Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.07.2022 10:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Aktiebolaget Svenska Godsbilcentraler. Näkymä myöhemmin: https://tinyurl.com/3pkdbs74 | ||||
|
18.07.2022 03:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Todetaan ykkönen nähdyksi myös 16.7.2022. | ||||
|
18.07.2022 02:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttäisi olevan! Tuotakaan en ole tullut ikinä ajatelleeksi! | ||||
|
|
18.07.2022 01:19 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttäisi hyvinkin samalta paikalta, ettei vaan tämän sillan maatuet ole vieressä myös jäljellä. | ||||
|
18.07.2022 01:16 | Jouni Hytönen | ||
| Minulla on ainakin jonkinlainen kuva sieltä, tosin jo ajalta kun veturi oli romujonossa, mutta tyhjää parempi sentään. | ||||
|
|
17.07.2022 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Ei löydy ei sisäkuvaa 2224:stä, olisi todella mielenkiintoista nähdä kuvia ohjaamon muutostyöstä. | ||||
|
17.07.2022 22:30 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Petteri! | ||||
|
17.07.2022 22:21 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Edo on 28629 jos nään oikein | ||||
|
17.07.2022 22:21 | Tommi Koskinen | ||
| Syy väritykselle oli jalkapallon EM-kisat ja Suomen osallistuminen niihin: https://www.sinebrychoff.fi/newsroom/sparakoff-huuhkajien-vareissa/ | ||||
|
|
17.07.2022 22:02 | Petteri Kumpulainen | ||
| Vähänkö oon kade tästä kuvasta :0 Iha himskatin hieno! | ||||
|
17.07.2022 21:23 | Erkki Nuutio | ||
| Valtion voinvientimakasiini valmistui vuonna 1908. Sen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Se oli ensimmäinen teräsbetonirunkoinen varastorakennus Suomessa. Mittavan kylmälaitteiston valmisti A/S Atlas (Kööpenhamina). Voin lämpötilan tuli olla +8...+13 astetta. Vientivoi kulki puisissa tynnyreissä, joissa oli 50,8 kg voita (= 1/2 cvt). Tynnritehtaita oli Suomessa useita. Hangon tynnyritehdas lopetti vasta vuonna 1965. Lisätietoa mm: Sten Enbom Kylmän välttämättömyys - Kylmätekniikan voitonmarssi Suomessa (Suomen Kylmäyhdistys, 1995, 155 s.) |
||||
|
17.07.2022 20:53 | Pertti Miettinen | ||
| Mulla ei ihan kaikkia tuon ajan viikkovaroituksia ole, mutta Urjalan kohdalla on ollut ainakin 5.7.1999 alkaen 50 km/h rajoitus km 164.700 - 167.000, ratatöiden vuoksi, 12.7 alkaen sama rajoitus ilmaistu turvalaitetyö nimikkeellä. Opastimet A ja B ovat toimineet lukituksista riippumattomina ja varustettu riippuvuuden puuttumismerkillä. Kummallakin opastimella on ollut lähestymismerkit. | ||||
|
|
17.07.2022 20:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Sielläpä! Tässä on siis käyty lättähatullakin 13.10.1990. Viereisessä Smörmagasinet-ravintolassa saa hyvää lounasta :) | ||||
|
|
17.07.2022 20:16 | Antti Havukainen | ||
| Hangon Länsisatamassa: https://vaunut.org/kuva/25323 | ||||
|
17.07.2022 19:44 | John Lindroth | ||
| HV aamuhämärässä upea otos! | ||||
|
17.07.2022 19:42 | John Lindroth | ||
| TKAn väritys on onnistunut1 | ||||
|
|
17.07.2022 19:37 | Timo Salo | ||
| Turku satama, entisen Ceiko OY:n naapurissa? | ||||
|
|
17.07.2022 19:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Samassa kohdassa on nykyisinkin silta: http://willimiehenjaljilla.blogspot.com/2012/04/huokausten-silta.html | ||||
|
17.07.2022 19:27 | Veeti Heino | ||
