Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.01.2023 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Lisäksi nykyisessä VR-yhtymä on normaalissa matkustajajunaliikenteessä käytettävässä kalustossa (johon siis en lue Valtteri-junaa) ei taida olla enää jarrutönkiä. Osoitinlaitteet niistä sentään löytyvät. |
||||
|
|
12.01.2023 07:10 | Teppo Niemi | ||
| Valtion rataverkolla ei puhuta enää jarruakselisuhteesta vaan jarrupainoprosentista. Vaadittava jarrupainoprosentti riippuu jarrulajista (P /R) ja junan suurinmasta sallitusta nopeudesta tietyllä rataoaslla. Tavarajunilla tulee vielä jarrulaju G kysymykseen. | ||||
|
12.01.2023 06:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eihän! Jo on loistavan hyvä kuva, sinänsä arkisesta ilmiöstä. | ||||
|
12.01.2023 06:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoinen työura! Tarvittaessa Valtionrautatiet koulutti vaikka kuinka pitkälle. Herra Jukan mainitsemat ylennykset ovat myös asianmukaisten kurssien jälkeen tehtyjä. Itse asiassa nimitykseen, eli eräässä mielessä virallistamiseen meni yleensä oma aikansa, vaikka olisikin vastaavissa tehtävissä jo ollut. Nimitys vaikutti myös palkkaluokkataulukossa ylenemiseen, omalla tavallaan. |
||||
|
|
12.01.2023 06:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarkistetaanko enää jarrutönkkien pyöriin kiinni painumista enää? Silläkin tavalla, että kippari kävelee junan sivua päästä päähän ja katsoo vaunujen helmassa olevien auki/kiinni - ilmaisimien näyttämiä. Matkustajajunien jarruttavien akseleiden osuus kokonaisakseliluvusta on AINA oltava täysi 100 % (muinaisen Jt:n mukaan). |
||||
|
|
12.01.2023 01:41 | Mikko Mäntymäki | ||
| Veturin ajaessa rungon toiseen päähän se menee "yksinkertaisella". Kiinnitä jarrut, vastaus "kiinniveti", irroita, junamatkakuntoinen. Kuljettaja kuittaa juna listanmukainen ja matkakuntoinen, jarrujen koettelu on päättynyt. | ||||
|
11.01.2023 23:59 | John Lindroth | ||
| Helsinki Katajanokka Satamakadun entinen tasoristeys. Myös Mastokadun tasoristeys Katajanokalla.Myös Eerikinkadun tasoristeys Ruoholahdessa jossa oli myös puomilaitos sekä Jätkäsaaressa lienee ollut. | ||||
|
|
11.01.2023 23:50 | John Lindroth | ||
| Pasila entinen Sariolantien tasoristeys! | ||||
|
|
11.01.2023 22:46 | Simo Virtanen | ||
| Tämä olikin jännä tasoristeys kun oli neljä raidetta ylitettävänä. Päärata, Valkeakosken rata ja Toijalaan satamaan johtanut rata (nykyisin SSAB:n rata). Mahtaako muualla rataverkolla olla/ollut yhtä montaa raidetta ylitettävänä kun kuljetaan kaikille avointa tietä tai katua pitkin? |
||||
|
11.01.2023 20:49 | Jimi Alppimaa | ||
| Nämä Onttolan vaunut sijaitsivat rajavartiolaitoksen alueen ulkopuolella ampumaratojen läheisyydessä. | ||||
|
|
11.01.2023 19:51 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tarkennusta Esan tarkan huomion perusteella: 1958 asemamestari 1966 2 luokan kirjuri 1975 1 luokan kirjuri ... junanlähettäjä, junasuorittaja, kauko-ohjaaja, liikenneohjaaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Junasuorittaja |
||||
|
11.01.2023 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22548 valmistui vuonna 1950 ja hylättiin 1985. | ||||
|
|
11.01.2023 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kokardin ja "tekohammas"-siipipyörämerkin välillä ei näy tähteä. Hmm. Virkamies on siis kirjuri, mutta minkä luokan? Takin rintapielessä oleva embleemi on vanhaa mallia. |
||||
|
11.01.2023 17:52 | Timo Salo | ||
| Tuttu ääni Lapin matkoilta! Ei äkkiseltään tunnista dieselin ääneksi... Jonkinlainen erikoinen vaimennus käytössä? | ||||
