Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.10.2022 22:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli kuvan junassa mukana myös suora kyyti Raumalta Helsinkiin? Aikamoista. | ||||
|
23.10.2022 22:34 | Antti Ojala | ||
| Ruotsissa on kansalliset erityisolosuhteet, ne vain ovat erilaiset kuin meillä Itämaassa. Eräs syy töhryjen vähäisyyteen on siinä, että useammalla paikalla on näkyvää valvontaa erilaisen henkilökunnan, kuten lipunmyyjien muodossa. Lisäksi etniset vähemmistöt on sullottu asumaan ghettoihinsa, joissa maalauspalvelu kyllä pelaa. Onko se hyvä vai huono asia, siitä voidaan olla montaa mieltä. Väkivaltarikollisuutta tämä ratkaisu kiistatta lisää. | ||||
|
|
23.10.2022 22:22 | Teppo Niemi | ||
| Varjojen perusteella se olisi 142. | ||||
|
23.10.2022 22:18 | Hannu Peltola | ||
| Minusta tämä silta oli kyllä edelleen avauskelpoinen, MUTTA, MUTTA: tämän sillan länsipuolelle ollaan parhaillaan rakentamassa Lilla Lidingöbron -siltaa, joka ei ole avattava ja sen alituskorkeus oli yllättävän matala. Silta alkoi olla jo varsin valmis ja sen pitäisi valmistua vuonna 2023. Lunttasin Wikipediasta ja siinä kerrotaan alituskorkeudesta uudelle sillalla seuraavaa: "Lilla Lidingöbron får en segelfri höjd på mellan 5,5 meter (Stockholmssidan) och 7 meter (Lidingösidan) och är inte öppningsbar. Högre fartyg får ta omvägen över Askrikefjärden." Lilla Värtanilla ei voi enää purjehtia kuin varsin matalilla aluksilla! | ||||
|
23.10.2022 22:11 | Hannu Peltola | ||
| Kävin tällä matkalla myös Spårvägsmuseetissa. Uusi museo on upea! Täytyy koostaa siitä sopivassa vaiheessa kuvasarja, siellä oli paljon katsottavaa. Osuin paikalle aivan sattumalta, en ollut kuullut, että museo oli muuttanut tänne. Olin kuvaamassa Gasverketin aluetta ja sen rautatiehistoriaa, mutta samalla tuli käytyä museossakin. Lilla Värtan onkin yllättävän syvä! |
||||
|
|
23.10.2022 21:52 | Jari Isolauri | ||
| Porkkanaliikenne parkanon radalla päättyi 28.5.1983 joten kyseessä lienee joko P94 tai P142. | ||||
|
|
23.10.2022 21:44 | Heikki Jalonen | ||
| Pistitko Hannu merkille, oliko silta edelleen avauskelpoinen laivakululle? Avauksen vaatimat laitteet näyttäisivät edelleen olevan paikallaan (kl-väylän puomit ym) ja ajojohdon katko sekä myös noston vastapaino. Mutta, ovatko toimivia ja käyttövalmiita, ei oikein saa pääteltyä. Vai onko silta pultattu kiinni? Sillan avaushan oli sinänsä harvinaista, muutamia kymmeniä kertoja vuodessa 2000-luvun puolella. Lähinnä kai isompia huvipaatteja, käytännössä purjeveneitä, varten. Tukholman saitsarit kulkevat tästä myös, mutta ne ovat matalia menijöitä. Muu kaupallinen laivaliikenne taitaa olla olematonta. Joskus 2006...2008 käytiin kovaa debattia ensiksikin raitiotien sulkemiseksi ja vanhan ratasillan purkamiseksi. Raitiotieliikenne säilyi ja sillan tarve pysyi. Vanha maantiesilta (ristikkosilta) korvattiin uudella maantiesillalla joskus 2015 tienoilla, vanha riskikkosilta on purettu. Mutta, raitiotieliikenteen kannalta avattava silta on hankala: se rajoittaa pahasti vuorovälien tihentämistä ja ajanpitoa linjalla. Samoin, vanha silta ei mahdollistaisi kaksoisraiteen rakentamista, ainakaan ilman ajorajoituksia. SL, Lidingön kunta ja Merenkulkulaitos olivat asiassa kovin napit vastakkain, sillan ali kulkee edelleenkin yleinen väylä. On suunniteltu uutta siltaa myös kiskoille, mutta riittävän alituskorkeuden järjestäminen on hankalaa. Ja kallista. Ehkä tämä vanha silta palvelee vielä yllättävänkin pitkään...? |
||||
|
23.10.2022 21:07 | Jarno Piltti | ||
| Opastinmasto kasvanut kieroon. | ||||
|
23.10.2022 21:06 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on taikaa! | ||||
