Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.08.2022 12:49 | Miitre Timonen | ||
| Tuli satunnaiskuvana :D | ||||
|
13.08.2022 11:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kirjeenkantajana Mäntässä olleena muistan oman työpäiväni alkaneen siinä aamuneljän - viiden maissa. Arvolähetykset tulivat niihin aikoihin Vilpussa pysähtyneissä yöjunissa P 51/52 olleissa postivaunuissa niin sanotuissa lukkopusseissa. Muutkin lähetykset tulivat postisäkeissä, niiden avaamisella ja sisällön lajittelemisella se työrupeama alkoi. Varsinaiselle päiväpostin jakelukierrokselle lähdettiin varttia yli yhdeksältä, omankin kantopiirin lajittelujen jälkeen. Fo-vaunujen postiosastoissa en itse 1970-luvun jälkipuoliskolla yleensä havainnut harmaatakkisia. Iltajunassa P 41 (Hki - Hpk - Sk) tuli kyllä Fo:ssa postia, joten Vilppulan postitoimiston postimies itse tuli asemalle keltaisen laituriautonsa kanssa ja meni vaunuun hakemaan niitä paria postisäkkiä joita silloin tuli. Lähteviä postisäkkejä en koskaan nähnyt hänen vaunuun vievän (= ei lajittelun/lajittelijan tarvetta). Sekin touhu loppui siinä 1978 tienoilla ja 1979 Fo:t korvattiin EFit:llä. Postin linja-autoista: Mänttä - Jämsä - Länkipohja - välillä kyllä kulki keltainen Ajokki, joka lähti Mäntästä päivittäin kello 13.30. En muista nähneeni, että josko sihen mitään postisäkkiä olisi heitetty takapään tavaraosastoon. Lukkojen takana, Jukka? Postivaunut olivat oma maailmansa, eihän sinne siviileillä ollut postivaunuliikenteen parina viimeisenä vuosikymmenenä mitään asiaa. Ja mitä postin ja VR:n välisiin suhteisiin tuli, kitkaa aiheuttivat kummankin osapuolen näkemyserot esimerkiksi aikatauluista sekä postivaunujen sijoittamisesta juniin. Joskus pääsivät yhteisymmärrykseen, joskus yhteisymmärrys oli hiukan hakusessa. Suosittelen kirjaa: Ilkka Teerijoki/ Postivaunun matkassa. Sivustolla Antikvaari.fi niitä silloin tällöin näkee myynnissä. Eikä kovin kovaa hintaakaan niistä nyhdetä! |
||||
|
13.08.2022 11:21 | Panu Breilin | ||
| 75 = rakennuksen järjestysnumero. 11 = rakennuksen tyyppinumero (11 on yhtä kuin asemarakennus). | ||||
|
13.08.2022 11:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Ankan ympärillä ollutkin joskus ketju? Lieneekö Hpk kylätoimikuntaakaan enää? | ||||
|
13.08.2022 10:40 | Rasmus Viirre | ||
| Onpas makea kuva kaikkineensa | ||||
|
13.08.2022 10:23 | Raimo Harju | ||
| Kesäinen maisema on luonnon taideteos. | ||||
|
13.08.2022 10:20 | Panu Breilin | ||
| Toiseksi vanhimpaan tunneliin pääsee. Vanhin tunneli on museovaunujen säilytyskäytössä ja sen päissä on aidat. | ||||
|
13.08.2022 09:03 | Timo Salo | ||
| :-) | ||||
|
13.08.2022 08:47 | Jukka Viitala | ||
