Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.11.2022 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo pikajunan raide on 9 ja on yhä edelleen. 7 ja 8 ovat keskimmäiset, kaarikaton molemmin puolin. | ||||
|
10.11.2022 11:28 | Teppo Niemi | ||
| Ja kohta puoliin on luvassa lisää muutoksia alkavan Espoon kaupumkiradan rakentamistöiden myötä. | ||||
|
|
10.11.2022 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Ensinmäisenä vaununa Eht. Yöjunan kilvityksestä päätellen kuva on otettu aamulla. Nyt pitäisi olla käytössä Helsingin aseman raidejärjestys tuolta ajalta. Mahtaisiko PRKn arkistosta löytyä? |
||||
|
10.11.2022 10:47 | Tuukka Varjoranta | ||
| Katolla oleva vilkkuvalo on ihan oikea varoitusvalo ja noita löytyy vaunun molemmista päistä varoittamaan autoilijoita uudesta raidekulkineesta. | ||||
|
|
10.11.2022 10:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo oranssi valo katolla varoitusvilkkuvalo vai onko se heijastus jostain muusta valonlähteestä? | ||||
|
10.11.2022 09:20 | Erkki Nuutio | ||
| Viitaten siis edellä todettuun kuvaan vuodelta 1968 on tämä aikaisintaan vuodelta 1970 (alikulkukatokset ym.). | ||||
|
|
10.11.2022 09:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Näyttääpä hyvältä tuo vaunu. Muotokielessä ja värityksessä on jotain 80-luvun Star Trekin henkeä mukana. USS Enterprise kiskoilla? | ||||
|
10.11.2022 01:23 | Tuomas Masalin | ||
| Belgrad-Budapest avautuu modernisoinnin jälkeen ehkä 2025, nyt valmiina on osuus Belgrad-Novi Sad. Radan nopeus nousee 200 km/h ja matka-aika putoaa 8 tunnista 3,5:een. Keskeytetty Belgrad-Sofia jatkunee myös tulevaisuudessa ratatöiden valmistuttua. Myös viime vuosina usein keskeytetty Hellas Express:in lyhennetty reitti Belgradista Thessalonikiin (alunperin Dortmundista Ateenaan) saattaa jatkua, viime vuosina se on kulkenut vain Pohjois-Makedonian ja Kreikan rajalle, jos on ylipäätään kulkenut. |
||||
|
Kuvasarja: Mänttä - Wilppula Rautatie |
10.11.2022 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mänttäläinen historian ekspertti oli Karl - Emil Lindblad, muistaakseni toiminut tehtaalla konemestarina. Eikä enää ole elävien kirjoissa... Hänellä oli kerrassaan mahtava kokoelma vanha Mänttä - aiheisia valokuvia. Myös kappeesta! |
||||
|
10.11.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturi nro 5 on Orenstein & Koppel 6685/1920, ja tyypiltään 0 - 6 - 0 T. Siinä on näemmä tasoluistit ja kaasuvalo. Ettei kuljettaja olisikin Benjamin Tarttanen? Veturista on muistona jäljellä kylkinumero 5 eräällä mänttäläisellä keräilijällä. Ei suostu myymään! |
||||
|
10.11.2022 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asemalla tapahtui vanhaan aikaan skandaali: postimestari Hugo Blåfieldin vaimo kavalsi aseman kassasta rahaa tyttärensä koulumenoihin. Vaimo vieritti syyn teosta asemamies Arvid Raiskinmäen niskoille. Raiskinmäki osoittautui syyttömäksi ja rouva Blåfield joutui joksikin aikaa telkien taakse. (Arvid harrasti kilpapyöräilyä ja valokuvausta.) Herra Hugo B. muisti tapahtumaa pahalla ja teloitti Arvidin