Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.09.2022 17:00 | Jukka Ahtiainen | ||
| Ei näkynyt kivijalkaakaan. | ||||
|
|
22.09.2022 13:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Ovatko Jänhiälän aseman perustukset jäljellä? | ||||
|
22.09.2022 11:10 | Juha Vuorinen | ||
| Olisi varmasti parempi pysytellä pois liikennöidyltä radalta. Vaihteen kunnon arviointi yksittäisen still-kuvan perusteella ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli huoli infran kunnosta on todellinen, niin palautetta valtion liikenneväylien kunnosta voi antaa esimerkiksi palauteväylän kautta: https://liikenne.palautevayla.fi/feedback | ||||
|
22.09.2022 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä lienee aikoinaan rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Tammisaari ja Hyvinkää (Hankopaanan asema). Kummassa päädyssä se korkeampi osa oli? |
||||
|
22.09.2022 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lenin tokaisu Venäjästä: - Kansojen vankila. | ||||
|
|
22.09.2022 00:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kresty olisi oikean ylänurkan suunnassa. | ||||
|
21.09.2022 23:13 | Jouni Halinen | ||
| Juhana ja Pauli, niinhän mä tossa ylempänä kirjoitin, että paikka on Fabianinkatu ja taloa on korotettu 1 kerroksella!. Taitaa talossa olla jotakin yliopiston toimintoja, ainakin 80-luvulla oli?. | ||||
|
|
21.09.2022 22:54 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo kartan vankila on naisvankila, numero jotakin. Venäjä on täynnä vankiloita, joka paikkaan riittää. Kuin saaria valtameressä... Krestyn vankila oli toisaalla, Arselnaja Embankmentilla. Ei kylläkään kaukana Suomen Asemalta, mutta Nevan rannalla. Nykyään "hotelli". Vangit on siirretty uuteen laitokseen "Kresty-2". Venäjä edistyy. Toisaalta, tilanne on nykyään sellainen, että alati kasvava joukko väestöä hakeutuu "hotellimajoitukseen". |
||||
|
21.09.2022 22:46 | Juba Mäkinen | ||
| Itse olin tallissa sisällä kahvihuoneessa. | ||||
|
|
21.09.2022 21:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Ruotsin Mustio: https://banvakt.se/laxa-svarta-degerfors-stromtorp-kristinehamn/svarta/ | ||||
|
21.09.2022 21:28 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Entisaikaan Myllymäellä kohtasivat vastakkaisiin suuntiin kulkevat junaparit. Öisin veturimiehet yöpyivät heille varatuissa lepohuoneissa aseman ”alakasarmilla”ja höyryveturit huollettiin veturitallissa. Päiväsaikaan junat pysähtyivät Myllymäellä 20 minuutiksi, jolloin matkustajilla oli mahdollisuus nauttia hyvin varustellun asemaravintolan antimista. Myllymäen asemalle perustettiin vuonna: 1888 postitoimisto. Tätä aiemmin lähin posti sijaitsi Alavudella. Postitoimiston sijainti asemalla merkitsi sitä, että Myllymäkeläiset kokoontuivat suurin joukoin iltajunille, jolloin saatiin mm. pääkaupungin lehdet. Asemalle kokoontuminen ”junien passaaminen” oli muutenkin tärkeä sosiaalisen elämän muoto. |
||||
|
|
21.09.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piirustuksen keskellä näkyvä ristinmuotoinen rakennus on vankila. Ettei nyt olisi pahamaineinen "Kresty"? | ||||
|
21.09.2022 21:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs tuo virroitinasia? :) | ||||
|
21.09.2022 14:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Päädyssä on selvästi junan tupakointipaikka. | ||||
|
|
21.09.2022 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Om alla grön, me myös grön!" - Kirkkonummelainen kunnallispoliitikko, joka oli RKP:n jäsen. Tapahtui vuonna 1985. | ||||
