Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.09.2022 09:54 | Jouni Hytönen | ||
| 32 vuotta aikaisemmin, syyskuussa 1990 Dr12-veturi oli vielä kohtalaisen säännöllinen näky Jyväskylän ratapihalla. Työtehtäviä olivat mm. Pv3 sisältäen esimerkiksi tyhjien öljyvaunujen haun Keljonlahdesta paluumatkalle Sköldvikiin T 6012:ssa. Hankasalmen järjestelijässä veturia näki myös. Dr12 2219 jäi viimeiseksi enemmän Jyväskylässä majailleeksi Dr12-veturiksi ja se kävi viimeisinä töinään poikkeuksellisesti Äänekoskella 12.11.1990. Paluumatkalla veturi rikkoutui ja se hinattiin saman päivän T 6012:ssa Tampereelle. Muutama päivä myöhemmin Seinäjoelta siirrettiin vielä 2222 Jyväskylään. Sitä ei kuitenkaan enää isosti käytetty ja viimeiseksi palvelukseksi jäi Pv3 26.11.1990. Veturi hinattiin Tampereelle kuitenkin vasta joulukuun puolella. | ||||
|
19.09.2022 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva, Eemil. Mutta, minua hieman häiritsee tuo puskinvalojen määrittely - - - välillä punavalot (loppu-opasteet) samoissa puskinlyhdyissä toisinaan myös ajovalot. | ||||
|
19.09.2022 22:18 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan veturin pyöriin tullut "lovet"? Ajeli viittäkymppiä Ilmalaan (sorviin?). Eikö jossain ole suositus käytettävästä nopeudesta suhteessa "lovien" pituuteen? | ||||
|
19.09.2022 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa SVR 1862 - 1912, sivulla 306 mainitaan Pasilan ratapihan pohjoispäässä oleva vaihdetorni, joka "hoitaa pääradan ja Karjaan-Helsingin radan junien kulun turvaamista. Vaihdetornissa oli 5 kulkutie-kankea jotka lukittiin aseman blokkilaitteen avulla. "Vapaata kulkua" näyttävää signaalia ei niinmuodoin voida antaa vaihdetornista, ennen kuin junanlähettäjä on antanut siihen luvan kääntämällä jotain aseman-blokkilaitteen kulkutie-kampea." Koska kulkutiekampia oli 5 kappaletta voidaan todeta, että kuva on otettu Pasilan vanhalta asemalta ja virkamies juuri on sallimassa junan kulun asemalle (mikäli vaihdetorni on asettanut kulkutien tätä kulkutiekampea suojaavalle kulkutielle). Nopeasti on kirjasesta "Jan-Erik Wiik" Suuriruhtinaskunnan kiivaat kiskokiistat" sivulta 80 löydettävissä kuva, jossa on yllä mainittu vaihdetorni. |
||||
|
19.09.2022 20:55 | Panu Breilin | ||
| Keskiviikkona on kulussa juna T52809 Harju–Pieksämäki tavara: https://juliadata.fi/timetables?s=52809&d=21.9.2022 Eli olisikohan osa näistä vaunuista siirtymässä Pieksämäelle? |
||||
|
19.09.2022 20:31 | Riku Outinen | ||
| Kuva on otettu 2013. | ||||
|
19.09.2022 19:06 | Mikko Herpman | ||
| Ei tainnut Jumbo käydä Toijalaa etelämpänä... | ||||
|
|
19.09.2022 18:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Jokos nämä ovat sinne asti Kontiolahdelta siirtyneet. Luulin että ovat vielä Puhoksessa. | ||||
|
19.09.2022 17:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi mun naispuolinen tuttavani oli aikoinaan au-pairina jommassakummassa kylässä, sain sen käsityksen että olisi Zurichin lähellä. | ||||
|
|
19.09.2022 16:49 | Jukka Virolainen | ||
| Riihimäki-Lahti välin meni pakittamalla. | ||||
|
19.09.2022 16:09 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedosta. Minkä luvun kaikki veturisarjat käsittävä kilometritilasto antaa KDs1:lle lokakuussa 1959? On joku esillä olleista vai vielä jotain muuta? Ajattelin, että molemmat olisivat voineet olla periaatteessa oikein ja mitanneet eri asioita mutta selvästi siitä ei ainakaan ole kysymys. | ||||