|
|
11.01.2023 17:46 | Juhana Nordlund | ||
| Aggregaattujutuista on keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/3582 kommenteissa. Tuon(kin) mukaan Rt:issä ja Rbkt:issä oli aggregaatti. | ||||
|
|
11.01.2023 17:16 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ravintolavaunuissa oli/on sarjasta riippuen oma agregaatti. Se pitää/piti omanlaista ääntä. https://www.youtube.com/watch?v=hwtrABpQRhE tuossa siitä näyte. Rk-sarjan ravintolavaunut ovat olleet viimeisiä missä tätä ääntä on voinut kuulla niissä agregaatit on edelleen käytössä, tosin VR ei taida tällähetkellä Rk käyttää muualla kuin Dr19 siirroilla. Museokäytössä niitä on muutamia. Rx-vaunuissa on ollut myös agregaatit mutta ne on poistettu 2012 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5196.0 Onko Rt ja Rbkt vaunuissa ollut agregaattia? |
||||
|
|
11.01.2023 15:11 | Panu Breilin | ||
| 3 minuuttia taitaa olla aikaraja sille, että koska valaistus menee puolivaloille sen jälkeen, kun 1500 V -syöttö on katkennut. Tässä kuvaushetkellä vaunuissa toimi mm. ovien sähkökäyttö vaikka valaistus oli pimeänä. WC:iden pakkastyhjennykseen ei ole automatiikkaa vaan se pitää tehdä käsiohjauksella jos vaunu on jäämässä kokonaan kylmäksi. |
||||
|
11.01.2023 14:51 | Lari Åhman | ||
| Tässä kuluneena talvena oli siis kerran palattu vanhaan, kun IC 1/8 ajettiin poikkeuksellisesti Sm3-rungolla. Ja totta kai olisi selvinnyt, mutta nytpähän ei tarvitse seuraavan etsiä asiaa, mikäli sitä miettii tätä katsoessaan. | ||||
|
|
11.01.2023 11:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajettiin. S 8 oli tuohon aikaan pääasiallinen juna jolla matkustin Lappeenrannasta Helsinkiin. Tulipa myös S 1 kokeiltua :) Ja olisihan tämä asia selvinnyt Larille myös hakemalla kuvia junavuoroista S 1 / 8. | ||||
|
|
11.01.2023 09:58 | Marko Vornanen | ||
| Teppo, olet varmaan oikeassa. Rutiineista ei poiketa :) | ||||
|
|
11.01.2023 09:55 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan syynä se, että veturikierto on sama, oli junassa Nom tai ei.... | ||||
|
|
11.01.2023 09:53 | Marko Vornanen | ||
| Mikko: Ohjausvaunujuna: Sr2 + 2 Ed + Eds + ERd + CEd + Edo (178 m). | ||||
|
|
11.01.2023 09:52 | Marko Vornanen | ||
| Nom-vankienkuljetusvaunut 11003 ja 11004 ovat poissa liikenteestä. Nom 11004 siirrettiin Tampereelta Ouluun loppiaisena junassa T 3069. Molemmat vaunut odottavat varaosia Oulussa. Vankeinhoitolaitos siirtää asiakkaitaan muilla kyydeillä kunnes vankivaunut palaavat liikenteeseen. | ||||
|
|
11.01.2023 09:51 | Mikko Herpman | ||
| Mites tuo menee kaksikerrosvaunussa, jos 1500V-syöttö on poikki, katkeaa lämmitys ja ilmanvaihto saman tien. Millainen valaistus säilyy akkuvoimalla, muistelen että aika pian täysivalaistus putoaa "puoleen", jos ollaan vielä pidempään ilman sähkönsyöttöä jääkö vain poistumis-/varavalot vielä päälle? Sinällään tällainen "blackout"-tilanne luulisi olevan otettu huomioon jo suunnittelussa, eli varmaan voisi pitää aivan todennäköisenä että joskus vaunun elinkaaren aikana näin tapahtuu syystä tai toisesta. Järjestelmien halvaantuminen kuulostaa aika huonolta... Mahtaako vesitankeissa olla hätätyhjennysautomatiikka, ettei pääse putket jäätymään tällaisessa tilanteessa.. Kouvolassa kaiketi vaihdettiin toimiva Sr3 junan eteen koska kulkusuuntahan siinä vaihtuu Helsingistä tullessa. Suunnanvaihdon nopeuttamiseksi veturi vaihdetaan Kouvolassa, mikäli sama kone pitäisi ajaa rungon ympäri se ottaisi enemmän aikaa. Nyt uusi veturi odottelee sopivassa paikassa ja pystyy ajamaan junaan kiinni lähes heti kun se on pysähtynyt laituriin. |