Lietunniemessä maaliskuussa 1918, kahden muun punikin lisäksi. Toinen punikki oli ollut kotkalainen muurari, joka oli ollut rakentamassa sellutehdasta. Arvidilta jäi leski ja kaksi poikaa, Paavo ja Pekka. Paavo kaatui talvisodassa ja Pekan tunsin vanhana miehenä, asui Hakatalossa, Etelätie 2:ssa. Eräs Blåfieldin tyttäristä oli nuorehkona kuollut näyttelijätär Heidi Blåfield. Lähde: Kunto Ruokolainen: Mäntän sankarit. (Ruokolaista uhkailtiin kirjan tekemisestä. Mäntän seurakunta lupasi tukea kirjoittajaa, mikäli juttua tulee.) |
||||
|
09.11.2022 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän asematalo oli 1970-luvulla Punaisen Ristin kerhotalona. Se oli aika vekkulisti sijoitettu ratapihaan nähden. Siitä hiukan oikealle ja "ylös" on Pajula. Aseman vierestä "ylös" menee Laivarannankatu. Tehtaalla taivasta tavoittelevat spriitorni (vasen) ja siitä hieman oikealle happotorni. Etualan vaaleassa talossa (kolmioikkunat vintillä) asui pumpputehtaan koneistamon työnjohtaja L. Ojala perheineen, 1970-luvulla. Tästä talosta vasemmalle on Kaivokatu. Vinolan kattoa näkyy juuri ja juuri osittain, alareunassa. Lahden takana on Pättiniemen työväenasunnot. Niissä oli asukkaita vielä 1975. |
||||
|
09.11.2022 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkon tällä puolella olevan kuusikon kohdalla on nykyisin seurakuntatalo. Kapearaiteinen kulkee nykyisen Kirkkopuiston läpi. Kuvan oikeassa alanurkassa on asuintalo: Varala. Äitini asui siinä perheineen, ennen kuin muuttivat Tammikankaalle. Varalan kellarissa säilytettiin punavankeja vuonna 1918. Äitini kertoi, että kun Neuvostoliiton pommikoneet yrittivät osua tehtaaseen tammikuussa 1940, pommit menivät lahden yli Pättiniemeen. Mikäli pommit olisivatkin pudonneet lahden tälle puolelle, olisi Varalaan osunut. Kuvassa, kirkosta noin klo 10 suuntaan on talo, jossa on vaaleat nurkkalaudat. Sen paikalle rakennettiin 1930-luvulla Ol Männyn kauppatalo. Siitä vasemmalle, linja-auton kohdalle valmistui sittemmin KOP-pankin talo asuntoineen. Se on jo pitkään ollut myytävänä. Pääkonttorin kohdilla oli ollut ennen talo, jonka kutsumanimi oli Leuna, Plevnassa taistelleiden mänttäläisten asuttama siis. Koskelanlammen takana näkyy vaalea sairaalarakennus selvästi. Yhtiön ammattikoulussa koneopin tunnilla 1975 kerran laskettiin että kauanko kestäisi, jos pumpputehtaan isoimmalla U-pumpulla tyhjennettäisiin koko lampi (edellyttäen, ettei lampeen tule uutta vettä Virtasalmesta). Vastaus: kahdeksan tuntia. |
||||
|
09.11.2022 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuolleselällä noin kilometrin verran pohjoiseen Vuollesalmesta on kaksi saarta: Pieni Tenkko ja Iso Tenkko. Niistä itään on Keurussaari. Veturitallin suunnitteli Mäntän "hoviarkkitehti" Heimo Kautonen. Talli uskoakseni valmistui noin vuonna 1949. |
||||
|
09.11.2022 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, Kupittaan asemallakin on tuollainen VR-potta :D | ||||
|
09.11.2022 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/31132 :) | ||||
|
