220-15761 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.02.2004 20:29 lari  
  Heh, ei oo ihan peräkkäiset Deeverit. Viime viikolla lähti sellainen tavarajuna, jossa oli 2518 ja 2519 :) Kuski laittoi vielä johtoveturista konehuoneen oven auki matkan ajaksi, tuli kuulemma pakokaasuja konehuoneeseen...
kuva 14.02.2004 20:19 Juha  
  Olisiko tähän systeemiin mahdollisuutta saada myös toista päärataa? :) Vaikka Kontiomäki-Joensuu-Viinijärvi-Huutokoski-Savonlinna-Parikkala-Helsinki. Tietysti tuossa on paljon asemia välillä, kaikilla pysähdys. Tottakai turhat ajojohtopylväät purettava pois ja betonipöllit korvattava puisilla! Ja jos meinaa rata loppua kesken voidaan toki kiertää vaikka Viinijärvi-Siilinjärvi-Pieksämäki-Huutokoski jne... Ja etelässä kierrettäisiin Lahti-Riihimäki-Toijala-Turku ennenkuin saavuttaisiin Helsinkiin! Ja Pieksämäki-Haapamäki-Pori väli olisi tottaki myös liikennöitävä.
kuva 14.02.2004 20:18 lari  
  Kysyin kuljettajalta, mikä sen nro on, koska entiennyt sitä itsekkään kun omassa aikataulussa sitä ei ollut. Ainakin tallipv. sanoi, että "sieltä tulloo vielä ylimiäränen pöllijuna..." Kun taas pyttyjuna T 4062A saapui saapui n.klo 11.25 ja lähti melkein samantien, kuten pitääkin. Mutta kun tuon kameran kellosta ei tiiä pittääkö se paikkaansa. P*rkele, pitää näköjään ruveta ottamaan nuo kellonajat paperille, kun tekniikka ei pysy perässä...
kuva 14.02.2004 20:02 Kalastaja  
  Huru sarjasta 1960 vuonna tehty ja 1990 vuonna hylättyjiä on 2206, 2210 ja 2216. 2216 olihan ajossa kaikista pisimpään.
kuva 14.02.2004 19:50 Juhana N.  
  Varsin arvostettu työryhmä Eonsuu-Honkanen-Pölhö ilmoittaa 3003:n valmistusvuodeksi 1973 kirjassaan "Suomen Veturit osa 2. Moottorikalusto" (kirja ilmestynyt 1995 eli kuusi vuotta Riihimäen kolarin jälkeen). Kirjan päätekijä Eljas Pölhö tunnetaan varsin pikkutarkkana tutkijana, joten veturin 3003 virallinen vuosimalli näyttää olevan 1973 Riihimäen vaurioiden seurauksista huolimatta.
kuva 14.02.2004 19:08 KooPee  
  Aikatauluni ovat vuodenvaihteesta, mutta eikös sekä Ylivieskan ja Kontiomäen suunnasta saavu junat kutakuinkin mainitsemallasi ajalla. Onko varmuutta, että tämä on T 6206, sen lähtöaika eteenpäin Iisalmelta on 11.58?
kuva 14.02.2004 18:46 Lari Åhman  
  Tämä saapui kello 12:46, mutta kuten en tiedä lähtöasemaa, en tiedä lähtöaikaakaan. :)
kuva 14.02.2004 17:42 Juhana N.  
  Onkos VR-LähiJuna ulottunut joskus niinkin pohjoiseen kuin Pelloon asti??? ;-)
kuva 14.02.2004 17:38 Juhana N.  
  Mikähän mahtaa olla nykyisen 3003:n vuosimalli VR:n virallisissa tietokannoissa? Kumipyöräpuolellahan rekisteriviranomainen on erittäin tarkka ensimmäisen käyttöönottovuoden suhteen.
kuva 14.02.2004 17:19 Antti T  
  Katselin juuri VR:n lähiliikenteen aikataulua (1.1.-28.5.94) siinä näkyy että Pellossa sai odottaa jos myöhästyi klo 07.55 ma-pe kulkevasta L-junasta, seuraava juna tuli vasta klo 9.25. Mutta onhan niitä bussejakin :-)
kuva 14.02.2004 17:17 KooPee  
  Veturin runkoa on pidetty veturin henkilöllisyytenä, samoin kai sitten kantavakorisissa itse koria, joten oikeastaan kuvassa näkyvän pitäisi olla 3111 ja suurimman Sr1-numeron siten 3113. Pitäisikö harrastajapiireissä käyttää tunnusta 3003/II tai 3003-2?
