Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
||||
|
19.09.2022 00:48 | John Lindroth | ||
| Komea vaikuttava Jumbokuva! | ||||
|
19.09.2022 00:46 | John Lindroth | ||
| Upea Jumbokuva syksyisessä maisemassa! | ||||
|
19.09.2022 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb-sarjan numerointi tosiaan oli alkuun 40'000-sarjassa, mutta se varsin pian muutettiin 50'000-sarjaksi. VR 1937 II-osan mukaan Gb:n numerointi alkoi 50'231:stä. Kuvan vaunussa näyttäisi olevan puiset pystytolpat. Ovessa on läpimenevän jarrujohdon merkki. Vasemmalla erottuu jarrutönkkä, vaunussa lienee vipujarru? |
||||
|
19.09.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näköjään ollut "tumppijuna"? | ||||
|
19.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan ajoittamista helpottanee: Kuva ei ole otettu kesähelteellä (vaatetus!). Dm4:ssä visslantorvet ovat "räntäsadeystävällisesti" asennettuja. -> kuva on melkoisen varhain kuvattu! Puskimien vähäinen nuhruisuus. Listasysteemi sivuikkunoiden yläpuolella, niin moottorivaunussa kuin kiitorungossakin. Keulan maalaustyyli. Zoomaamalla taemman vetotelin kardaani on havaittavissa. Luokkamerkinnät vetovaunussa. Missä vetovaunun katolla oleva jäähdytin "savunnostolevyineen" on? Tuulilasit on jo muutettu kaarevista suoriksi. "Alettiin muuttaa suoriksi jo vuonna 1954" (Kiitojunakirjan mukaan.) Juna on etupää Haapamäelle päin. Se selvästikin on MK 92 (Sl-Jy-Hpk-Hki, kulussa ma, ke, pe, su). Lähtöaika Jykylästä klo 12.35. Dm4 1611 vastaanotettiin VR:lle toukokuun lopulla 1954 (Kiitojunakirjan mukaan). Asemalaiturilla on nähtävissä myös herra Moottoripyöräilijä nahkakypärineen kädet selän takana seisoskelemassa. [(On vissiin lähtenyt sunnuntaiajelulle uudella 500-kuutoisella Norton Dominator De Luxellaan, vai onko koneenaan AWO 425, valm. VEB Fahrzeug- und Gerätewerk Simson, Suhlissa, DDR:ssä?) Autokäsikirjassa 3.2 vuodelta 1954 on tiedot yli 60 moottoripyörästä!] Sunnuntaipäivästä kertonee väenpaljous. Herra Moottoripyöräilijäkin oli arkipäivänä tienaamassa Rautpohjan valimossa...? |
||||
|
18.09.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno, oikein meni. Myöhemmän paikkalukukaaviopiirroksen mukaan kuva tosiaan vastaa Di/Ci - vaunua, numerosarjassa 2301 - 2319. Paikka nro 54 on eteisestä päin tultaessa heti keskikäytävän vasemmalla puolella. Muille kiinnostuneille tiedoksi: tämän muotoisia ne CEi:n 1. luokan penkit ennen modernisointia olivat, tosin verhoiltuna tummanpunaisella plyyshillä. Tosin vuoden 1938 DEi/CEi-sarjassa (numerosta 2608 alkaen) matkatavarahyllyköt olivat uudenaikaisempaa mallia. Vanhemman hyllymallin konsolit olivat valettuja. Kuvastakin se on nähtävissä. |
||||
|
18.09.2022 23:31 | Heikki Jalonen | ||
| Paikka on Helsinki, Katajanokka. Taustalla näkyy Tulli- ja Pakkahuoneen pääoven fasadin kello ja yksi nurkkatorni. | ||||
|
18.09.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo virkasedän lakin päällinen ollenkaan punainen? Rautatiemuseon vuosikirjassa 1982 - 1983 on artikkeli virkapukukausista. Sen mukaan kuvan sedän virkalakki on kaudelta 1879 - 1919. Itsenäistymisen jälkeen ei venäläiskuosista virkapukua katsottu suopein silmin: 1919 tuli käyttöön niin sanottu jääkäriunivormun muunnos, joka oli vihreänharmaata villakangasta hautovine pystykauluksineen. Sitä moitittiin turhan sotilaalliseksi, edellistäkin kuosia oli arvosteltu samasta asiasta. Junanlähettäjän lakin punainen päällinen tuli käyttöön tällä pukukaudella, siis vuonna 1919. |
||||
|
|
18.09.2022 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuna postivaunun numero näyttäisi olevan 9826. Komeaa! Jumbo Tampereella - nääs! |
||||
|
|