|
|
19.09.2022 15:20 | Andreas Ehnberg | ||
| Zürichin vieressä (kaakossa, Zürichseen pohjoisrannalla) on toinen Küsnacht (yhdellä ässällä), joka kuuluu Zürichin S-Bahniin | ||||
|
|
19.09.2022 15:06 | Eljas Pölhö | ||
| Mitäpä tuohon voi sanoa, kun Pasilan varikon vetureiden työkirjan mukaan km-luku kuun alussa oli 199746, ajettu 30414 ja km-luku kuun lopussa oli 230200. Yksittäisten päivien ajoja ei ole tiedossa, mutta huoltopäivät olivat 12/10 ja 20/10 sekä korjauspäivät 27-28/10 1959. Jos lasketaan kilometriluvut, niin ajokilometrien olisi pitänyt olla 30454 km. Mikäli 30414 pitää paikkansa, niin loppukuun luvun pitäisi olla 230160 km. Tarkastin syyskuun ja siinä ei ollut laskuvirhettä eli alkukuun luku 199746 on oikein. Eli kuukauden ajot olivat työkirjan mukaan joko 30414 km, kuten kirjattu, tai 30454 km, kuten laskettu. Vetureiden työkirjaa pidettiin kalenterikuukausittain, joten ei ole mahdollista, että kilometrit ilmoitettaisiin joltakin muulta kaudelta. Kunkin kalenterikuukauden työkirjassa ilmoitettu km-luku on se, joka on yhteenvetotaulukossani, samoin kuin työkirjan ilmoittama km-luku kuukauden päättyessä on taulukossani oleva "Km summa". Luvut ovat suoraan työkirjasta, eivät minun laskemia. |
||||
|
19.09.2022 13:47 | Pauli Ruonala | ||
| Kivitalo kuvan oikeassa reunassa on edelleen pystyssä, sitä on vain korotettu yhdellä kerroksella, osoite Fabianinkatu 39. Alakerrassa on ravintola Stobelia, jossa tuli käytyä aikanaan usein. Puiston paikalla on nykyään Metsätalo. | ||||
|
19.09.2022 13:05 | Seppo Rahja | ||
| Kuvan oikean alareunan kokonaan näkyvä auto on ihan Kaiserin näköinen. | ||||
|
19.09.2022 12:06 | Eemil Liukkonen | ||
| Kerrassaan mahtavaa! Hieno! | ||||
|
|
19.09.2022 11:50 | Juhana Nordlund | ||
| Katsoisin, että tuossa näky Fabianinkatu. Siitä on mennyt raitiolinja 1900-luvun aivan alussa verkoston ollessa yksiraiteista. Tuossa kohtaa Fabianinkadun raitio-osuus oli sangen lyhyt. Lyhyt se oli toisessakin kohdassa Kasarmitorin kulmilla. Kaartinkaupungin kohta oli tästä kokonaan erillinen pätkä osana toista linjausta. Seuraavan linkin useassa kartassa näkyy tämäkin kohta, jonkin verran ehkä huomaamattomana monen muun asian katveeseen jäävänä: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/yksiraiteiset-sahkoraitiotielinjat-1900-1909/ | ||||
|
|
19.09.2022 10:39 | Petri Nummijoki | ||
| Onkohan vielä mahdollista selvittää Nohabin lokakuun 1959 ajomäärä, kun oli veturin ennätys Suomessa? Edellä mainittu 29254 km löytyy kirjasta Eilispäivän liikennettä mutta taulukossa https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1958.12-1960.01%20KDs1%20%28Nohab%29%20kilometrit.rtf ilmoitetaan korkeampi lukema eli 30414 km? Jos Nohabilla ei lokakuussa 1959 ajettu P1/2 Helsinki-Kouvola niin sitten maksimikerto vakijunilla lienee, että kahdessa vuorokaudessa ajettaisiin kolme edestakaista reissua Tampere-Helsinki ja kaksi reissua Tampere-Seinäjoki. Näistä tulisi 6 * 187 km + 4 * 232 km = 2050 km kahdessa vuorokaudessa eli keskimäärin 1025 km vuorokaudessa. Jos Nohabilla oli lokakuussa 1959 kaksi huoltopäivää ja kaksi korjauspäivää (jälkimmäiset varmaankin 27.10.1959 sattuneen tasoristeysonnettomuuden vuoksi) niin 27 liikennepäivää keskimääräisellä 1025 km:n vuorokausiajolla tuottaisi vasta 27675 km. Ilmeisesti siis huolto- ja korjauspäivinäkin veturi oli osan aikaa vuorokaudesta ajossa mutta olisiko yli 30000 km:n lukema silti jo epäilyttävän korkea? Voisiko esim. olla, että 30414 km ei tarkoittaisi tässä kalenterikuukautta vaan olisi 31 liikennöintipäivän summa? Nohabilla ja Hr12-veturilla 2203 ajettiin kai lokakuussa testiajoa, jossa kilometrejä yritettiin saada mahdollisimman paljon niin Nohabilla olisi hyvitetty tasoristeysonnettomuuden jälkeinen korjaus 27-28.10.1959 ja otettu marraskuun puolelta vastaava aika mukaan lokakuun lukemaan, että saataisiin vertailukelpoinen tulos? |
