Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	27.02.2004 16:48	Risto Hyvärinen
		Jaa? Nytpä en muista ulkoa!
	27.02.2004 16:47	Risto Hyvärinen
		Taisi kaatua Suolahden kaupungin ja Höyrykoneyhdistyksen Lue=Härön, erimielisyyksiin. Samat festarit on olleet viime kesät Porvoossa. Niissäkin mielestäni tahtoo olla ongelmana, että näkyvillä on aina vain juuri samat laitteet, jotka on nähnyt jo silloin, kun ne oli ensimmäistä kertaa.
	27.02.2004 16:42	Risto Hyvärinen
		Kyllä imurit on saatu käyntiin pienemmilläkin paineilla, mutta niiden toimintavarmuus kärsii ja alemmilla paineilla höyryn lämpötila laskee, ei tosin paljon, mutta jotta se tulistuisi, niin täytyy olla hyvä veto kattilassa. Kaikki laitteet kuitenkin on rakennettu kattilan työpaineelle ja niiden toiminta on mitoitettu parhaaksi juuri sillä paineella. Jos kattilan kunnon vuoksi joudutaan alentamaan painetta, niin ei sitäkään yleensä tehdä, kuin pari kiloa, juuri ettei varsinainen toiminta häiriintyisi paljoa. 1150 on nyt äkkiä mieleen tuleva esimerkki alennetulla kattilapaineella toimivasta veturista ja siinäkin työpaine on kuitenkin 12 kg/cm2.
	27.02.2004 16:24	Teppo
		Ainakin Vr1 789 ja n. 12 vuotta sitten myös HKR5 ja JR4 imurit toimivat noin 4 - 4,5 bar paineella. Mutta oleelliset asiat, joihin paineenlasku johtaa ovat vetovoima ja polttoaineen kulutus (eli mitä pienempi paine, sen enemmän joudutaan vettä keittämään höyryksi)
	27.02.2004 16:23	Pete
		Läheskään kaikissa x-vaunissa ei ole telien kiertoliikkeen vaimentimia.
	27.02.2004 16:12	Pekka
		Meininki lienee se että pyörän laipan magneettikenttään aiheuttamat muutokset indusoivat havaittavissa olevan jännitepulssin, joka sitten askeltaa laskuria. Voisi kuvitella että pyörän laippa voimistaa induktiosilmukan läpi kulkevaa magneettikenttää, tiedä sitten.
	27.02.2004 16:12	Risto Hyvärinen
		Oli, mutta sieltä puuttui pönttö ja reikä ulos! Tai reikiä oli kyllä ulos, mutta ei siihen tarkoitukseen.
	27.02.2004 16:06	Risto Hyvärinen
		Takana näyttäisi lisäksi olevan Mr. Asplund
	27.02.2004 15:58	Timo
		Oikean puoleissä näytössä ylin raide taitaa olla Keljonlahti sitten muurame ja alinna Haapamäelle menevä raide. Mites Pm ja Äki sijoittuu tuonne vasemalle näytölle?
	27.02.2004 15:52	Tommi Pe
		Eikö hurun nokassakin ollut?
	27.02.2004 15:47	Risto Hyvärinen
		Miksi niitä kuvien resoluutiota täytyy pienentää? Pienentää vaan fyysisiä mittoja ja sitten kompressoi jotain 30-40% niin tulee ihan riittävän hyviä 30 - 40 kT:n kokoisia kuvia.
	27.02.2004 15:41	Risto Hyvärinen
		Höyrysäiliöveturia kutsutaan myös pulloksi, koska se on vaan umpinainen astia, jossa oli n. 60 asteista vettä ja sinne otettiin höyryä Saastamoisen voimalaitokselta. Toinen paikka, mistä sai höyryä oli Kuopion konepajan luota ratapihalta. Sillä piti ajaa n. pari tuntia, mutta insinöörien ihmeeksi sillä ajeltiin paljon pidempiäkin aikoja. On mulla lisää juttua tuosta Kuopion Borsigista, mutta en viitsi kirjoittaa sitä tähän samaan kommenttiin.
