4124-117931 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.02.2004 08:42 Teppo  
  Haapamäen asema ei ole enää veturimiesten työpiste, vaan se siirtyi vuonna 2003 Vilppulaan. Asemalta lakkaa viimeiset VR-yhtymän toiminnot, kun VR-Rata OY:n rakennusmestarit siirtyvät loppukeväästä muualle.
kuva 27.02.2004 08:39 Teppo  
  Haapamäellä on L:n lisäksi myös venäläinen TE (E kyriilisenä kirjaimena = peilikuva kolmosesta). Kyseinen veturi on alunperin toimitettu 1435 mm raideleveydellä DRG:lle 1940-luvulla. Ja on siis "sotaveturi".
kuva 27.02.2004 07:42 Kurt Ristniemi  
  Hiutaleet haittaa, kun käyttää salamaa. Ilman salamaa ne antaa vain sitä asiaankuuluvaa talventuntua. Ja kuvakin valottuu tasasemmin.
Mutta kertokaapas joku, onko noissa SA3-automaattikytkimeen liittyvissä raidoissa muutakin infoa. Meinaan kun nykyisen //// -tyylin lisäksi aikisemmin oli myös //////// -tyyli.
kuva 27.02.2004 07:16 Kurt Ristniemi  
  Kyllä kuulutukset tuntuvat liittyvän näyttöjen asettamiseen: Ajoin taannoin Sm4-K-junalla Helsinkiin, ja sisänäytöt olivat pimeinä. Konduktööri yritti käynnistää niitä jossain ehkä Korson jälkeen, jolloin alkoi kuulutus "Tämä on K-juna Helsinkiin...". Näytöt tosin jäivät edelleen pimeiksi.
kuva 27.02.2004 03:42 MattiH  
  Tämä rataosuus on sikäli tuttu että vuosina 1990-2000 asuin kilometrin päässä tästä kohdasta, ja koiran kanssa oli tapana lenkkeillä juuri tästä kohdasta ohi lähes päivittäin. Kuva on otettu Korian viljavarastolta muutama sata metriä eteenpäin, hieman ennen 6-tietä. Kyseinen laitos lienee ollut jonkinsortin nippunosturi, tuosta on mennyt mäkeä alas kymijokeen kahdet kiskot, jotka ovat ulottuneet muutaman metrin veden alle, parin metrin syvyyteen. Osa pölkkyjä on vielä paikoillaan, olen myös joskus (kai vuoden -95 tienoilla) valokuvannut kyseistä paikkaa, sekä lähettyviltä metsästä löytyvää pientä vaunua, jota ilmeisesti on hinattu mäkeä pitkin joesta ylös nosturille. Sitä sitten en tiedä että miksi tässä on ollut nippunosturi, kun Kymen paperitehtaat on tästä muutama kilometri jokea ylävirtaan.
Viljavaraston kohdalla on muistaakseni 3 sivuraidetta, ja hieman ennen radan päättymistä (parin kilometrin päässä)lekasoratehtaan luona menee pienen matkaa 2 raidetta vierekkäin, niistä kuitenkin osa on jo purettu että aivan tehtaalle asti ei enää pääse.
Kuvassa näkyvä säiliövaunuletka on seissyt paikallaan lähemäs 10 vuotta, sitä ennen tätä pätkää on käytetty kanssa erilaisten romuvaunujen säilyttämiseen.
kuva 27.02.2004 03:00 Janne  
  Kyllähän noita sattuu, Lahdessa olen tavannut mm. M- ja K-junan. ;)
kuva 27.02.2004 02:14 TLa  
  Menin tuossa taannoin K-junalla Tikkurilasta Keravalle, oli 2-runkoinen Sm4-pötkö. Kulkusuuntaan nähden ensimmäisessä rungossa oli P-tunnukset, ja määränpäänä Helsinki. Jälkimmäisessä oikein K ja Kerava. Mainitsin asiasta taaemman rungon henkilökunnan edustajalle, joka ei meinannut ensin uskoa. Suurinpiirtein Koivukylän kohdalla alkoi kuulutusten rumba, "Tämä on K-juna Keravalle, pysähdyspaikkamme ovat Pasila, Malmi.." Liekö tieto meni ensimmäiseen runkoon, jossa henkilökunta rukkasi tunnukset ja määränpäät oikein, jolloin järjestelmään liitetty kuulutus käynnistyi, luullen olevansa Helsingissä. Tietävät voisivat kertoa, liittyvätkö kuulutusjärjestelmä ja reittitunnusnäytöt toisiinsa, vai oliko kyseessä vain hauska sattuma.
