Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.06.2022 12:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kuin vanhasta Suomi-Filmin mainoksesta... | ||||
|
21.06.2022 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea kesäinen kuva! | ||||
|
|
21.06.2022 11:34 | Timo Salo | ||
| Nyt on KYLLÄ Jukan parhaita otoksia! | ||||
|
21.06.2022 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Ai Jari on ollut Sumujen saarilla? Minä palasin Skotlannista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja tänään on tarkoitus palata matkaan kuvien merkeissä. Tämä GWR:n junien vihreä väritys on upea ja se kunnioittaa hienosti alkuperäisen GWR:n perinteitä. Intercity 125 -junista voi onneksi vielä nauttia Skotlannissa, kahden Class 43 -sarjan veturin murinat rungon edessä ja perässä ovat kerta kaikkiaan mukavaa kuultavaa (Sound Section). | ||||
|
|
21.06.2022 10:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kesää komeimmillaan. Juna kauniissa maisemassa näyttävän pilvitaivaan alla. | ||||
|
21.06.2022 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kartelli se oli, kuten Suomen lasitehtaiden/naulatehtaiden/paperitehtaiden yhdistys, selluloosayhdistys, rauta-ja koneliikkeiden yhdistys ja monet muut. Puunjalostusteollisuus piti kartelleja "hädän lapsina" - I maailmansodan jälkeisessä sekasortoisessa markkinatilanteessa oli luonnollista (välttämätöntä) turvautua yhteistyöhön. Suomi huolehti siis 20...60-luvuilla taloudellisesta itsenäisyydestään ja huoltovarmuudestaan. Esikuva otettiin mm. Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta. Etenkin Saksa oli häikäilemätön käpristellessään valuuttapulassaan ja varustautuessaan 30-luvun puolivälistä lähtien. Suomalaiset alkoivat ostaa trustivapaita tikkuja OTK:n ja SOK:n uusista tehtaista ruotsalaisen tikkukartellin sivuuttamiseksi. Airam perustettiin tekemään sähkölamppuja saksalaisen lamppukartellin sivuuttamiseksi. Häiritseviä kilpailijoita ostettiin pois (kuten nykyään). Esimerkiksi SKF osti Volvo-merkkisiä laakereita valmistaneen yrityksen ja antoi sen tehtaan ja tuotenimen perustamalleen, sittemmin tunnetulle autotehtaalle Kartelleilla oli siis perustellut työllisyys ym. ansionsa ja ne olivat usein suojautumista häikäilemättömiä kilpailijoita vastaan (kuten Neuvostoliittoa, joka tuotti puutavaraa mm. Karjalassa orjatyövoimalla). Kirja Metsän tasavalta (SKS, 2006) käsittelee kartelliasiaa metsäteollisuuden kannalta 1920-1939 välisenä aikana. EU:hun liityttäessä ulkomaisia kilpailijoitaan paljon pienemmät suomalaisyritykset kaatuivat kovin suurelta osin, kun lisäapuna oli suuri kustannusten nousu, huomattavana osasyynään ryöstäytyneen inflaation tuomat ylisuuret palkankorotukset (70-luku). |
||||
|
21.06.2022 09:53 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaakohan jäädä varauloskäynniksi ja kenties huoltokäyttöön. Muutenhan tällä ei taida olla enää matkustajakäyttöä. | ||||
|
21.06.2022 09:23 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ilmeisesti kysymyksessä Tka7 242.? | ||||
|
|
21.06.2022 09:22 | Otto Karikoski | ||
| Mitähän tälle hukkaputkelle tapahtuu nyt kun ex-T1 aulasta ja yhdyskäytävästä tulee käsittääkseni ns. puhdasta puolta ja henkilökunnan tiloja? | ||||
|
21.06.2022 09:17 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ompas sekalainen seurakunta.. Ttk1 ilmeisesti vetää, koska tekarin edessä kalustoa.!? | ||||