18.09.2022 22:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Saikos ne tämän käännettyä "oikeinpäin", vai pitikö mennä peruuttamalla seuraavaan paikkaan? | ||||
|
18.09.2022 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| 290-kiloisilla pölkyillä täyteen (160 kpl) lastattu BOppy painaa 73,4 t. | ||||
|
18.09.2022 22:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti toinen veturi "hinauksessa" - virroitin alhaalla ja johtoveturin virroittimen asettelu... | ||||
|
18.09.2022 22:30 | Jorma Toivonen | ||
| Hetkinen... ei taida olla "vanhan ajan" normaalit punaiset peitelevyt puskinlyhdyissä? | ||||
|
|
18.09.2022 22:25 | Vesa Höijer | ||
| Onneksi nuo saastuttavat junat ovat nykyään vain museoliikenteessä. | ||||
|
|
18.09.2022 22:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
18.09.2022 22:01 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin kuvan olevan Pasilan asetinlaitteesta, mikä oli rantaradan erkaneviskohdassa. Onhan se tietenkin voinut olla itse vanhassa Pasilan asemarakennuksessa, kuvan henkilöllä on kait junanlähettäjän hattu. Jos kuvasta näkisi paremmin mitä graafisessa näytetään. Toisaalta Pasilan eteläpään asetinlaiterakennus on edelleen paikalla. Siinä oli kankiasetinlaite. | ||||
|
18.09.2022 21:57 | Kari Ranta-Ojala | ||
| ahaa onko myös betonipölkytettyä tiedätkö minkä painoiset kiskot on radalla? | ||||
|
18.09.2022 21:46 | Petri Nummijoki | ||
| Jo 1961 oli teräsvaunuja junassa P11/12 Helsinki-Imatra ja P63/64 Helsinki-Haaparanta/Tornio ja näistä ensin mainittu koko matkan höyryvedolla ja jälkimmäinen höyryvedolla Seinäjoen (1962 lähtien Ylivieskan ja 1963 Oulun) pohjoispuolella. Höyryvetureiden käyttö pikajunissa Oulun pohjoispuolella päättyi 1966 mutta sen jälkeen esim. Savon radan postijunassa oli jo teräsvaunu https://www.vaunut.org/kuva/63109 ja se säilyi eräin poikkeuksin höyryvedolla kesään 1971 asti. Ei siis liene 1961 lähtien yhtäkään höyryvetoisen matkustajaliikenteen vuotta, ettei jossain höyryjunassa olisi ollut säännöllisesti teräsvaunu. (1972-1973 ei höyryvetureita matkustajaliikenteessä ainakaan tietääkseni käytetty). | ||||
|
|
18.09.2022 21:33 | Jarno Piltti | ||
| Mahottoman komea kuva. Menneisyyden voima peittää nykyajan lankahärpäkkeet! | ||||
|
|
18.09.2022 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuonna 1974 energiakriisin aikana vedettiin Seinäjoki-Vaasa junia Hr1:lla ja niissä junissa kulki teräsvaunuja. | ||||
|
|
18.09.2022 19:30 | Petri Nummijoki | ||
| Teräsvaunuja ehdittiin käyttää useissakin höyryvetoisissa matkustajajunissa. Tosin Tv1-vetureiden perässä ilmeisesti vain SNTL:n vaunuja välillä Vainikkala-Raippo, jos ainoastaan vakituinen käyttö huomioidaan. Ja Tampereella taitavat vakituiset höyryveturin ja teräsvaunun yhdistelmät rajoittua Riihimäki-Tampere-postijuniin https://www.vaunut.org/kuva/102762. Jälkimmäinen sillä perusteella, että ensimmäiset siniset vaunut tulivat 1961 ja Tampereelta ei Turun suuntaa lukuun ottamatta vedetty vakituisia pikajunia höyryvetureilla paljoa sen pidemmälle muutenkaan. Tampereelta Helsingin ja Haapamäen suuntiin päättyi päivittäinen höyrypikajunaliikenne nykytiedoilla joulukuun puolivälissä 1961 ja Porin radan osalta ajoittunee suunnilleen siihen, kun Jämsänkosken makuuvaunu lopetti kulkunsa helmikuun lopussa 1962 eikä Jämsän radalle tarvittu enää Dm4-vaunuja. | ||||
|
18.09.2022 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Eljas, kiitän ja kumarran. | ||||
|
