Paljonkos yhteen Ohn/a/ar vaunuun menee haketta (tonnia)?
12.12.2003 18:16
AnttiL
Hieno kuva!Pariveto-vemputus =)
12.12.2003 18:06
Antti N.
Kertokaapa, että mitä ihmeen pölkkyjä tossa oikeassa reunassa olevalla raiteella on?
12.12.2003 17:49
Antti T
Joo ihan kiva lampihan se on, mutta pirun syväkin. Eikös se ole entinen sorakuoppa?
12.12.2003 17:27
Jyrki Tervo
Neänkö oikein? Sojotteleeko tuon 2004:n korsteenista vaihtotyöopastin ??
12.12.2003 17:23
Perttu
Jestas ku hieno kuva, ja pariveto-vemppu =) Noita ei enää pahemmin n e ä
12.12.2003 17:02
Jyrki Tervo
Vau, hieno ja harvinainen tilanne, vemput ja "pikajuna"
12.12.2003 16:02
Antti T
Muut deeverit taitaa olla tallin juhlissa :-)
12.12.2003 16:01
Antti T
Ja luntakin on maassa!
12.12.2003 15:58
Antti T
Eipä oo paljon vaunuja perässä yleensä niitä on kymmenkunta saa nährä vilkastuuko liikenne kun Mustolan satamaa laajennetaan.
12.12.2003 15:42
Antti T
Aika monta vempua on paloiteltu lähiaikoina Hy Knp:llä, mutta toi 1978 on aika sitkeä ja saattaa pysyä liikenteessä vielä muutaman vuoden.
12.12.2003 15:31
Antti T
Täytyy sanoa että on komea kuva!
12.12.2003 15:29
Pekka
Kaunis, 60/70-luvun henkeen tehty tarkoituksenmukainen rakennus. Siis ihan oikeesti, omalla tavallaan kaunis mielestäni mitä nyt vähän päässyt rähjääntymään liiaksi.
12.12.2003 14:57
Junimi=Juhana
Mutta eihän siitä 100 dpi:stä mitään haittaakaan tässä aiheudu...
12.12.2003 14:54
Junimi=Juhana
29.12. tehdään Hpk:n Alstikalla ajelu Seinäjoelle ja takaisin....
12.12.2003 14:50
Jukka R
Ja minä olen päätynyt kuvaan myös.
12.12.2003 14:16
joku
parkanon tyylinen kamala parakki
12.12.2003 14:14
Jyrki Tervo
Kannattais kuitenkin laittaa kuvan resoluutioksi 72 dpi, koska se on näyttöjen luonnollinen resoluutio, ylimenevä on vain turhaa. Täs kuvas resoluutio on kuitenkin 100 dpi. Tälläinen kuva on lisäksi mielenkiintoinen kaikkine vanhan kaluston yksityiskohtineen, joten ehkä sen voisi ladata pikselikooltaan isompanakin ?
12.12.2003 13:21
Pekka
Tuollaista "tavallista" releasetinlaitetta kutsutaan yleensä vapaasti kytketyksi releasetinlaitteeksi. Se tarkoittaa sitä että releiden välinen johdotus on toteutettu yksi johto kerrallaan releiden koskettimelta toiselle. Käytännössä kytkentä on jokaisella asemalla erilainen ja pienikin muutos ratapihalla johtaa yleensä suuriin juotostöihin siellä täällä ympäri releistöä. Releryhmäasetinlaitteessa releet on ryhmitelty eri toimintojen mukaan ryhmiksi. Tällöin esim. yksittäistä vaihdetta vastaa tietyn tyyppinen releryhmä, opastinta tietty ryhmä jne. Nämä ryhmät sitten liitetään toisiinsa kaapeleilla ratapihakaavion mukaisesti. Etenkin suurilla ratapihoilla tai pitkillä moniraiteisilla rataosuuksilla tällainen rakenne on kätevä. Jos esim. halutaan poistaa yksittäinen vaihde käytöstä, kytketään kaapelit suoraan tämän ryhmän ohi ja poistetaan ko. vaihderyhmä telineestä. Selvensikö yhtään?
12.12.2003 12:25
Jyrki Tervo
On se ollut, rata jatkui jotain 100-150 m stopparista ja sen varrella oli jotain makasiineja. Lieneekö olleet rataosaston käytössä koska pistolla oli usein Tka parkissa. Ja olipa siellä muistakseeni muutamia työkuntien harmaita vaunujakin.
12.12.2003 12:21
Jyrki Tervo
No nyt parani, kun tyhjäsin selaimen välimuistin.