09.11.2022 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiusalan talo erottuu oikeassa reunassa, Tehtaankadun pohjoispuolella, oikealla. Siitä Tehtaankatua vasemmalle on rivi polkupyöräkatoksia (hävisivät 1970-luvun aikana). Sellutehtaan kuorimoa ei näemmä vielä ole. Koskelanlammen kaakkoisnurkassa näkyy kaksi rakennusta, joista isompi oli sairaala (isoisäni kuoli siellä elokuussa 1949). Sairaala toimi yhtiön poliklinikkana vielä 1980-luvulla. Pumpputehtaan myynnin (1986) ja pois siirtymisen jälkeen poliklinikka muutti pumpputehtaan entiseen konttorisiipeen. Mäntänkosken yläpäässä, vasemman puolen puoliympyrässä on "Metsäperkele" Gustaf Adolfin muistomerkki. Lammen lounaisnurkan lähellä on myös polkupyöräkatoksia. Alapuolinen vesialue on Mäntänlahti eli puhekielessä Massalahti. |
||||
|
09.11.2022 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy oikein selvästi Asemanmutkan omakotitalot. Uudemmasta veturitallista oikealle on Mäntän mylly. Asematalo näkyy myös selvästi, sen vasemmalla puolella on asemapäällikön asunto. Oikealla taasen on rautatieläisten rivari ("kasarmi"). Myllystä oikealle on yhtiön varastoja. Leveäraiteisilla raiteilla oli Bender - vaihteenasettimia. Postin ja poliisin, "valtiontalo" on juuri ja juuri rajautunut kuvan alareunan ulkopuolelle. Mäntylinna - vuokrakerrostalo on kuvassa hyvin näkyvillä. Veturitalleilta noin kello 7:n suuntaan on kaksi kookasta taloa: ylempi on yhtiön ammattikoulutalo ja alempi oppilasasuntola (ainakin 1970-luvulla). Asuntolasta seuraava oikealle on asuintalo "Pajula". Aseman vasemmanpuoleisesta tasoristeyksestä lähtee alaspäin Kaivokatu. Seuraava oikealle, suurin piirtein saman suuntainen on Laivarannankatu. Postikatu kulkee alareunasta viistosti vasemmalle noin 30 ast kulmassa. Tällä alueella olen ollut päiväpostin kantajana 1975. |
||||
|
09.11.2022 22:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piipun varjo osuu juuri niemeen: Rusinniemi. Sen takana on Rusinlahti, jossa oli jo kauan ollut uimaranta. Koskelanlammen talojen kohdalla oli myös voinut uida, siinä tosin on äkkisyvää. Kuvan Mänttä-sanan yläpuolella olevaan kohtaan rakennettiin myöhemmin yhtiön virkailijasauna. Aivankuin Virtasalmen rautatiesiltaa ei vielä olisi rakennettu? Rusinniemen tällä puolella rannassa lojui pitkään laho soutuveneen hylky. Se oli maalattu joskus muinoin vaalean turkoosinsiniseksi ja jotkut "vasenkätiset" olivat tuhrineet punaisella maalilla sen nimeksi Kulli I. |
||||
|
09.11.2022 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan veturi MWR:n 4 oli "Amerikaanari" (Baldwin 16113/1898). Se oli ollut Nyykaarpyyn radan numero 1. Kuvasta näkyy, kuinka se on ns. satulatankkiveturi. Mänttään se saapui vuonna 1916. Tyypiltään nro 4 oli 0 - 4 - 2 ST. Se olikin varsin sopiva radan matkustajajunaveturiksi. Sitten kun radan matkustajajunaliikenne loppui vsltion radan valmistumisen myötä, niin Kaanari jäi ilman työtä. Kaanarin perässä on Mäntän rautatien pakaasivaunu. Veturi on ikuistettu pienoismalliksi: vaunut.org/kuvat/68755. Tiedot kirjasta "Kapeat kiskot", 1993. |
||||
|