	27.02.2004 15:32	Olavi
		Kyllä se on itsekritiikkiä, mutta ei mielestäni kuitenkaan liallista. Laahtasen luona oli niin vähän aikaa suunnitella kuvaamista, koska juna saattoi tulla millä hetkellä tahansa ja siten tulikin heti. Olisi pitänyt kuvata sillalta, eikä lasketua penkalle. Noin pitkästä junasta ei oikein matalalta kuvattuna mahdu kuvaan kuin veturit ja lumipölyä. Teknisesti kuvat olivat ihan hyviä ja omaan käyttöön riittäviä.
	27.02.2004 15:26	Risto Hyvärinen
		Veturi liikkuu yksinään vaikka 4:n kilon paineella, mutta imurit ei toimi enää, eikä 8 kilon paineella ilmapumppu jaksa pumpata täyttä painetta, kun kattilan työpaine on 14 kg.
	27.02.2004 15:23	Risto Hyvärinen
		Nuo, mihin ylemmät kaapelit menee on junamikro, sen alla on JKV-laitteen releyksikkö ja alhaalla JKV-laitteen tehoyksikkö. JKV-antennille lähtevä kaapeli ei näy tässä kuvassa. Kuulutuskone on DKK-15. Vasemmalla alhaalla on paikka muistikortille, josta kone lukee junatiedot ja oikealla SCSI-romppuasema, jossa rompulla on kuulutustekstit.
	27.02.2004 15:18	Jyrki Tervo
		Omistaja on kuulemma kysellyt, että kuinka tälläinen likkuisi 8 kilon paineilla. Ajatuksena on ilmeisesti, että kattilankin saisi näin katsastettua pienemmille paineille, eli vähemmän remppaa ja piemmät kulut.
	27.02.2004 15:15	Jyrki Tervo
		60-70 luvun taitteessa Oulu Oy järjesti avointen ovien päivän ja täräytimpä sinne minäkin jopollani, taisin olla jotain n 10 vanha. Vaaraoja täynnä oleva tehdas, kloori tuoksui, huima kokemus tosiaan. Tehtaan alueella oli parkissa tosi oudon näköinen veturi, kuin iso, hytillinen pullo pyörillä. Tehtaalla kierrättäjä nimitteli veturia halveksien termospulloksi. Se oli Oulu Oy:llä käytössä ollut höyrysäliöveturi.
	27.02.2004 15:10	Risto Hyvärinen
		Aika savuttomiksi nuokin on nykyään saatu. Paljolti kiinni syöttöpumpun säädöistä.
	27.02.2004 15:07	Jyrki Tervo
		Viimeks kun kävin Wärtsilän Vaasan tehtaan disellaboratoriossa, eräs tehtaan tirehtööreistä esitteli commonrail-teknikkaajonka W:kin ottanut käyttöön, ainakin jo keskinopeissa moottoreissaan. Tekniikka kehittyy ja kuulemma oskaksi siksi, että risteilyalusten päästöjä seurataan tosi tarkasti. Aluksen tullessa sisään satamaan/lahteen/vuonoon on sen pakoputket armottomossa seuranassa. Jos korsteenit lykkää liian mustaa savua, sauhusta napataan kuva ja sen tummuus arvioidaan visuaalisesti ja pisteytetään (tjst). Tuloksen perusteella liikaa kömyttävän laivan omistajayhtiölle rätkäistään sakkoa, et silleen!
	27.02.2004 15:05	Risto Hyvärinen
		Tuo on vähän, kuin Laaksomiehen 1168, kun tulin remmiin mukaan.
	27.02.2004 14:57	Risto Hyvärinen
		Höyrysäiliöveturi! Täytyykö kertoa lisää?
	27.02.2004 14:57	Jack
		Mikäs tuo Saastamoisen Borsig oli?
