Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.10.2022 21:54 | Eljas Pölhö | ||
| On Lidingöbanalla toki ajettu höyryllä ja moottoriveturilla, ei tosin kauaa eikä monella. Aluksi ratatöissä käytettiin 600mm Skånska Cementin veturia 3 (Zobel 69/1909) Sitä mukaa kuin normaalirataa kiskotettiin, hoituivat työjunat Skånskan veturilla 11 (NoH 161/1882, pyörästö 2'Bt (4-4-0T). Tavaraliikenne alettiin sähkömoottorivaunulla, joka veti yhtä tavaravaunua. Seuraavassa vaiheessa 1925 tuli Tjust AB:n valmistama pieni moottoriveturi, lähinnä "tralla", jossa oli uutena Fordin moottori, joka vaihdettiin 6-sylinteriseen Overland-moottoriin. Kunnon vetureiden tultua sitä käytettiin työjunissa. Veturi/tralla tuhoutui 1949 vaunuhallin tulipalossa. Sähkövetureita oli kaksi, kummatkin myös akulla toimivia: # 200 oli ASEA 173/1929 (2x93 hv, 25 km/h), hyväksytty 17.5.1929 # 201 oli ASEA 241/1938 (2x183,5 hv), saapui joulukuussa 1938 Tavaraliikenne oli suurimmillaan 1964 (5800 kuormattua vaunua), 1975 niitä oli 3000 ja tavaraliikenne loppui lopullisesti 1982 (14 vaunua). |
||||
|
24.10.2022 21:45 | Jouni Halinen | ||
| Niin ihmeellistä kuin se onkin, niin Stadissa liikkui vielä ainakin 10 vuotta sitten kauppa-auto. Sen liikeidea oli kulkea vanhusten palvelutalosta toiseen. Olin äimän käkenä kun näin Vuosaaressa Hannakodin edustalla sellaisen. Muorivainaa asui silloin siellä. Autolla oli pari mummoa ostoksilla ja myös henkilökuntaa ostamassa huonojalkaisille apetta. | ||||
|
24.10.2022 21:44 | John Lindroth | ||
| Kaksiakselinen höyryveturi veti raitiovaunua ainakin koeajolla ennen sillan vihkimistä.(Lidingö Nyheter) SSn tiedotteen mukaan se olisi ollut kaasutehtaalla toiminut veturi 4 Jung 82/1890 joka ostettiin käytettynä Tanskasta 1919 ja hylättiin 1929.(Järnvägshistorisk forum) Yotubesta löytyy myös vanhaa Lidingöbanan höyrykuvaa haulla-1946 Lidingöbrons avgift tas bort. |
||||
|
24.10.2022 21:05 | Veeti Heino | ||
| Vähäsen myöhässä Timon kommenttiin vastaan. Siihen ilmeisesti tehtiin Hyvinkäällä maalauksia sekä moottoriin jotakin kunnostuksia ja kaiketi on yhä edessä. HMVY asiantuntijat voivat kertoa lisää. | ||||
|
24.10.2022 21:01 | Jouni Halinen | ||
| No nyt puoli ysin uutisissa kerrottiin, että Vr käy neukkien kanssa neuvotteluja, junien tulevaisuudesta. VR ei niitä kertomansa mukaan tarvitse ja sen mielestä ne voitaisiin myydä kotimaiselle/ulkomaalaiselle operaattorille. Ompa höveliä touhua, vai onko omistajaohjauksella sormensa pelissä?. Tätähän minä jo jossain toisessa keskustelussa ounastelin. Minkälaiseen operointiin ko. kalusto riittää? ja mikä voisi olla mahdollinen liikennöintiväli kalustolle?. | ||||
|
|
24.10.2022 20:32 | Heikki Jalonen | ||
| Huomannette kääntöorsien lyhyet eristimet: radan ajojohdon jännite on raitiotielle ominainen 600 VDC. Näin on ollut koko radan olemassaolon ajan, myös radan tavaraliikenteen kaudella. Tavaraliikenteeseen on siten vaadittu omat erikoiset veturinsa, samoin junapainolla on ollut rajoituksensa. Myös vanha ratasilta on ollut rajoite. Tavaraliikenteessä junapainon raja lienee ollut 20 akselia (300 t). Edelleen, painorajoitettu silta ja virtajärjestelmä ovat estäneet ison radan (SJ) sähköisen veturikaluston käytön. Onkohan höyryllä tai dieselilläkään koskaan ajettu Lidingöhön, edes kaikkein kevyimmillä sarjoilla? Lidingön omat veturit olivat sikäli ovelia, että ne pystyivät liikennöimään yhdysraiteella ilman ajolankaa. Siirtyminen ja vaihtotyöt Norra Hamnvägenillä (jossa oli vastassa SJ) ja paluu Lidingöbrolle takaisin ajolangan alle sujuivat akkukäytöllä. Melko modernia. Akkukäyttö on tietysti ollut kapasiteetiltaan rajoitettu, sekin junapainoa rajaava tekijä. |