| Tka7 237 tuotiin Lohjalle helmikuussa 2021, näemmä nyt uutta paikkaa tiedossa. Tuleekohan ne kaksi puuvaunuakin vaihtamaan paikkaa. | ||||
|
|
17.07.2022 19:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Missä kohtaa tämä silta oli? | ||||
|
|
17.07.2022 19:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Näillä vietiin vaunuja Pohjankuruun. Tosin kulkutiedoissa sanottiin, että vetureita olisi vain kaksi. | ||||
|
|
17.07.2022 18:38 | Timo Salo | ||
| Tässä yhtä halju väritys, kun oluessa maku... | ||||
|
|
17.07.2022 18:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunu on jälleen punainen. Valkoinen väritys oli käytössä vain vuonna 2021. | ||||
|
|
17.07.2022 18:31 | Osku Reinikka | ||
| Kaitpa niiden jossakin pitää olla. Mut miksi juuri kolme, miksei vaikka kaksi tai neljä?! | ||||
|
17.07.2022 17:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin kaunis kuva. | ||||
|
17.07.2022 16:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuhannet kiitokset Rapasaari-sarjasta! :) | ||||
|
17.07.2022 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Veturi on rakennettu 1942. Sodan jälkeen se jäi DDR:ään. Uusi kattilaratkaisu teräksestä St 47 K-Mo ei osoittautunut kestäväksi ja kattilat olivat korvattavia jo alle 20 vuoden ikäisenä. Silloin veturi sai tehokamman kattilan ja kuuluu sitä lähtien sarjaan 50.35. Vuodesta 2005 veturi on ollut Hanaun museovarikon omistuksessa. Nyt se on jo ollut pitempi korjauksessa, verkossa kerätään vielä rahaa: https://stadtwerke-hanau.engagementportal.de/projects/70585 | ||||
|
17.07.2022 16:18 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiitos tiedosta, lähden kuvaamaan tämän päivän museoajon. | ||||
|
17.07.2022 16:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitti, Timo! Itse isäni kanssa kipusin koneen päälle. | ||||
|
|
17.07.2022 15:39 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva erikoisesta kuvakulmasta! Ihanko itse pääsit Oula kipuamaan Valakon päälle, vai kuskiko räpsäs kuvan...? | ||||
|
|
17.07.2022 14:47 | Oula Ahlholm | ||
| Onko kenelläkään tietoa tai valistuneita arvauksia mikä tämän punaisen Valakon numero on? | ||||
|
17.07.2022 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lassen kommentissaan esittämän teknisen erittelyn perusteella Kuplaa nimitettin myös "pyörillä kulkevaksi kaasukammioksi". Ilmiö oli minullekin kiusallisen tuttu, kun eräänäkin kylmänä syyskuun aamuna 1970 käännettiin vm. 1955 vihreän Ovalwindow 1200:n keula kohti Pohjanmaata. Koko perhe, koiraa myöten puhalsi aamiaiset Hauhuun - Monoskylän välillä tienposkeen - mahtavien yökkäysten kera! |
||||
|
|
17.07.2022 14:28 | Rainer Silfverberg | ||
| 1960-luvulla oli paljon sotainvalideja joilla puuttui raajoja tai oli halvaantuneilla. Osalla pyörätuolit ainakin kotona tai taitettava malli jonka sai autoon, jos auto siten oli on toinen juttu. Invalidipolkupyöriä ja mopoja oli kanssa. | ||||
|
17.07.2022 14:14 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva kuva. Hyvin sommiteltu. | ||||
|
|
17.07.2022 14:00 | Lasse Reunanen | ||