	27.02.2004 14:56	Risto Hyvärinen
		Mitä minä olen etsinyt vikoja vaunukaluston UIC-kaapeleista, niin loppujen lopuksi niiden viat on löytyneet vetureista ja niistäkin etupäässä Sr1-sarjalaisista. Joitakin UIC-kaapelivikoja tuli kyllä vastaan, mutta niiden pääasiallinen vika oli se, että niillä kaapeleilla oli yritetty vetää koko junaa.
	27.02.2004 14:53	Risto Hyvärinen
		Kuopiossa oli noihin aikoihin hyvin monipuolista vetokalustoa. Alkaen Saastamoisen Borsigista ja päättyen "pikkuvempuun". Minä näin siellä myös mm. porkkanoita ja Dr12 sarjan vetureita. Tosin enemmän kuitenkin Dr13 sarjalaisia.
	27.02.2004 14:50	Risto Hyvärinen
		Olihan niillä vielä liikenneaikaa tuon jälkeen kymmeniä vuosia. Nehän on olleet VR:n mittapuun mukaan "lähes uusia" Paitsi mitä nyt vähän likaisia!
	27.02.2004 14:48	Jyrki Tervo
		Höh, karseeta sinistä sauhua lykkäävät nuo veturit, köh. Ei taida olla motit enää ihan parhaassa terässä!
	27.02.2004 14:47	Risto Hyvärinen
		Sm1:ä on huussin ovea vastapäätä pömpeli, jossa on valaistuksen ohjauskaappi, jota vastapäisellä seinustalla on jarrujen ohjauskeskus, jossa on mm. jarrujen EP-venttiilit. Moottorivaunun puolella on oikeastaan tyhjä tila, jossa on etupäässä ensiapuvälinelaatikko ja sitten ns. "talvityökalut" eli petkele, rautakanki ja lumiharja. Ei sellainen pitkäharjaksinen vaihdemiehen harja, vaan lyhytharjaksinen "katuharja". Tätä osastoa vastapäätä on moottorivaunun jarruohjauskeskus ja luistonestolaite, sekä virroitinpiirin paineilmajärjestelmän sulkuhana ja pika-alaslaskuventtiili.
	27.02.2004 14:43	Pasi Hölttä
		Ja Sr2:ta voi periaatteessa etäohjata UIC-kaapelin läpi, joten ohjausvaunujen käyttö ei vaatisi veturiin muutoksia, mutta kuulemani mukaan vaunujen UIC-kaapelit "ovat niin huonoja" ettei se onnistu luotettavasti.
	27.02.2004 14:40	KooPee
		Historiaahan se tämäkin. Kuopiossa oli tuolloin vielä höyryvetureitakin niin korjauksessa kuin päivystyksessä.
	27.02.2004 14:39	mikkom
		mansikkaa ei kyllä näy missään, ainakin länsi Suomessa noita räksiä on niin perk...ti.
	27.02.2004 14:38	KooPee
		Ohjausvaunu helpottaisi IC2-kaluston käyttöä esimerkiksi ratakolmiolla Hki-Tku-Tpe-Hki merkittävästi.
	27.02.2004 14:32	Pasi Hölttä
		Lieneekö junien (ja niiden numeroiden) värillä samantapainen funktio kuin metrossa (eli aikataulunmukaisuutta kuvaamassa)?
	27.02.2004 14:30	Riku
		Sm1:ssä ja varmaan myös Sm2:ssa oli kyllä aikoinaan tupakointiosastot. Olisiko ne ollut sijoitettu osastoissa O1 sekä O6:ssa. Rhyvarin: Kuvailemasi "porno-osasto" tosiaan oli alun perin Sm1:ssä, vaunujen ohjaamattoman pään puolella. Kyllä ne minun mielestäni oli ihan mukavat tilat (ei rakastelua varten!:-) ). Siellä oli mahdollisuus nähdä osan junan elektroniikasta lasien takana (metalliovi Sm2:n tavalla ei ollut ennen saneerausta, sen sijaan oli läppäovi varsinaiseen matkustajanosastoon O kolmoseen ja neloseen). Sivuilla oli myös samanlaiset alas liuettavat ikkunat kuten Sm2:ssa. Kuten ennen olen todennut: hieman ikävää että ne tilat suljettiin saneerauksen myötä. Onko kellään kuvia näistä tiloista? Skannatkaa ne sitten tänne vaunut.org:iin! Kuvia saneeratusta Sm1:stä kelpaa myöskin, jos joku tuntee konnarin tai joku muu junan henkilökunnasta hyvin ja täten voi saada pääsyä näihin tiloihin. Olisi kiinnostavaa nähdä, miltä ko. tilat näytti/näyttää.