||||
|
|
24.10.2022 20:31 | Jouni Halinen | ||
| Juu se jäi tosiaan mieleen, että "maanalainen" olikin "maanyläinen" kun oli ensikerran katsomassa metroa niin mielikuvani oli että metroon mennään aina alaspäin. Mutta oppia ikä kaikki. | ||||
|
|
24.10.2022 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on yksi kuva Ropstenin metroasemasta. Kuvasta vasemmalle katutasossa juuri kuvan ulkopuolella on Lidingöbananin asema. Näyttääkö Jouni tutulta? https://vaunut.org/kuva/113825?s=1 | ||||
|
24.10.2022 19:42 | Jussi Pajunen | ||
| Komea kuva :) | ||||
|
|
24.10.2022 19:29 | Jouni Halinen | ||
| Mikähän näidenkin lopullinen kohtalo tulee olemaan. Itärajan yli ne eivät tule enää kulkemaan kuin vain "kurkkusalaatilla" lastattuna. | ||||
|
24.10.2022 19:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo S. ja miksei muutkin, Challengerin lojahdukseen johti oma tapahtumaketjunsa. Laukaisupäivää edeltänyt yö oli kylmempi, kuin mitä "Sheref Torah" (= toora) salli, niin sanoakseni. Insinöörit tilannetta pohtiessaan päätyivät suosittelemaan operaation johtajille laukaisun siirtämistä. Heidän mukaansa tiivisterenkaiden kylmänkestävyys ei välttämättä toiminut tarkoitetulla tavalla "ylikylmän" yön jälkeen. Laukaisua kyllä siirrettiinkin, mutta vain parisen tuntia. Kustannusvastaavuusfundamentalismiin höpsähtäneiden pamppujen mielestä: - Challenger lähtee, tai lähtee insinöörit! (Sarkasmivaroitus!) Ja se siitä. Hätäilyyn johti myös tuona päivänä sekin, että pressa Ronald Raygunin piti kruunata laukaisu kansakunnan tila - puheellaan. Isojen poikien juttujen mukaan kyydissä olleen opettajattaren (Christa McAuliffe) hautaan laskettiin hänen kotikaupungissaan merestä sattumoisin löytynyt säärenkappale, jossa oli vielä jalkaterä kiinni. Mahdollisesti kynsilakka varpaankynsissä auttoi tunnistamista...? Hindenburgin verhoilukangas oli maalattu lakalla, johon oli sekoitettu hienon hienoksi jauhettua alumiinia. Syynä oli se, ettei auringon lämpö aiheuta kaasupusseille lämpölaajenemista, vaan heijastuisi poispäin. Parempaakaan vaihtoehtoa Luftschiffbau Zeppelinillä ei ollut, semminkin kun amerikkalaiset olivat kieltäytyneet myymästä heliumia saksalaisille. Ja jauhemainen "alumeetti" paloi hyvin iloisesti...! |
||||
|
|
24.10.2022 19:04 | Jouni Halinen | ||
| Ok Rainer nyt selkis. Kyllä me ihan käveltiin (sai vähän happea) T-Bana asemalle, muistelisin että asemalle joutui jonkin verran kiipeilemään katutasolta. | ||||
|
|
24.10.2022 18:49 | Jouni Halinen | ||
| Kun nyt tuli kerrottua osa nuoruuden kolttosista, niin laitetaan tähän vielä kertauksen vuoksi loputkin ”pahanteot” https://vaunut.org/kuva/78013?u=1809 kommenttini 12.10.2012. Herran jestas tästäkin on jo yli 10 vuotta. Ps. Oula A ja muut saman ikäluokan kaverit älkää vaan ottako tästä oppia. |
||||
|
|
24.10.2022 18:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Metron ja Lidingöbananin välinen vaihtoasema on Ropsten. Asema on rakennetu katutasoa ylemmäs sillalle ja penkereelle ja metron laituri on länsipuolella ja Lidingöbananin itäpuolella. Ennen vanhaan Siljan terminaalista oli liityntäbussi Ropstenin metroasemalle ja sitä varmaan käytit. Nykyisin ei taida olla enää, vaan lähin metroasema on Gärdet jonne vajaa kilometrin kävelymatka terminaalilta. |
||||
|
24.10.2022 18:27 | Jouni Halinen | ||
| Silta on selvästi Kiinalaisten tekosia, niillähän on täälläpäin ollessaan pää alaspäin, lienevätkö niitä 1914-1916 Helsingin seudun linnoitustöistä ylijääneitä raksakundeja?. | ||||
|
|
24.10.2022 18:22 | Timo Salo | ||