|
21.09.2022 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konekanta siellä: epäkeskoprässejä, jokunen porakone (EI säteisporakoneita!), pari manuaalijyrsinkonetta sekä joitakin Kitamura- ja Bridgeport- NC-jyrsinkoneita, täyden palvelun hitsaamo (kaapelihyllyjä varten hitsausautomaatti), sahaamo ja valaisinpylväitä varten painosorvi ja pulverimaalaamo, ja sekin kosketinkiskoja varten. Anodisointilaitoskin pitää mainita (siellä ollut porukka oli lähinnä sellaista, joilla sisäsiisteyskasvatus oli epäonnistunut) analyysilaboratorioineen. Erikoisuutena vielä koneistusemulsion puhdistussysteemi, sekä mittalaitteet emulsion bakteeritason tutkimiseksi. Uudenkaupungin Saab-Valmet-tehtaan vaatimuksesta Mitutoyo F805 tietokoneella täydennetty 3-D mittauskone omassa ilmastoidussa huoneessaan. Levytöitä tehtiin kerran linja-autoihin tarkoitettujen istuimien selkänojiin kokoonpanohitsauksessa. Levyaihiot tulivat alihankintana. Lisäksi parisen erikokoista teollisuuspesulaitetta (osien puhdistamiseksi) ja täristimiä jäysteiden poistoa varten. Ainoa kärkisorvi oli prototyyppiverstaan nurkkauksessa. Pakkaamo/lähettämö mummonruhmuineen oli asia erikseen. Sekä yksi puolijauhoinen mittalaitetarkastaja (kalibroija), joka 1995 syyskuun alusta siirtyi tuotesuunnittelijaksi. Nykyisin haahuilee kommentoimassa vorgissa. En nyt menisi käyttämään koko PiB3-osastosta niinkin suurellista nimitystä kuin konepaja. Pelkkä paja riittää, ja myöhemmin kissa nosti häntäänsä ottamalla käyttöön "Komponenttitehdas"-nimityksen, pilkkakirveet kutsuivat "kompostikombinaatiksi". Nykyisin siellä duunataan pelkkää kosketinkiskoa, eikä muuta. |
||||
|
21.09.2022 11:15 | Vertti Kontinen | ||
| Komea otos! | ||||
|
21.09.2022 11:14 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko lähdössä hakemaan uutta lastia Parkanon radalta ja vie samalla tyhjän rungon vaihdossa tilalle? Yleensä vaunut oli kuormattu täyteen (monta kertaa olivat kai kovassa ylikuormassakin), joten lastatun vaunun erotti päällepäin mutta tämä ei kuormatulta näytä. Lisäksi ainakin minun näkemissäni tapauksissa linjaveturi jätti junan henkilöaseman kohdalle ja Dv15/16-päivystäjä siirsi rungon Naistenlahteen. Turveliikenteen loppuaikoina vuosituhannen vaihteen tietämissä ilmeisesti linjaveturi vei junan Naistenlahteen saakka tai ainakin sellaisesta on nykynyt kuvia. Taisi olla joku kuva tälläkin sivustolla, jossa Dr13 on turvejunan vaihtotöissä. | ||||
|
|
21.09.2022 10:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Olihan Båtvikissa iso alumiinikonepaja,kaikkine mahdolisine toimintoineen. Siellä valmistetiin sähköpylväitä ja puhelinkoppeja ym. Olin itse töissä kesän 1984. | ||||
|
21.09.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| A7-telit alkuperäisten tilalla. Siinä oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja tavallinen vesilämmitys kaminalla ja höyrylämmityksellä. Pituus puskimineen oli 15 980 mm. Vaunussa oli neljä makuupaikkaa. |
||||
|
|
21.09.2022 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nokian alumiinilevyillä, mielenkiintoista. Itse aloittaessani Nokia Alumiinissa lokakuussa 1988 en nähnyt minkäänlaista vihjettäkään levyvalssaamosta. Ainoa tietämäni valssaamo siellä oli nykyisen anodisointilaitoksen tiloissa ollut kuparilankavalssaamo kaapelitehtaan tarpeiksi. Tässä kupariharkot hehkutettuina valssattiin noin sormenvahvuiseksi kaapelilanka-aihioksi. Ette muuten usko, miten pitkälti lankaa saakaan noin metrin mittaisesta harkosta. |