18.09.2022 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista tunnistaa ainakin Kaisaniemen suuntaan menevistä toisen alhaalta päin olevan Mersu 170. Ratikan kohdalla, samalla kaistalla näyttää olevan piikkinokka-Skoda. Skodan maskin muoto voi viedä ajatukset Emmaan (DDR - BMW elikkä EMW), mutta sen tuulilasi ei täsmää. Kuvan vas. alareunan auto on aika vaikea rasti minulle. Ryhdynpä hupailemaan: Volvo PV 836, eli "Droskbilen" (= eli vossikka-auto). Se ei nyt ainakaan Ryppypeppu - Renault ole, tuulilasin koko hämää, mutta maski ei. |
||||
|
18.09.2022 18:34 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllä nää deeveritkin seilaa..ei ole ennää aluetta, minkä sisällä toimisivat. Alue on koko Suomi. Toki aikaa kulunut, mutta 2020 tämän kuvasin Lapin pääkaupungissa. | ||||
|
|
18.09.2022 18:32 | Reijo Salminen | ||
| Eli kun tilanne päällä niin tuo vanha muistisääntö että Helsingin suunta ja kölninvesi edelleen toiminnee? Kyllä ne varmaan keskuksesta osaa ohjata oikeaan numeroon. Puhelun hinnalla ei liene myrkytystapauksessa väliä. | ||||
|
|
18.09.2022 18:26 | Juha-Pekka Marttila | ||
| ..jotenkin epäuskottavan näköinen kuva;) Höyryn perässä, heti teräsvaunu..) Mutta todellisuutta! | ||||
|
|
18.09.2022 17:30 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole Forney. Forney-tankissa sekä vesi- että polttoainetila ovat takatelin päällä. Lisäksi ainakin perinteisessä Forneyssä taaempi vetopyöräpari oli laipaton (mutta tästä jälimmäisestä periaatteesta on kyllä lipsuttu). Kuvan veturissa molemmissa vetopyöräpareissa on laipat ja ennen kaikkea vesitila on ainakin pääasiassa sivutankeissa. | ||||
|
|
18.09.2022 17:22 | Kurt Ristniemi | ||
| 09 4711 on HUSin HYKSin sairaaloiden keskuksen numero. Myrkytystietokeskuksen maksuton numero on 0800 147 111. Lokakuuhun 2018 asti se oli 09 471 977. |
||||
|
18.09.2022 16:57 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, hieno höyrykuva! Ihmishahmot sillalla antaa omaa aavemaista perspektiiviään. | ||||
|
18.09.2022 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuttuu vain se pallomainen vesitorni | ||||
|
18.09.2022 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raunistulan sillasta on maininta VR 1937 - kirjan osassa II sivulla 260, viitaten kuviin 168 ja 171. Silta rakennettiin Tku ratapihan itäpäähän vuosina 1930 - 31, siltaosan pituus oli 132 m. Muistaakseni ei ole pitkää aikaa kulunut siitä, kun se purettiin ja korvattiin uudella. Turun opaskartta kyllä sanoo "Aninkaistensilta". Sen kautta Aninkaistenkadulta pääsee Tampereen valtatielle ja myös Satakunnantielle. Kuvasta ei niin kovin helpolla hahmota sillan sijaintia, siksi edellä mainitut itsestäänselvyydet. |
||||
|
|
18.09.2022 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkee, kuinka kattila hohkaa lämpöä! Kiva kuva! | ||||
|
18.09.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vau, mikä arkkitehtuuri! Ilmeisesti Art Nouveau eli tutummin Jugend oli enemmänkin mannermaan juttu. | ||||
|
18.09.2022 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja BBC:n klo 21.00 radiouutiset tuodaan tänne puolenpäivän bussilla kirjeitse Glasgowista? Uskoisin viihtyväni tällä paikkakunnalla, ei siinä mitään... |
||||
|
|
18.09.2022 14:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan veturi tyyppiä Forney 4 C? Siis samaan tapaan kuin kotoinen F1:mme. | ||||
|
18.09.2022 14:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Täähän on selkeä. Tampereella on jo totuttu siihen ettei juna yleensä ole siinä sektorissa, missä laiturinäyttö kertoo sen olevan. | ||||
|
18.09.2022 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semaforin tolppa näkyy kuvassa, ilmeisesti paikalla oli myös Signal Box veturin vasemmalla puolella. | ||||
|
18.09.2022 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli toteutus laiturikatoksessa! Junan ensimmäinen vaunu näyttää olevan Guards van. | ||||