|
|
23.10.2022 20:15 | John Lindroth | ||
| Tuolla kaasulaitoksen alueella sijaitsee myös Tukholman uusi raitiotiemuseo joka avattiin 5/22.Vedensyvyys tuolla sillan tienoilla on enimmillään 24m ja keskimäärin 17m. | ||||
|
23.10.2022 19:45 | Topi Lajunen | ||
| Manner-Euroopassa taitavat tavarajunat olla sen verran keveitä, että edullisempi neliakselinen riittää aivan hyvin. | ||||
|
|
23.10.2022 19:45 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Menee jalkaan. | ||||
|
|
23.10.2022 19:32 | Simo Toikkanen | ||
| Maisema on kokenut reilun kolmen vuosikymmenen aikana melkoisen muutoksen – joka jatkuu edelleen: https://vaunut.org/kuva/138171 | ||||
|
|
23.10.2022 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna ei vissiinkään ole Turusta tuleva, kulkuraiteesta päätellen. Onkohan se P48 Seinäjoelta Parkanon tien kautta...? Kaksi runkoa liitetty Tampereella. | ||||
|
|
23.10.2022 19:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanan muotoilu siksi hyvin onnistunut, että täydestä menisi vieläkin! Vihreä - valkoiseksi maalattuna...? Ekodiesel lattian alla Bredan tilalla...? | ||||
|
|
23.10.2022 18:23 | Timo Salo | ||
| On kyllä kerrassaan mainio otos!!! | ||||
|
|
23.10.2022 17:53 | Jussi Pajunen | ||
| Hieno ja mahtava tunnelma kuvassa. | ||||
|
23.10.2022 17:30 | Janne Ertman | ||
| Kävin tarkastamassa tilanteen niin Onnisen rata on kymmenessä vuodessa hieman ehtinyt metsittyä ja pistetty seis-levy radan alkuun, ettei pääse ajamaan | ||||
|
23.10.2022 15:18 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto, Tsl-Rto, Tsp-Rto, Tlt-Rto olivat kaikki samassa numerosarjassa, joka alkoi n:osta 1. Sarjan numerot 1-11 eivät olleet ikäjärjestyksessä, koska tämä numerosarja luotiin vasta vuonna 1961. Sarjan vanhin oli Ttk-Rto 4, Materiel Industriel (->Matisa) n:o 1330, VR:lle 9.1952, hylätty 1973. | ||||
|
|
23.10.2022 15:11 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 43 oli Matisa BV-102 n:o 2220 vuodelta 1969, VR:lle 1970 | ||||
|
23.10.2022 15:09 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 32 oli Windhof BV-102 n:o 2202 tai 2207 (epäselvä konekortti), VR:lle 15.5.1967 | ||||
|
23.10.2022 15:02 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 13 oli Plasser Theurer VKR 04-PX10 n:o264, VR:lle 6.10.1961 | ||||
|
23.10.2022 15:00 | Eljas Pölhö | ||
| Ttk-Rto 25 oli Plasser Theurer AL 203 n:o 121, VR:lle 3.5.1965 | ||||
|
23.10.2022 14:58 | Eljas Pölhö | ||
| Tsp-Rto 44 oli Matisa 12CB8 Valm. n:o 2625 vuodelta 1969, VR:lle vuonna 1970 | ||||
|
23.10.2022 14:50 | Eljas Pölhö | ||
| Sairajunien sijoituspaikat ja veturit maaliskuussa 1942 veturi-ilmoituksen mukaan: 1. K3 929 Äänislinna 2. K3 944 Tampere 3. K3 940. Tampere 4. ei ole listauksessa 5. K4 632 Äänislinna 6. H5 472. Oulu 7. ei ole listauksessa 8. K3 941 Tampere 9. K5 863. Sortavala (Joensuu) |
||||
|
23.10.2022 14:46 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kyllä. | ||||
|
23.10.2022 14:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ovatko veturit sulattaneet tuon laiturin? | ||||
|
23.10.2022 13:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainio kuva modernista vaunusta vanhalla sillalla. | ||||
|
23.10.2022 13:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin rakennettu? Ahaa, selvisikin seuraavasta kuvasta. | ||||
|
|
23.10.2022 13:08 | Hannu Peltola | ||
| Totta! Nyt syksyllä kiinnitti Tukholmassa huomiota, että kaikki paikat eivät enää olleet graffiteilla töhrittyjä. Jokohan vihdoin alkaa töhrimismuoti väistyä? | ||||
|
23.10.2022 12:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei tainnut vientipakotteet sitten koskeakaan kaikkea ammoniakin vientiä? | ||||
