|
|
17.12.2003 17:56 | Sr1 | ||
| Meinasin vaan että jos tuossa olisi joku uusi keksintö kun onhan tuo sanaeerattu vasta. Tuskin sitä nyt pesty on ainakaan | ||||
|
|
17.12.2003 17:45 | KooPee | ||
| Johan menisi puolet Deeveriparan tehosta puskinlevyn ja kytkimien lämmittämiseen, eihän tuolla veturiparalla saa edes vaunuihin lämmitystä! | ||||
|
|
17.12.2003 17:43 | KooPee | ||
| No neuvostoliittolaisvalmisteinen taitaa olla oikea termi. Todella mukava tunnelmakuva, jonka tilanne on taatusti pian historiaa! | ||||
|
|
17.12.2003 17:40 | KooPee | ||
| Tervon logiikkaa seuraillen; Savonlinnan Pieksämäen puoleinen vaihde on ns. loiva vaihde, jossa saa ajaa sivulle 70 km/h. Rataosan suurin sallittu on 50 km/h, jota on ajettava suorille tultaessa, mutta käyrille saa suhauttaa nopeammin. No, taitaa se tulo-opastin sallia vain sen 35 km/h sivulle. | ||||
|
|
17.12.2003 17:40 | Juha | ||
| Olikos noissa sitten joku itsestäänkipinöimissysteemi starttina, vai pitikö suorittajan käydä sytkärin kanssa siellä tulta virittelemässä? | ||||
|
|
17.12.2003 17:35 | KooPee | ||
| Kerran Haapamäellä yksi vanha veturimies tarinoi, että rataa ajettiin vähän aikaa myös Hr2-3 -vetureilla. Tuntui kuulemma hurjalta ajaa raskaalla ja pitkällä koneella. Homma kiellettiin isojen herrojen taholta, kun vetovoimapula hellitti tmv.! | ||||
|
|
17.12.2003 17:29 | KooPee | ||
| Kiva, että vitsi liikkuu; tuo poikittais-IC olisi hauska. Täällä kun lepikoihin ruiskuttelisi hieman saippuaa, niin jopa olisi junan kyljet puhtaat ;-D | ||||
|
|
17.12.2003 17:28 | KooPee | ||
| Pori-Haapamäki -radalla sai ainakin lätällä mennä osin sen minkä se kulki eli 95 km/h. Ratahan oli loppuun saakka varsin hyväkuntoinen ja vielä viimeisinä vuosina siihen tehtiin mittavat pöllinvaihdot. | ||||
|
|
17.12.2003 17:16 | KooPee | ||
| No Vemput ovat osanneet kulkea ilman JKV:tä jo yli 40 vuotta, että eiköhän tuo loppuaikakin suju... JKV:n puuttuminen ei myöskään rajoita huippunopeutta! | ||||
|
|
17.12.2003 17:15 | Perttu | ||
| Lämmitys? hmm.. Mistäs moisesta olet kuullut? Käsittääkseni tossa ei kyllä lämmitystä ole... | ||||
|
|
17.12.2003 17:08 | Sr1 | ||
| Tuskinpa tuota on pesty. Siinä on vain joku lämmitysjärjestelmä jottei jäädy nuo kytkimet. | ||||
|
|
17.12.2003 16:53 | Jouni | ||
| Kerran Haapamäellä yksi vanha veturimies tarinoi, että junaa ei linjalla ajamalla kiskoilta pois saa (ainakaan näillä nopeuksilla...). Radassa täytyy olla vikaa tai sitten poikkeavalle asetettu lyhyt vaihde tms. Matkustusmukavuus tietysti heikkenee... ;) | ||||
|
|
17.12.2003 16:48 | Rk | ||
| Heh...jotenkin tutunoloisen näkösiä noi kakskerrosvaunut!;o) | ||||
|
|
17.12.2003 16:21 | Arto P | ||
| Kuinkahan kauan mystiseltä 666/667 edes menisi radan ajamiseen? Joensuusta pari tuntia Pieksämäelle, hieman yli tunti Pm-J:Kylä ja ja saman verran J:kylä H:mäki ja kolme tuntia H:mäki Parkano ja pari tuntia Parkano Pori. Kaikkea sitä keksii... |
||||
|
|
17.12.2003 16:07 | Jouni | ||