| Ja se öljyä ja bensaa vuotavan moottorin tiivistevikaisen pakosarjan ympäriltä puhallettu pakokaasun ja öljykäryn sekainen ilma ei kyllä mikään miellyttävä elämys ollut. Ja ongelmahan oikein toimiessaankin oli kylmässä helmakotelossa kulkeva pitkä putki. Puhallusteho jäi olemattomaksi virtausvastuksen vuoksi ja pakkasilla ilma jäähtyi putkessa. Kesäkuumilla sieltä riitti kuumaa liiankin kanssa, mutta talvipakkasilla ei. Heikko puhallus ja läpituuletuksen puute vielä varmisti lasien ikijäässä pysymisen. Ai miten helppo olis kuplaan ollut toteuttaa tehokas huurteenpoisto. Olis vaan moottorin jäähdytyspuhaltimen imuilmanotosta murto-osa imetty sisältä takaikkunan ympäriltä. | ||||
|
|
17.07.2022 13:53 | Antti Ojala | ||
| Tämä kuva on hyvä esimerkki siitä, että ennen ei kaikki ollut todellakaan paremmin. | ||||
|
|
17.07.2022 13:46 | Antti Ojala | ||
| EJR: Hitlerin Kosto tuotti uutena yllin kyllin lämpöä matkustamoon, mutta murheen tuotti tarkoitukseensa sopimaton, mahdottoman pitkä letku. Se kun oli tehty materiaalista, joka vanhetessaan kuivui kasaan ja aiheutti lämmittimen toimimattomuuden. Sitä en uskalla sanoa oliko tämä tarkoituksellista vai ei, en ollut tuolloin paikalla kun Kansanautoa suunniteltiin. | ||||
|
|
17.07.2022 13:39 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Veturin jälkeen on A100 | ||||
|
17.07.2022 12:15 | Petri Nummijoki | ||
| Hieno kuva. 2224 oli se, johon tehtiin ohjaamomuutos, jotta lämmittäjän puolelle saataisiin kunnollinen istuin https://vaunut.org/kuva/153981. Muutosta pidettiin kai onnistuneena mutta sitä ei toteutettu sarjan muihin vetureihin ilmeisesti sen vuoksi, että pitkän tähtäimen suunnitelmissa päädyttiin tilaamaan Dr16-vetureita ja poistamaan Dr12-veturit käytöstä. | ||||
|
|
17.07.2022 11:54 | Lari Åhman | ||
| Fingerporissakin tähän on tartuttu, tosin toisen saksalaistuotteen kautta: https://www.kaleva.fi/sarjakuvat/fingerpori/2210432 |
||||
|
|
17.07.2022 11:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hurun puolapyöriä kutsuttiin "Postipankin pyöriksi". Mainitun pankin logossa oli juuri puolapyörää muistuttava pyöreä kuvio. | ||||
|
|
17.07.2022 11:07 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän tuohon aikaan pyörätuoleja ollut käytössä juuri muualla kuin muutama kappale sairaaloitten sisäisessä käytössä toipilaitten siirtoihin. Rollaattoreita ei ollut (vielä keksitty). Suurkaupungissa saattoi jollain rammalla olla kolmipyöräinen istuttava ja käsinveivattava invaliidipolkupyörä. Yksityiset peruspyörätuolit olivat toki mahdollisia, mutta äärettömän harvinaisia, koska ne vaativat yleensä aina avustavan työntäjän. Lähes ainoa liikkumisrajoitteisten kulkemisen apuväline oli isot puiset kainalosauvat, siis kaksinkappalein, ja niitähän ei nyt puolestaan näe missään. Sellaisella tuostakin sillasta on päässyt "hyvin" kulkemaan. | ||||
|
|
17.07.2022 10:44 | Petri Nummijoki | ||
| Myös 9.7.1999 oli Urjalassa nopeusrajoitus 50 km/h, joten ainakaan sallitun nopeuden suhteen ei siihen mennessä ollut tapahtunut muutosta sitten kesäkuun. | ||||
|
|
17.07.2022 10:24 | Erkki Nuutio | ||
| Paikan nimissä au-pääte (=niitty jne.) on yleinen Saksassa. Nassau (=Märkäniitty?) on oiva esimerkki. Hienostelu vierailla sukunimillä lienee siten saksankielisellä väellä harvinaisempaa kuin meillä. Meillä kun on liiaksi alemmuuskompleksissaan kieleltään (nykyään englantiin) assimiloituneita laumasieluja. Alankomaat siis kelpuuttaa Märkäniitty-sukuiset kruunupäät. Meillä riikinaikaan vääntyivät Köpelit Köpeliuksiksi. Kiitos Lintilälle ettei vääntynyt Linteliukseksi ja vielä enemmän Juva-suvulle, joka hylkäsi Juveliuksen. Onneksi meillä riikinaikaan ei nimissä sentään sorruttu aivan irvokkaiksi malliin Kultavasara (Gyllenhammar). |
||||
|
|
17.07.2022 09:23 | Pertti Miettinen | ||
| Viikkovaroitus 27 , liite 58 vuodelta 1999 kertoo, että Urjalan uusi opastinturvalaitos otetaan käyttöön ohjeen 1671A mukaan Ma 5.7.1999 , kello 09.. Vanha 1671 kumotaan. Lisäksi viikkovaroituksessa 28 , liitteessä 60 sanotaan, että Urjalan opastinturvalaitos otetaan uuden ohjeen 1671B mukaiseen käyttöön Ma 12.7.1999 kello 09. Samalla pääopastimien tunnukset A ja B muuttuvat A2 ja B2 opastimiklsi. Eli tuo piirros on varmaan tuo 12.7.1999 alkaen voimassa olut? |
||||
|
16.07.2022 23:39 | John Lindroth | ||
| Ennen ratapihan laajennusta tuolloin tuon vaihdekujan ollessa lähellä silloisen Linnunlaulun siltaa muistan nähneeni ja myös kuulleeni paikalla ollen TK veturien jääneen sutimaan tuohon vaihteeseen sorajuniensa kanssa veturien kyseessä ollen TK3 895ja 1170..Vuodet 66-68.Tilanne syntyi kun Tikkurilasta ajetut sorajunat ajettiin Pasilan tavararatapihan kautta alamäkeen Hkin ratapihalle ja sitten peruutettaessa tulikin eteen tuli Pasilan nousu, | ||||
|
|
16.07.2022 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| Pesään lienee "tungettu" pari ylimääräistäkin koivuhalkoa edessä olevan nousun vuoksi. Erittäin hyvin Tk3 kuulemma suoriutui "Pasilan mäestä" - onnistunut ennakointi... "Julian" mukaan Pasila ohitettiin 7min kuluttua - junapaino n. 300tn:a ja edessä vielä vaihdekujia (sn 35). | ||||
|
16.07.2022 23:14 | John Lindroth | ||
| Sitten kesäkuulla 68 sain kaverini kanssa olla tuon Kanan kyydissä Savonlinnan ratapihalla sen suorittaessa siellä vaihtotoimintaa! Niin ja sitten illalla radan varteen seuraamaan Savonlinnasta Helsinkiin menevän HV3 vetoisen ilta -matkustajajunan ohiajoa!Tuossa vaiheessa meillä nuorilla koululaisilla ei olult kokonaisuutena ajatuksia tulleensa seuratuksi legendaarisen Hv veturisarjan loppuajan ajoja! |
||||
|
16.07.2022 23:11 | Petri Nummijoki | ||
| Tr2-veturit 1310-1314 olivat Pieksämäellä jo tammikuussa 1962 https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1962.01%20VR%20sijoituslista.png tai oikeastaan jo vuotta aikaisemminkin. Olivatko ne (tai ainakin 1312-1314) keväällä 1962 kuitenkin muutaman kuukauden lainassa Riihimäellä olisi kiinnostava kysymys ja jos näin niin mitä Pieksämäki sai tilalle? Kenties Tr2-veturit 1305-1309 Kouvolasta mutta tätä vastaan puhuu, että 1307 on havaittu vielä toukokuun alussa 1962 Riihimäellä. Syksyllä 1961 Pieksämäki sai kyllä Vr11-veturit 1804-1807 Pasilasta mutta lieneekö niistä Tr2-vetureiden korvaajiksi Pieksämäellä? | ||||
|
|
16.07.2022 22:50 | Petri Nummijoki | ||
| En nyt osaa tarkkaa ajankohtaa sanoa mutta esim. 18.6.1999 tehdyssä nopeustaulukossa oli Urjalaa ohitettaessa suurin sallittu nopeus 50 km/h mutta 2.6.2000 pyyhkäistiin Urjalan ohi täyttä 120 km/h vauhtia ja vähän ylikin https://www.vaunut.org/kuva/156307. | ||||
|
|
16.07.2022 22:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Kannattaa huomata, että vaikka tämä on loppuvuodesta 1998 hyväksytty, niin muutoksia ei ole tehty maastoon välttämättä välittömästi. Tämä "todistusaineiston" palanen on tärkeä: https://vaunut.org/kuva/151995 Oletan että tämän piirroksen mukainen välivaihe on ollut hyvin lyhyt, koska Simis-C -tietokoneasetinlaite on rakentunut tuonne hyvin pian tämän jälkeen. | ||||