|
|
23.10.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessahan tämä olisi tuhopoltettu moneen kertaan ja kattotiilet heitetty kohti ohikulkevaa tunnin junaa...! Tai jäänyt lahoamaan synkän risuisen pusikon keskelle lakkautetun rataosan hiljalleen ruostuessa olemattomiin. Mikäli tämä olisi tavallisen rautatien varressa. |
||||
|
23.10.2022 12:35 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1961 junan P370B pari oli H369A. Kumpikin ajettiin Dm6:lla ja ainakaan kesä-joulukuu 1961 välillä siihen ei tullut yhtään poikkeusta. Juna 363/370 tai 370B (kulkukaudesta riippuen) ajettiin vaihtelevasti Hv1-2 ja Dm4 Junan P359 pari oli P360 ja ne ajettiin aina Hv1-2:lla. Muu kuin Turun oma veturi oli 14/8 592. Pikajunapari P357/P358 ajettiin 1.10.1961 saakka Hv1-2:lla, viimeksi 1.10. oli Hv1 556. 2.10.1961 lähtien se ajettiin säännöllisesti Dm4:llä, ensimmäisenä 2.10. oli 1617. Vuoden loppuun mennessä Dm4 korvattiin Hv1-2:lla 9 kertaa. Turussa oli tuolloin vielä muutama Hv2, jotka ajoivat täysin samoja kiertoja kuin Hv1:t. Hr11 ei vielä saanut ajaa Turusta muualle kuin Helsinkiin (kiskotuksesta johtuen) |
||||
|
|
23.10.2022 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rupesin arkeologiksi ja löysin aikataulukauden 128 (30.5.1961 -> ) graafisen aikataulun valokopionipun. Se oli siltä ajalta, kun radan korkeusviiva ja jotenkin luonnostellut ratapihakaaviot merkittiin graafiseen. Mitä Turun tuonaikaiseen lättäkalustoon tulee, niin turkulaisia ajettiin tammikuussa 1961 Dm6 4000 - 4006 - vaunuilla. Toukokuussa 1962 Dm6:a oli enemmän: 4000 - 4009, 4011 - 4014 sekä tarpeelliset liitevaunut. Rataosalla Turku - Toijala kulki illalla sunnuntaijuna 370B. Vetokalustosta minulla ei ole harmaintakaan hajua. Ettei olisikin ajettu Hr11:llä tai Hv1:llä? Lähtö Toijalasta klo 21.20. Asemaväli Tl - Ur oli 18,3 km, eli sama kuin mitä eilisiltapäivällä kommentoin. Kylmäkoski sivuutus 21.33 Urjala tulo 21.38 Matku sivuutus 21.52 Humppila tulo 22.00 Ypäjä sivuutus 22.10 Loimaa tulo ja lähtö 22.19 / 22.21 (kohtaus 3427) Mellilä sivuutus 22.30 Kyrö sivuutus 22.39 Aura sivuutus 22.48 (piirretty vastaantuleva 377, joka kulki arkisin) Lieto sivuutus 22.57 Turku tulo 23.12 Yhteysjunia Toijalassa olivat 68, 63 ja 42B. Ettei 370B ollutkin junan 359 pari (tullut Turusta Toijalaan kello 21.02.)...? Rata on Toijalasta alkaen loivaa ylämäkeä, kunnes Raitoossa (välillä Hanhisuo - Matku, km:llä 174) se taittuu alamäeksi ja loivaa myötälettä sitten riittää Turkuun asti. Urjalan ilmoitettiin olevan vaarallinen liikennepaikka. Toisin sanoen: siellä järjestettiin junakohtauksia, vaikka opastinturvalaitosta ei ollut. Tuona aikana vaarallisia liikennepaikkoja oli 21 kpl, eniten rataosalla Pm - Hpk. Vettä sai Humppilasta, Loimaalta ja Aurasta, kuten ilman muuta Turuust' kanssa. |
||||
|
23.10.2022 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisti taistelee "samassa sarjassa" Dr19:n kanssa. | ||||
|
23.10.2022 00:04 | Vertti Kontinen | ||
| Loppuopasteelta vaikutti. Kuvassa veturi liikkui poispäin kamerasta ajaessaan vaunuihin kiinni | ||||
|
23.10.2022 00:03 | Vertti Kontinen | ||
| Veturit olivat ainakin omalla kohdalla aina päällä ja useinmiten kierroksiakin löytyi, eli taisivat miehitettyjä olla | ||||
|
|
22.10.2022 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan helppoa on laittaa TMZ-veturi "hinaukseen"? Näitä vetureita käytetään edelleen apuna sähköistetyillä rata-osilla. | ||||
|
|
22.10.2022 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lie tuon punaisen valon "opasteen" tarkoitus? | ||||
|
|
