Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.09.2022 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Näkeehän ent. tuttujakin. Dv12 2566 oli yksi Riihimäen laskumäkivetureista senjälkeen, kun Kv omi itselleen Dr14:t (1851 ja 1852). Tosin vetureihin lisättiin vain laskumäen kertaaja (2565-2568), "varaveturissa" Dv15 1995 oli kertaaja jo aiemmin | ||||
|
20.09.2022 20:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna P 104 aikoinaan 1980-luvun taitteessa kohtasi Porkkana P 105:n Urjalassa. Joskus saattoi samaan aikaan etelään matkalla oleva tavarajuna T 3512 odotella siellä linjan vapautumista, Huru 12 nokallaan. | ||||
|
20.09.2022 18:54 | Tapio Keränen | ||
| Oikein havaittu, Reijo! Tämä oli tilanne muutamaa sekuntia ennen tuon kuvan ottoa. | ||||
|
20.09.2022 18:51 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoa että Vaaleita käytetään vielä myös siellä Vuonoksessa. Ja vieläpä oikein parivaljakkoa niin saadaan raskaimmatkin vaihtotyöt hoideltua oikein liukkaasti! ;) | ||||
|
20.09.2022 18:30 | Esko Peranto | ||
| Kyllä on tyylikäs kuva. | ||||
|
20.09.2022 18:11 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Niin, ei pilaa kuvaa millään tapaa. | ||||
|
20.09.2022 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Heikohko kuva läytyy Markku Nummelinin teoksen Jokioisten Museorautatie - 40 vuotta talkoita ja kulttuurityötä (Hämeenlinna 2011 ISBN 978-951-9138-06-0) sivulta 77. Muuta ei taida tähän hätään löytyä. | ||||
|
20.09.2022 15:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/58549 kerrotaan sen olleen Sm1-pari. | ||||
|
20.09.2022 15:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Korjasin sijaintikunnan, huomasin kommentin vasta nyt. | ||||
|
|
20.09.2022 15:10 | Reijo Salminen | ||
| Jotenkin näytti tutulta kuvalta, no niinhän se tavallaan olikin: https://vaunut.org/kuva/145114 | ||||
|
|
20.09.2022 14:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi olla että noita kylttejä laitettiin aika laiskasti. Rantaradalla kulki vain L-junia muutoin kuin ruuhka-aikaan. | ||||
|
|
20.09.2022 14:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tästä kopista sisäkuvaa? | ||||
|
|
20.09.2022 14:39 | Asmo Rasinen | ||
| Vetäisipä tuota oikeasti. | ||||
|
20.09.2022 14:37 | Asmo Rasinen | ||
| Oikeinkirjoitus! | ||||
|
20.09.2022 14:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, jopas! :) | ||||
|
20.09.2022 14:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallista. | ||||
|
|
20.09.2022 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on lähteneen junan takapää. | ||||
|
|
20.09.2022 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Muistanko oikein, että Sameihin tuli keulaan kirjaintunnusnäytö vuonna 1972? Tässä sitä ei vielä ole. | ||||
|
|
20.09.2022 13:55 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tää on aika upea kuva..ikäänkuin Huru olisi IC:n vetäjä:) Vuonna 2022.. | ||||
|
20.09.2022 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin oli tarkoitettu. Esim Martinlaakson radalle, mutta junamatkustajien rakko tuntuu olevan pienempi kuin bussimatkustajien? | ||||
|
|
20.09.2022 12:13 | Pekka Porkkakoski | ||
| JIa ja b löytyvät Hyvinkäältä. | ||||
|
|
20.09.2022 11:43 | Petri Nummijoki | ||
