hoitelemaan omat tehtävänsa sopusoinnussa samalla ratapihalla. | ||||
|
|
24.04.2023 23:52 | Jorma Toivonen | ||
| Asiasta hieman poiketen - mitähän nuo taustalla olevat eriväriset säiliöt sisältänevät? | ||||
|
|
24.04.2023 22:53 | Petri Nummijoki | ||
| Saattoihan tehonsäätö olla suurin ongelma Turun aikoina mutta Hr11-vetureita tuli Turun kiertoihin vasta 1961 ja suurimmat ongelmat olivat ennen 1958 valmistunutta koneistoremonttia ainakin vetureiden käyttöasteen perusteella. Koska vaihteiston mallia vaihdettiin ja moottoreiden kierrosluku pudotettiin ahtamisen yhteydessä 1700 -> 1500 r/min niin ilmeisesti sekä vaihteiston että moottoreiden kanssa oli alun perin isoja ongelmia, kuten historiikeissä kerrotaan. Toisaalta 5 yksilöä käsittävään sarjaan tuskin ylläpidettiin kovin laajaa varaosavarastoa tai koulutettua asentajajoukkoa, joten osa huonoa mainetta voi johtua siitäkin, että huollot veivät aikaa. Sitten se joka on Japanissa valmistetun 1980- tai 1990-luvun Toyotan mennyt ostamaan niin tuskin on joutunut katumaan ratkaisuaan. Eipä saman hintaluokan muun merkkisiä 30-35 vuotta vanhoja autoja ole enää juuri liikenteessä, jos jätetään entisöidyt pois laskuista. |
||||
|
24.04.2023 22:44 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään aamulla oli T53367 saapumassa Vectronin dieselmoottorin voimin Suolahden ratapihan puunlastausraiteelle. Yritin ehtiä rautatieasemalle, että saisin jonkinlaisen videon otettua, mutta en ehtinyt. Seuraava samalla tunnuksella kulkeva juna tulisi kuukauden päästä. Ehtisiköhän silloin kuvaamaan, tai muistaisiko sitä mennä? | ||||
|
24.04.2023 22:13 | Jani Tuominen | ||
| Siis E71-sarjalainen :) Tämä sarja on alunperin valmistettu Preussin valtionrautateille: https://de.wikipedia.org/wiki/Preu%C3%9Fische_EG_511_bis_EG_537 (auf Deutsch). | ||||
|
24.04.2023 22:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lyhyesti sanottuna: Köf merkitsee: K = pienveturi (Kleinlok), ö =öljykäyttöinen, eli dieselmoottori, f = Flüssigkeitsgetriebe, eli hydraulinen vaihteisto. |
||||
|
|
24.04.2023 22:00 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos | ||||
|
24.04.2023 21:49 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä kuvan yksilö ei ole itseasiassa ollut ČSD:n käytössä, se on valmistunut Bulgarian rautateille. Veturi on entinen БДЖ:n 43 555, vanhemmalta numeroltaan 43 055. | ||||
|
|
24.04.2023 21:41 | Jani Tuominen | ||
| Tämä lienee Köf II: https://en.wikipedia.org/wiki/DRG_Kleinlokomotive_Class_II | ||||
|
24.04.2023 20:49 | Lasse Hinkkanen | ||
| Virtain kolmastoista kuu, Vaskuu. | ||||
|
24.04.2023 20:42 | Jarno Piltti | ||
| Taitaa olla ajankohtaista taas. | ||||
|
24.04.2023 20:37 | Jarno Piltti | ||
| Hienosti on kuvasarja päivittynyt sinisillä vetureilla! Ja raita kukkii. | ||||
|
24.04.2023 19:24 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpahan todella kaunis huhtikuinen kuva! | ||||
|
|
24.04.2023 18:34 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Kiitos | ||||
|
|
24.04.2023 18:30 | Teppo Niemi | ||
| Kuvaa katsoen kyseessä olisi E17 sarjan veturi numeroltaan 28. | ||||
|
|
24.04.2023 17:54 | Ossi Rosten | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/83066 perusteella Tepon muistikuva Kankaanpäästä on ainakin oikein | ||||
|
24.04.2023 15:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Käytettiinkö JR3:a vielä linja-ajossa 1960-luvulla vai alkoko tämän rooli olla enemmän Forssan tai Humppilan päivystäjä? | ||||
|
|