kuva 27.02.2004 01:14 Pale  
  Merkillisessä paikassa on ravintolavaunu junarunkoon nähden.
kuva 27.02.2004 00:49 Timo Tuomi  
  Tietääkseni ainoa (Suomessa käytössä ollut)asetinlaitemalli, jossa kulkutien napit jäivät pohjaan, oli Westinghouse. Siemensissä ja VR-76:ssa napit hyppäävät ylös heti kun sormen päästää ylös. Ongelma tuossa VR-76:ssa onkin juuri se, että jos sormen 'lipsauttaa' napilta pois eikä saata nappulaa ylös, nappulan hattu on helposti lattialla. Saisivat maalata jokaiseen tuollaiseen tauluun tekstin 'Saattaen vaihdettava'. ;)
kuva 27.02.2004 00:36 Jouni  
  Usein tällaisessa toistuvassa työssä aletaan hetken kuluttua mennä sieltä, missä aita on matalin. Kummasti alkavat nuo bussienkin linjakilvet mennä mustiksi takaa ja sivulta, jos niitä täytyy kääntää usein päivän aikana. :(
kuva 27.02.2004 00:32 jtp  
  Lienee SM2 lähdössä Helsinkiin päästyään A-junana Leppävaaraan. Kuski lienee ennakoinut ja vääntänyt rullan jo valmiiksi. Näinhän ei periaatteessa saisi tehdä.
kuva 27.02.2004 00:22 LasseH  
  Ja nykyään usein nähty tapa, missä kummankin veturin takimmaiset virroittimet on ylhäällä johtuu kuulemma siitä, että sillä pyritään virroittimien kosketinpintojen tasaisempaan kulumiseen. Veturithan voivat olla nipussa pitkäänkin ja kuvan tyylillä aina samat virroittimet ovat ylhäällä. Huollon kannalta on kuitenkin kätevämpää jos veturin kumpikin virroitin kuluu yhtä tasaisesti.
kuva 27.02.2004 00:20 TLa  
  Asian vierestä: Pankkien viitenumeroiden tarkistusnumero lasketaan myös vastaavan systeemin mukaan. Ei ihan yksi yhteen samoin, mutta samantyyppisellä muuttuvalla kertoimella.
kuva 27.02.2004 00:16 TLa  
  Eikös syynä ollut yksinvedossa se, että hajoava virroitin ei riko katolla olevia laitteistoja? Ja parivedossa kuvan mukaisesti, jotta ensimmäisen virroittimen lankaan aiheuttaman värinän vaikutus olisi mahdollisimman vähäinen kakkosveturin virroittimeen?
kuva 27.02.2004 00:02 Jouni  
  Sieltähän löytyy jopa valmis ohjelma tarkastusnumeron laskemiseksi. :) http://koti.mbnet.fi/~thales/tuatara/tuatara.htm#luhn
kuva 27.02.2004 00:00 Jouni  
  Itsekin pidättelin intoani möläyttää tänne jotain, kun en saanut koelaskuissa oikeaa tulosta. ;) Muistin väärin tuon vähennysosan. Tuon sivuston tekijä muuten on jonkinasteinen harrastaja myös, nimi on tuttu. Veti kyllä hetkeksi hiljaiseksi, melko paljon on tietoa.
kuva 26.02.2004 23:55 okeskira  
  Joo, sen verran muisti ehti pettää. LasseH löysikin tarkoittamani sivun.
kuva 26.02.2004 23:47 Jouni  
  Joo, laskenta aloitetaan takaa ja ensin kerrotaan kakkosella.
kuva 26.02.2004 23:38 Markku K.  