kuva 14.02.2004 17:07 Ville  
  Oikeastaan 3003 hylättiin ja tilatun varakorin ympärille rakennettiin varaosista uusi veturi. Sille kuitenkin annettiin numeroksi sama 3003.
kuva 14.02.2004 17:06 Olavi  
  On digi. Valitsin tämän, koska siinä on 10X optinen zoomi. Kuvaan pääasiassa luontoa, joten siellä tarvitaan usein pitkää zoomia. Kameroiden hinnat näyttävät tippuvan näinä kuukausina kovaa, niipä nyt näyttää saavan jo C-750 UZ:n lähes samaan hintaan.
kuva 14.02.2004 17:04 Joni Leskinen  
  Puomit ja masto merkkeineen näyttää kivoilta väripilkuilta muuten harmaassa talvipäivässä. :)
kuva 14.02.2004 16:59 KooPee  
  Tällainen harmaa talvipäivä huurteisine puineen tuo veturinpunaisen mukavasti esiin. Lisäksi on mukava katsella vielä näitä kokosinisiä vaunustoja. Asuinsuunnallani ei niitä enää ole kuin muutamassa pikajunassa :(
kuva 14.02.2004 16:57 KooPee  
  Digi? Siksi kyselen, että se digi kiinnostaa...
kuva 14.02.2004 16:55 Olavi  
  Kamera on vajaa pari kuukautta sitten ostettu Olympus C-740 UZ. Olen ollut siihen erittäin tyytyväinen.
kuva 14.02.2004 16:50 KooPee  
  No näiden esimerkkien valossa kuvaustaitoa kuitenkin riittää! Utelisin kameraa, on tässäkin niin selkeää jälkeä?
kuva 14.02.2004 16:48 Olavi  
  Itse asiassa mittauksia ja ennakkovalmisteluja ei ehtinyt tehdä, sillä juuri kun oli ylikäytävällä alkoivat kellot kilkattaa ja valo vaihtui punaiseksi. Äkkiä auto tien sivuun ja kamera kädessä pihalle. Sen sijaan alkuperäistä kuvaa on rajattu joka puolelta ja näin korjattu sommittelua.
kuva 14.02.2004 16:43 KooPee  
  Kai yhtäläisyyksiä oli, mutta miksi MAN ja muotoilu? Toki mallia saatettiin ottaa amerikkalaisistakin vai onko mallia otettu lähilänsinaapurista Nydqvist & Holm Ab:lta (Nohab)?
kuva 14.02.2004 16:41 Senior  
  Hiirola on tunnettu elokuvasta Lentävä kalakukko.
kuva 14.02.2004 16:35 Juhana N.  
  Huruissa oli kait samaa tekniikkaa kuin sveitsiläisessä Ae6/6-sähköveturissa. Ainakin telit olivat samat, mutta eivätkös yhtäläisyydet jatkuneet pidemmällekin?
kuva 14.02.2004 16:35 KooPee  
  Vanhin Huru -veikkaukseni on 2210.
kuva 14.02.2004 16:30 KooPee  
  Filosofointia tämä minunkin; bussipuoleltahan löytyy vastaavia esimerkkijä. Vrt. ensimmäinen B10M-alusta useine jatkokehitelmineen... Kyllähän ensimmäisiin vetureihin on tehty paljonkin muutostöitä, koska ne kannatti jo huollon kannalta tehdä samanlaisiksi. Dr16-protot poikkeavat siinä ehkä jo useilta ratkaisuiltaan, että ne todellakin olivat testeissä pitkän aikaa ennen sarjavalmistuksen alkamista. Dr12 (Hr12) sarjassa ensitilaus oli jo 6 veturia. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä kaikista vetureista ja konstruktioista tähän otettiin mallia ja miten suunnittelutiimi onnistuikin luomaan niinkin hyvän käyttöveturin. Tosin korjaamopuolelta on tullut eriäviä mielipiteitä tähän; kaikki kohteet eivät olleet järin huoltoystävällisiä.
kuva 14.02.2004 16:20 Juhana N.  