| Tuohan on vain vitsailua tuo IC666/667. :D Sanotaan vaikka IC3. | ||||
|
|
17.12.2003 15:56 | Arto P | ||
| Säästää sitten vaunun. Onkohan tämä 666/667 IC1 vai IC2 juna? | ||||
|
|
17.12.2003 15:51 | Teppo | ||
| Dr16 -veturin generaattorista saadaan sähköä myös 1500 V AC junanlämmityskaapeliin. Muissa suomalaisissa vetureissa ei ole mahdollisuutta sähkönsyöttöön junanlämmityskaapeliin. (Aikoinaan höyrylämmitysaikaan tehtiin Fo vaunusta Fol -junanlämmitysvaunu, koska silloisissa Sv12 (Dv12 25-sarja) ja Dr13 vetureissa ei ollut höyrynkehitintä.) | ||||
|
|
17.12.2003 15:42 | Juhana | ||
| Hyväpä niin... ;) | ||||
|
|
17.12.2003 15:29 | Jyrki Tervo | ||
| Kun Sv12 ja Sr12 yhdistettiin Dv12-sarjaksi, niin mites näiden nopeusrajoitusten kanssa menetellään. "Ruottinlaivalla" ajettaessa päästellään urki auki 75:tä vai ? Kuskin pitää päätellä ajonopeus ilmeisesti tsekkaamalla veturin korsteenit. Kun onnettomuus sitten lopuksi tapahtuu, selviää ojan pohjalta tiiraavalle kuskille vasta siinä vaiheessa, että knp:lla onkin vaihdettu ruattinlaivaan ihan vaan tavallisen karvahattudeeverin pakoputki ;-) | ||||
|
|
17.12.2003 15:20 | Arto P | ||
| Miten Dr16 eroaa muista kun ei tartte sitä agregaattivaunua? Ja eikös muuten joku 666 ollut joskus Kolarin yöjuna... |
||||
|
|
17.12.2003 15:14 | Arto P | ||
| Olisivat laittaneet edes tuon ihme vaunun Sr1:n perään niin näyttäis noin hassulta |
||||
|
|
17.12.2003 14:53 | JV | ||
| Nopeusrajoituksista ei ole muuta tietoa kuin tässä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/3521.html kerrottu. | ||||
|
|
17.12.2003 14:36 | JV | ||
| Virtain itä- ja länsipuolella on pääopastimena siipiopastin ja ainakin länsipuolella esiopastimena kaasuopastin. Yksikään näistä ei ole ollut ilmeisesti sitten 1980-luvun puolenvälin toiminnassa, mutta paikallaan ne ovat vielä, luulisin. | ||||
|
|
17.12.2003 14:18 | Jack | ||
| Minkälaisia nopeusrajoituksia täällä on aikanaan ollut? Onko opastinlaitteita missä määrin jäljellä? Kaasuopastimia? | ||||
|
|
17.12.2003 14:12 | Jack da house | ||
| Milloin kaasuopastimet ovat poistuneet rataosuuksilta Iisalmi-Kajaani-Kontiomäki-Oulu ja Oulu-Kemi-Rovaniemi? | ||||
|
|
17.12.2003 13:20 | Eero | ||
| Jos siinä olisi JKV, niin luultavasti Hakkilaan ja Keraan ajoa varten. | ||||
|
|
17.12.2003 12:52 | Jouni | ||
| Kaasun loppuessa kaasuesiopastin ei vilkuta valkoista, vaan pimenee kokonaan. Itsekin jlmoitin muistaakseni vielä vuonna 2002 Huutokosken suorittajalle, että Savonlinnan suunnan esiopastin on pimeä. ;) Opastin pimenee myös, jos liekki jostakin syystä sammuu, vaikka kaasua olisikin. Asiallista, että vielä vuonna 2003 rataverkolla oli opastimia, jotka toimivat t u l e l l a . :D | ||||
|
|
17.12.2003 11:57 | Kutter9 | ||
| Parkkipaikalla autojen joukossa :) Oisivat lähteneet samantien kadulle, se se vasta hauskalta näyttäis! | ||||
|
|
17.12.2003 11:34 | Pekka | ||