22.10.2022 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös rataosalla Toijala - Turku kaltevuussuhteet olekin niin, että rata "laskeutuu" rannikolle päin mentäessä? Vakka - Suomi saviseutuineen ei nyt kovin "kurttuiselta" vaikuta, pikaisesti topografikartasta katsottunakaan. Tämä selittäisi mainitun pikalättäjunan joutuisan kulun osaltaan...? |
||||
|
22.10.2022 22:13 | Vesa Kauhajärvi | ||
| Oletan, että kauempi kapearaiteisen vaihde oli vaihde, joka aiheutti minulle murheita: siitä ei tahtonut kalusto mennä kuin suoraan. Tiedän isäni hakeneen kiskoja nimenomaan Pieksämäeltä, ja kaikki muut vaihteet toimivat normaalisti. Yksi kenkkuili kunnes laitoin kielet lähemmäs toisiaan. Tuo vaihde vaikuttaa siltä, että siitä on haluttu kaluston menevän suoraan! | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
22.10.2022 21:47 | Jouni Ijäs | ||
| Hienot kuvasarjat. Yllättävän paljon Ruotsissa ajetaan lankojen alla dieselillä | ||||
|
22.10.2022 21:34 | Rasmus Viirre | ||
| Komeita syyskauden kuvia olet ottanut ja tämä minullekin hyvin tuttu juna 4479 oli ilahduttava näky sieltä päin Kyösti Kallion rataa. Vaunustona muuten Sggrrs :) |
||||
|
|
22.10.2022 21:25 | Eljas Pölhö | ||
| Seuraavan matkani pikalätällä H108 tein 4.12.1971. Silloin sen kokoonpano oli Dm7 4029+Dm6 4012+EFiab (en osaa sanoa oliko EFiab keskellä vai viimeisenä) Silloin lähtö Toijalasta oli klo 21:15.52. Matka-ajat pysähdysten välillä olivat: Toijala-Urjala 17 min 53 s Urjala-Humppila 17 min 57 s Humppila-Loimaa 14 min 51 s (ajoi sivutielle, eli sn 35 ratapihan päässä) Loimaa-Turku 43 min 36 s (auran kohdalla hiljennys sn 75 ja vähän sen jälkeen km 252-253 välillä 35 km/h) Verrattuna Esan listaamiin sivuutusaikoihin niin ohitus ajassa Loimaalta oli Mellilä 7'59", Kyrö 16'00", Aura 23'10", Lieto 31'48", Maaria 35'10" ja Räntämäki 40'22" eli 1976 aikataulu oli oleellisesti hitaampi kuin mitä muutama vuosi aiemmin käytettiin. Nopeimmat kilometrit olivat 35 s pari kertaa (103 km/h) ja pidempiä jaksoja 36-37 s/km (97-100 km/h) |
||||
|
22.10.2022 21:21 | Jouni Hytönen | ||
| Reginoita on valmistettu kaikkiaan 89 yksikköä paikallisliikenteeseen ja lisäksi 20 nelivaunuista X55-kaukoliikenneversiota SJ:lle. Teoriassa paikallisliikenneyksiköiden numerot ovat 9001-9089, mutta kaikki eivät liiku tämän logiikan mukaisilla numeroilla, vaan SJ:n vanhan logiikan mukaisilla 32xx-alkuisilla numeroilla, vaikka omistaja olisikin joku muu kuin SJ. :) | ||||
|
|
22.10.2022 21:09 | Jouni Hytönen | ||
| Yksiköt 9077-9080 taisivat olla juurikin Göteborgin ja Karlstadin välisessä liikenteessä. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia 1930- ja 1940-luvuilta |
22.10.2022 20:42 | Vesa Höijer | ||
| Oisikohan näissä osassa maa väärin. Jos kuvat ovat Syväriltä, sehän kuuluu Venäjään. Ja Terijokikin nykyään. | ||||
|
22.10.2022 20:23 | Mikko Herpman | ||
| Voisikohan kuva olla jostain Aunuksen karjalasta, eli Laatokan itäpuolelta... Kun oli kuva myös Syvärin sillasta, tämä voisi olla jostain samalta suunnalta. | ||||
|
22.10.2022 19:57 | Petri Soronen | ||
| Paikka kai Niiniselän ja Koskenalan välissä. Näyttää siltä että viisivuotissuunnitelmissa on ollut liikaa klappia kun siltapilarit google kartan mukaan edelleen ilman sillan kantta. | ||||
|
22.10.2022 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin Tsp:n liitevaunu olisi ollut ennenvanhaan autovaunu ja sitä ennen Ek-tyylisenä aluskehyksenä? Laakeripesätkin kantelevat Ek-, C-, Ggh-, P-, pitkä Äffä-menneisyydestä...? |
||||
|
22.10.2022 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleinen kaarimerkki risteineen tarkoittaa, että putsauskone ei saa kulkea laskumäen yli. | ||||