| Valmetilla 80-luvulla tehtiin lähes sama "testi" mitä Jouni selosti. Karkaisuöljyaltaaseen oli päässyt vettä jostakin ja kun hehkuva panos kastettiin öljyyn, niin BOOOOM! 1-halli ja monta konetta paloi huonoon kuntoon ja silloinen tuotantopäällikkö puki tilanteen jälkikäteen sanoiksi: Nyt on puhallettava yhteen hiileen... (että saadaan tuotanto taas käyntiin) | ||||
|
|
24.10.2022 18:13 | Jouni Halinen | ||
| Nyt vähän hämää, tässähän on kuvassa ratikka, eihän sillä voi vanhaan ahtaaseen metrotunneliin ajaa?. Mutta kyllä me silloin tästä metrolla (T-bana) "kylille" lähdettiin? Muistaakseni se sukelsi heti miten maan alle?. Mistä ihmeestä on kysymys?. | ||||
|
|
24.10.2022 18:03 | Jouni Halinen | ||
| Meikäläisen nuoruudesta (70-luvun alkupuolella) tulee mieleen yksi kemiallinen koe. Laitettiin seinän viereen kynttilä palamaan, liekin päälle laitettiin rautalanka (henkarista visioitu) tellinkiin kossupullon korkki joka oli täynnä steariiniä ja kun se sitten alkoi melkein "kiehumaan", niin rohkein meistä heitti korkkiin tosipienen lumi/jää nokareen. Tulipatsas nousi kattoon asti (betonia), ja kulmakarvat saattoivat kärähtää. No jonkun faijahan tämän näki, ja homma päättyi siihen. Astetta vanhemmilla kundeilla oli Vartsikassa aina jemukassa kivi/kantopommeja tai dynamiittiä (niitähän sai aikoinaan ihan rautakaupasta?). Läheisellä suolla he sitten tekivät myytinmurtajat tyyppisiä räjähdyskokeita. Eikä siitä kuulemma ikinä tullut mitään seuraamuksia? | ||||
|
|
24.10.2022 18:02 | Timo Salo | ||
| Artemiksen ajoaine on vetyä ja pienenpieni vuoto pani inssit perumaan lähdön... Olisiko tullut toisinto Columbian lähdöstä, pienenpieni tiivistevika siinäkin! Vai oliko se Challenger, jossa tiivisteet petti? Kiva kuulla Kari, että meillä on ollut yhteisiä "harrasteita" ennenkin... :-) | ||||
|
|
24.10.2022 17:29 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan vety toki herkästi syttyvää, mutta sen vaarallisuutta on hieman liioiteltu. Näyttävimmät liekit Hindenburgin tuhossakin tulivat palavasta päällyskankaasta. Vety itsessään kun palaa melkoisen näkymättömällä liekillä. Sitäkin tuli kokeiltua nuoruusajan hmm... kemiallisissa kokeissa. Sääluotainpallon sytyttäminen ei ollut aivan yksinkertaista ja näyttävyydeltään se possaus oli varsinainen antikliimaksi. Huomattavasti kiintoisampi kemiallinen koe koostui veden lämpötilan vaikutuksesta kemiallisen reaktion nopeuteen. Nolla-asteinen vesi "herätti" noitapadan kovin, kovin hitaasti. Toisaalta taas yli 60-asteisen veden käyttäminen samaan tarkoitukseen ei ollut välttämättä viisasta sekään! |
||||
|
24.10.2022 17:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Maalipurkit esim. Niissä luki "Lämmin vaunu". | ||||
|
24.10.2022 17:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuota minäkin pohdin. Mutta pitäisi perehtyä Rantarata -kirjaan ja Valtionrautatiet 1912 - 1937 II osaan. Tottolaan tuo pääradan kaarre sopisi, mutta onko se liian lähellä sorakuppa-alueen alkua. Pääraide olisi silloin rantaradan alkuperäistä linjausta. | ||||
|
|
24.10.2022 16:52 | Markku Naskali | ||
| Mikä oli tyypillisintä kuljetettavaa lämmitetyssä tavaravaunussa? Tietenkin on monenlaista tavaraa joka ei ainakaan pakkasta kestä. | ||||
|
|
24.10.2022 16:23 | Jouni Halinen | ||
| Jos tässä on nokka sisämaahan päin, niin tästä takavasemmalla on silloisen Siljalinen terminaali noin 500 metrin päässä. Tähän tuli useasti raahauduttua kauheassa krapulassa, vuodet olivat noin 1972-1975. Matka jatkui sitten metrolla kaupungin humuun. Stadissa ei silloin ollut metroa joten olihan metromatka i5-17 vuotiaalle pojanklopille erihieno kokemus. Kun metro sitten saapui keskustaan, niin krapulakin oli jo helpottanut. | ||||
|
|
24.10.2022 16:06 | Heikki Jalonen | ||