24.04.2023 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyllystä esiin Auvisen - Pyrhösen kirja "Harmaan kiitojunan tarina". Sivu 36: - "Hr11-vetureissa oli alun perin hydraulismekaaninen Maybach Mekydro K64 B - vaihdelaatikko. --- Mekydro K64 koostui kahdesta hammaspyöräparista, hydraulisesta [momentin]muuntimesta ja suunnanvaihdon hammaspyöristä. Kaikki hammaspyörät olivat joka hetki otteessa toisiinsa ja sakarakytkimien avulla kytkeytyi aina tarvittavia vaihteita vastaavat hammaspyörät vetoakseleihin kiinni. Kytkinvipuja, joiden molemmissa päissä oli sakarakytkin, oli kaksi. --- Näiden vipujen neljällä erilaisella keskinäisellä asennolla saatiin aikaan neljä eri välityssuhdetta eli vaihdetta." Neljäs vaihde oli välitykseltään ylivaihde. Suunnanvaihdon hammaspyöriä varten oli oma vipunsa. Sillä oli asentovaihtoehtona myös keskiasento (veturin hinaamista ajatellen). Käyttövipu oli ajopöydän päällä keskellä. Sakarakytkimien sakarat yleensä konetekniikassa ovat sivusta katsottuna neliön tai suorakaiteen muotoisia ja sakarat vastaavat kytkimen toisen puoliskon uriin. Tällaisia kytkimiä, joita käytön aikana EI irroteta käytetään esimerkiksi sähkömoottorin ja keskipakopumpun välissä. Niillä voidaan siirtää suuriakin tehoja ja kytkimen rakenne on yksinkertainen ja helposti valmistettavissa. Mekydron kytkinsakaroissa oli oma muotoilunsa, jonka ansiosta kytkimiä voitiin irrottaa ja kytkeä silloin, kun nämä pyörivät. Sakaroiden muodossa oli parissa sivupinnassa muutaman asteen viistous, siis sivusta katsottuna. Ne eivät siten olleet suorakulmaisia. Sivu 37: - "Mekydro - vaihteisto oli yksi veturin ongelmakohtia. Koneiston uusimisen yhteydessä [mm. moottoreihin asennettiin turboahtimet] vuosina 1956 - 1958 muutettiin vetureihin KL 64 - vaihteistot. Vaihteiston toiminnan edellä selostetut yleisperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuneet. Aikaisemmin oli ilmeisestikin ollut ongelmia 1. ja 2. vaihteen jatkuvasta edestakaisesta vaihtamisesta liikuttaessa ratapihalla ilman raskasta lastia, koska uutena ominaisuutena tuli vaihteiston ohjauskoneiston kanteen ykkösvaihteen lukitusvipu." "Tehonsäätö tapahtui painelimalla ja siinä oli kuusi porrasta." "Varsinaisen ajamisen kannalta Hr11 oli varsin yksinkertainen: suunta eteen, jarrut irti, tehonsäätövivulla pykäliä lisää ja vaihtamiset tapahtuivat automaattisesti." Haastattelin syksyllä 1980 erästä turkulaista kuljettajaa, jolla oli ollut Hr11 - kelpuutus. Hänen mukaansa ongelmia esiintyi lähinnä tehonsäädössä. Siinä tehonsäätöpaineella ja käyttöpaineella oli paine-eroa. Paineiden "välissä" putkistossa oli kumikalvolla varustettu "membraaniventtiili". Tehonsäätöpaineen muuttuessa membraaniventtiili liikkui ja välitti impulssillaan liikkeen edelleen ruiskutuspumpuille Oman teknisen "sivistykseni" avulla ymmärsin tämän olleen pyöreä lautasventtiili, jossa kahden teräslautasen välissä oli juuri kumilevy. Kun kumilevy sitten reunoiltaan jatkuvan taivuttelun seurauksena murtuili rei'ille, menivät paineet sekaisin ja siihen loppui Pullahurun taival sillä kerralla. Tämä viimemainittu omana käsityksenäni, onhan aikaakin jo kulunut yli 42 miljoonaa vuotta! Jos joku tietää asiasta tarkemmin, olisin itsekin kiitollinen päivittämisestä. Siis, olkaa hyvä ja epäilkää edes nyt vähän. Sitä, että oliko membraaniventtiilin lautasessa karaa, en tiedä. Luulisi olevan! Vekkuli piirre Hr11:n moottoreissa oli että ne täyttivät merimoottoreiden tuntomerkit: kullakin sylinterillä oma kantensa ja siinä yksittäisruiskutuspumppu. Moniventtiilitekniikkaa myös: - kolme imu- ja kolme pakoventtiiliä sylinteriä kohden. Tähän verrattuna 1980- ja 1990-luvun autolehtien toimittajien harrastama ekstaattinen hehkuttaminen 16-venttiilisellä Tojotalla oli minulle ainakin naurun paikka! Kun tiesin "normaalipaavojen" lankeavan loveen moisen edistyksellisyyden edessä! Huhun mukaan samanlaisia moottoreita kuin mitä Hr11:ssä oli, meni jonnekin etelä-Amerikkaan sukellusveneiden moottoreiksi. |
||||