| 7:ssa oli ainakin kaikki herkut jo 1983. Paitsi kaksinajo. Viritettiin 2 toimimaan etummaisen ohjaamosta mutta kävi pikku kämmi, kuolleen miehen jarru aktivoituu kun sytyttää linjavalot eli otsalampun tai ajaa suurimmalla vaihteella ja porhallettiin onnesta soikeina täyttä kun takimmainen iski hätäjarrut päälle. Olihan se varmaan mekastanut tyhjässä hytissä aikansa, mutta ei sitä etummaiseen kuullut. Kahvia läikkyi vähän, kirjanpito meni uuteen järjestykseen ja ratakin sai uutta sepeliä kun vaunuista vähän läikkyi. Loppumatka sujui tuplamiehityksellä ja viritykset purettiin vähin äänin. Periaatteessa siis vain syöttöä ohjattiin edestä, takimmaista piti ajaa kunnes sai nelosen silmään ja sitten hypspomps johtoveturiin kahveelle puskimien yli mikä on 60:n vauhdissa ihan terveellistä kuten Tekarin lavalla tepastelukin, jostain syystä lava edellä ajettaessa radalla olevat linnut eivät osaa väistää ajoissa. | ||||
|
|
13.08.2022 08:26 | Jukka Viitala | ||
| Pääseeköhän vanhoihin tunneleihin vielä vai onko koko alue jotain EU-aidattua satamaa? | ||||
|
13.08.2022 08:20 | Jukka Viitala | ||
| Sinisen perässä vois olla yksi punainen Ttv maisemakopilla vai pystyykö niitä enää liittämään yhteen? Ttv:t päivitettiin jossain vaiheessa Scanian rivikutvosilla muistaakseni Tka:n D11 kun tuo Linnavuoriscanian rivi8 ei ollut ihan vankinta tekoa tai no joo jos jäähdyttimessä olisi ollut enemmän ylipainetta niin olis varmaan toiminut. Ruottissa oli muistaakseni pudotettu Lättään vaparia yleisempi DS11 ja kokemukset ovat hyviä, tuplateho likimain samalla kulutuksella | ||||
|
13.08.2022 08:03 | Jukka Viitala | ||
| Linnavuoren hönkääsy on saattanut jättää pienet aromit tuonne katon alle lähtövaiheessa. Harmi, ettei nykyään saa sitä wanhaa kunnon rikkilöpöä kuin Putinin Essolta, jolla on pikku toimitusvaikeuksia nykyään, sillä olis kyllä häivytetty halvan ja kalliin hajuveden erot matkustavaisilta. Voi kun tuo olis Dm4 ja 2x tupladetroit KÖH | ||||
|
|
13.08.2022 07:09 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaikki suorat ikkunat karkaistua Sekurit-lasia? Vanhoissa Dm3:ssa ennen päivitystä ja myös Ruotsin lätissä oli kaarevat ikkunat, ne oli varmaan laminoituja. Dm-kalustoissa lasit vaihdettiin perimätiedon mukaan kalterisuojattuihin kiitos jääpuikkoja täynnään olleiden Turun radan tunnelien... mitäs niitä olikaan 2 ja sittemmin myös Tottola Dm4 elinkaarella. Olis varmaan ollut halvempaa kouruttaa tunneli. | ||||
|
13.08.2022 06:57 | Jukka Viitala | ||
| Mulle on aina ollut suuri mysteeri nuo lätän hallintalaitteet, vaikka olen istunut konekopan päällä yli 50 vuotta. Faija päästi mut kaikkien veturien puikkoihin ja ne oli loogisia, mutta lätät oli kaupallisessa käytössä yleisön seassa joten niihin en päässyt. Dv15 kiihtyy kuin tykin suusta pelkkänä veturina ja myös pysähtyy, uskomatonta ajatellen kuinka pienet kosketuskohdat sillä on kiskoihin. Mutta joo, mitäs tuolla mysteerilaatikossa on? | ||||
|
13.08.2022 06:46 | Jukka Viitala | ||
| Matkatavaravaunusta tulee mieleen laiturijunat, joiden vetäjänä oli sininen Valmet. Koska, missä ja kuinka paljon näitä nestekaasuhimmeleitä tehtiin ja oliko kaasukäyttöisillä moottoreilla yhtä lyhyt elinajan ennuste kuin kaasutrukkien Toyota-moottoreilla, jotka menivät harvoiksi 2000 tunnin nurkilla, vaikka sama pata kesti autoissa puoli miljuunaa kilsaa bensalla? | ||||