| Nähtävästi uusi Lilla L-bron tarjoaa kaksoisraiteen mahdollisuuden, eli mahdollisuuden vuorovälien merkittävään tihentämiseen. Hyvä asia sekin. Samallahan siinä tarjoutuu helpommat mahdollisuudet liikenteen automatisointiin ja muuhun nykyaikaisuuteen. Positiivista kehitystä raitiotieliikenteen kannalta; koko lajihan oli Tukholmassa aikanaan melkoisen uhanalainen. Väylän korkeusrajoitus on toinen asia. Saitsarit (vesibussit ym) pääsevät kyllä edelleen läpi, nehän on mataliksi tehty koska liikkuvat muillakin korkeusrajaisilla väylillä. |
||||
|
|
24.10.2022 15:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei tämä Tottolasta olisi? | ||||
|
24.10.2022 15:39 | Juhani Katajisto | ||
| Perniön–Pohjankurun välillä tapahtui MP 36:ssa 15.2.1963 oikeuteen menevä häiriöteko. Asevelvollisuuttaan suorittamaan menossa olleiden asevelvollisten kesken sattui juopottelu, tappelu ja ilkivallanteko. Eik-vaunusta nro 22349 rikottiin ainakin yksi oven ikkunalasi ja vaunu likaantui vereen. Yksi syyllinen pidätettiin Karjaan poliisin toimesta. Välioven särkynyt lasi korjattiin 1. konejakson toimesta ja 1. liikennejakso huolehtii vaunujen siivouksesta ja antaa siitä kustannukset niitä tiedusteltaessa. | ||||
|
24.10.2022 15:29 | Jouni Halinen | ||
| En tiedä mitä muille tulee tästä kuvasta mieleen, mutta mulle tulee tästä mieleen KatajaisJussin väriotokset yli 50 vuoden takaa. Nythän ei ole täällä enää Jussin kuvia mihin verrata. Täällähän on suuri määrä (nuoria) harrastajia jotka eivät niitä koskaan ole nähneet. Kuvat poistuivat täältä noin 10 vuotta sitten. | ||||
|
|
24.10.2022 15:02 | Petri Sallinen | ||
| Ilman poliittisia silmälaseja laadituissa vetyvisioissa tai vetystrategioissa ei vedyn oleteta yleistyvän maantieliikenteessä muuten kuin raskaan liikenteen osalta. Meriliikenteessä ja ehkä rautatieliikenteessä vedyllä on myös roolinsa. Henkilöautoilun oletetaan sähköistyvän. Japanissa tosin on jo kaupunkeja, joissa käytetään vetykäyttöisiä henkilöautoja ja joissa on autojen tankkaamista varten verkosto. Tämän ei kuitenkaan oleteta toteutuvan Euroopassa ainakaan kovin laajasti. Vety kannattaa käyttää aina siellä, missä käytön tuomat taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt ovat suurimmat. Esimerkiksi teollisuudessa vedyllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä terästeollisuudessa, sementin ja lasin sekä lannoitteiden valmistuksessa. Saksa pääsisi eroon kokonaan maakaasusta, mikäli se korvattaisiin synteettisellä maakaasulla. Sitä valmistetaan puhtaasta vedystä ja kivihiilivoimalaitosten piipun nokalta talteen otetusta hiilidioksidista. Synteettistä maakaasua voi jaella olemassa olevan maakaasuverkon välityksellä. Vetytaloudessa vety on ennen kaikkea raaka-aine, josta voi tehdä jotain muuta — harvemmin se on lopputuote. Kun tuulisähkökapasiteetti kasvaa, voidaan jokainen kilowattitunti ottaa talteen, kun ylijäämäsähkö muunnetaan varastoitavaksi vedyksi. Sillä taas voidaan tuottaa sähköä silloin, kun ei tuule. Kun vetyä tuotetaan tuulisähköllä elektrolyysereillä, syntyy sivutuottenna suuria määriä lämpöä. Ne taas voidaan tuupata kaukolämpöverkkoon. |
||||
|
|
24.10.2022 14:57 | Timo Salo | ||
| Kuinkas näin upea kuva on lipsahtanut ohi??? Jukka osaa yhdistää luonnonkauneuden ja junat juuri oikeassa suhteessa! Tämäkin otos todistaa sen... | ||||
|
|
24.10.2022 13:14 | Timo Salo | ||
| Tuohan onkin kätevää, että muodostetaan vety vasta kulkuneuvon laitteilla! Sillä varmasti vähennetään myös riskiä, että tapahtuu Hindenburg-tyyppinen onnettomuus tankatessa... Nuoruusajan kemialliset kokeet (ruuti, pontikka, vety ja jne.) osoittivat vedyn olevan erittäin herkästi syttyvä kaasu...(ja kaikkihan tietää, että vedyn palaessa syntyy vettä)https://fi.wikipedia.org/wiki/Hindenburgin_onnettomuus | ||||