| Niin, siis kaasupolttimen ideana ei ole tehdä mitään muuta kuin vilkuttaa kaasuliekkiä niin kauan kuin kaasua riittää. Opastimelle tulee sitten erikseen 3 voltin ohjausjännite, jolla käännetään kaasuliekin eteen tarvittaessa vihreä värilasi. Kaasulla ei siis mitenkään ohjailla sitä värilasia. | ||||
|
|
17.12.2003 10:43 | Tero | ||
| Ja kun kaasun määrä pääsi vähenemään liikaa pullossa, niin vilkkutaajuus hidastui ja hidastui....ja lopulta opastin vilkutti pelkkää valkoista. Mites se kaasun määrä muuten pystyi yleensäkään vihreään linssiin vaikuttamaan?? onko kellään tietoo...Löytyykös kellään kuvia isompien asemien vilkkuvalo-opastimista?? Entä esim Savon radan opastimista ja turvalaitteista ajalta ennen kauko-ohjausta?? | ||||
|
|
17.12.2003 09:46 | Pekka | ||
| Kirjassa "Suomen majakat" on selostusta tuollaisen kaasupolttimen historiasta. Se oli joku ruotsalainen herra, joka kehitteli elastiseen nahkakalvoon perustuvan vilkkulaitteen ja näin syntyi legendaarinen nahkaventtiili:) Kaasunkulutus satiin kerta heitolla monta kertaluokkaa pienemmäksi. Myöhemmin sama herra menetti näkönsä kokeiluissaan, mutta jatkoi silti tarmokkaasti tutkimuksiaan. Myös siipiopastimien kaasuvalot olivat vilkkuvia. | ||||
|
|
17.12.2003 09:23 | Olli | ||
| Kaasuesiopastimissa oli kyllä vilkkuominaisuus joka oli toteutettu legendaarisella nahkaventtiilillä :) Opastin sai ohjauksensa semaforin siipeen asennetulta kytkimeltä joka ohjasi kaasuliekin edessä olevaa vihreää värilasia. Ohjaus tapahtui muistaakseni 3 voltin sähkölinjalla :) | ||||
|
|
17.12.2003 08:38 | Teppo | ||
| Lämmin ja jäähdytysvaunut olivat valkoisia 1970-luvun alkuun asti. Tämän jälkeen teräskoriset vaunut sekä Ggv ja Ggk saivat punaruskean värin. Eli puukoriset vaunusarjat Gg, (lämmin ja jäähdytysvaunu) Ggl (lihavaunu), Ggy (lysoolivaunu), Ggv (lämminvaunu, yhdessä kulmassa pikkuovi), Ggp (pieneläinvaunu, tehty Dk-vaunuista) Ggh (hedelmävaunu, tehty Dk-vaunuista). Puukoriset lämmin ja jäähdytysvaunut poistuivat Ggk ja Ggv vaunuja lukuunottamatta 1970-luvun puolivälissä. Ggk ja Ggv vaunut poistuivat 1980-luvun alussa. Teräskorisista vaunuista ovat olleet valkoisia Gg, Ggi, Ggil, Ggig (myöhemmin sarja muutettu Ig). Uusimmat sarjat Ggb ja Igb ovat olleet uutena punaruskeita. Korkille voin kertoa, että Ggig / Ig ja Igb-vaunut ovat olleet kopressorilla jäähdytettyjä pakastevaunuja. |
||||
|
|
17.12.2003 08:15 | Teppo | ||
| Minulle on jotenkin jäänyt muistikuva, että Kauklahdessa olisi ollut siivet aina syksyyn 1969 asti, jolloin releasetinlaite otettiin käyttöön. Palkkivaihdonkielto-opastimia sen sijaan on ollut useampiakin, viimeksi Kymissä. | ||||
|
|
17.12.2003 07:45 | Nikolas | ||
| Tämä on testikommentti, lähetetty kännykällä | ||||
|
|
17.12.2003 01:27 | Markku K. | ||
| Oliko näissä kaasutuikuissa vilkkuominaisuus? Jos juu, niin miten vilkkuminen saatiin aikaan? Oliko jotain kaapelointia tolpalta jonnekkin, vaiko vain tuo kaasupullokotelo? | ||||
|
|
17.12.2003 00:32 | Olli | ||
| Joo, olisi pitänyt muistaa mainita se, että kilometripylväät ovat lähinnä asioiden paikallistamista varten eikä niinkään matkan mittaamista tietystä pisteestä :) | ||||