|
|
13.08.2022 06:38 | Jukka Viitala | ||
| Millainen suhde Postilla oli VR:ään? Pysyikö harmaatakit "lukkojen takana" koko matkan pääsemättä edes vessaan? Vielä Kekkosen aikana Posti kuljetti huomattavia rahasummia, jotka varmaan nykytyylistä poiketen tavoittivat myös vastaanottajansa. | ||||
|
13.08.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa vaunuissa oli alustan läpi kulkeva vetotanko, koska tästä luovuttiin? Vielä 80-luvulla oli letkassa M, jossa vetotanko kulki läpi vaunun, alusta oli varmaan 1800-luvulta. Palveli "ohjausvaununa" kun palasimme JuHalta TKa:n työntäessä, vaunun päällä oli Santra-koppi. Silloinen liikenneosasto ei käännellyt rautoja rataosaston junille johtuen jostain ammattiliittojen kalistelusta, apukuljettaja jalkautui junan eteen. Ikinä ei ollut suoraa paluutietä kuormausraiteelle, sinihaalariset käänsivät raudat ristiin kun olimme linjalla, vaikkei tarvetta ollut. Se valtion tehokkuudesta. Silloin rataosasto tienasi paremmin joten luottamusmiestä vi_utti. Lähtöluvat saatiin sentään punalakkisilta ja latu oli auki samantien. TKa:lla olisi mennyt vuosi, jos olisi pysähdytty joka vaihteella, koukussa yli 200 t ja vetäjänä 26 t 2-akselinen. Rullasi kyllä liiankin hyvin alamäessä, Scania ei juuri menohaluja hillinnyt eikä jarrutkaan, Mas-vaunujen korjaus oli vähän täytetyön tyyppistä konepajoilla joten mentiin niillä mitä saatiin. Painoin itse päätypuskimesta läpi kun junassa ei ollutkaan jarruja. Kävelyvauhdissa.Tuli onneksi takaisin omia jälkiään mutta toppari oli hiukan masentavan näköinen. | ||||
|
13.08.2022 05:46 | Jukka Viitala | ||
| Wanhojen siltojen maatukien rakenteissa olisi nykyinsseille opittavaa. Osa tehtiin isona kantavana kenkänä pehmeikölle. osassa oli pitkiä (koheesio)paaluja alla. Holvikaarissa oli eniten haastetta, ne ei saaneet levitä. Pehmeiköille vakiintui edullinen levypalkki, jota toki käytettiin myös kovalla pohjalla kuten Tammisaaressa. Merivedelle altistuva rikkipitoinen patarauta ei nyt vältsisti ole toimivin siellä, mutta maalia mahtuu maailmaan ja jänteitä on vaihdettu kestävämpiin, osasyynä N-liiton raskaat sotilasjunat 1940-1941, joissa akselipaino oli huikea 20-25 t. Meillä taisi olla n 15 t tuolloin. | ||||
|
|
13.08.2022 05:28 | Jukka Viitala | ||
| Ratalinja kulki jokseenkin viivasuorasti Kytäjältä itään, tien kohdattuaan se kulki tien pohjoispuolista reunaa kunnes erkani etelään apsin länsipuolella. Apsilta Hyvinkäälle rata kulki nykyisen tien linjaa sen eteläpuolta. Kytäjältä Hyvinkään suuntaan reilu kilsa löytyy vanhan rummun jäänteet ja Apsin vierestä silan maatuet, rata kulki apsin noutopöydän kohdilla. Kuvassa rata on ollut maitolaiturin ja tien välissä, mutta hylätty sorapenkka oli herkkua savipeltojen peltoteille. |
||||
|
13.08.2022 05:14 | Jukka Viitala | ||