|
|
24.10.2022 12:56 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoisen näköinen, jossain kuvassa näkyi nurinpäin käännetty kääntöpöytä sillankantena. Jos tämä silta käännetään ympäri niin kantaako silta myös yhtä paljon? | ||||
|
|
24.10.2022 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maaston muodon perusteella voisin sulkea Pollarin sorakuopan (välillä Vilppula - Kolho) pois. Raide taempana kaartaa siten, ettei tämä Pyydyskankaaltakaan ole (Kouvola - Kotka - radalta). | ||||
|
|
24.10.2022 11:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetydiesel? Aikamoista, eikös dieselin tuntomerkkejä olekin polttoaineen ruiskutus sylinteriin ja tavalliseen Gustav Otton keksintöön verrattuna korkeampi paine työkierrossa? Olen itse jo aikoja sitten huomannut, että jokaikisessä ihmisluomuksessa on AINA kehitysvaraa, oli kyse sitten rautakankea monimutkaisemmasta teknisestä laitteesta tai poliittisesta aatteesta. Myös ekodieselistä...? Muutosten ja kehityksen lähtökohtana on tyytymättömyys: Henry Ford oli kurkkuaan myöten täynnä hevoskyytejä. Wrightin veljekset eivät tyytyneet autoonkaan! Herra Gatlingia kiukutti se, kun intiaanien ampuminen sujui Winchestereillä kovin hitaasti, aika kun on rahaa! Vasemmistolaisuuden lähtökohtana oli oikeudentunto: - näin ei enää voi jatkua. Oikeistokonservatismin lähtökohtana taas muutosten pelko ja torjuminen. Vihreys Suomessa taas lähti siitä, kun maanomistajat käskyttivät Forssan nimismiestä "Hauptsturmführer Otto Skorzenyä" pamputtamaan taju kankaalle "noista kirotuista, likaisista risupartaisista villapaitahipeistä" Koijärvellä. En todellakaan halua ymmärtää minkäänlaista fundamentalismia. Esimerkiksi yhdelläkin äärikristillisellä sivustolla tuomitaan vihreys ja ympäristömuutoksista "vouhottaminen" ankarasti, koska edellinen oli yksi natsi-Saksan keksinnöistä ja siten oikotie juutalaisvastaisuuteen. Tällä iällä (65 vee) en enää kykene lukitsemaan itseäni mihinkään yksipuiseen ajattelutapaan, enkä varsinkaan nykymenossa suosittuun konstiin: - se joka kapakan nurkkapöydässä huutaa kovimmin, olisi sitten oikeassa ja muut: - turpa kiinni, perkele, tai tulee luuvitosta! (Persut juuri tekevät tätä!) Jokaisella, myös niillä vouhottajilla on se oma kipinänsä, jonka hylkääminen vouhotuksena ei ole järkevää, ellei kyseessä ole sitten tosiaankin huuhaa, esimerkiksi kissan risteyttäminen dalmatiankoiran ja poliisin kanssa siinä toivossa, että tuloksena olisi pilkullinen lahkolaissaarnaaja? |
||||
|
|
24.10.2022 10:41 | Erkki Nuutio | ||
| Kaikki on selostettu viitatuissa julkaisuissa. Julkaisukieli on toki pääosin englanti, mutta esitystapa on varsin selvä. Suomenkielinen, Wärtsilän kehittelyjä kertova di-työ on suomeksi ja sekin valottaa asiaa monelta kohdin. Melko riittävän kuvan normaalin dieselmoottorin, lähinnä polttoainelaitteisiin rajoittuvasta kehitys- ja kokeilutarpeesta antaa viitattu maineikkaan Deutz-dieselmoottorivalmistajan, maineikkaan itävaltalaisen AVL-tutkimuslaitoksen ja kehitystyössään maailman huippua edustavan jenkkikehittäjä Westportin yhteiskirjoitus viime vuodelta, johon niinikään viittasin. Mainittu Deutzin 8,2 litran vetydieselmoottori on esittelemäni Keyuon kehitelmiinsä menestyksellisesti käyttöön ottama. Vetydieselmoottori on 95% perinteiseen dieselmoottoriosaamiseen ja sopiva käytettävissä olevaan valmiiseen valtavaan dieselmoottorien ja raskaiden autojen tuotantokoneistoon. Kehittelyä ja kokeilua vielä vaativa 5% on sekin työn alla teollisilla