09.11.2022 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuva Malmilta! Vihellysmerkkikin kuvassa! Olikohan Malmin klassiset lähtölupaopastimet L1 ja L2 vielä kuvaushetkellä käytössä? Niistä on selostus VR 1937 osa II - historiikissa, sivuilla 349 ja 350. |
||||
|
09.11.2022 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättäjunasta näkee selvästi, ettei vaunujen koreja ole vielä nostettu Dm7-vetokytkinkorkeudelle. Yhtenä tuntomerkkinä on vetovaunujen sisäänkäyntiovien alareunat: ne ovat suorat. Dm6- ja liitevaunujen korotus tehtiin 1959, joten näinkin kuvan ajoitus täsmää. Etummaista kuutosta ohjastetaan moottoripäästä, näemmä. Kuvan taustan vaalea vaunu on tosiaankin postivaunu, ainakin minun mielestäni. Niissä vanhoissa Ggh- ja Ggp-vaunuissa oli tavalliset eteiset päädyissä, kun niiden perusvaunuina oli ollut Dk. Postivaunu lienee kaksiakselinen, kuvaushetkellä muutaman vuoden ikäinen P - vaunu. |
||||
|
|
09.11.2022 22:03 | Ilkka Hovi | ||
| Siinä näkyy myös vanha, matala vesitorni radan vierellä. Olisiko pohjoiseen menevän radan varrella erillinen vesiviskuri ? | ||||
|
09.11.2022 22:02 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinka monimutkainen toimenpide on laittaa Sr3 hinauskuntoon (jarruttomana)? | ||||
|
|
09.11.2022 21:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiskonkiinitykset eivät oikein näytä kuuluvan K60.kiskolle, vaan ennemminkin UIC54 kiskolle, joka kuvan ottamisen aikaan tunnettiin K54 merki nällä. Lähtöopastimet ovat todennäköisesti poissa käytöstä, koska Järvenpää - Jokela välillä ei suojastus ole käytössä ja Järvenpää - Pohjois-Purola liikennöintii läntistä raidetta käyttäen. | ||||
|
09.11.2022 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Nätti kuva! | ||||
|
|
09.11.2022 20:43 | Hannu Peltola | ||
| Hyvät huomiot! Tässä kuvassa voisi näkyä ykkös- ja kakkosraiteen välissä perustukset aidalle. Ja suojastus sekä opastimet voisivat olla rakenteilla, mikä puoltaisi vuotta 1956. Mysteeriksi jää alikulkutunneli! | ||||
|
09.11.2022 20:41 | Erkki Nuutio | ||
| 30-luvun loppuvuosia tai 1940-1944. Osa rakennuksista esiintyy näissä Jaakko Harjuvaaran keräämissä kuvissa : http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml . Yksi lastausraiteista menee kauempana olevalle teollisuusrakennukselle ja siihen kytkeytyvälle suurelle varastorakennukselle. Olikohan mattotehdas kyseessä? Vuonna 1871 valmistuneen vesitornin takana tienee tekeillä Alu Oy:n hallimainen rakennus. Etualalla kävelytie laskeutuu asemalta alikulkusiltaa kohti. |
||||
|
|
09.11.2022 20:29 | Topi Lajunen | ||
| Jos takimmainen olisi hinauksessa, silloin keskimmäinen syöttäisi. Jos taas vain ensimmäinen olisi käytössä, se syöttäisi. Pointtina siis ei ole 1500 v, vaan ylipäätään hinauksen välttäminen. "Veturit tykkäävät olla käytössä." Käytössä oleva veturi sähköjarruttaa kaikkine siihen liittyvine etuineen, ja lisäksi osaa kertoa keulaveturille mahdollisista ongelmistaan. Hinauksessa oleva kuluttelee turhaan jarrupalojaan eikä tee muutakaan hyödyllistä. Lisäksi hinauskuntoon laittaminen ja takaisin käyttökuntoon palauttaminen vie aikaa, ja kuten tiedämme, ajan kuluminen on bisneksen vihollinen. Veturin ottama energia kuluu junan massan liikuttamisen lisäksi omien toimintojensa ylläpitämiseen, joten kyllä, energiaa kuluu hieman enemmän. Mutta vain niin hieman, että jo takaisinsyöttävä sähköjarrutus kattaa ne kulutukset. |