	27.02.2004 14:26	Christian
		9360 & 9153 I , 9780 R , 9143 & 9148 P
	27.02.2004 14:20	Risto Hyvärinen
		Lisäksi tämä Efi on ns. "isokoppinen" konnarivaunu.
	27.02.2004 14:19	Risto Hyvärinen
		Tuo laatikko, mikä näkyy höyrylämmityksen lauhduttimen vieressä on 1500V/220V:n muuntaja. Akustot on toisella puolella. Se vaunu, josta katto on tullut alas on 100 paikkainen Ei
	27.02.2004 14:09	mikkom
		Siis korjaus edellisiin kommentteihin 3 reeveriä veti ja 1 hinauksessa.
	27.02.2004 14:06	mikkom
		sori pikku kirjoitus virhe.
	27.02.2004 14:03	Risto Hyvärinen
		Nämä 3 veturia oli itsekseen Kuopion ratapihalla. Kuvattu lääninvankilan vierestä. Takana oleva puutalo paloi joskus 90-luvulla. Itse asiassa vetureita oli kaikkiaan 4, muttei ne mahtuneet kuvaan. Tämä on otettu sellaisella halvalla pokkarilla, kuin Agfa Isorapid.
	27.02.2004 13:56	Teppo
		Ja sijoittaa siihen ohjaamo, eli käyttää vaunua siten kuin SBB käyttää, eli toiseen suuntaan veturi työntää. (Ja jos molemmissa päissä on ohjausvaunut, niin se on sama, kummassa päässä veturi on. Ainoa vain, haluaako VR oy panostaa ohjausvaunuihin ja vapauttaa vetureita odottamasta junia.
	27.02.2004 13:49	Risto Hyvärinen
		Joo, Koff ei enää sponssaa kuljettajien palkkoja. Liian kallista puuhaa.
	27.02.2004 13:42	HT
		Täysin yhdistettävissä:)
	27.02.2004 13:40	HT
		Kyllähän se niin on, että laskijassa on se magneettikenttä, jonka sitten metalliesine (esim. laippa) "sekoittaa" ja näin tunnistaa akselin.
	27.02.2004 13:40	Risto Hyvärinen
		Kuulutuslaitteen toimintaa on hankala selvittää lyhyellä kommentilla! ;P
	27.02.2004 13:36	HT
		Käsitysvapaan pitkä kommentti... :)
	27.02.2004 13:34	Pekka
		:)
	27.02.2004 13:33	Risto Hyvärinen
		Niinpä muuten on! Palapeli jäi siltä kohtaa yhtä palaa puuttumaan! :)
	27.02.2004 13:32	Pekka
		Ja onhan se sn-80 tieto liikenteenohjaajalle ihan hyödyllistä. Esimerkiksi raiteelta 263 voidaan ottaa juna raiteelle 203 joko sn-35 tai sn-80 vaihteiden kautta.
	27.02.2004 13:30	Pekka
		rhyvärin: katso esim. vaihdetta 209. Se on poikkeavalle raiteelle ja se on vaaleansininen. Että tuottaa...
	27.02.2004 13:29	Risto Hyvärinen
		Maalaus oli mielessä, mutta jäi rahoitusta vaille ja tulevat ajot on kiinni HVM:n turvatodistuksen saannista.
	27.02.2004 13:28	Petteri
		Tämäkin monien inhoama veturin ulkoasu on siis jo osa kadonnutta rautatiehistoriaa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset