Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.08.2022 16:04 | Juha Kutvonen | ||
| Tämän sivuston mukaan: https://www.svenska-lok.se/pbane_main.php?s=366&g=m Tågab:lla on nykyään kaikki muut Ruotsiin tuodut veturit, paitsi 003 (Svensk Tågkraft AB) ja 004 (romutettu). | ||||
|
24.08.2022 15:48 | Timo Salo | ||
| UPEA kuva sattumana! | ||||
|
24.08.2022 15:40 | Juha Kutvonen | ||
| Mielenkiintoinen kuva ja uutinen, mutta tämä ei voi olla ensimmäinen juna, koska siinä oli veturin perässä mukana matkustajavaunu rautatiehallituksen ja Lokakuun rautateiden edustajia varten. | ||||
|
24.08.2022 15:31 | Juha Kutvonen | ||
| Taustalla näkyvä rakennus on purettu joskus vuosien 1988 - 93 välillä. | ||||
|
24.08.2022 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| Alkuperäinen ratalinja on tässä kulkenut ihan eri paikasta vasemmalta/selän takaa Melonsaaren ja Mustasaaren läpi. | ||||
|
|
24.08.2022 15:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tågåkeriet i Bergslagen (Tågab) osti koko yhdeksän veturin sarjan vuoden 2001 lopussa. 001-003 myytiin eteenpäin Banverketille, 004, 007 ja 008 myytiin eteenpäin TGOJ:lle ja Tågab piti aluksi itse veturit 006, 009 ja 010. Sittemmin Tågab on ostanut muitakin vetureita takaisin itselleen. | ||||
|
|
24.08.2022 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| 05 on nähtävästi pudonnut Linzin konepajalla nosturilta vuonna 1999. "Bei einem Unglück im Werk in Linz wurde die 1043 005 so schwer beschädigt (Rahmenbruch), dass eine Reparatur unterblieb." | ||||
|
|
24.08.2022 14:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tietääkseni 10 veturin sarjasta yhdeksän päätyi takaisin Ruotsiin, yksi (05) oli tuhoutunut jossain onnettomuudessa. Yhdeksästä veturista kahdeksan on edelleen liikenteessä, vain 04 on romutettu Ruotsissa. | ||||
|
24.08.2022 13:34 | Timo Järvi | ||
| Mahtavan jylhät on maisemat :) | ||||
|
|
24.08.2022 13:15 | Timo Salo | ||
| Mökkimyyjän mainoskuva! (vain tuo laituri olisi pitänyt editoida pois, lievästi epäkunnossa) | ||||
|
|
24.08.2022 13:11 | Petri Nummijoki | ||
| Toki nämä kiinnostavat, joskin on vaikea sanoa, jääkö mahdollisesti jotain muuta näiden sijaan pois? Mutta yleisesti, jos on tallessa materiaalia, josta harva älyää rautatieasiaa edes etsiä sikäli, kuin on muualla tallessakaan niin kyllähän sellaisen säilyttäminen (ainakin jossain muodossa) olisi arvokasta. | ||||
|
24.08.2022 12:41 | Lari Åhman | ||
| Satunnaiskuvana tuli tämä vastaan. Hieno talvikuva hienosta junasta! | ||||
|
|
24.08.2022 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on ainakin yksi kuva ruotsalaisesta paluumuuttajasta, ei tosin taida olla juuri kuvan yksilö: https://vaunut.org/kuva/124763?s=1 | ||||
|
|
24.08.2022 11:38 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Tapsan tasan 50 vuoden takaiset Itävallan kuvat ovat kertakaikkisen loistavia! Ehtisitkö koostaa nämä kuvasarjaksi, niin olisi helpompi jatkossa löytää kaikki kuvat? Nämä täytyy kaikki katsoa huolella läpi esim. tulevana viikonloppuna! | ||||
|
24.08.2022 11:22 | Jukka Martio | ||
| En tunnista paikkaa ainakaan heti, mutta tämä juna seisoi tänä kesänä pitkään Reckingenissä. Tämän vaunun ulkomuodosta voi sanoa, että se on alkuperäisestä muuttunut. Alun perin siinä oli Graubundenin vaakuna, nyt siinä on Wallisin vaakuna. Sinne vaunu vietiin vuonna 2021 melko vaivalloisen operaation jälkeen, koska vaunussa ei ole hammasratakäyttömahdollisuutta. Vaunun kyljessä ei näy enää Rhätische Bahnin tunnuksia. Tänä vuonna tämä juna on ollut tilausjunissa rataosalla, jossa ei ole hammasrataa. Matterhorn-Gotthard-Bahn osti junan vuonna 2021, mutta RhB on ostanut juuri junan takaisin ja se viety taas Landquartiin Graubundenissa. Kummallinen tarina! Kehtasin luntata EXIF-tietoja, joten paljastan kuvan otetun Ulrichenissa, joka on vähän koilliseen Reckingenistä. |
||||
|
|
24.08.2022 10:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Muutama myytiin takaisin Ruotsiin. | ||||
|
|
24.08.2022 10:13 | Petri Kiviniemi | ||
| Mitä Kantonin? vaakuna kertoo? | ||||
|
|
24.08.2022 10:02 | Juhana Nordlund | ||
| Minä käsitin, että junan ainoa moottorivaunu on nimenomaan perässä. Ohjausvaunusta siis ajetaan (junan kulkusuunnan ollessa kuvaajasta poispäin toki...). Mitä muutakaan kaihtimien asennosta voisi päätellä...? Sveitsissä sinänsä junaliikenne on vasemmanpuoleista, mutta se on oma juttunsa. Olen toki voinut mennä lankaan. Andreas, hieno kuva. |
||||
|
|
24.08.2022 09:59 | Pietu Tuovinen | ||
| RhB on poistanut nämä junat käytöstä 2020 lopussa. Sanoisin jopa että kuva on jostain MGB:n rataverkolta... ;) | ||||
|
|
24.08.2022 09:25 | Hannu Peltola | ||
| Näyttää siltä, että olen kuvannut Rhätische Bahnilla Davosissa moottorivaunun #515: https://vaunut.org/kuva/113506?s=1 Tämä on siis RhB:n sarjan Be 4/4 moottorivaunu, mutta edelleen en tunnista mitään outoa. Oula: perässä on ilmeisesti ohjausvaunu, ei moottorivaunua. |
||||
|
24.08.2022 09:11 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Pilkunviilausta: Alavus-nimen ulkotulento on Alavudelle. | ||||
|
|
24.08.2022 09:06 | Oula Ahlholm | ||
| Perällä näyttäisi olevan myös moottorivaunu? | ||||
|
|
24.08.2022 08:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Ykis moottorivaunu vetää kolmea liittaria? | ||||
|
|
24.08.2022 08:46 | Hannu Peltola | ||
| Oula tarkoittanee kapearaiteista Matterhorn-Gotthardbahnia, varsinainen Gotthardbahn:han on normaalilla raideleveydellä. Arvaan tämän Anton kuvan olevan "Rätisevältä Rautatieltä" - Rhätische Bahnilta, mutta niin huonosti tunnen sveitsiläiset kapsuradat, etten huomaa kuvassa mitään outoa... | ||||
|
|
24.08.2022 08:34 | Oula Ahlholm | ||
| Uskaltaisin jotenkin väittää että luultavasti Gotthardbahnilla kuvattu. | ||||
|
|
24.08.2022 08:31 | Hannu Peltola | ||
| Todella upea kesäinen kuva! | ||||
|
24.08.2022 08:18 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeisenä vielä uimalasiveturi. :) | ||||
|
|
24.08.2022 06:52 | Oula Ahlholm | ||
| Itsellä tulee jotenkin kaukaisesti keulasta mieleen Ikarus E94. :) | ||||
|
24.08.2022 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menossa Valtojen öljykentille, heko heko. | ||||
|
|
24.08.2022 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin linja-automainen tuon veturin tuulilasien muotokieli. On siinä lasikuitua muotoiltu sievästi. Lieneekö etupään lamput (kiskovalot/puskinlyhdyt) olleet alunperin keulan mustan kentän molemmissa päädyissä olleissa ulokkeissa? |
||||
|
24.08.2022 03:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno homma, John! Vr2 958 Ankka oli VR:n höyrykauden viimeinen virallinen käytössä ollut höyryveturi. Kuopio, tiistaina 30.9.1975, kuljettajana R. Vänttinen ja lämmittäjänä J. Toivanen. Illalla kuljettajana oli K. Luukkonen ja lämmittäjänä V. Jaatinen. Kello oli jo yli puolenyön, alkavaa keskiviikkoa, lokakuun 1. päivänä, kun 958 ajettiin työn päätteeksi talliin. 1978 syksyllä Ankka 958 oli Leppälahdessa romujonossa seisomassa. Sen kohtalo päättyi romutukseen Jyväskylässä 1978. |
||||
|
24.08.2022 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin tuon teknisen selostuksen. Ei mennyt yli hilseen, eikä ali jalkasienestä. Toisin sanoen, oman saksantaitoni avulla sain riittävän hyvin selvää. Saksankieli on ollut minun mielenkiintoni kohteena jo 1960-luvulta lähtien television "Sie Sahen" - kielenopetusohjelman myötä, "Da steht eine Kirche. Ja, da steht eine Kirche", niksmannikielenopettajien matkustaessa junassa. Ohjaamokuvasta on nähtävissä sekin, kuinka kuskinpenkki ei suinkaan ollut Bremshey tai Vogel, heko heko. Ihmettelin Tapion mainintaa AEG-Kleinow-telistä, kunnes DDR-läinen Ellok-Archiv - kirja (Bäzold/Fiebig), ei mainittua painatusvuotta, kertoo telien olleen Krauss - Helmholtzin mallia, AEG-muunnoksena. Muunnoksen lienee suunnitellut juuri der Herr Kleinow. E 18:n suunnittelun lähtökohtana oli ollut veturiteknisesti sarja E 17 ja sähköteknisesti sarja E 04. Niin, ja E 18 kykeni nykäisemään 392 tonnisen junan paikaltaan neljässä minuutissa ja 52,8 sekunnissa 7 km matkalla 165 km/t:n nopeuteen. Voimaa riitti: maksimiteho oli 4 530 kW. E 17: samanlaiset telit kuin E 18:ssa. E 19:ssä myös. Tehonsäätöjärjestelmän valssikytkimet olivat sähköisesti ohjattuja, omalla sähkömoottorillaan. |
||||
|
|
24.08.2022 00:11 | Johannes Erra | ||
| Koska tietokonepohjainen kalustorekisteri otettiin ÖBB:llä käyttöön vasta huhtikuussa 1985, tämä veturi ehti olla kirjoilla modernilla numerolla 1118 001-5 vain joitakin kuukausia. Ulkoinen merkintä oli hylkäykseen saakka 1118.01. | ||||
|
23.08.2022 23:14 | Uwe Geuder | ||
| GT4 on kulkenut tunneleissa vuosikymmeniä. Onko DoT4 koskaan kulkenut aikataulun mukaan tunneleissa, siitä olen epävarma. Ehkä linjalla 21, vuodesta 1978 lähtien linja 2. DoT4 perässä ei voinutkaan käyttää muuta kuin 2-akselista perävaunua. Se olisi muuten tullut pitemmäksi kuin pysäkit. Myös GT4:n perässä on käytetty ainakin yhdellä linjalla 2-akselista perävaunua. Linjalla 31, vuodesta 1978 lähtien linja 3. Verkosta löytyy kuva: https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~strassenbahn~stuttgart-keine-stadtbahn/690255/stuttgart-ssb-sl-3-bw-typ.html Mutta se oli harvinaisempi yhdistelmä, en muista nyt yhtään toista linjaa. |
||||
|
23.08.2022 22:33 | Markku Pulkkinen | ||
| 1018/1118 -sarjan läntinen kääntöpiste oli Innsbruck, mihin ne vetivät jopa pikajunia (D- ja E -Züge) ainakin vielä 70-luvulla. Sarjaa käytettiin paljon Salzgammergutin radalla, joka siis haarautuu Wien-Salzburg -pääradasta. Varhemmin ne kulkivat jopa Tauernin radalla. 1018.101 ja 1118.01 olivat alkuperäisiä Deutsche Reichsbahnin vetureita(E 18 046 ja E 18 42). Pahoin vaurioituneina jäivät sodan jälkeen Itävaltaan, jossa ne korjattiin käyttökuntoon. HG-Ausbesserungiin asti ne myös olivat ulkoasultaan E 18 -sarjan kaltaisia, poiketen kylkien ilmanottoaukkojen osalta alkuperäisistä itävaltalaisista sisarvetureistaan. 1118.01:n huippunopeus oli muusta sarjasta poiketen 150 km/t, sitä käytettiin jonkin verran myös nopeuskoeajoissa Westbahnilla. | ||||
|
|
23.08.2022 22:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kun tällaisia kulki 1970-80 luvulla Stuttgartin "metrossa". Oli myös sellaisia virityksiä että nivelvaunun perässä oli vielä 2-akselinen perävaunu. | ||||
|
|
23.08.2022 22:03 | Uwe Geuder | ||
| Ja kuvatun DoT4:n tiedot: http://stuttgarter-bahnen.de/Fuhrpark_historisch_DoT4.htm Vasemmalla, linjanumerolla 5 taitaa olla GT4. |
||||
|
|
23.08.2022 22:01 | John Lindroth | ||
| Kuvan vaunu on siis niinkuin Uwe kertoo tyyppi Do T4.eli vanhoista kaksiakselisista T2 vaunuista reconstruoitu versio Esslingenin tehtailla vuosina 64-66.Tuolloin niihin asennettiin mm välikappale. | ||||
|
23.08.2022 21:53 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää tietoa kuvassa https://vaunut.org/kuva/157309 Kuten Johannes sanoo, niin tämä oli alkujaan Saksaan valmistettu veturi. Hyvä lähde tähän sarjaan on "KIRUBA Classic 1/2018; Die Reihe 1018". Saksan ja Itävallan Eurohinta 12,50€ (92 sivua, suosittelen varauksetta) ja tästä kopsasin myös muiden kuvien kommentit. | ||||
|
|
23.08.2022 21:45 | Uwe Geuder | ||
| GT4:stä taitaa olla vain 1 kuva vorgissa: https://vaunut.org/kuva/29920 Mutta verkosta löytyy varmaan satoja. Ensimmäinen GT4 rakennettiin 1959 ja viimeinen 1965. Vuodesta 1982 vuoteen 1986 Stuttgartissa ei ollut muitakaan malleja käytössä. 1986 - 2007 se oli ainoa 1000 mm:n malli, uusimmat olivat siitä lähtien 1435 mm. Vuonna 2007 1000 mm:n liikenne loppui, poislukien museoliikenne. Käytettyjä GT4 myytiin sen jälkeen moneen muuhun kaupunkiin. http://stuttgarter-bahnen.de/Fuhrpark_historisch_GT4.htm |
||||
|
|
23.08.2022 21:44 | Eljas Pölhö | ||
| Jotain historiaa: Toimitusnumero- ja aika (tehdas) E18 42 (3.10.1938) ja vastaanotto (DR) 04.10.1938. Myöhemmät numerot 1118.01 ja 1118.001-5 Sijoitukset: Halle 5.10.1938. Salzburg 18.6.1944. Linz 3.2.1954. 10.5.1962 Wien-West, Linz 1.10.1962. Hylätty 1.12.1985 |
||||
|
|
23.08.2022 21:36 | John Lindroth | ||
| Uwe kiitos korjauksesta! | ||||
|
|
23.08.2022 21:26 | Uwe Geuder | ||
| Tämä ei ole GT4 vaan DoT4. | ||||
|
23.08.2022 21:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Meneekö kyseisellä välillä kumpaankaan suuntaan terästeollisuuden tuotteita? | ||||
|
23.08.2022 20:57 | Oula Ahlholm | ||
| Tänään kun tämä De- vaunu oli junassa 262, niin nyt oli puhdas tämä vaunu :). | ||||
|
|
23.08.2022 20:47 | John Lindroth | ||
| Näitä tyylikkäitä Gt4 vaunuja valmistettiin yhteensä 380kpl joista 350 meni SSB yhtiölle(Stuttgarter Strassenbahnen). | ||||
|
|
23.08.2022 20:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Koko Seinäjoen-Jyväskylän väli sekä pätkä Vilppulasta Haapamäelle ovat jääneet minulla lähes viimeisiksi Suomen dieselradoista, joihin en ollut vielä tutustunut. Tämä on johtunut paljolti rahtiliikenteen vähyydestä ja yksipuolisuudesta. Kävin nyt kuitenkin kesäloman loppupuolella muutaman päivän reissulla korjaamassa tilanteen Vilppula-Haapamäki-Jyväskylä -osuuksilta. Tässä vielä muutama kuva Haapamäeltä itään. Eilen pistin jo kuvia Haapamäeltä etelään; kuvailin toki myös jo ennestään tutulla osuudella eli vielä Vilppulastakin etelään, kun siellä on rahtiliikenne vilkkaampaa. |
||||
|
23.08.2022 20:14 | Lari Åhman | ||
| Mukavasti kaartelee rata ja Deeverikin tekee työtä käskettyä. Hienoja kuvia jälleen. | ||||
|
|
23.08.2022 20:02 | John Lindroth | ||
| On aivan selvää että monia muitakin kuin minä asia kiinnostaa, kaikki tuon ajan rautatiemateriaali on arvokasta ja säilyttämisen arvoista! | ||||
|
|
23.08.2022 19:36 | Eljas Pölhö | ||
| Vanha pyyntö: olisiko mitenkään mahdollista lisätä tieto kuinka monta kertaa kuva on avattu? Viimeisiään vetelevä vanhus (lievä liioittelu) ei haluaisi kuluttaa aikaa turhaan skannailuun ja kuvien pienentämiseen. Olen alustavasti sopinut Akaan kunnan kanssa, että siirretään mun "rautatie"-kirjasto Toijalan Veturimuseoon (kunnostettavaan arkistovaunuun). Kiinnostavatko nämä vanhat kuvakirjat ja aikakauslehdet ketään niin paljon, että kannattaa tallentaa myös rautatieaiheiseen kirjastoon? Kertokaa minulle yksityisviestein (tai kommentein), jotta osaan pakata ainakin teoriassa kiinnostavaa matskua. | ||||
|
23.08.2022 18:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Görlitz III Schwer - mallissa myös oli akseliväli 3 600 mm. | ||||