||||
|
|
19.09.2022 09:47 | Jouni Halinen | ||
| 1932 ratikkakartta ei kerro tästä linjasta mitään. https://vaunut.org/kuva/93280?paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta Mutta kyllä, Fabianinkadullakin on kulkenut ratikka. Tässä näkyy sama talo kuin kortissa tänä päivänä, luonnonkivisokkeli ja ikkunajako. Taloa on kylläkin korotettu 1 kerroksella https://goo.gl/maps/8bVaan1Md9jDabXSA Vuorikadulta löytyy sopivan vanha talo (Hotelli Arturin vieressä), missä taiteilija on ylimmässä kerroksessa istuen näkymän ikuistanut. https://www.google.fi/maps/@60.173556,24.9456505,210a,35y,142.1h,44.94t/data=!3m1!1e3 |
||||
|
|
19.09.2022 09:46 | Jarno Piltti | ||
| Erään kuvatekstin mukaan siis "Kampiasetinlaite väliltä Helsinki - Pasila vuosisadan alusta. Tämä on rautateidemme ensimmäisiä turvalaitteita. Valokuva Rautatiemuseon kokoelmista". | ||||
|
19.09.2022 09:40 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Heikki, laitan tunnisteisiin! | ||||
|
|
19.09.2022 09:31 | Jyrki Längman | ||
| Kaisaniemeltä tämä vaikuttaa. | ||||
|
19.09.2022 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 m/1954 on entinen satapaikkainen Ei 22256 vuodelta 1947. | ||||
|
|
19.09.2022 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Junahan on tulossa Nokialta, eikä siellä ole veturin kääntömahdollisuutta eli kääntölavaa tai kolmioraidetta. Eli jompaan kumpaan suuntaan on aina ajettava tenderi edellä. | ||||
|
19.09.2022 07:00 | Timo Järvi | ||
| Joo,harmi ettei päässyt paikalle tai ajolle,kun piti olla samaan aikaan toisaalla.Ihan mukavan mittaisella museojunalla ovat olleet liikkeellä. Parempi näin, sillä on ainakin riittävästi matkustajapaikkoja. | ||||
|
|
19.09.2022 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassahan vihreät olivat kohkanneet museohöyryvetureiden melusta ja savusta sekä vaatineet kieltämistä!!! | ||||
|
|
19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
||||
|
|
19.09.2022 00:48 | John Lindroth | ||
| Komea vaikuttava Jumbokuva! | ||||
|
|
19.09.2022 00:46 | John Lindroth | ||
| Upea Jumbokuva syksyisessä maisemassa! | ||||
|
19.09.2022 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb-sarjan numerointi tosiaan oli alkuun 40'000-sarjassa, mutta se varsin pian muutettiin 50'000-sarjaksi. VR 1937 II-osan mukaan Gb:n numerointi alkoi 50'231:stä. Kuvan vaunussa näyttäisi olevan puiset pystytolpat. Ovessa on läpimenevän jarrujohdon merkki. Vasemmalla erottuu jarrutönkkä, vaunussa lienee vipujarru? |
||||
|
|
19.09.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näköjään ollut "tumppijuna"? | ||||
|