| Eli Sm1-2-junat eivät olleetkaan kaikki samassa kierrossa vaan osalla jotain nimikkovuoroja? Kuka osaa kertoa lisää? Sen verran tiedän, että junia 6041-6080 pyrittiin aluksi käyttämään Helsingin lähiliikenteen lyhytmatkaisissa vuoroissa, kun niissä ei ollut WC:tä, joskaan sekään ei käytännössä onnistunut. Mutta ei kai 1980-luvun puolivälissä ollut enää WC:tä vailla olevia yksilöitä, kun ratkaisu oli todettu epäonnistuneeksi jo reilusti 1970-luvun puolella? | ||||
|
20.09.2022 10:45 | Jukka Virolainen | ||
| Kirjaus omaan kommenttiin: 1009 meni pakittamalla Sunnuntaina Riihimäki-Lahti välin. | ||||
|
|
20.09.2022 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| 32 vuotta aikaisemmin, syyskuussa 1990 Dr12-veturi oli vielä kohtalaisen säännöllinen näky Jyväskylän ratapihalla. Työtehtäviä olivat mm. Pv3 sisältäen esimerkiksi tyhjien öljyvaunujen haun Keljonlahdesta paluumatkalle Sköldvikiin T 6012:ssa. Hankasalmen järjestelijässä veturia näki myös. Dr12 2219 jäi viimeiseksi enemmän Jyväskylässä majailleeksi Dr12-veturiksi ja se kävi viimeisinä töinään poikkeuksellisesti Äänekoskella 12.11.1990. Paluumatkalla veturi rikkoutui ja se hinattiin saman päivän T 6012:ssa Tampereelle. Muutama päivä myöhemmin Seinäjoelta siirrettiin vielä 2222 Jyväskylään. Sitä ei kuitenkaan enää isosti käytetty ja viimeiseksi palvelukseksi jäi Pv3 26.11.1990. Veturi hinattiin Tampereelle kuitenkin vasta joulukuun puolella. | ||||
|
|
19.09.2022 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva, Eemil. Mutta, minua hieman häiritsee tuo puskinvalojen määrittely - - - välillä punavalot (loppu-opasteet) samoissa puskinlyhdyissä toisinaan myös ajovalot. | ||||
|
19.09.2022 22:18 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan veturin pyöriin tullut "lovet"? Ajeli viittäkymppiä Ilmalaan (sorviin?). Eikö jossain ole suositus käytettävästä nopeudesta suhteessa "lovien" pituuteen? | ||||
|
19.09.2022 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa SVR 1862 - 1912, sivulla 306 mainitaan Pasilan ratapihan pohjoispäässä oleva vaihdetorni, joka "hoitaa pääradan ja Karjaan-Helsingin radan junien kulun turvaamista. Vaihdetornissa oli 5 kulkutie-kankea jotka lukittiin aseman blokkilaitteen avulla. "Vapaata kulkua" näyttävää signaalia ei niinmuodoin voida antaa vaihdetornista, ennen kuin junanlähettäjä on antanut siihen luvan kääntämällä jotain aseman-blokkilaitteen kulkutie-kampea." Koska kulkutiekampia oli 5 kappaletta voidaan todeta, että kuva on otettu Pasilan vanhalta asemalta ja virkamies juuri on sallimassa junan kulun asemalle (mikäli vaihdetorni on asettanut kulkutien tätä kulkutiekampea suojaavalle kulkutielle). Nopeasti on kirjasesta "Jan-Erik Wiik" Suuriruhtinaskunnan kiivaat kiskokiistat" sivulta 80 löydettävissä kuva, jossa on yllä mainittu vaihdetorni. |
||||
|
19.09.2022 20:55 | Panu Breilin | ||
| Keskiviikkona on kulussa juna T52809 Harju–Pieksämäki tavara: https://juliadata.fi/timetables?s=52809&d=21.9.2022 Eli olisikohan osa näistä vaunuista siirtymässä Pieksämäelle? |
||||
|
19.09.2022 20:31 | Riku Outinen | ||
| Kuva on otettu 2013. | ||||
|
|
19.09.2022 19:06 | Mikko Herpman | ||
| Ei tainnut Jumbo käydä Toijalaa etelämpänä... | ||||
|
|
19.09.2022 18:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Jokos nämä ovat sinne asti Kontiolahdelta siirtyneet. Luulin että ovat vielä Puhoksessa. | ||||