|
18.09.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitaten Hannun kertomaan kuvan höyryveturin valmistumisajankohdasta haluaisin mainita, että Dübs and Co suunnilleen noihin aikoihin valmisti VR:lle: Sarjaa A3, nrot 178 - 182 (5 kpl) vuonna 1893, ja nrot 222 - 227 (6 kpl) vuonna 1898. Sarjaa G4 (Sk1), nrot 186 - 190 (5 kpl) vuonna 1894 ja sarjaa G5 (Sk3), nrot 191 - 195 (5 kpl) myös vuonna 1894. A3 - veturisarja oli tuttua kauraa Dübsille, aiemmat sarjan veturit 11 - 20 ja 44 - 47 (yht. 14 kpl) olivat valmistuneet siellä 1869 ja 1871. Tiedot M. Alameren kirjasta "Eisenbahnen in Finnland" (Slezak 1979). |
||||
|
|
18.09.2022 13:56 | Miitre Timonen | ||
| Raunistulan sillaksi en ikinä ole kuullut kenenkään sanoneen, paitsi sitä ikivanhaa kävelysiltaa joka aikoinaan on ollut tässä kuvan alalla. Aninkaistensilta taitaa olla kiveen hakattu nimi, ja olisiko niin että Pohjolan silta oli vanhan Aninkaisten sillan virallinen nimi? | ||||
|
18.09.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo luin tahallisen lukihäiriöisenä: "Straffpfeffer"! Straff = kireä, tiukka (saksaa), Pfeffer = pippuri, eikö olekin mielenkiintoista? |
||||
|
|
18.09.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englanninkieliset turistit luultavasti ymmärtävät kuvan opasteen "Hell is sinking!" täydellisesti...? | ||||
|
|
18.09.2022 13:39 | Timo Salminen | ||
| Tampereella vastaava on ilmaistu sektorikirjaimilla. Eikö Kuopiossa ole niitä? | ||||
|
18.09.2022 13:24 | Jan Jahkola | ||
| Hyvin onnistunut sattumus minun mielestä! | ||||
|
|
18.09.2022 12:50 | Jarno Korhonen | ||
| Kajaaniin ja Ouluun lähtevät junat katselusuunnassa eteenpäin ja Helsinkiin katselusuunnassa taaksepäin. Taaemmat kyltit kertovat, että Kajaani/Oulu juna alkaa olla lähellä ja Helsingin junaa ei kannata tämän pidemmältä etsiä. Minusta yksinkertaisen selkeä. Yleisesti ottaen lisättäessä informaatiota, sen ymmärtäminen vaikeutuu entisestään, koska me ihmiset olemme erilaisia. Siksi viesti kannattaa olla hyvin "keep it simple and stupid". |
||||
|
18.09.2022 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Heittäisin arvauksena, että siellä olisi saattanut olla vanhan järjestelmän valo-opastin varustettuna riippuvuuden puuttumismerkillä. | ||||
|
|
18.09.2022 12:11 | Martti Vuorikoski | ||
| Hauska sattuma, myrkytyskeskuksen puhelin numero 4711 | ||||
|
|
18.09.2022 11:25 | Pasi Utriainen | ||
| Ei näitä kuvan opasteita ymmärrä täyssavolainenkaan. | ||||
|
18.09.2022 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvä tietää jos joskus sattuu paikalle osumaan! | ||||
|
|
18.09.2022 08:38 | Raimo Sivonen | ||
| Keväällä kävin Lyonissa ja tähtäsin tähän Tapion mainitsemaan keskustaan menevään raitiovaunuun, Rhone Express. Seurasin kentän opasteita ja raput alas junalaiturille, missä juna odotteli. Totesin, ettei tämä ole kyllä raitiovaunun näköinenkään ja kysyin asemahenkilökunnalta ja minut ystävällisesti ohjattiin palaamaan ylös lentoasematasolle ja muutama kymmenen metriä eteenpäin, mistä tämä Rhone Expressin oma asema sitten löytyi. Seuraavana päivänä kokouksen kahvitauolla kerroin pienelle seurueelle tästä ja siinä kaksi henkilöä totesivat edellisenä päivänä käyneensä ottamassa vauhtia Pariisista samanlaisen eksymisen myötä, kun TGVssä ei ollut välipysäkkejä Lyonin ja Pariisin välillä. Oli kuulemma konnarit suhtautuneet ymmärtäväisesti tämmöiseen seikkailuun ja eivät olleet ostattaneet lippuja, eivät siis olleet ensimmäisiä opasteista harhautuneita. Joten jos tästä rautatieharrastuksesta ei ole muuta hyötyä, niin ainakin osaa erottaa junan ja raitiovaunun toisistaan. |
||||