  Molemmat lyhyt pää edellä menettelee vielä juuri ja juuri. ;D
kuva 14.02.2004 16:17 Juhana N.  
  Kyllä KooPee ihan asiaa kirjoittaa. Suomalaisen veturiteollisuuden volyymit kaiken kaikkiaan olivat niin pienet, että varsin monet veturityypit olivat maailmanluokan malleihin verrattuna protoja, nollasarjalaisia, esisarjalaisia tms. Dieselpuolella Dv12 nyt oli jo jonkinmoinen sarjatuotannon edustaja ja ehkä Vemputkin yhteenlaskettuna. Ja Lätät totta kai. Tämäkin kommenttini on vain filsofointia, en yritä esittää ehdotonta totuutta...
kuva 14.02.2004 16:09 Juhana N.  
  Ai niin, tämähän sattuu olemaan se Riksun kolariveturi. Mitä kaikkea veturiin jouduttiin tekemään uusiksi? Korihan on vain yksi mutta näkyvä osa veturia. Osia kaikkineen on kymmeniä tuhansia ellei enemmän. Niin palataksemme aiemman kommenttini pointtiin eli siihen, että Sudet elävät näköjään selkeästi pidempään kuin Hurut keskimäärin aikanaan, kerrottakoon larille, että Hurujen ikäennätys taisi olla juuri ja juuri 30 vuotta. Edellyttäen, että joku vuonna 1960 valmistunut yksilö olisi ollut ajossa vuonna 1990. 2206 ja 2210 taisivat päästä ainakin lähelle tuota lukemaa. Ehkäpä myös 2216. Nyt ei lasketa mukaan museovetureita, vaan normaali kaupallinen käyttö.
kuva 14.02.2004 16:07 KooPee  
  Jouni: Myös Näljänneva ja Humppila ovat vaikeita :D :D :D
kuva 14.02.2004 16:04 KooPee  
  Ranskantekeleissä 2301 ja 2302 ei tainnut kuitenkaan olla eroa sarjatuotantovetureihin, kaikki toimivat (tai olivat toimimatta) samalla tavalla. Käyttöiässäkään ei ollut eroja verrattuna sarjavalmisteisiin. Tosin 2301 hylättiin ensimmäisten joukossa vanhuutensa takia, mutta yhdessä useamman sarjaveturin kanssa. Ainahan ensimmäisiä vetureita voitiin pitää protoina, mutta joissakin sarjassa tuo sana on terminä liian voimakas. Voitaisiin puhua ehkä esisarjasta tai ensimmäisestä tuotantoerästä. Kommentteja?!
kuva 14.02.2004 15:53 Juhana N.  
  Ja Kymen Huruista ranskattaret 2301 ja 2302 oli nähtävissä ikään kuin protoina. Lastentautejahan Alstikoissa riitti koko 1960-luvun.
kuva 14.02.2004 15:49 Juhana N.  
  Pitkiksi? Löysin ruohoja vasta, kun joku siitä mainitsi. Joka tapauksessa ruohoa alkaa normaalikesinä näkyä vasta toukokuun lopulla. Aurinko on kuitenkin niin korkealla, että esim. syyskuu sulkeutuu kokonaan pois. Ja toki kesän hiemankin viileämpinä päivinä ihmisillä on "kunnolla" vaatteita päällään. Auringon korkeudesta päätellen veikkaan - korostan veikkaan - vuodenajaksi kesäpäivänseisausta plusmiinus 1½ kk. Saa väittää vastaan. :D
kuva 14.02.2004 15:45 Jouni  
  Heh, Viktor Senna... :D
kuva 14.02.2004 15:43 Jouni  
  KooPee: Erityisesti kannattaa huolehtia ä-painotteisten paikkakuntien ääntämisestä, esim. Jämsä, Mänttä, Pännäinen... :D
kuva 14.02.2004 15:27 Tommi Pe  
  Joa raiteet ovat pohjois-etelä-suunnassa, siis aurinko hieman idässä. Kello on hieman ennen keskipäivän, ehkä yksitoista plusmiinus puoli tuntia. Ruskeapukuisen miehen varjosta voisi jo laskea jotain. Hän on suunnilleen junan keulan kohdalla ja pölkyistä voisi arvioida paljonko kamera litistää. Katsokaapa muuten radan ruohoja, kasvavatko ne noin pitkiksi jo toukokuussa?