  Eikun... ainakin noissa meidän Siemensin taulussa kaikissa napeissa on jousi, joka nostaa painikeen heti ylös kun sitä ei paineta. Jos nappi jää pohjaan, tulee ilmaisu "painikevika", ja koko asetinlaite menee juntturiin.
kuva 26.02.2004 23:31 LasseH  
  Netistä löytyy ainakin tämmöinen sivu: http://koti.mbnet.fi/~thales/tarkmerk.htm#tavara
kuva 26.02.2004 23:27 Simo Toikkanen  
  Niin, laskenta siis pitää aloittaa numeron loppupäästä. Esimerkkitapauksessamme numerosta kolme.
kuva 26.02.2004 23:25 Jouni  
  Eikös siellä Virossa ollut P36 eli yhtä iso laite, mutta pikajunaveturi?
kuva 26.02.2004 23:25 okeskira  
  Tarkistusnumeron laskemisesta oli jossain päin nettiä sivukin mutta selostan numeron laskemisen tähän nyt ulkomuistista (toimivuus testattu parilla tavaravaunun numerolla): Otetaan tavaravaunun numerosarja ilman tarkistusnumeroa (esim. 211053). Kerrotaan numerosarjan ensimmäinen numero 1:llä, toinen 2:lla, kolmas 1:llä jne ja lasketaan tulot yhteen. Jos tulosta tulee kaksinumeroinen luku, lasketaan ko. numerot yhteen (esim. 14->1+4=5). Kun on saatu numerosarjojen tulojen summa, vähennetään se seuraavasta 10:llä jaollisesta luvusta (esim. 20-16=4) Näiden lukujen erotus on lopullinen tarkistusnumero.
kuva 26.02.2004 23:05 okeskira  
  Kokoa voisi pienentää 1024*768 -kokoon ja JPEG-pakkausastetta pienentää rutkasti.
kuva 26.02.2004 22:56 Risto Hyvärinen  
  Kun sitten suorittaja on painellut kaikki napit kädet ruvella ja lopuksi ihmettelee, miksi kulkutie ei varmistunutkaan, niin joku kirottu nappi on pompannut takaisin! Vai oliko niin hyvälaatuisia nappeja, ettei näin päässyt tapahtumaan?
kuva 26.02.2004 22:46 Markku K.  
  Oli juuri ja juuri aikaa laskea palat ;-) Niitä on 105x22, eli yhteensä 2310 palaa. Suurin osa on ilman lamppu/painikepohjaa. Nykyhintaa ei tiennyt kukaan.
kuva 26.02.2004 22:40 Risto Hyvärinen  
  SRHS ajoi samanlaisen veturin vetämällä junalla Virossa jonkun retken ja se veturi oli öljypolttoinen. Tuonkin tenderi näyttäisi olevan umpinainen, joten sekin viittaisi siihen.
kuva 26.02.2004 22:35 Vk10  
  Huh minkä kokoinen tenderi!
kuva 26.02.2004 22:34 Risto Hyvärinen  
  Siis mitenkä? Jos virroitin hajoaa, niin hajoaa koko veturi? Niin kuin millä tavoin? Meneekö kokonaan säpäleiksi vai mitä tapahtuu?
kuva 26.02.2004 22:33 okeskira  
  Nykyään tuntuu olevan taas käytäntönä pitää parivedossakin molempien vetureiden takimmaisia virroittimia ylhäällä. Mitkähän lienevät syyt siihen? Kuvassa näkyvän käytännön syyt on jo riittävän monesti käyty läpi tällä foorumilla.
kuva 26.02.2004 22:32 Jpl  
  Aivan mieletön kuva (ja mieletön koko)
kuva 26.02.2004 22:31 okeskira  
  Huoh. Eikö se nyt tullut selväksi 7 kommenttia takaperin? Vihreäpressuiset ovat Hbi ja sinivalkoiset Hbin tai Hbikk.
kuva 26.02.2004 22:27 Perttu  
  Joo, ei ole Hai - vaunuja, oli Hbi/Hbikk - vaunuja nuo...
kuva 26.02.2004 22:26 Kalastaja  
  Lisäksi kadonnutta rautatieromantiikkaa, pystyssä taustalla jo kadonnut puhelinlinja.
kuva 26.02.2004 22:26 Perttu  
  Normaali parivetokäytäntö tämä on.
kuva 26.02.2004 22:24 Perttu  
  Nikkeliä läksi kesällä aika paljon, mutta nyt talvella taitaa olla hiljaisempaa. Mutta kesällä sitten taas kulkee nikkeliäkin jonkinverran. Sitä nikkeliä läksi Vokeilla Kiinaan pariinkin otteeseen.
