Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.03.2004 13:16 | Juha Vuorinen | ||
| Kyllähän se mulle sopii! Siis jos liksaa maksetaan.. :) | ||||
|
01.03.2004 13:02 | Teppo | ||
| Kaukojunien vaunujärjestykset ovat mielenkiintoista luettavaa. 1990-luvun puolivälissä kulki henkilöjuna (olisikohan ollut S-tunnuksin) 399 Helsinki - Karjaa. Vaunusto CEift. | ||||
|
01.03.2004 13:00 | Teppo | ||
| Otahan yhteyttä Suomen rautatiemuseoon. Siellä on ollut myynnissä oranssista kirjaa 1520 mm raideleveyden tavaravaunuista. Mutta valitettavasti kirja on venäjäksi ja kyrilisin kirjaimin. Samat tiedot löytyy myös linkistä: http://www.1520mm.com/r/w/ | ||||
|
01.03.2004 12:49 | Markku K. | ||
| Eli tuossa releasetinlaitteessa on muutakin tekniikaa (elektroniikkaa) kuin releet, kuten meilläkin. Releethän ovat sangen tyhmiä komponentteja. :-) | ||||
|
|
01.03.2004 12:38 | Pekka | ||
| Kyllä, sininen vie Länsisatamaan ja sörkkaa ei näy. Junanumeronäytöissä on kuusinumeroinen junanumero, joista kaksi ensimmäistä ilmaisee junatyypin. Loput neljä numeroa ilmaisevat junanumeron, esim. 0001 on pikajuna 1. Järjestelmä toimii siten että lähtevän junan raiteelle syötetään junanumero käsin näppäimistöltä jonka jälkeen numero seuraa taulussa junan mukana kun kulkutie on varmistettu. Ilmalasta saapuvien saattojen numerot syöttää Ilmalan asetinlaitemies. Numerotiedon avulla releasetinlaite osaa myös itsetoimisesti varmistaa kullekin junalle ennalta ohjelmoidun kulkutien. | ||||
|
01.03.2004 12:35 | Pasi | ||
| Hara: Voihan se konettakin jäähdyttää, mutta pääasiallinen syy on se, että vempun "tuuletus" pukkaa pitkäpää edellä ajettuna kaiken lämmön hyttiin, mikä kesällä on ehkä pikkuisen liikaa... | ||||
|
|
01.03.2004 12:34 | Juha Kutvonen | ||
| CEift:tä käytettiin satunnaisesti myös Karjaa - Hanko -rataosalla 1980-luvun lopulla. Muistan ainakin kerran matkustaneeni ykkösluokassa Hankoon talvella 1988. JKV:lle: ulkomainonta VR:n kalustossa lopetettiin talvella 1993-94. Lopettamisen taustalla oli mainostoimintaa hoitaneen Ulkomediat Oy:n konkurssi ja pyrkimykset liikelaitos-VR:n imagon kohentamiseen (Kts. Junat 66). | ||||
|
|
01.03.2004 12:28 | Mikkom | ||
| Mistä saisi tietoja venäläisten vaunujen sarjoituksesta ja numeroinnista? | ||||
|
01.03.2004 12:10 | Teppo | ||
| En kyllä ymmärra minäkään, miksi höyryveturilla pitää ajaa 4 bar paineella, ja nostaa paine kiivaasti taas normaaliksi. Mutta ydinkysymys lienee: mikä on ilmapumpun minipaine, jolla se voi pumpata pääsäiliön täyteen työpaineeseen. Se lienee käytännön minimipaine turvalliseen liikkumiseen. Oheinen lainaus JTT:n 8.41 Suurimmat sallitut nopeudet on siten rhyvärinselle tarpeton: "Vr1 40 4) 40 40 40" , sarakeotsikot: Sarja, A-radoila, B1-radoilla, B2-radoilla, C1 -, C2 -, D -radoilla. Alaviite 4) Yksinään 25 km/h Miksi Vr1 sarjalla on kyseinen alaviite, jos se vaatisi raskaanmat, kuin K30 kiskot. Ei kai vain siksi, että Porvooseen ei toivota kilpailua höyryveturitoimintaan Vr1 sarjan veturista, jota on kunnostettu Pasilassa jo seitsämättä vuotta?. Se mitkä rajoitukset, mitkäl Vr2, Vr3 tai Vr5 veturit saisivat, jos niitä olisi ajokuntoisena on turha pohtia. Sen ratkaisee viranomaiset. Vertaahan esim Aikataulukirjan A-osaa 1960-luvulta nykyiseen JTT:n 8. vaikkapa Vr1-sarjan osalta. | ||||