kehittäjillä (joista osa on maailman johtavia yrityksiä). Mitä esimerkiksi Keyoun (& Deutzin) jo valmiista vetydieselmoottori-kokonaisuudesta vielä on kesken liittyen raskaan liikenteen siirtymiseen vetydieselmoottoreihin kytkeytyy korostamaani tarpeeseen luoda H2-kaasu itse dieselmoottorissa tämän muuten taivaan tuuliin joutuvan pakokaasulämmön talteenotolla. Tämä voidaan helpoimmin toteuttaa hajottamalla metanoli-neste aineosiinsa moottorin pakolämmöllä toimivassa termokemiallissa reaktorissa, jollainen on yksinkertainen laite. Tämän prosessin toimivuus on jo osoitettu teoreettisesti ja kokeellisesti. Se on selostettu mm. viittaamassani ukrainalais- ja balttitiedemiesten tutkimusraportissa tältä vuodelta. Kunhan tässä riittävän nopeasti onnistutaan tarvittavassa VALTAVASSA mittakaavassa, tullee halpaa vihreää metanolia säiliössään pitävä käyttävä vetydieselmoottori viemään ylivoimaisen voiton kisassa raskaiden autojen, työkoneiden, veturien, laivojen ja muiden prosessien päästöttömästä polttoaineesta. Maininta metanolin tarpeesta olla vihreätä tarkoittaa sitä, että sen tuottamistapa on päästötön (kuten raaka-aineistaan aurinkovoimalla tuotettu jne). Täsmälleen sama vaatimus koskee tietysti kaikenlaisia polttokennototeutuksiakin. Näihin tarvittava vihreiden metanolilaitosten lisäkapasiteetti vaatii investointeja ja aikaa. Se on toteutumassa. On kuvaavaa Suomenkin touhuiluille, että näistä TODELLISISTA asioista ei Suomessa tiedetä edes niin paljon että yritettäisiin inttää vastaan. Silti tietoa on netissä vähintään riittävästi. Torjunnan ja silmälappujen ollessa päällä luetaan mieluummin vihreitä lankoja. Haaskataan köyhän maamme niukkoja varoja epäolennaisiin valeviherpuuhiin. |
||||
|
|
24.10.2022 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen kuva joltakin soravaihteelta Raiteisiinhan ei panna santaa vaan soraa, eli oikeampi olisi puhua sorakuopasta. Vaunustona näyttäisi olevan M ja Mp vaunuja. |
||||
|
24.10.2022 09:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan P 67:n ensimmäinen vaunu tuo mieleen Eht:n ja miksipä ei? Meni henkilöjunassa Seinäjoelta Vaasaan, toisena vaununa Eit. Porkkana lienee P 122? Lähtenyt aamuseitsemältä Turusta. Noihin aikoihin pikajunilla kesti noin kolme tuntia pöhkiä rantarataa Helsinkiin. P 67 :n lähtöaika oli kello kymmeneltä aamupäivällä, joten siksi väittäisin Porkkanan olevan päivän ensimmäinen Schnellzug Ooposta stadiin. |
||||
|
24.10.2022 09:13 | Eljas Pölhö | ||
| Minun reilut 40 vuotta sitten kopioimissani tiedoissa Ttk-Rto 25:stä käytettiin nimeä raiteensiirtokone. | ||||
|
|
24.10.2022 08:12 | Kari Haapakangas | ||
| "käänteinen" ristikkosilta on melkoisen veikeä näky. | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
24.10.2022 07:14 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista! | ||||
|
24.10.2022 07:04 | Pasi Seppälä | ||
| Komea otos. Taivaan sininenkin pilkistää mukavasti harmaiden pilvien keskeltä. | ||||
|
24.10.2022 07:01 | Juhana Nordlund | ||
| Tuosta kai on olemassa erilaisia teorioita, mutta kuvan https://vaunut.org/kuva/12501 kommentoinnin puolella asiaa on kysytty myös, ja siihen saatiin siihen nopeasti vastauskin. Eli alunperin hyvä musiikki on saanut "jalan vipattamaan", se on siis mennyt jalkaan. Juttu on sitten laajentunut sillä tavoin, että hyväksi koettu kuva (tai ehkä näkymä muutenkin) aikaansaa vastaavia elämyksiä, niinpä se sitten "menee jalkaan". Näin olen tämän gallerian juttuja selatessani päätellyt. | ||||
|
|
24.10.2022 05:50 | Joni Jurmu | ||
| Mistä tämä legendaarinen "jalkaan menevyys" on lähtöisin? :D | ||||
|
|
24.10.2022 05:10 | Kari Roininen | ||