|
19.09.2022 17:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi mun naispuolinen tuttavani oli aikoinaan au-pairina jommassakummassa kylässä, sain sen käsityksen että olisi Zurichin lähellä. | ||||
|
|
19.09.2022 16:49 | Jukka Virolainen | ||
| Riihimäki-Lahti välin meni pakittamalla. | ||||
|
19.09.2022 16:09 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Minkä luvun kaikki veturisarjat käsittävä kilometritilasto antaa KDs1:lle lokakuussa 1959? On joku esillä olleista vai vielä jotain muuta? Ajattelin, että molemmat olisivat voineet olla periaatteessa oikein ja mitanneet eri asioita mutta selvästi siitä ei ainakaan ole kysymys. | ||||
|
|
19.09.2022 15:20 | Andreas Ehnberg | ||
| Zürichin vieressä (kaakossa, Zürichseen pohjoisrannalla) on toinen Küsnacht (yhdellä ässällä), joka kuuluu Zürichin S-Bahniin | ||||
|
|
19.09.2022 15:06 | Eljas Pölhö | ||
| Mitäpä tuohon voi sanoa, kun Pasilan varikon vetureiden työkirjan mukaan km-luku kuun alussa oli 199746, ajettu 30414 ja km-luku kuun lopussa oli 230200. Yksittäisten päivien ajoja ei ole tiedossa, mutta huoltopäivät olivat 12/10 ja 20/10 sekä korjauspäivät 27-28/10 1959. Jos lasketaan kilometriluvut, niin ajokilometrien olisi pitänyt olla 30454 km. Mikäli 30414 pitää paikkansa, niin loppukuun luvun pitäisi olla 230160 km. Tarkastin syyskuun ja siinä ei ollut laskuvirhettä eli alkukuun luku 199746 on oikein. Eli kuukauden ajot olivat työkirjan mukaan joko 30414 km, kuten kirjattu, tai 30454 km, kuten laskettu. Vetureiden työkirjaa pidettiin kalenterikuukausittain, joten ei ole mahdollista, että kilometrit ilmoitettaisiin joltakin muulta kaudelta. Kunkin kalenterikuukauden työkirjassa ilmoitettu km-luku on se, joka on yhteenvetotaulukossani, samoin kuin työkirjan ilmoittama km-luku kuukauden päättyessä on taulukossani oleva "Km summa". Luvut ovat suoraan työkirjasta, eivät minun laskemia. |
||||
|
19.09.2022 13:47 | Pauli Ruonala | ||
| Kivitalo kuvan oikeassa reunassa on edelleen pystyssä, sitä on vain korotettu yhdellä kerroksella, osoite Fabianinkatu 39. Alakerrassa on ravintola Stobelia, jossa tuli käytyä aikanaan usein. Puiston paikalla on nykyään Metsätalo. | ||||
|
19.09.2022 13:05 | Seppo Rahja | ||
| Kuvan oikean alareunan kokonaan näkyvä auto on ihan Kaiserin näköinen. | ||||
|
19.09.2022 12:06 | Eemil Liukkonen | ||
| Kerrassaan mahtavaa! Hieno! | ||||
|
|
19.09.2022 11:50 | Juhana Nordlund | ||
| Katsoisin, että tuossa näky Fabianinkatu. Siitä on mennyt raitiolinja 1900-luvun aivan alussa verkoston ollessa yksiraiteista. Tuossa kohtaa Fabianinkadun raitio-osuus oli sangen lyhyt. Lyhyt se oli toisessakin kohdassa Kasarmitorin kulmilla. Kaartinkaupungin kohta oli tästä kokonaan erillinen pätkä osana toista linjausta. Seuraavan linkin useassa kartassa näkyy tämäkin kohta, jonkin verran ehkä huomaamattomana monen muun asian katveeseen jäävänä: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/yksiraiteiset-sahkoraitiotielinjat-1900-1909/ | ||||
|
|
19.09.2022 10:39 | Petri Nummijoki | ||