||||
|
|
21.09.2022 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi Huru 2241 olla viemässä "turvenuijaa" Naistenlahteen...? Vilppulassa aikoinaan turvejunaa (T 3408 ainakin) Myllymäeltä Tampereelle kunnioitettiin nimityksellä "turvenuija". |
||||
|
|
21.09.2022 09:47 | Raimo Harju | ||
| 2241 on tässä vielä arkisessa asussaan, eli työvaatteet päällä. | ||||
|
21.09.2022 08:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Osa vaunuista jää korkean tavaralaiturin kohdalle. Näin oli kanssa Loimaalla ja Kirkkonummella jos sattui pitkä juna. Ei se sinänsä haitannut kun ei tarvinnut portaita kiivetä vaan astua vaunun sisään. Tosin oli aika leveä aukko mutta niin oli aikoinaan Turussa kanssa matkustajalaiturilla. | ||||
|
20.09.2022 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Näkeehän ent. tuttujakin. Dv12 2566 oli yksi Riihimäen laskumäkivetureista senjälkeen, kun Kv omi itselleen Dr14:t (1851 ja 1852). Tosin vetureihin lisättiin vain laskumäen kertaaja (2565-2568), "varaveturissa" Dv15 1995 oli kertaaja jo aiemmin | ||||
|
|
20.09.2022 20:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna P 104 aikoinaan 1980-luvun taitteessa kohtasi Porkkana P 105:n Urjalassa. Joskus saattoi samaan aikaan etelään matkalla oleva tavarajuna T 3512 odotella siellä linjan vapautumista, Huru 12 nokallaan. | ||||
|
20.09.2022 18:54 | Tapio Keränen | ||
| Oikein havaittu, Reijo! Tämä oli tilanne muutamaa sekuntia ennen tuon kuvan ottoa. | ||||
|
20.09.2022 18:51 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoa että Vaaleita käytetään vielä myös siellä Vuonoksessa. Ja vieläpä oikein parivaljakkoa niin saadaan raskaimmatkin vaihtotyöt hoideltua oikein liukkaasti! ;) | ||||
|
20.09.2022 18:30 | Esko Peranto | ||
| Kyllä on tyylikäs kuva. | ||||
|
20.09.2022 18:11 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Niin, ei pilaa kuvaa millään tapaa. | ||||
|
20.09.2022 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Heikohko kuva läytyy Markku Nummelinin teoksen Jokioisten Museorautatie - 40 vuotta talkoita ja kulttuurityötä (Hämeenlinna 2011 ISBN 978-951-9138-06-0) sivulta 77. Muuta ei taida tähän hätään löytyä. | ||||
|
20.09.2022 15:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/58549 kerrotaan sen olleen Sm1-pari. | ||||
|
20.09.2022 15:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Korjasin sijaintikunnan, huomasin kommentin vasta nyt. | ||||
|
|
20.09.2022 15:10 | Reijo Salminen | ||
| Jotenkin näytti tutulta kuvalta, no niinhän se tavallaan olikin: https://vaunut.org/kuva/145114 | ||||
|
|
20.09.2022 14:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi olla että noita kylttejä laitettiin aika laiskasti. Rantaradalla kulki vain L-junia muutoin kuin ruuhka-aikaan. | ||||
|
|
20.09.2022 14:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tästä kopista sisäkuvaa? | ||||
|
|
20.09.2022 14:39 | Asmo Rasinen | ||
| Vetäisipä tuota oikeasti. | ||||
|
20.09.2022 14:37 | Asmo Rasinen | ||
| Oikeinkirjoitus! | ||||
|
20.09.2022 14:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, jopas! :) | ||||
|
20.09.2022 14:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallista. | ||||
|
|
20.09.2022 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on lähteneen junan takapää. | ||||
|
|