| Tämä näyttäisi kuitenkin raiteenoikomiskoneelta,joka ei siis tue raidetta,vaan siirtelee sivusuunnassa. Eli "rekkauskone." | ||||
|
Kuvasarja: Filipstadin näkkileipäjuna |
24.10.2022 01:56 | Tomi Seppänen | ||
| Upea kuvasarja Vertti! Kuvausreissun ajoitus on selkeästi suunniteltu parhaimmalle ruskan ajalle, ja se kyllä näkyy komeissa kuvissa. Junakalustokin on mitä mainioin. :) | ||||
|
24.10.2022 00:13 | John Lindroth | ||
| Veturi voisi olla sarjaa K,ehkä K2? | ||||
|
|
24.10.2022 00:09 | Jouni Halinen | ||
| Kertoisiko Erkki meille maalikoille selkokielellä, että mikä ihme on tämä vetydieselmoottori, mikä on sen toimintaperiaate, onko moottorityyppi modifioitavissa nykyisistä dieselmoottoreista, mikä on sen polttoaine, mistä polttoaine tulee, onko polttoaine tuotettu kestävän kehityksen mukaisesti, mitkä ovat moottorin päästöt, minkälaisiin ajoneuvoihin moottorityyppi soveltuu ja onko moottorityyppi kuinka realistinen ottaa lähitulevaisuudessa tuotantoon. Kiitos vastauksesta jo etukäteen, on tämä moottorityyppi minulle aivan uusi tuttavuus, ehkä joillekin muillekin?. | ||||
|
23.10.2022 23:38 | Petri Nummijoki | ||
| Turun ja Toijalan väli valmistui raskaskiskotteiseksi 1966, joten vasta sen jälkeen tuli Hr11-vetureiden käyttö tällä radalla mahdolliseksi. Laivapikajunassa P357/358 oli kai jo 50-luvun puolella talvikausina Dm4-vaunuja https://vaunut.org/kuva/122899 mutta sitten 50- ja 60-lukujen taitteessa näyttäisi Dm4:n käyttö olleen Turun ja Toijalan välillä ylipäätään vähäistä ainakin tilastoista päätellen. Ilmeisesti Rantaradan kierrot veivät tässä vaiheessa kaikki Turun Dm4-vaunut. Vuoden 1961 kuluessa tilanne muuttui, kun Rantaradan Dm4-vuoroista useimmat siirtyivät Hr11-vetureilla tai Lättähatuilla ajettaviksi ja Turun Dm4-vaunuille täytyi keksiä uutta käyttöä. P359 ei jäänyt Toijalaan vaan jatkoi Tampereelle asti mutta henkilöjunana. Tämähän kuljetti Helsingistä Toijalaan ajetusta postijunasta H213/H231 Tampereelle posti- ja vankivaunut. P359/360 ehti olla 1960-luvun puolivälissä hetken aikaa Vv16-vetoinenkin Hv1-2-vetureiden ja Hr11-kauden välissä. |
||||
|
|
23.10.2022 23:18 | John Lindroth | ||
| Tuohon Heikin mainintaan sillan avattavuudesta,samalla kun selvittelin vedensyvyyksiä jäi mieleen(Stockholms stad)sivulta että sillan alituskorkeus on nyt tuo 5,2m ja että siltaa ei enää avata vaan se on lukittu.Syynä että se on juuttunut erinäisiä kertoja aiemmin ylä-asentoon.sillan alla kulkeen nykyisin(virallinen reitti ei ole enää ohjeistettu vuodesta 1988) jokin vesibussi-reitti ja suuremmat/korkeammat alukset ohjataan Lidingön pohjoispuolelta kulkevaa reittiä.Tietynlainen Aasinsilta oli myös se että Hesaan rakennettavat raitiosillat kulkee huomattavasti matalammilla vesillä. Kauhea onnettomuus eräällä Tukholman sillalla tapahtui 24.11.48 SS yhtiön(Stockholms Spårvägar) Trolley bussi syöksyi kolarin seurauksena Essingebron sillalta hyiseen veteen 11 matkustajaa sai surmansa, tuolla veden syvyys oli 17metriä. |
||||
|
|
23.10.2022 22:54 | Erkki Nuutio | ||
| Ekodiesel ? - taidatkin olla oikeassa. Viherfundamentalistien pahin kauhukuva. Niin kammottava että nämä laumasielut eivät taida vielä sitä edes tietää. Niinkuin eivät muutenkaan tiedä asioita kahta viikkoa edemmäksi lähivuosien toimenpiteistä. Mutta ovat kovassa vauhdissa polttamassa köyhän maamme varoja hukkaan meneviin kuvitelmiinsa. Tosiasioita siis esiin. Katsokaa tämä Keyou :n yhteenveto. Jos tämä linkki ei toimi suoraan, kyseinen pdf löytyy kyllä Keyou :n sivuilta : https://8094317.