|
|
01.03.2004 12:03 | Harri | ||
| ...niin VR ei ole enää 9 vuoteen ollut liikelaitos, vaan OSAKEYHTIÖ...:) | ||||
|
|
01.03.2004 11:56 | Hara | ||
| Se varmaan kesällä auttaa jonkun verran pitämään konetta vähän viileempänä.Deeverissäsän saa jotkut pariovet kiilattua auki asentoon jos on tarvetta. | ||||
|
01.03.2004 11:50 | Hara | ||
| Onkohan tuossa humppaukkojen sauna radanvaressa ihan =0) | ||||
|
|
01.03.2004 11:41 | Markku K. | ||
| Klöntit ovat junanumeronäyttöjä?? Siis mitä niissä ilmaistaan ja mistä tieto tulee niihin? | ||||
|
01.03.2004 11:41 | Riku O | ||
| Kyllä noi reeverit on niin uljaita! Todella komeita ja hyvät äänet! ja hyvin kiihtyy kans ;) | ||||
|
|
01.03.2004 11:37 | Korkki | ||
| Eikös tuo sininen raide tuossa ylhäällä vie Länsisatamaan? Sörnäisten satamaa tässä ei näykään. | ||||
|
01.03.2004 11:37 | Juhani | ||
| Kuvatessani Tk3 1159:ää halkopolttoisena talvella 1973 Kemissa sekä seuraavana kesänä hiilipolttoisena Oulussa se oli kyllä aikalailla eri värinen työn ja noen mustaama. Huomatkaa, että Frichisin Tk:n tyypilliset pienet puskin lyhdyt on jonkun vauriokorjauksen jälkeen vaihdettu suuriin suomalaismallisiin. Kokkola kuului Seinäjoen piiriin, joten Kokkolan Tk3:t tulivat Seinäjoelta. Tk3 1159 kuului niinkuin kaikki muutkin Frichsin valmistamat Tk3:t loppuaikoina Oulun piiriin. | ||||
|
|
01.03.2004 11:07 | Risto Hyvärinen | ||
| 1. Minulle ei tarvitse kertoa, mitä JT:ssä lukee, minä osaan lukea ne itsekin tuolta hyllystä. Lisäksi olen läpäissyt JT tentin HYVÄKSYTTÄVÄSTI. 2. Minä en ymmärrä, miksi höyryveturilla pitäisi ajaa jollain 4 kg:n paineella ja sitten ihmetellä, miksi laitteet, jotka on suunniteltu toimimaan 10 kg korkeammalla paineella ei toimi. Jarrujen lypsämisestä vaunuissa on hyvää tuntumaa noin 14 vuotta taaksepäin, jonka seurauksena Helsingin asemalla oli vaunujen yhteenlittymä noin niinkuin useammassa kerroksessa. Ilmeisesti VR:n ensimmäinen kerrosvaunujärjestelmä. Lisäksi minä en halua olla kävelevä JT/JTT, niinkuin olen kuullut eräistä toisista tässä nimeltä mainitsemattomista henkilöistä. |
||||
|
01.03.2004 11:00 | Risto Hyvärinen | ||
| Kun höyryveturin kattila on oikeassa toimintalämpötilassa, (mitä Ukko-Pekan kattila tuossa tilanteessa ei ole,) niin piipusta ei tule ulos mitään silmin nähtävää varsinkaan kesäkelissä. Luultavasti "mittarin kaatumisen" pelossa on pesään ladattu reilunpuoleinen "lähtöpesä" joka sitten ilman puutteen ja epätäydellisen palamisen takia työntää mustaa savua piipusta. | ||||
|
|
01.03.2004 10:50 | Teppo | ||