|
|
16.12.2003 23:13 | JanneR | ||
| Jackille vielä vastaus.. Eiu ja Einu -vaunut ovat aivan normaalissa käytössä pikajunissa. Tämänhetkisiä junanumeroita en tähän hätään muista. | ||||
|
|
16.12.2003 23:11 | JanneR | ||
| P3/P12:n rungossa oli vakiona Eiu. En kuitenkaan lukisi Eiu:a IC -vaunuksi koska se on muutettu ihan tavallisesta sinisestä ja ulkopäin se on IC:mäinen lähinnä väriltään. | ||||
|
|
16.12.2003 23:01 | Jack | ||
| Mitäs varten ne Ex-vaunut käyttämättömänä olisivat? Eikös ne kuitenkin ole matkustusmukavuudeltaan parempia, kuin sininen kalusto (Ein, Eip, Eit)? Mikäs on Eiu ja Einu-vaunujen laita? Ovatko ne normaalissa käytössä? | ||||
|
|
16.12.2003 22:15 | Jouni | ||
| Siipiopastinta ja ajolankaa, jossa olisi jännite, ei ole tainnut olla missään yhtä aikaa. | ||||
|
|
16.12.2003 22:13 | Jouni | ||
| Eikös tuossa P3/12:n rungossa ollut vakiona yksi IC-vaunu ennenkuin se muuttui koko-IC:ksi kesäkuun alussa? Ex-vaunuja on kyllä niin paljon, 50 kappaletta, että luulen osan seisovan käyttämättömänä Ilmalassa. Osa on tietysti varattu viikonlopun lisävaunuiksi. Täytyypä taas joku päivä laskea, montako niitä on päivittäisessä liikenteessä. ;) | ||||
|
|
16.12.2003 21:30 | Juha | ||
| Herranjumala, Eiu Joensuussa?. Onko vakituinenkin vieras (ollut)? Eikös ne suunnitelleet että pikajuniinkin tulisi yksikerroksisia ic-vaunuja jossain vaiheessa vai miten? | ||||
|
|
16.12.2003 21:22 | KooPee | ||
| Näin se vaan on ettei ole eikä tule JKV-varustusta Vemppuihin. Menneisyydestä en tiedä, olisiko ollut testaamista varten? Epäilen! | ||||
|
|
16.12.2003 21:19 | Juha | ||
| Ja hauskempaa olisi jos olisi sähköpylväät ja johdot. Jos. | ||||
|
|
16.12.2003 21:14 | Juha | ||
| Ei taida enää saada kuin toisen noista, eikä silloinkaan niin hyvää. Vaikka nyt Nokia 3200(279e) tai Siemens MC60(225e). Kumpikaan ei ole hinnalla pilattu. | ||||
|
|
16.12.2003 21:13 | KooPee | ||
| Wernigeroden päässä rata kulkee kauniisti kaupungin halki hyvinkin autenttisissa olosuhteissa. Rata on myös erittäin kaunis noustessaan Harz-vuoristoon. Mikä parasta -nämä junat ovat osa paikallista joukkoliikennettä eikä pelkästään turisteja varten. | ||||
|
|
16.12.2003 20:51 | Jouni | ||
| Ahaa, Noita on siis edelleen Ascherslebenissä! :) Kesällä 2000 tuli mentyä tuollaisella Ascherslebenistä Gernrodeen, yhdelle Harzin radan pääteasemista. | ||||
|
|
16.12.2003 20:51 | Christian | ||
| Tällaista kun olisi Wienissäkin, mutta kun ei! | ||||
|
|
16.12.2003 20:46 | Jouni | ||
| Jos oikein tarkkoja ollaan, niin Ludmillat ovat ukrainalaisvalmisteisia. Veturit rakentanut Luganskin Lokakuun vallankumoukselle nimetty veturitehdas sijaitsee Itä-Ukrainassa. Kaupungin nimi on neuvostoaikana ollut myös Voroshilovgrad. Hiivatti, täytynee taas lähteä Inter Railille! :D | ||||
|
|
16.12.2003 20:19 | Pete | ||
| Ei kai päivystämisessä edes pidetä JKV:tä päällä, niin miksipä Vempuissa sitä olisi. | ||||