||||
|
11.01.2023 09:48 | Mikko Heino | ||
| Empäs tuota tiennytkään. Minne ristiinalaiset sitten nykyään menee? | ||||
|
|
11.01.2023 09:43 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan syynä se, että veturikierto on sama, oli junassa Nom tai ei.... | ||||
|
|
11.01.2023 09:15 | Marko Vornanen | ||
| 1500V-syöttö ei pelannut Vectronissa ja matkustajavaunujen akuilla tultiin Pieksämäelle saakka. Eivät akut riittäneet näemmä Pieksämäelle saakka. Miksi toimiva Sr2 vaihdettiin pois junasta Kouvolassa ja Sr3 liitettiin junan keulille? | ||||
|
|
11.01.2023 09:01 | Timo Salo | ||
| Noin kuvittelinkin asian olevan, kuten Topi kertoo. Sensijaan ravintolavaunujen kylmätilojen jäähdytys jää hiukan hämärän peittoon. Joka kylmäkoneessa oma sähköllä toimiva kompura? Tampereen asemalta on jäänyt mieleen 90-luvulta lapinjunan saapuminen laituriin: Ravintolavaunun mennessä ohi kuului melkoinen "potpotus", ikäänkuin iso mäntäkompura olisi käynyt...??? | ||||
|
|
11.01.2023 08:37 | Lari Åhman | ||
| Makasiinitkin vielä pystyssä. Ajettiinko junapari 1/8 tuolloin Pendolino-kalustolla? Olettaisin numeroiden olleen kutakuinkin samat. Nykyäänhän 7/2 on vastaava pari. | ||||
|
|
11.01.2023 00:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko nämä vaunut siis Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen varuskunnan alueella? Muistan kanssa inttiajoilta että Upinniemen varuskunnassa Kirkkonummella oli ampumaradalle johtavan tien varrella kanssa kaksi tavaravaunua, toinen umpivaunu muistaakseni Gb ja toinen avovaunu Hk? |
||||
|
|
10.01.2023 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Rainer: Mäntyharjulla tuskin osaavaa henk.kuntaa saatavilla. Pm:llä vika (?) korjaantui... ja juna jatkoi matkaansa. | ||||
|
|
10.01.2023 23:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö 2-kerrosvaunun akkujen tyhjentyessä kokonaan jotain mene pysyvästi vikaan eli ilman korjaamokäyntiä ei voi ajamista jatkaa? | ||||
|
|
10.01.2023 22:57 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tästä (ulkopuolelta katsoen) vahvasti se vaikutelma tuli, että kyseessä oli 1500 V -syötön vika, eli silloin toki ei olisi ollut myöskään lämmitystä eikä ilmanvaihtoa. Kalustovika näyttää ilmaantuneen Mäntyharjulla, eli olisi saatettu olla noin 1,5 tuntia ilman lämmitystä? Liekö joku sitten vielä loukannut itsensä tuolla pimeydessä? |
||||
|
Kuvasarja: Museojunia Joensuun seudulta kesällä 2017 |
10.01.2023 22:40 | Jimi Alppimaa | ||
| Kiitos kommentista! Oli erityisen mukava seurailla höyryvetoisia museojunia. | ||||
|
10.01.2023 22:38 | Panu Breilin | ||
| Esimerkiksi viikko sitten 3.1. Varkaudesta lähtenyt raakapuuvaunusto näkyy raideosuustietojen mukaan menneen Joutsenoon. | ||||
|
|
10.01.2023 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan vaunuissa myöskään lämmitystä? Juliaan kirjattu Pm myöh. syyksi: "M103" "Matkustajan loukkaantuminen tai sairaskohtaus" |
||||
|
|
10.01.2023 22:27 | Mikko Heino | ||
| Niin ja lullan eli täysperävaunun takakuorma näyttää siirretylle lähemmäs vetoauton nosturia. Etukuorma näyttää lullasta olevan jo purettu kun takapäässä ei näy yhtään pankkoa. Ilmeisesti jossain kärreissä on pankkojen hydraulinen siirto? | ||||
|
Kuvasarja: Maine Narrow Gauge - mielenkiintoinen Two Footer -rata Portlandissa |
10.01.2023 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
10.01.2023 22:12 | Mikko Heino | ||