| Rhyvarinin keinolla, jos kerran kattilan paine on 4 bar, niin jarrujohdon paine voi mennä uskomattoman alas ja junasta tulla käytännössä jarruton. Käytännössä AnttiL:n kertoma tilanne kyllä muistuttaa ylilatausta, syynä vain on se ettei pääsäiliöstä saada ilmaa, jonka paine on suurempi kuin kuljettajaventtiilin säätöpaine. Siksi toimintaventtiilit tekevät jarrutuksen. Mitähän JTT kertoo koettelutarpeesta, kun vaunujen jarrut on irroitettu iroitusventtiilistä? Entä mitä tapahtuu pääsäiliöpaineelle ja sitten myös jarrujohdon paineelle, jos kattilan painetta ei ole sitä ennen nostettu? Ja harrastaja-yhteisöille pitäisi antaa turvallisuustodistukset, vaikka välillä tuntuu, että monessa turvallisuusasiassa halutaan vain oikoa. Eiköhän olisi syytä lukea myös JTT 4 ja JTT 8. JTT 8 sisältää museokaluston eritysmääräyksiä ja sieltä pitäisi siis löytyä rataluokkat, joilla eri höyryveturisarjoilla saa nykyisin ajaa. Eikä JTT:n saatavuus pitäisi olla este: Se löytyy RHK:n sivuilta. | ||||
|
01.03.2004 10:38 | Pasi | ||
| Pentele. Siis tuo edellinen JV:n kommentti piti olla minun JV:lle osoittama... | ||||
|
|
01.03.2004 10:38 | JV | ||
| Niin, tuo sivuhan oli juuri kysyjän ylläpitämä :) Eli siis Jukka Ruuskasen. | ||||
|
01.03.2004 10:37 | 72000 | ||
| Täsmennetäänpä vielä hivenen: N - veturi on todellakin myytävänä. Hinnasta minulla ei ole tietoa, sillä en juuri nyt satu tarvitsemaan neliakselista vaihtoveturia, joten olen jättänyt hinnan selvittämisen sikseen. Myyjänä on veturin sijoitusraiteen vierellä toimiva Pajakulma Oy, jolle siirtyi Valmet/Transtech vetokaluston varaosamyynti sen jälkeen kun Transtech/Valmet lopetti niiden tuotannon (tarkoittaa ilmeisesti Dr 16, 2823 valmistumisen myötä). Samalla raiteella romutettiin joitakin vuosia Valmet Move 66, joka meni varaosiksi edelleen myyntiin. | ||||
|
|
01.03.2004 10:37 | JV | ||
| Näillä sivuilla oli kerran varsin hyvä luettelo Kv-Pm -radan liikennepaikoista: http://koti.mbnet.fi/sleepy Kannattaa kysellä sivujen haltijalta, onko hänellä vielä tallessa kyseinen asiakirja. Sivut ovat kylläkin tätä nykyä kaikkea muuta kuin rautateihin suuntautuneet. | ||||
|
|
01.03.2004 10:35 | Pekka | ||
| Juu, pääradalta ei satamaan pääse, paitsi kulkemalla Pasilan tavarapihan tai Ilmalan varikon kautta. Vihreät "klöntit" ovat Pasilan alaratapihalle johtavat raiteet. Pää- ja rantaradan väliin jäävät raiteet (punaisine klöntteineen) ovat Ilmalan varikoille vievät raiteet, eli alempi haara vaunuvarikolle ja veturitalleille ja ylempi Sm-puolelle. Mikähän muuten on noiden "klönttejen", eli junanumeronäyttöjen ympärystän punaisen ja sinisen värin tarkoitus? | ||||
|
|
01.03.2004 10:17 | KooPee | ||
| 1973 tuli käyttöön 30.12.1959. | ||||
|
|
01.03.2004 10:11 | Eero | ||
| Juhaa ylennetään näemmä kovaa tahtia harrastajasta konnariksi. Enää ei siis 87 kertaa pienempien junien kipparointi riitä... | ||||
|
|
01.03.2004 10:08 | KooPee | ||
| Ja vaikka Huru nyt joskus vähän pölläytti, niin ei nyt näin ;D ;D | ||||
|
01.03.2004 10:04 | KooPee | ||
| Joo, ei muuta kuin vieden vakuutusyhtiön tarkastajalle arviointiin. Se voisi olla hauskaa, jos tarkastajalla on huumorintajua! | ||||
|
|
01.03.2004 09:21 | Otto Tuomainen | ||
| Täällä tippui pari Sp-vaunua viime lauantaina kiskoilta. | ||||
|
01.03.2004 09:14 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä juna ohitti Nummelan pysähtymättä. | ||||