19.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan ajoittamista helpottanee: Kuva ei ole otettu kesähelteellä (vaatetus!). Dm4:ssä visslantorvet ovat "räntäsadeystävällisesti" asennettuja. -> kuva on melkoisen varhain kuvattu! Puskimien vähäinen nuhruisuus. Listasysteemi sivuikkunoiden yläpuolella, niin moottorivaunussa kuin kiitorungossakin. Keulan maalaustyyli. Zoomaamalla taemman vetotelin kardaani on havaittavissa. Luokkamerkinnät vetovaunussa. Missä vetovaunun katolla oleva jäähdytin "savunnostolevyineen" on? Tuulilasit on jo muutettu kaarevista suoriksi. "Alettiin muuttaa suoriksi jo vuonna 1954" (Kiitojunakirjan mukaan.) Juna on etupää Haapamäelle päin. Se selvästikin on MK 92 (Sl-Jy-Hpk-Hki, kulussa ma, ke, pe, su). Lähtöaika Jykylästä klo 12.35. Dm4 1611 vastaanotettiin VR:lle toukokuun lopulla 1954 (Kiitojunakirjan mukaan). Asemalaiturilla on nähtävissä myös herra Moottoripyöräilijä nahkakypärineen kädet selän takana seisoskelemassa. [(On vissiin lähtenyt sunnuntaiajelulle uudella 500-kuutoisella Norton Dominator De Luxellaan, vai onko koneenaan AWO 425, valm. VEB Fahrzeug- und Gerätewerk Simson, Suhlissa, DDR:ssä?) Autokäsikirjassa 3.2 vuodelta 1954 on tiedot yli 60 moottoripyörästä!] Sunnuntaipäivästä kertonee väenpaljous. Herra Moottoripyöräilijäkin oli arkipäivänä tienaamassa Rautpohjan valimossa...? |
||||
|
18.09.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno, oikein meni. Myöhemmän paikkalukukaaviopiirroksen mukaan kuva tosiaan vastaa Di/Ci - vaunua, numerosarjassa 2301 - 2319. Paikka nro 54 on eteisestä päin tultaessa heti keskikäytävän vasemmalla puolella. Muille kiinnostuneille tiedoksi: tämän muotoisia ne CEi:n 1. luokan penkit ennen modernisointia olivat, tosin verhoiltuna tummanpunaisella plyyshillä. Tosin vuoden 1938 DEi/CEi-sarjassa (numerosta 2608 alkaen) matkatavarahyllyköt olivat uudenaikaisempaa mallia. Vanhemman hyllymallin konsolit olivat valettuja. Kuvastakin se on nähtävissä. |
||||
|
|
18.09.2022 23:31 | Heikki Jalonen | ||
| Paikka on Helsinki, Katajanokka. Taustalla näkyy Tulli- ja Pakkahuoneen pääoven fasadin kello ja yksi nurkkatorni. | ||||
|
|
18.09.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo virkasedän lakin päällinen ollenkaan punainen? Rautatiemuseon vuosikirjassa 1982 - 1983 on artikkeli virkapukukausista. Sen mukaan kuvan sedän virkalakki on kaudelta 1879 - 1919. Itsenäistymisen jälkeen ei venäläiskuosista virkapukua katsottu suopein silmin: 1919 tuli käyttöön niin sanottu jääkäriunivormun muunnos, joka oli vihreänharmaata villakangasta hautovine pystykauluksineen. Sitä moitittiin turhan sotilaalliseksi, edellistäkin kuosia oli arvosteltu samasta asiasta. Junanlähettäjän lakin punainen päällinen tuli käyttöön tällä pukukaudella, siis vuonna 1919. |
||||
|
|
18.09.2022 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuna postivaunun numero näyttäisi olevan 9826. Komeaa! Jumbo Tampereella - nääs! |
||||
|
|
18.09.2022 22:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Saikos ne tämän käännettyä "oikeinpäin", vai pitikö mennä peruuttamalla seuraavaan paikkaan? | ||||
|
|
18.09.2022 22:36 | Jimi Lappalainen | ||
| 290-kiloisilla pölkyillä täyteen (160 kpl) lastattu BOppy painaa 73,4 t. | ||||
|
18.09.2022 22:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti toinen veturi "hinauksessa" - virroitin alhaalla ja johtoveturin virroittimen asettelu... | ||||
|
18.09.2022 22:30 | Jorma Toivonen | ||
| Hetkinen... ei taida olla "vanhan ajan" normaalit punaiset peitelevyt puskinlyhdyissä? | ||||
|
|
18.09.2022 22:25 | Vesa Höijer | ||
| Onneksi nuo saastuttavat junat ovat nykyään vain museoliikenteessä. | ||||
|
|
18.09.2022 22:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