| Kytäjärven meripenger on varmaan vaikuttavin taitorakenne koko rataosuudella, kapsut tehtiin yleensä maisemaan mutta tuossa mentiin isolla rahalla järven yli. Olis museoratana upea, mutta penkkaa on tuossa vain kilsa kiitos maanomistajien tuhoamisvietin. Hyvinkään suuntaan ei ole nin mitn jäljellä ja jos on, niin penkkaan on kaivettu kaapelia sun muuta viimeistelemättä jälkiä. Aakkosbaarin luona on sentään silta keskellä peltoa. | ||||
|
13.08.2022 04:59 | Jukka Viitala | ||
| Kansi on muistaakseni ihan oikeasta leveeraiteisesta H-vaunusta, millä lie raahanneetkaan tuonne. Kuulunee samaan sarjaan kuin Perniön kääntöpöytäsilta, eli ratakaluston uusiokäyttö uskomattomissa paikoissa? Perniössä muistaakseni VR:lle sattui pikku hupsis ratatöissä ja joki vei raktoripirujen sillat, korvauksena tilalle tuotiin (Paimion tjsp) entinen kääntöpöytä. Maatuet tehtiin varmaan vähän vasurilla, sillalla on 12 t painoraja vaikka jänne kantaisi 100 t. | ||||
|
Kuvasarja: Karkkilan radan nykytilaa |
13.08.2022 04:40 | Jukka Viitala | ||
| Kytäjärven pohjoispuolen meri korjaan JÄRVIpenger on päätynyt jopa Windowsin taustakuviin. Huikea työsuoritus tuon ajan rakentajilta. Kytäjän itäpuolinen rata olis kaivannut tason korotusta, netti on väärällään kuvia kahlaavista junista. Kytäjällä tulvii jok-ainut kevät. Ihme, että kiskot pysyivät paikoillaan. Järvipenkalle pääsee glofkentän pohjoispuolelta. Hyvinkään fiksut päättäjät ovat sallineet museaalisen ratapenkan tuhoamisen tuosta länteen, glof on toki hyödyllinen harrastus suurelle yleisölle joten satavuotias rata sai väistyä ja Museovirasto taputti käpäliään yhteen matkailun alttarilla. Toivottavasti kuntalaisille varattiin ilmaisia green cardeja, jotka ovat voimassa klo 00:00 -00:03 kuten eräissä jäähalleissa, pitäähän köyhienkin harrastaa... |
||||
|
13.08.2022 04:22 | Jukka Viitala | ||
| Ajettiinko Karkkilassa teollisuusalueelle höyryillä vai oliko siellä pikkuveturit tehtaita varten kuten Vorsasa? | ||||
|
|
13.08.2022 04:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22528 valmistui vuonna 1929. Vuonna 1969 siitä tuli BG 040078. Hylätty vuonna 1986. | ||||
|
|
13.08.2022 04:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22550 valmistui 1952 ja hylättiin vuonna 1975. Huomatkaa oikean pään telissä oleva valaistusgeneraattori. Sen akselin ympäri asetetulla kehikolla estetään generaattorin akselin putoaminen. |
||||
|
12.08.2022 23:06 | Pekka Porkkakoski | ||
| Veturitallin paikka oli vasemmalla rakennuksen takana. Kuvaaja seisoo kyllä likimain linjalla Hyvinkää (vasemmalla) - Kytäjä (oikealla). Myllyn Parhaan rakennukseen meni - ja tuli - leveäraidekiskot. | ||||
|
12.08.2022 22:38 | Kai Krause | ||
| Kiitos | ||||
|
12.08.2022 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Milloin radan olisi tarkoitus valmistua tänne saakka? | ||||
|
12.08.2022 21:41 | Simo Virtanen | ||
| Vanhoja perinteitä kunnioittaen ilmeisen varma kesän merkki, kun Dr18:aa ajetaan moottoriluukut auki. | ||||
|
|
12.08.2022 21:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Varhemmin oli pelkästään suomen- (ja ilmeisesti myös ruotsin)kieliset mies- ja lukumäärämerkinnät. Lisäksi merkintätapoja ja kirjoitusasuja on erilaisia. Esim. pelkkä "6 Hevosta" Gabd-vaunussa. |