|
|
01.03.2004 09:08 | Roni | ||
| Milloin 1973 on otettu käyttöön? | ||||
|
|
01.03.2004 09:03 | Markku K. | ||
| Onko kaksoisvalot oltava päällä, kun juna/työkone on pysähtyneenä? Tuskin... | ||||
|
01.03.2004 08:34 | Vk10 | ||
| Rupesin miettiin noita Dr-vetureita katsoessa että minkähänlaista jälkeä tulis ku Huru ja Aalstikka törmäis... taitais siinä mennä aalsti päreiks ja Huruun saattais tulla pari lommoa :P | ||||
|
01.03.2004 07:42 | okeskira | ||
| A100 majailee Pieksämäellä tallissa. | ||||
|
|
01.03.2004 05:30 | AnttiL | ||
| jtp: "Moottorin kansia" ei ole otettu pois, vaan konehuoneen liukovet on liu'utettu sivuun. Moottori ei ole Lokomo vaan Tampellan lisenssillä valmistama M.A.N (Maschinefabrik Augsburg Nürnberg) W8V 22/30 A.m.A | ||||
|
|
01.03.2004 04:25 | Jouni | ||
| Vaihtotyöt ovat museovarikon suola... :D | ||||
|
|
01.03.2004 03:14 | AnttiL | ||
| Jos joku diggailee impata bensaa, sille ei voi mitään ;-D | ||||
|
01.03.2004 02:37 | Risto Hyvärinen | ||
| Mihin tiikeri raidoistaan pääsee? | ||||
|
01.03.2004 02:33 | Risto Hyvärinen | ||
| Soitto konepajan päällikölle ja kerrot mitä asiaa varten tarvitset luvan. Päällikkö päättää sitten, saatko luvan, vai et. | ||||
|
|
01.03.2004 02:29 | Risto Hyvärinen | ||
| Kun kuvassa on höyryveturi, niin miten asiaan liittyy dieselin käry ja sen vertaaminen bensakoneisiin? | ||||
|
|
01.03.2004 02:18 | Risto Hyvärinen | ||
| Saahan sitä ajan kulumaan sitenkin, kun vetelee koneita kääntöpöydälle ja lajittelee niitä toisile paikoille :) | ||||
|
|
01.03.2004 00:47 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Löytyisikö joltain listaa Pm-Kv välin liikennepaikoista? Nykyiset tiedän, mutta juuri tällaiset 1960-70 -luvulla vielä käytössä olleet. Voi lähtettää osoitteeseen juici_@"NOSPAM"luukku.com | ||||
|
01.03.2004 00:29 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kas, mitä varten tuossa ajojohdinpylväässä roikkuu pätemättömyysmerkki? | ||||
|
|
01.03.2004 00:17 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Mitenkä useasti veturit vaihtavat tuolla Haapamäellä pilttuita? Melkein jokainen kuva joka tuolta on otettu, niin nuo veturit ovat aina eri pilttuissa. Omia "nimikkopilttuita" ei siis taida olla. | ||||
|
|
01.03.2004 00:08 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onko A100 vielä rataverkolla vai onko kadonnut jo? | ||||
|
01.03.2004 00:00 | jtp | ||
| Eikä kaksoisajovaloja päällä. | ||||
|
29.02.2004 23:58 | jtp | ||
| Ja valot pois päältä... | ||||
|
|
29.02.2004 23:46 | jtp | ||
| Kaksoisajovalot numeroiden välissä pitäisi olla päällä kun ollaan linjalla. | ||||
|
29.02.2004 23:40 | jtp | ||
| Eikä tässäkään valoja päällä. | ||||
|
|
29.02.2004 23:19 | Pihlajamaa | ||
| Toi järjestys oli Jotakuinki seuraavanlainen: A1 - A50 - Rk - A40 - A60. Jatkuin tuosta muistaakseni vielä Yhden vaunun verran, en tosin muista, mikä vaunu oli kyseessä. | ||||
|
29.02.2004 23:17 | Hara | ||
| Oilikos näissä mitään teknillisiä eroja esim: konnarinvaunuun nähden`?? | ||||