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/8094317/Official-KEYOU-Brochure_IAA.pdf . Keyou on tuotekehitysyhtiö ja päästöttömien raskaiden ajoneuvojen koevalmistaja. Sen vetydieselmoottori pohjautuu Deutz:in jenkki-Westportin ja AVL:n kanssa kehittämään vetydieselmoottoriin (Total Cost of Ownership (TCO) Analysis for Heav Duty Hydrogen Fueled Powertains, 25.2.21, löytynee yhä netistä). Westport oli muuten Volvonkin järkiosasto paljon suitsutusta saaneessa Volvon uudessa kaasumoottorissa. Putin taisi tosin viedä jalat alta kaasuvaihtoehdoilta. Jos fundamentalismi estää omaksumasta pelkästään Keyou :n raakoja, myyviksi tarkoitettuja tekstejä, tarkastellaan asiaa H2:n autoon saattamisen kannalta. H2:n saaminen jakeluasemalle ja sen pumppaaminen 700 barin paineisiin säiliöihin autossa merkitsee valtavaa infrainvestointia alle kymmenessä vuodessa - pelkästään Saksassa satoja, jollei tuhansia miljardeja euroja. Mutta poliitikkomme EU:ssa ovat näin päättäneet. Tämä ja muut investoinnit koskevat kaikkia H2:hta tankkaavia (raskaita) autoja - siis polttokennoautoja ja myös suoraan H2:hta dieselmoottorissaan polttavia autoja. Jälkimmäiset pärjäävät pelkällä H2:lla, mutta polttokennoautot tarvitsevat lisäksi akkupatterin (polttokenno tuottaa vain tasaista, suuren investointikustannuksen vuoksi rajoitettua tehoa), joka on lähes yhtä suuri kuin (raskaassa) akkusähköautossa. Nämä molemmat vaativat siis yhtälailla noin kymmenessä vuodessa valtavat, pelkästään Saksassa vähintään monien satojen miljardien eurojen investonnit moottoritie-huoltoasemien Megawatt-latauslaitteisotoihin, jossa (raskaiden) autojen pikalataukset voidaan suorittaa 700...900 kW:n latausteholla. Asemat vaativat kytkennän jopa 110 kV:n voimaverkkoon. Saksan liikenneministeriö esittelee asian tuoreessa pdf:ssä Einfach laden an Rastanlagen. Löytyy netistä, kuten muutkin kylmät tosiasiat (rahat toki voivat loppua, tai nälkiintyvät kansat nousta kaduille kapinoimaan). Pelastuskin voi löytyä, mutta vain H2:hta polttavasta dieselmoottorista. Sellainen voi hajottaa auton polttoainesäiliössä paineettomana nesteenä olevanhalvan metanolin pakokaasujensa lämmön avulla termokemiallisessa reaktorissa H2:ksi (endoterminen reaktio), jonka moottori polttaa työkierrossaan. Muutkin reaktiokaasuista moottori polttaa. Siten hyötysuhde on parempi kuin dieseliä polttavassa dieselmoottorissa. Lisäksi ongelmalliset typen oksiditkin saadaan hallintaan. Jos jäljellä olevat tuotekehityspulmat ratkeavat nopeasti, ei huoltoasemille tarvita mielettömän kalliita sähkön latausjärjestelmiä eikä myöskään kallista H2-kaasun pumppausta 700 bar:n paineastioihin (pirun kalliita). Riittää että jaellaan halpaa metanolia jokseenkin samoin kuin nyt jaellaan dieselöljyä. Vanha kunnon dieselmoottori taitaa siis pelastaa luonnon, eikä kansaa köyhdy kurjuuteen ja nouse kaduille. Tätä yrittää oma Wärtsilamme laivadieseleissä isossa EU-hankkeessa. Katso esim Pentti Haapakosken DI-työ Toteutettavuustutkimus metanolista polttoaineena keskinopeissa moottoreissa (Vaasan YO, 2022). Tuntuu kuitenkin siltä, että ukrainalaiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset tiedeystävämme ovat selväpäisempiä asiassa. Lue esimerkiksi pdf Using Hydrogen Reactors to improve the Diesel Engine Performance (MPDI, Energies, 2022). Etkö halua lukea tai ymmärrä näitä asioita. OK, mutta älä myöskään osallistu ymmärtämättömien fundamentalistien vouhotukseen Vuosiluku 2022 lähes kaikessa edellä kertonee oivaltaville, että ISO (siis valtava) pyörä pyörii tässä asiassa. Ja silti yli 99% teollisesta kehittelystä asiassa on meiltä vielä täysin salassa |
||||
|
23.10.2022 22:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli kuvan junassa mukana myös suora kyyti Raumalta Helsinkiin? Aikamoista. | ||||