||||
|
09.11.2022 20:25 | Heikki Itävuo | ||
| SLC = Super Lining Control | ||||
|
|
09.11.2022 20:23 | Tapio Arvola | ||
| Milloin K60-kiskot saivat lähteä Järvenpään kohdalta? Tässä ollaan mielestäni jo uudemmilla kiskoilla. Vuoden 1968 kuvassa näyttäisi olevan vielä K60. Vaalensin kuvaa, jolloin kiskonliitokset ja kiinnitys pölkkyihin näkyy selvemmin. | ||||
|
|
09.11.2022 20:17 | Petri Nummijoki | ||
| Jaa mutta eihän Järvenpäässä ole tainnut olla asematunnelia vielä 1960-luvun lopullakaan tai ei ainakaan näy tässä 1968 otetussa kuvassa https://vaunut.org/kuva/61294? Eletäänkö tässä sitten paremminkin jo 1970-lukua ja sähköistyksen valmistelutöitä, vaikka tunnelma ei jotenkin vaikuta niin modernilta? | ||||
|
|
09.11.2022 19:30 | Petri Nummijoki | ||
| Tässä ei näy vielä panssariaitaa raiteiden välissä, joka kuvan https://vaunut.org/kuva/147046 perusteella oli kesäkuun alussa 1957 olemassa ainakin Järvenpään aseman eteläpäässä. Kun kuvassa on kukkaistutuksiakin eli ei liene kevättä vaan kunnolla kesän puolella otettu niin olisiko mieluummin varhaisempi vuosi kuin 1957? Toisaalta muistinvaraisesti sanoisin, että suojatus on aikataulukirjassa merkitty 1957 vasta Tikkurilaan tai enintään Keravalle asti ja Riihimäelle saakka vasta vuoden 1959 aikataulukirjassa. Siten 1956 ei Järvenpäässä olisi pitänyt olla vielä suojastusta eikä lähiaikoina tulossakaan. Varmaan opastimia on maastoon voinut olla pystytettynä jo hyvän aikaa ennen järjestelmän käyttöönottoa mutta olisiko pari vuotta etukäteen kuitenkaan? | ||||
|
09.11.2022 19:10 | Rasmus Viirre | ||
| Kyseessä on nykyään vihreän maalin omaavan 2663:n kaappi. Linkki kuvaan veturista ennen muutoksia: https://vaunut.org/kuva/137840 Mainittu veturi viherrettiin joskus vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa ja omistaa siis nyt jonkun toisen kopan. Kenties romutetun 2633:sen? 2614:n koppa on havainnoista päätellen vaihdettu sydäntalven aikoihin vuonna 2020. Linkki ensimmäiseen kuvaan veturista nykyisellä kopalla on 5.3.2021: https://vaunut.org/kuva/145853 |
||||
|
09.11.2022 17:19 | Jan Jahkola | ||
| Vähän sellainen juutubesta tutun stobe the hobon henkinen paikka kuvassa! | ||||
|
|
09.11.2022 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva voisi hyvin olla 1960-luvulta. Taustalla näkyy suojastusopastin, milloin pääradalle tuli suojastus? Lähtöopastimissa on vielä ristit, voisiko ne vielä olla rakenteilla? Alikulku keskilaiturille näyttää varsin uudelta, tämän rakennusvuoden varmasti joku paikallinen tietää! | ||||
|
|
09.11.2022 17:00 | Hannu Peltola | ||
| Meinasin juuri kommentoida, että kuvasta jotenkin välittyi 1930-1940 -lukujen tunnelma, en tosin tiennyt miksi! Kaimalta tulikin tarkka takaraja tämän kuvan ottoajankohdalle. | ||||