12.12.2003 12:19
LasseH
Missäs tuommoista aikataulua on luvattu?
12.12.2003 12:18
Jyrki Tervo
Öh ? Mun näytöllä eroa aikaisempaan versioon ei ole ??
12.12.2003 12:12
Nikolas
Ei ole vielä, VR kyllä lupasi että saneerattaisiin (varmaankin kevyempi saneeraus kuin 6061-6261) tämän vuoden (2003) aikana, joten kiirettä pitää...
12.12.2003 11:50
Juhana K
Hyvälle näyttää!
12.12.2003 11:41
pyke
sitä 1886 vuodelta olevaa kiskoo oli vaasan asemaa vastapäätä kaartuvassa raiteessa joka loppu vaan päätepuskimeen. tietäiskö joku että onko se raide ollu joskus pitempikin?
12.12.2003 11:08
Eero
Eikös ne ole paloiteltu. Tarkastan asian tänään(ehkä)
12.12.2003 11:02
Jack
Jokos tämä yksikkö (6057/6257) on takaisin liikenteessä?
12.12.2003 10:39
Pasi Hölttä
Kertoisiko joku viisaampi (Markku?) mitä eroa on releryhmäasetinlaitteella ja "tavallisella"(?) releasetinlaitteella?
12.12.2003 09:46
Ilkka
Tai sitten oletetaan ihmiset fiksuiksi ja estetään niillä aurauslumen tippuminen johtojen päälle...
12.12.2003 08:26
Teppo
Dr13 vetureita on museoituna todellakin 2 kpl: 2343 (saneeraamaton, sijoituspaikka Haapamäki) ja 2349 (Saneerattu, sijoituspaikka Hyvinkää). Ja sarja poistettiin käytöstä 2000 toukokuussa, joskin kolme veturia oli varalla kesän, mutta niille ei tullut ajoa.
12.12.2003 08:02
Olli
Nyt kuva on huomattavasti parempi.
12.12.2003 07:55
KooPee
Vaihdoin kuvan noin minuutti sitten. On ehkä vähän parempi?
12.12.2003 07:34
KooPee
Kiinniajon jälkeen on sitten parempi näkyvyys, jos roikkaa vedetään paitsi että kuljettaja saa kääntää päänsä korkkiruuville tai vaihtaa pöytää... Olisikohan joku Ilmalan vek lukemassa ja kommentoisi...?
12.12.2003 07:20
KooPee
Puhku ei ole ollut VR:llä, se on toiminut Valmetin omana vaihtoveturina. Vanhemman mallisilla Move51:llä on puhtaasti ulkomuodosta aiheutunut "silitysrauta"-lempinimi.
12.12.2003 07:18
KooPee
Sain olla mukana hinauksessa laakerien tarkkaajan ominaisuudessa. Erityisen hienoa oli mennä vasenta raidetta silloin, kun takaa lähestyi Sr2-vetoinen Jämsänkosken tavarajuna, joka yön pimeydessä jymisi ohi mennessään vislaten. Muutoinkin läpi yön matkaaminen lonksuvassa ja huojuvassa Veivarissa on elämys.
12.12.2003 07:14
KooPee
Kiitokset kommenteista, yritän parantaa laatua. Paperikuvat ovat olleet kiiltäviä ja täysin teräviä; opetellaan.
12.12.2003 05:56
Harri
Pieksämäen-Iisalmen kauko-ohjauksessa junan tullessa toiseksi viimeiselle suojavälille ennen liikennepaikkaa, kulkutie turvautuu automaattisesti liikennepaikan suorinta raidetta pitkin seuraavan liikennepaikan tulosuunnan pääopastimelle saakka. K-O voi valita "kohtausautomatiikan" tai "ohitusautomatiikan", jolloin junakohtauksessa automaatti huolehtii vaihteen kääntymiset, liikennesuunnan vaihtumisen, opastimien opasteet yms, ohjaajan ainoastaan valvoessa tilannetta. Kohtausautomatiikan ollessa käytössä ensimmäisenä toiseksiviimeiselle suojavälille tuleva yksikkö(vaikka mummo+potkuri ;>) aiheuttaa kulkutien turvautumisen sivuraiteelle.