| Jos muistan oikein, eksyin 90- luvun alkupuolella aika nuorena poikana juuri tuonne ja kysyin minne lastattava juna menee. Joku ystävällinen työntekijä kertoi, että juna menee Kuusankoskelle, tiedä sitten menikö Niemeen vai Voikkaalle. | ||||
|
10.01.2023 21:55 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäen teollisuuskylässä toimii suuruusluokkaa parikymmentä firmaa. Muutama isompi on lopettanut kuten sanomalehtipaino sekä tämä G. W. Sohlbergin tehdas, mutta toisaalta uusiakin on tullut ajan myötä. | ||||
|
10.01.2023 21:17 | Topi Lajunen | ||
| Sr1:n kyydissä vietetyt kilometrit eivät vaikuta siihen, miten hyvin ymmärtää veturin tekniikkaa. | ||||
|
|
10.01.2023 21:15 | Topi Lajunen | ||
| Sähkövetureissa on sähkökäyttöiset kompressorit, ja ne vaativat sähköä ajolangasta. Lisäksi on pieni akkuvirralla toimiva apukompressori, jolla saa pumpattua ilmaa virroittimen nostopiiriin ja pääkatkaisijan sulkupiiriin. Ravintolavaunuissa ei ole kompressoria, mutta vanhemmissa yksikerrosravintolavaunuissa oli dieselgeneraattorit. |
||||
|
Kuvasarja: Semmeringin rataa |
10.01.2023 20:55 | Vesa Höijer | ||
| Tuolla täytyy käydä vielä uudestaan. Viime kesänä junassa mietin, etteihän täältä noita kuuluisia kaarisiltoja näe. | ||||
|
|
10.01.2023 20:51 | Pasi Utriainen | ||
| Onko täällä Pieksämäen Teollisuuskylässä vielä paljon toimintaa? Aikoinaan lähes joka kuntaan kaavoitettiin Teollisuuskylä ja radanvarsikunnissa sinne vedettiin kiskot. Useat Teollisuuskylät ovat sittemmin hiljenneet. | ||||
|
10.01.2023 20:33 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Pendon virroittimen alusta on yhdistetty telirakenteeseen tangoilla, jotka kulkevat vaunun eteisen komeroiden sisällä. Näin ollen säätö ei ole ihan niin vikaherkkä kuin luulisi. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/122616 näkyy paremmin joustava liitos virroittimen ja korin katon välillä. | ||||
|
Kuvasarja: Maine Narrow Gauge - mielenkiintoinen Two Footer -rata Portlandissa |
10.01.2023 20:17 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kapearaide artikkeli! | ||||
|
|
10.01.2023 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin jossain vanhassa Resiinan artikkelissa avatun Pendolinon kallistustekniikkaa impulssinantajineen. Artikkelissa mainittiin virroittimen nimenomaan pysyvän suorassa, muun vaununkorin kallistuessa. | ||||
|
|
10.01.2023 19:08 | Panu Breilin | ||
| Tällä tehtaalla tehtiin kotikalusteita ja myymäläkalusteita. Myymäläkalusteiden tuotanto loppui 1992 ja myöhemmin muukin tuotanto. | ||||
|
|
10.01.2023 18:09 | Pasi Utriainen | ||
| GWS valmisti metallikalusteita kuten kaappeja ja hyllyjä. Tehtaan toiminta alkoi 1976 ja hiipui 1990-luvulla. | ||||
|
|
10.01.2023 13:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitäs tuolla tehtaalla valmistettiin? | ||||
|
10.01.2023 13:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Viimeinen vaunu on todellakin matkatavaravaunu Ge 5501. Vuoden 1885 Rörliga materiel -kirjan mukaan Hangon - Hyvinkään rautatiellä oli kaksi matkatavaravunua, vaunut Ge 5501 ja 5502. Vaunuissa oli käsijarru. Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulun 5 mukaan vaunut oli rakentanut pietarilainen Golubjeff. Samalla voidaankin sitten täsmentää Leveät kiskot -kirjan kuvausta "...voidaan ajatella, että matkatavaravaunuina käytetyt vaunut ovat olleet samankaltaisia katettujen tavaravaunujen kanssa": Samankaltaisia kyllä, mutta ei samanlaisia. Niinkuin kuvasta näkyy. Kuvan tietoihin tulee lisätä tavaravaunu Ge 5501. Viereinen vaunu saattaa hyvinkin olla yhdistetty I&II lk vaunu C. |
||||