| Onkohan vielä mahdollista selvittää Nohabin lokakuun 1959 ajomäärä, kun oli veturin ennätys Suomessa? Edellä mainittu 29254 km löytyy kirjasta Eilispäivän liikennettä mutta taulukossa https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1958.12-1960.01%20KDs1%20%28Nohab%29%20kilometrit.rtf ilmoitetaan korkeampi lukema eli 30414 km? Jos Nohabilla ei lokakuussa 1959 ajettu P1/2 Helsinki-Kouvola niin sitten maksimikerto vakijunilla lienee, että kahdessa vuorokaudessa ajettaisiin kolme edestakaista reissua Tampere-Helsinki ja kaksi reissua Tampere-Seinäjoki. Näistä tulisi 6 * 187 km + 4 * 232 km = 2050 km kahdessa vuorokaudessa eli keskimäärin 1025 km vuorokaudessa. Jos Nohabilla oli lokakuussa 1959 kaksi huoltopäivää ja kaksi korjauspäivää (jälkimmäiset varmaankin 27.10.1959 sattuneen tasoristeysonnettomuuden vuoksi) niin 27 liikennepäivää keskimääräisellä 1025 km:n vuorokausiajolla tuottaisi vasta 27675 km. Ilmeisesti siis huolto- ja korjauspäivinäkin veturi oli osan aikaa vuorokaudesta ajossa mutta olisiko yli 30000 km:n lukema silti jo epäilyttävän korkea? Voisiko esim. olla, että 30414 km ei tarkoittaisi tässä kalenterikuukautta vaan olisi 31 liikennöintipäivän summa? Nohabilla ja Hr12-veturilla 2203 ajettiin kai lokakuussa testiajoa, jossa kilometrejä yritettiin saada mahdollisimman paljon niin Nohabilla olisi hyvitetty tasoristeysonnettomuuden jälkeinen korjaus 27-28.10.1959 ja otettu marraskuun puolelta vastaava aika mukaan lokakuun lukemaan, että saataisiin vertailukelpoinen tulos? |
||||
|
|
19.09.2022 09:47 | Jouni Halinen | ||
| 1932 ratikkakartta ei kerro tästä linjasta mitään. https://vaunut.org/kuva/93280?paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta Mutta kyllä, Fabianinkadullakin on kulkenut ratikka. Tässä näkyy sama talo kuin kortissa tänä päivänä, luonnonkivisokkeli ja ikkunajako. Taloa on kylläkin korotettu 1 kerroksella https://goo.gl/maps/8bVaan1Md9jDabXSA Vuorikadulta löytyy sopivan vanha talo (Hotelli Arturin vieressä), missä taiteilija on ylimmässä kerroksessa istuen näkymän ikuistanut. https://www.google.fi/maps/@60.173556,24.9456505,210a,35y,142.1h,44.94t/data=!3m1!1e3 |
||||
|
|
19.09.2022 09:46 | Jarno Piltti | ||
| Erään kuvatekstin mukaan siis "Kampiasetinlaite väliltä Helsinki - Pasila vuosisadan alusta. Tämä on rautateidemme ensimmäisiä turvalaitteita. Valokuva Rautatiemuseon kokoelmista". | ||||
|
19.09.2022 09:40 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Heikki, laitan tunnisteisiin! | ||||
|
|
19.09.2022 09:31 | Jyrki Längman | ||
| Kaisaniemeltä tämä vaikuttaa. | ||||
|
19.09.2022 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 m/1954 on entinen satapaikkainen Ei 22256 vuodelta 1947. | ||||
|
|
19.09.2022 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Junahan on tulossa Nokialta, eikä siellä ole veturin kääntömahdollisuutta eli kääntölavaa tai kolmioraidetta. Eli jompaan kumpaan suuntaan on aina ajettava tenderi edellä. | ||||
|
19.09.2022 07:00 | Timo Järvi | ||
| Joo,harmi ettei päässyt paikalle tai ajolle,kun piti olla samaan aikaan toisaalla.Ihan mukavan mittaisella museojunalla ovat olleet liikkeellä. Parempi näin, sillä on ainakin riittävästi matkustajapaikkoja. | ||||
|
|
19.09.2022 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassahan vihreät olivat kohkanneet museohöyryvetureiden melusta ja savusta sekä vaatineet kieltämistä!!! | ||||
|
|
19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
||||
|
|
19.09.2022 00:48 | John Lindroth | ||
| Komea vaikuttava Jumbokuva! | ||||