kuva 26.02.2004 22:23 Sr1  
  Taitaa aikas vähän lähteä. Enemmänkin tulee vokeissa venäjältä
kuva 26.02.2004 22:22 Perttu  
  Tämä kolmivaloinen opastin on nykyisin historiaa, nyttemmin paikalla on kaksivaloinen opastin
kuva 26.02.2004 22:21 Sr1  
  Nyt jos virroitin hajoaa niin hajoaa koko veturin.. Miksiköhän tuolla ylipäätään on etummainen virroitin ylhäällä.
kuva 26.02.2004 22:21 Perttu  
  No ei, se puomein varustettu tasoristeys on kuvaajan selän takana, näkyy sekin tuohon sillalle
kuva 26.02.2004 22:21 Pete  
  Joo, kyllähän se juurikin noin on. Tarkoitin, että yleensäkin suuremmissa nopeuksissa (ei ehkä vielä 200:ssa) tulee ongelmia virroittimien kanssa. Kiinan paria veturia lukuunottamatta kaikissa Sr2:n sisarvetureissa ne pellit on paikallaan. Minun käsittääkseni alhaalla olevaa virroitinta ei ole erotettu ylhäällä olevasta. Mene ja tiedä.
kuva 26.02.2004 22:19 Sr1  
  Totta mutta eivät hai vaunuja koska tuolla ei ole akseleita niin paljon kun haissa on.
kuva 26.02.2004 22:18 Lari Nylund  
  Risto, pistäisin jos tietäisin mihin osoitteeseen. Jos ottaisit yhteyttä minuun päin. E-mail. lari.nylund@vr.fi. Osoite on tietenkin kaikki alan harrastusajoilta tutuille käytössä. Hienot sivut kaikin puolin ja asiat tuntuvat tulevan tänne hyvinkin nopealla aikataululla...
kuva 26.02.2004 22:17 Sr1  
  Onkos siinä puomilaitteet?
kuva 26.02.2004 22:04 Risto Hyvärinen  
  Tämä silloin täsmäisi sen jutun kanssa, mitä minulle on kerrottu.
kuva 26.02.2004 22:03 okeskira  
  Ed-tyypin vaunuissahan on veturin jälkeen heti suuri pystysuora pinta joka varmasti kerää pyörteitä ilmavirtaan. Tunneliin mentäessä nämä pyörteet saattavatkin iskeä virroittimen hetkeksi irti ajolangasta.
kuva 26.02.2004 22:00 Risto Hyvärinen  
  Tuo 52 kuulostaakin jotenkin tutulle!
kuva 26.02.2004 22:00 KooPee  
  Jos lunta sataa, niin sitä sitten sataa. Kesällä ei liene moista ongelmaa!
kuva 26.02.2004 21:58 mikkom  
  Komea ruska, ja niin veturikin!
kuva 26.02.2004 21:57 Pete  
  Ville: Toisen junafriikin elämää läheltä seuranneena voin todeta, että kuurosokeus kuvaa häntä varsin hyvin tietyissä tilanteissa. Usein muulloinkin kun vaimon katsoessa Kauniita ja rohkeita. :-) Ja hän ei sitten ole kukaan tänne kirjoitelleista!
kuva 26.02.2004 21:56 Risto Hyvärinen  
  Mielestäni alhaalla oleva virroitin on erotettu suurjännitepiiristä. Mutta kuulemma ainakin Norjassa olevissa saman tyypin vetureissa on virroittimien suojapellit paikoillaan. En ole varma, mutta kuvittelisin, että se, joka on piirtänyt ne sinne, ei ole piirtänyt niitä vain sen takia, että ne on hauskan näköiset, vaan juuri ehkä aerodynamiikan takia. Tuulitunnelissahan varmaan nämäkin veturit on testattu, kuten nykyään kaikki muukin. Tuo virroittimen irtoaminen kovassa vauhdissa liittyy kuulemma vielä siihen, että ilmiö syntyy vain, jos on ED-vaunu välittömästi veturin jäljessä. Tavallisella vaunulla ilmiötä ei kuulemma ole. Joten jotenkin se liittyy ilmavirtojen liikkeeseen ja nimen omaan Ed-vaunun kanssa. Näin minulle asia on kerrottu.
<<   >>