12.12.2003 05:45
Harri
Lahti-Riihimäki välin kauko-ohjauksessa automatiikan päällä ollessa kulkutie turvautuu automaattisesti aina liikennepaikka-väli kerrallaan, vaikka koko rataosa olisi vapaa. Eli kun juna ohittaa tietyn "herätepisteen" esim Lahden ja Tommolan välillä, niin kulkutie turvautuu Järvelää suojaavalle pääopastimelle asti, junan edetessä seuraavaksi turvautuu Järvelä-Jutila -väli jne jne. Kauko-ohjaaja voi tietenkin antaa sitten omat komentonsa kulkutien turvautumiseen.
12.12.2003 02:31
Niila
Kyllä tuohonkin, niinkuin kaikkiin muihinkin sähköradan ylikulkusiltoihin tulee suojapleksit. Ja varsinkin kun kyseessä on jalankulkusilta. Sähkörata on pohjoisessa senverran uusi käsite, ettei olisi suuri ihme ellei joku sankari onnistuisi sillalta "lorottelemaan" radalle. -Mutta tällä kertaa siellä olikin 25kV ajojohto...
12.12.2003 00:17
GS
Kertokaahan tyhmälle harrastajalle, miksi siltojen tai siltarumpujen kohdalla yleensäkään on nopeusrajoitus. Luulisi, että silta tai siltarumpu kuormittuisi ihan yhtä paljon, ajoi sen päältä millä nopeudella tahansa.
12.12.2003 00:13
Jouni
Tuolla Porin ja Mäntyluodon välillä oli ainakin kuvanottohetkellä yksi siltarumpu, jonka kohdalla oli Sn 20 25 tonnin akselipainolla.
12.12.2003 00:00
Heidi
Oih, nostalgiaa. Tuolla junalla olen matkustanut ah niin monta kertaa Kr-Tms-välin ja aina on mukavaa ollut. Vanhempani ovat Tms:sta ja Kr:lta kotoisin joten tuolla tulee käytyä ;)
11.12.2003 23:31
Pete
Ompas tosiaan. Alkakaapa joku tekemään Sr2 Z:ssa, aihiohan löytyy Märkliniltä. Taitaa olla Suomen Z-harrastajat aika vähissä, varsinkin suomalaiskaluston...
11.12.2003 23:25
Pete
-> Mikko Itälahti: Voisikohan tuo johtua kotikoneesi monitorin gamma-asetuksista? Jos ne on päin peetä, niin varmasti on tummuuskin päin peetä. Ja kun katsot kuvia koneella jossa asetusket on OK, niin kuvat näyttävät sitten vaikkapa liian tummalta. Gammakorjauksia voi säätä ainakin mulla tuolta näytönohjaimen asetuksista.
11.12.2003 23:25
LasseH
Ainakin siltojen ja ratarumpujen kestävyys täytyy tarkistaa, ja tärinäongelmat kartoittaa.
11.12.2003 22:55
Ilkka
Mitä käytännössä akselipainon nosto 25 tonniin tarkoittaa radalle? Tuossa on ainakin näennäisen tavallienn rata, vieläpä puupölkyillä...
11.12.2003 22:51
a
TEM2:ta on useita eri modifikaatioita, kuten TEM2, TEM2A, TEM2U, TEM2UM, TEM2UMT, TEM2AM.
11.12.2003 22:49
a
useat junat menevät Kurskijn vokzalin kautta, kuten
7/8 Pietari - Sevastopol, 13/14 Pietari - Omsk "Omskilainen", 35/36 Pietari - Adler, 43/44 Pietari - Novorossijsk, 59/60 Pietari - Niznij Novgorod (Gorki) "Volga", 81/82 Pietari - Kursk, 147/148 Pietari - Mariupol, 149/150 Pietari - Harkova, Pietrai - Izevsk, siellä Lokakuun rautateiden ChS2T/6/200 vaihdetaan Moskovan rautateiden ChS7 tai 2:haan.
11.12.2003 22:45
a
Kaikki junat radalla Moskova - Pietari
1/2 "Punainen Nuoli"
3/4 "Express"
5/6 "Nikolajevskij express"
15/16 Murmansk - Pietari (Lad.) - Moskova
19/20
23/24 "Nuoruus"
25/26 "Smena" eli "Vuoro"
27/28
29/30
31/32 Helsinki - Pietari - Moskova
37/38 "Afanasij Nikitin"
55/56
61/62
73/74
83/84
99/100
101/102
119/120
159/160 "Aurora"
163/164 "ER200" - venäläinen pendolino :))
165/166 "Nevskij express"
11.12.2003 22:43
Jouni
Olisikohan kyse siitä, että pitkän nokan suuntaan näkee puskimet nousematta penkiltä. Lyhyen pään puskimet ovat liian lähellä, joutuu nousemaan ylös.