20.09.2022 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Muistanko oikein, että Sameihin tuli keulaan kirjaintunnusnäytö vuonna 1972? Tässä sitä ei vielä ole. | ||||
|
|
20.09.2022 13:55 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tää on aika upea kuva..ikäänkuin Huru olisi IC:n vetäjä:) Vuonna 2022.. | ||||
|
20.09.2022 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin oli tarkoitettu. Esim Martinlaakson radalle, mutta junamatkustajien rakko tuntuu olevan pienempi kuin bussimatkustajien? | ||||
|
|
20.09.2022 12:13 | Pekka Porkkakoski | ||
| JIa ja b löytyvät Hyvinkäältä. | ||||
|
|
20.09.2022 11:43 | Petri Nummijoki | ||
| Eli Sm1-2-junat eivät olleetkaan kaikki samassa kierrossa vaan osalla jotain nimikkovuoroja? Kuka osaa kertoa lisää? Sen verran tiedän, että junia 6041-6080 pyrittiin aluksi käyttämään Helsingin lähiliikenteen lyhytmatkaisissa vuoroissa, kun niissä ei ollut WC:tä, joskaan sekään ei käytännössä onnistunut. Mutta ei kai 1980-luvun puolivälissä ollut enää WC:tä vailla olevia yksilöitä, kun ratkaisu oli todettu epäonnistuneeksi jo reilusti 1970-luvun puolella? | ||||
|
20.09.2022 10:45 | Jukka Virolainen | ||
| Kirjaus omaan kommenttiin: 1009 meni pakittamalla Sunnuntaina Riihimäki-Lahti välin. | ||||
|
|
20.09.2022 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| 32 vuotta aikaisemmin, syyskuussa 1990 Dr12-veturi oli vielä kohtalaisen säännöllinen näky Jyväskylän ratapihalla. Työtehtäviä olivat mm. Pv3 sisältäen esimerkiksi tyhjien öljyvaunujen haun Keljonlahdesta paluumatkalle Sköldvikiin T 6012:ssa. Hankasalmen järjestelijässä veturia näki myös. Dr12 2219 jäi viimeiseksi enemmän Jyväskylässä majailleeksi Dr12-veturiksi ja se kävi viimeisinä töinään poikkeuksellisesti Äänekoskella 12.11.1990. Paluumatkalla veturi rikkoutui ja se hinattiin saman päivän T 6012:ssa Tampereelle. Muutama päivä myöhemmin Seinäjoelta siirrettiin vielä 2222 Jyväskylään. Sitä ei kuitenkaan enää isosti käytetty ja viimeiseksi palvelukseksi jäi Pv3 26.11.1990. Veturi hinattiin Tampereelle kuitenkin vasta joulukuun puolella. | ||||
|
|
19.09.2022 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva, Eemil. Mutta, minua hieman häiritsee tuo puskinvalojen määrittely - - - välillä punavalot (loppu-opasteet) samoissa puskinlyhdyissä toisinaan myös ajovalot. | ||||
|
19.09.2022 22:18 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan veturin pyöriin tullut "lovet"? Ajeli viittäkymppiä Ilmalaan (sorviin?). Eikö jossain ole suositus käytettävästä nopeudesta suhteessa "lovien" pituuteen? | ||||
|
19.09.2022 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa SVR 1862 - 1912, sivulla 306 mainitaan Pasilan ratapihan pohjoispäässä oleva vaihdetorni, joka "hoitaa pääradan ja Karjaan-Helsingin radan junien kulun turvaamista. Vaihdetornissa oli 5 kulkutie-kankea jotka lukittiin aseman blokkilaitteen avulla. "Vapaata kulkua" näyttävää signaalia ei niinmuodoin voida antaa vaihdetornista, ennen kuin junanlähettäjä on antanut siihen luvan kääntämällä jotain aseman-blokkilaitteen kulkutie-kampea." Koska kulkutiekampia oli 5 kappaletta voidaan todeta, että kuva on otettu Pasilan vanhalta asemalta ja virkamies juuri on sallimassa junan kulun asemalle (mikäli vaihdetorni on asettanut kulkutien tätä kulkutiekampea suojaavalle kulkutielle). Nopeasti on kirjasesta "Jan-Erik Wiik" Suuriruhtinaskunnan kiivaat kiskokiistat" sivulta 80 löydettävissä kuva, jossa on yllä mainittu vaihdetorni. |
||||