|
09.11.2022 16:50 | Heikki Itävuo | ||
| Työkone on siis Plasser SLC 06-16 (ks. https://vaunut.org/kuva/159131?a=1 ). Kiitos! Ttk-Rto ?? | ||||
|
|
09.11.2022 16:19 | Hannu Heino | ||
| Taustalla olevasta myllystä puuttuu siilot jotka tiedon mukaan rakennettiin vanhan myllyn palon jälkeen 1944, kuva on varmaankin enne sitä otettu. | ||||
|
|
09.11.2022 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan mekaaninen asetinlaite (ainakin osin) käytössä. Kuitenkin tuolloin käsittääkseni Helsingin ja Riihimäen välillä oli suojastus, ja se viitannee, että releasetinlaite olisi pitänyt olla käytössä. Onko kellään aikataulukirjan B 1.1 osassa vuodelta 1964 olevaa rataosaselostusta käytettävissä. Myös taustalla näkyvä vaunukalusto viittaisi, että kuva olisi hieman vanhempi. Mielenkiintoinen tuo ristiinkytketty risteysvaihde, Benderin-tyyppisellä asettimella. |
||||
|
|
09.11.2022 15:07 | Jyrki Längman | ||
| Tähän liittyvä osasuurennos https://vaunut.org/kuva/159141 | ||||
|
09.11.2022 10:59 | Pertti Hiltunen | ||
| Virkatarvevaunu on kuvattu Turussa. Asian paljastaa taustalla näkyvät Läntisen pitkäkadun rakennukset. Oikealla pilkistää entinen Keskon varastorakennus. Ajankohta lienee 1960-luvulta. |
||||
|
|
09.11.2022 10:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040056 vuodelta 1966 oli entinen vuonna 1937 valmistunut DEi (vuodesta 1956 CEi) 2606. Vaunun paikkaluku oli ollut 16/69. Toisin sanoen: kuvassa on entinen Mulatti - CEi. Yksinkertaisimmillaan virkatarvevaunu syntyi siten, että heitettiin penkit menemään. Samoin valaistuskin sai mennä, mitä muuta pitkän aikaa ratapihojen laidalla seisova vaunu ilman akkujen latausmahdollisuutta tarvitseekaan kuin roikkajohdon? Vilppulassa kuvan BG:tä näki joitakin kertoja Sellun raiteella yhdessä BT 01144:n tai 01149:n kanssa. Mukana myös pari entistä Ge:tä tai myöhemmin Gb:tä BG:ksi litteroituna. Olen kerran käynyt tämän vaunun sisällä: pari työpöytää, pylväsporakone nurkassa, jokunen hylly. Entisen 1. luokan puolella oli valkoisiksi emaloidut tuhkiksetkin riivitty pois. Lämmitys kaminalla, jonka savutorvi näkyy kuvassa Talvella 1995 tämä BG oli Salossa. |
||||
|
09.11.2022 10:01 | Jorma Toivonen | ||
| Teppo kaipasi TIETOA viimeisestä puukorivaunuilla ajetusta Helsingin lähiliikennejunasta. Jarmo Oksanen, jonka panos maamme nykyisenlaisen lähiliikenteen aikataulurakenteen luomiseen on ollut perustavaa laatua, kirjoitti Resiinassa 2/1994 sivulla 12: ”Puukoristen vaunujen aika täyttyi 24.4.1987, jolloin viimeinen näistä vaunuista koostunut juna saapui Riihimäeltä Helsinkiin.” Tässä samassa yhdeksänsivuisessa artikkelissa, VR:n sähköinen lähiliikenne 25 vuotta, luonnollisesti kerrotaan varsin kattavasti muistakin siihen mennessä olleista tärkeistä virstanpylväistä; mm. sivulla 13: ”Toukokuun 28. päivänä 1972 otettiin käyttöön linjatunnukset.” Rautatieguru Oksasen uusin kirjoitussarja Suomen makuuvaunuliikenteen historiasta ilmestyi Resiinoissa 1–3/2022. Lähiliikenteen linjatunnusten tuosta kerrottiin myös Rautatieuutisten 8/1972 sivulla 1, mutta Turistiin linjakaavio ja -tunnukset saatiin vasta 3.6.1973 alkaen. SKS |