||||
|
|
12.08.2022 21:24 | Petri Sallinen | ||
| Rh 76/1899 tunnistaa ilmajarrujohdolla varustettujen vaunujen merkin: "kaksi kytkinpäätä asetettuina vinosti toisiaan vasten". | ||||
|
|
12.08.2022 21:18 | Petri Sallinen | ||
| Rh 76/1899 toteaa seuraavaa: "Katetut tavaravaunut, jotka ovat aiotut sotilaiden ja hevosten kuljetukseen, varustetaan seuraavalla, kumpaankin sivuun pantavalla merkillä: 36 M. 6 H. [ja sama kyrilisillä kirjaimilla]". Rh 41/1910 taas toteaa näin: "Katetut tavaravaunut, jotka ovat aiotut sotilaiden ja hevosten kuljetukseen varustetaan seuraavalla, kummankin sivun diagonaalisesti vastakkaiseen kulmaan tehtävällä merkinnällä N.M. ja H.P. [alekkain keskitetysti]. Entinen merkki 36 M. 6 H [ja sama kyrilisillä] on poistettava kaikista katetuista tavaravaunuista ja uusi merkki N.M.H.P. (normaalimittainen) maalattava ainoastaan niihin normaalivaunuihin, jotka sotilaskuljetusta varten varustetaan v. 1885 mallin mukaisella sisustuksella (irtonaisilla istuinlaudoilla ja kivääritelineillä)." |
||||
|
|
12.08.2022 19:50 | Miitre Timonen | ||
| Ei kuitenkaan ilmalämpöpumppupiinaviikko :) | ||||
|
|
12.08.2022 19:20 | Timo Salo | ||
| Piinaviiko menossa, kun sama kuva on ties kuinka kauan tapetilla.... | ||||
|
|
12.08.2022 18:56 | Jarno Piltti | ||
| On hieno. Jyhkeää meininkiä, tämä veturijärkäle ei kuvissa hempeile. | ||||
|
|
12.08.2022 17:54 | Timo Salo | ||
| Veturin täyteinen HIENO kuva... | ||||
|
|
12.08.2022 16:29 | Timo Salo | ||
| Mainio kuva, ei ole maailma muuttunut! 11 katselee, kun 5 tekee... Parempi suhde kuitenkin kun nykyään esim. kunnan hommissa, jossa 1 tekee ja 10 katselee... :-) | ||||
|
12.08.2022 15:44 | Timo Salo | ||
| Jos minulle tulisi koira, se olisi ilman muuta Beagle. Sympaattinen ja ilosen oloinen koira... Esalle tiedoksi, että nuo meidän kaiffarit ovat saaneet ensiluokkaista terveydenhoitoa, tottahan perheenjäsenet tarvitsee asianmukaisen hoidon. Vallankin tuo natukissa, joka hoitelee lähes kaikki kurinpidolliset toimenpiteet talossa, on nauttinut terveydenhoitopalveluista... Vanhempana siitä on tullut hitaampi ja siksi kyy on tapettaessa päässyt pari kertaa puremaan... Se siitä Off-topicista? |
||||
|
12.08.2022 15:39 | Arto Lehto | ||
| Joulupukin juna Uuteenkaupunkiin | ||||
|
|
12.08.2022 15:26 | Hannu Peltola | ||
| Bernit ovat aivan ykköskoiruuksia! Nyt olen ollut kaksi vuotta ilman berniä ja juuri mietin, ettei näin voi jatkua! | ||||
|
|
12.08.2022 15:18 | Heikki Jalonen | ||