18.09.2022 22:01 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin kuvan olevan Pasilan asetinlaitteesta, mikä oli rantaradan erkaneviskohdassa. Onhan se tietenkin voinut olla itse vanhassa Pasilan asemarakennuksessa, kuvan henkilöllä on kait junanlähettäjän hattu. Jos kuvasta näkisi paremmin mitä graafisessa näytetään. Toisaalta Pasilan eteläpään asetinlaiterakennus on edelleen paikalla. Siinä oli kankiasetinlaite. | ||||
|
18.09.2022 21:57 | Kari Ranta-Ojala | ||
| ahaa onko myös betonipölkytettyä tiedätkö minkä painoiset kiskot on radalla? | ||||
|
18.09.2022 21:46 | Petri Nummijoki | ||
| Jo 1961 oli teräsvaunuja junassa P11/12 Helsinki-Imatra ja P63/64 Helsinki-Haaparanta/Tornio ja näistä ensin mainittu koko matkan höyryvedolla ja jälkimmäinen höyryvedolla Seinäjoen (1962 lähtien Ylivieskan ja 1963 Oulun) pohjoispuolella. Höyryvetureiden käyttö pikajunissa Oulun pohjoispuolella päättyi 1966 mutta sen jälkeen esim. Savon radan postijunassa oli jo teräsvaunu https://www.vaunut.org/kuva/63109 ja se säilyi eräin poikkeuksin höyryvedolla kesään 1971 asti. Ei siis liene 1961 lähtien yhtäkään höyryvetoisen matkustajaliikenteen vuotta, ettei jossain höyryjunassa olisi ollut säännöllisesti teräsvaunu. (1972-1973 ei höyryvetureita matkustajaliikenteessä ainakaan tietääkseni käytetty). | ||||
|
|
18.09.2022 21:33 | Jarno Piltti | ||
| Mahottoman komea kuva. Menneisyyden voima peittää nykyajan lankahärpäkkeet! | ||||
|
|
18.09.2022 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuonna 1974 energiakriisin aikana vedettiin Seinäjoki-Vaasa junia Hr1:lla ja niissä junissa kulki teräsvaunuja. | ||||
|
|
18.09.2022 19:30 | Petri Nummijoki | ||
| Teräsvaunuja ehdittiin käyttää useissakin höyryvetoisissa matkustajajunissa. Tosin Tv1-vetureiden perässä ilmeisesti vain SNTL:n vaunuja välillä Vainikkala-Raippo, jos ainoastaan vakituinen käyttö huomioidaan. Ja Tampereella taitavat vakituiset höyryveturin ja teräsvaunun yhdistelmät rajoittua Riihimäki-Tampere-postijuniin https://www.vaunut.org/kuva/102762. Jälkimmäinen sillä perusteella, että ensimmäiset siniset vaunut tulivat 1961 ja Tampereelta ei Turun suuntaa lukuun ottamatta vedetty vakituisia pikajunia höyryvetureilla paljoa sen pidemmälle muutenkaan. Tampereelta Helsingin ja Haapamäen suuntiin päättyi päivittäinen höyrypikajunaliikenne nykytiedoilla joulukuun puolivälissä 1961 ja Porin radan osalta ajoittunee suunnilleen siihen, kun Jämsänkosken makuuvaunu lopetti kulkunsa helmikuun lopussa 1962 eikä Jämsän radalle tarvittu enää Dm4-vaunuja. | ||||
|
18.09.2022 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Eljas, kiitän ja kumarran. | ||||
|
|
18.09.2022 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista tunnistaa ainakin Kaisaniemen suuntaan menevistä toisen alhaalta päin olevan Mersu 170. Ratikan kohdalla, samalla kaistalla näyttää olevan piikkinokka-Skoda. Skodan maskin muoto voi viedä ajatukset Emmaan (DDR - BMW elikkä EMW), mutta sen tuulilasi ei täsmää. Kuvan vas. alareunan auto on aika vaikea rasti minulle. Ryhdynpä hupailemaan: Volvo PV 836, eli "Droskbilen" (= eli vossikka-auto). Se ei nyt ainakaan Ryppypeppu - Renault ole, tuulilasin koko hämää, mutta maski ei. |
||||
|
18.09.2022 18:34 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kyllä nää deeveritkin seilaa..ei ole ennää aluetta, minkä sisällä toimisivat. Alue on koko Suomi. Toki aikaa kulunut, mutta 2020 tämän kuvasin Lapin pääkaupungissa. | ||||