||||
|
|
09.11.2022 07:37 | Teppo Niemi | ||
| Tuon entisen 32/49 paikkaisen CEi vaunun historiasta olisi kiva kuulla lisää.... | ||||
|
|
09.11.2022 05:59 | Teppo Niemi | ||
| Virkatarvevaunujen numeron ensinmäinen numero on aina 0. Sarjatunnus alkoi X kirjaimella, ja 1950 luvulta alkaen myös B kirjain tuli vaihtoehdoksi ensinmäiseksi kirjaimeksi, jolloin ensinmäinen kirjan kertoi ennakkotarkastuksen tarpeesta, jos vaunu piti liittää junaan. Mielenkiintoista tuo P alkuinen vaunu. Postin Pg VRn virkatarvevaunujen matkassa. |
||||
|
|
08.11.2022 22:54 | Mikko Mäntymäki | ||
| Takimmainen syöttää 1500V. | ||||
|
|
08.11.2022 22:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Torstain klo 23:17 Kirkkonummelle on ollut pakettikatkojuna. | ||||
|
|
08.11.2022 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin puuvaunujunia iltapäiväisestä Helsingistä: Torstai 8.8.1985: R -> Riksu: Sr1 3003 + Ei 22641 + 22333 + 22659 + 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22372 + Ei 22316 + 22634 + 22314 + 22294 + 22610. K -> Kerava: Sr1 3042 + Ei 22618 + 22616 + 22655 + 22311 + 22621 + EFit 23503 + Ei 22631 + 22330 + 22308. Ja junia lähti ennenvanhaan iltapäiväneljän aikoihin paljon: Lapponia EP57, Karelia EP7, P129, R, K, Y-junakin Kirkolle klo 16.17, E jne. Tikkurilan suorallakin kolme junaa pohjoiseen (kaksi EP:tä!) linjasuojastusopastimien erottelemana. Eteläänkin tulossa mm. P2 Joensuusta, Helsingissä tuloaika puoli viideltä. Torstaina 3.10.1985: aamun R-juna Riksusta Helsinkiin: Sr1 3028 + Ei 22613 + 22652 + 22337 + 22319 + 22618 + 22311 + 22655 + 22318 + 22633 + EFi 22376 + Ei 22631 + 22638 + 22313. Lauantaina 26.10.1985 junan P141 ikkunasta nähtynä Riihimäellä "Peltolan tarhassa": Ei 22610 + 22294 + 22314 + 22303 + 22330 + EFi 22372 + Ei 22317. Korttiossa samalla nähty Eims 21511. Perjantaina 29.11.1985: iltapäivän riihimäkeläinen: Sr1 3028 + Ei 22608 + 22624 + 22653 + 22634 + 22623 + 22641 + 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22381 + Ei 22332 + 22330 + 22303 + 22314 + 22294 + 22610. Lopuksi kuriositeettina maanantaiaamun 2.12.1985 häpnaadi Kirkkonummelta: Aamun Sm-junan piti aikataulun mukaan lähteä kello 5.52. Lähtikin kello 7.25, koska lähtöpään vaihde oli jäässä! Junassa Sm1 6038 × Eio 6238 + Sm1 6035 x Eio 6235. Toinen kuriositeetti: torstaina 12.12.1985, kävin töiden jälkeen tapaamassa tuttavaa. Illalla klo 23.17 Kirkolle lähtenyt L-juna: Dv12 2540 + Eift 23408 + Eit 23134. Maanantai 20.1.1986: H-juna Riksuun, lähtöaika klo 16.10: Sr1 3031 + Ei 22654 + 22310 + 22317 + 22651 + EFi 22381 + Ei 22332 + 22303 + 22314 + 22294 + 22652. Samana päivänä, R-juna, samoin Riksuun, lähtöaika klo 16.15: Sr1 3098 + Eilf 25201 + Eil 25012 + 25004 + 25001 + 25010 + 25002 + Eilf 23204 + Eil 25003 + 25009 + 25011 + 25005 + 25007. |
||||
|
|
08.11.2022 21:34 | Simo Virtanen | ||
| Kaikissa kuitenkin virroittimet ylhäällä. | ||||
|
|
08.11.2022 21:33 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||