kuva 14.02.2004 15:11 KooPee  
  Tämäkin kuva näyttää siltä, että on suoritettu tarkkoja mittauksia junan pituuden suhteen ;-) Asettelultaan jälleen loisto-otos!
kuva 14.02.2004 15:04 KooPee  
  Puhutaanpas sitten taas liikennepaikkojen nimillä, ettei tule sekaannuksia. Juna ei taatusti mene Sotkamoon saakka, koska rata sinne on purettu. Kontiomäeltä Vuokattiin ja edelleen Lahnaslammelle rata on tavaraliikennettä ajatellen hyväkuntoinen ja ma-pe ko. osuudella kulkee oma tavarajunapari. Tiestöä ajatellen olisi sitäpaitsi helpompi kyörätä kontit Kajaanista.
kuva 14.02.2004 15:01 okeskira  
  Ilkka: nykysuunnitelmien mukaan reilu 15 vuotta. Suunnitelmat tietysti tykkäävät vielä muuttua moneen kertaan jne.
kuva 14.02.2004 15:00 KooPee  
  Onkos se aivan mutujuttua, että vanha Kajaanista pohjoiseen suuntaava päätie meni tuosta silta-aukosta?
kuva 14.02.2004 14:57 AnttiL  
  Niin, eli keula on tyypillinen 26-sarjalainen.
kuva 14.02.2004 14:54 KooPee  
  Eräässä mielessä koko Hr13/Dr13-sarja oli protosarja. VR halusi jälleen aivan uuden konstruktion ja melkoisilla vaatimuksilla; vahva, nopea, kevyt. Ei se vielä 50/60-luvun taitteessa ollut mikään helppo yhtälö.
kuva 14.02.2004 14:45 KooPee  
  Jouni: Etenkin paikkakunnan ääntämiset voivat olla hyvinkin haastavia ;-) :-)
kuva 14.02.2004 14:41 KooPee  
  Klapien kulutus riippuu kuskista. Haapamäen 'takapiha-ajoon' tuo riitti hyvin paitsi jos puikoissa oli Sennas-Vihtori! Silloin käytiin kesken päivän hakemassa halkoja. Koneena oli tuolloin kuitenkin 669.
kuva 14.02.2004 14:36 KooPee  
  Kellonaika auttaisi selvittämisessä!
kuva 14.02.2004 14:28 Jouni  
  Novotsherkasskin tehtaalta tilattiin kaksi varakoria, joista toinen meni tähän ja toisesta tehtiin vuonna 1993 3111.
kuva 14.02.2004 14:26 Jyrki Tervo  
  Kuumia uutisia/ETU/O.Pastinen. Valituksiin Kemijärvi-Kelloselkä välin unohtamiseen, toteamme sen olleen kuljetajamme moka. Linjan em osuus on sittemmin päätetty ulkoistaa. Kiinalainen rikaskuski hoitaa sitä ot resiinapendelöintinä.
kuva 14.02.2004 14:23 Ilkka  
  Mutta kauankos vanhimmilla susilla on vielä käyttöikää?
kuva 14.02.2004 14:20 Lari Åhman  
  Jaa, tilattiinkos se uusi kori sitten Venäjältä vai?
kuva 14.02.2004 14:18 Lari Åhman  
  Minusta taas näin on ihan hyvä, mutta mieluiten näkisin, että molemmat veturit olisivat lyhyt pää edellä.
kuva 14.02.2004 14:15 Jouni  
  Tällä koneellahan ei muuten oikeastaan ole ikää kuin 14 vuotta, kun tämä meni totaalisen uusiksi Riihimäen törmäyksen jälkeen 1989. Tässähän on jopa uusi kori. Vanha kori romutettiin.
kuva 14.02.2004 14:14 Lari Åhman  
  Miten tämän kuvan skaalauksen vois vaihtaa? Kun minusta tähän kävis paremmin se pienempi kuvakoko.
kuva 14.02.2004 14:12 Jouni  
  Provosoiduin heti: juuri väärin. :D Tylsän näköinen, eikä kuljettaja näe mitään. Tosin tasoristeysonnettomuuden sattuessa pitkästä nokasta on turvaa.
<<   >>