| Taustalla Helsingfors Ångfartygs AB:n S/S ÆGIR (AEGIR). Laiva oli valmistunut Kristianiassa (Oslo), Nylands Verksted, no. 104. Valmitumispäivämääräksi löytyy 12.8.1896. Alus on siis kuvassa aivan uusi, ehkä ensimmäisellä matkallaan. Sen perusteella voidaan kuvausajankohta sijoittaa syksyn puolelle. Laiva siirtyi FÅA:n lipun alle 1916. Kansalaissodan aikana alus meinattiin kaapata, mutta jäi karille. Alus osallistui myös Tornion maihinnousuun 1944. Romutettiin 1954, mutta jatkoi olemassaoloaan proomuna aina vuoteen 1986 saakka. Luja taisi rankansa olla... Laivan vieressä on hyvin jännittäviä esineitä: isompi säiliö voisi olla suuren höyrykoneen lauhdutin, pienempi pallopäinen puolestaan syöttövesisäiliö. Tuskin ovat kotimaista vientituotantoa vaan laivan tuomia tuliaisia. Ehkäpä laiva on tehnyt neitsytmatkansa Englantiin tai Saksaan, uuden teknologian hakuun. Jonkin isomman laitoksen osia nuo ovat, eivät mitään kylämeijerin osia. |
||||
|
Kuvasarja: Kolarin reissu |
12.08.2022 14:54 | Visa Pöntinen | ||
| Kiitos Kimmo! | ||||
|
12.08.2022 14:53 | Visa Pöntinen | ||
| Juu on, korjataas :) | ||||
|
|
12.08.2022 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, että sinulla on kissoja. Toivottavasti olet hoitanut madotukset, rokotukset ja muutkin tarpeelliset kissanhoidolliset asiat kuntoon. Kuvan kissa ei ole virkaansa hoitamassa sillä tavoin kuten sinun naukumaijasi. Kisu on päästetty silkkaa välinpitämättömyyttä seikkailemaan kiskoille. Olen tähän ikään (65 vee) oppinut sen, että mitä enemmän kohtaan "tavallisia ihmisiä", sitä enemmän pidän omista kissoistani (kolme kollia) ja berniläisistä. Muutkin koirat ovat mukavia, mutta edellisessä elämässä berniläisten isäntänä (3 koiraa, 11 vuotta) nämä ovat etusijalla. |
||||
|
|
12.08.2022 14:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa itse itselleni: 1. vaunu lienee SVR:n konepajan 1870-luvulla Pietari-Riihimäki -rautatielle rakentama katettu tavaravaunu. |
||||
|
12.08.2022 13:50 | Marko Vornanen | ||
| Kyseessä on yli 150 kilometrin rataosuus. Valmista pitäisi olla vuonna 2023. | ||||
|
12.08.2022 13:14 | Jarno Piltti | ||
| Tekevälle näköjään sattuu. Kysymysmerkkijunan ehkä luulisi ihmetyttävän oikolukijaa. | ||||
|
|
12.08.2022 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Toiselal foorumilla väitetään että kyseessä olisi painovirhe, eli tarroja painavalle yritykselle olisi toimitettu kartasta useita versioita ja väärä oli mennyt jakeluun. Eli on ollut jonkinlainen "protoversio" jonne on laitettu mahtumaan tulevaisuudenkin junayhteydet. | ||||
|
12.08.2022 10:49 | Tommi Koskinen | ||
| Sesonkiyöjunia lukuunottamatta tämä on ainut runko, jossa pääsee vielä nauttimaan yksikerroksisen päivävaunun kyydistä. | ||||
|
|
12.08.2022 08:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja tässä kartassa on Kymillä ruotsinkielinen nimi, jota tämän HSL:n twiitin kommenteissa kaipailtiin https://twitter.com/HSL_HRT/status/1494618296611651585 | ||||
|
|
12.08.2022 08:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Jotain tekemistä kartalla on varmasti tämän hankkeen kanssa: https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2022/02/paivitamme-lahijunienlinjakarttaa---kommentoi-ja-vaikuta Tuota kyselyä ei saa enää auki, muistan että siinä oli varmaan vielä tuon uutisjutun lisäksi muutama lisäkuva. Mankin palauttaminen liikennekäyttöön (toisin kuin esim. Inkoon) ei näytä olleen taiteilijan visiossa mukana. | ||||