|
21.06.2022 08:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
21.06.2022 08:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Nähtiin Simolassa kun tämä sujahti ohi. | ||||
|
21.06.2022 08:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, sieltäpä se vastaus tuli :) Hyvin tiedetty. | ||||
|
21.06.2022 06:44 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvauspaikan silta oli (ainakin yhtenä) syynä siihen, miksi tien Koskenkylä-Keltti-osuuden leventäminen jätettiin aikoinaan tekemättä aivan pohjoispäästään. Rahaa ei ollut tarpeeksi ja jostain piti karsia. Ajat muuttuvat ja nykyään leveäkaistateitä ei enää edes tehdä. Sen jälkeen suunnitelmissa on ollut ns. "Kouvolan kohta" -remonttikokonaisuus, johon sisältyisi mm. valtatien pääsuunnan muuttaminen Keltin länsipuolella kutostien mukaisesti, ja 1+2-väyläinen osuus uuteen paikkaan rakennettavasta valtatie 12:n eritasoliittymästä aina Kukonojan liittymään saakka. Näin kuvauspaikan sillan länsipuolelle tulisi uusi rautatien ylittävä valtatien silta. Tämä purettaisiin ja samaan paikkaan rakennettaisiin uusi rinnakkaistien silta. Koska tähänkään ei ole rahaa, uusimpana (?) vuoden 2018 nysäsuunnitelmana on esitetty vain 1+2-kaistaista pätkää Hevossuolta Nappaan, toki niin että suunnitelman muut osat voitaisiin toteuttaa myöhemmin. Osuus Napasta Kelttiin jäisi edelleen b-luokan valtatieksi. Tässäkin suunnitelmassa uusi valtatien silta rautatien ylitse siis tulisi, mutta tämän vanhan kohdalle ei (vielä) rakennettaisi uutta rinnakkaistien siltaa. Suunnitelmat elävät ja kutistuvat :) |
||||
|
21.06.2022 01:36 | |||
| On tämä kyllä hyödyllinen uusi yhteys, tänäänkin asemaa käytti vähintään 20 ihmistä. Toivottavasti jatkuu pysähdykset ensi kesänä. | ||||
|
21.06.2022 01:24 | Miro Heinonen | ||
| Juu, lyhin tie (korrektisti sanottuna) Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon pääpoliisiasemalta Keran juna-asemalle on vajaa puolitoista kilometriä ja Kilon asemalle taas kaksi kilometriä. | ||||
|
21.06.2022 00:45 | Tauno Hermola | ||
| Olisihan siellä vielä tallessa myös Dm2, onko senkin kohtalona tuhoutua. | ||||
|
|
21.06.2022 00:44 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Junien pitäisi pysähtyä siellä, missä on liikennöintikelpoisia asemia, ja yksikin matkustaja. Tekniikka olisi olemassa (on demand -appi), ja matka-ajan pidennyksellä ei olisi mitään merkitystä. Kysymys on tahdosta. Juna ja asemalla pysähtyminen kuuluvat yhteen. | ||||
|
20.06.2022 23:33 | Ari Virtanen | ||
| Nykyisin tuo laakeria esittävä merkintä on poistunut venäläisestä kalustosta. Ilmeisesti liukulaakereiden kadottua jäi tarpeettomaksi. Vielä 90-luvulla näkyi yleisesti itäkalustossa. | ||||
|
20.06.2022 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikki mahdolliset valopisteet varoittamassa laiturilla olijoita. Jääneet (punavalot) "vahingossa" päälle veturiparin aiemmalta matkalta https://vaunut.org/kuva/155663?a=1 . | ||||
|
|
20.06.2022 22:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Niin tehtiin ja porukkaa oli enemmän kuin kuvasta näkyy. | ||||
|
20.06.2022 22:15 | Pasi Seppälä | ||
| Mahtava tunnelma on kuvassa. Very nice! | ||||
|
|
20.06.2022 22:14 | Pasi Seppälä | ||
| Oli hienoa, että ensimmäiselle Hillosensalmen pysähdykselle oli löytynyt mukavasti matkustajia. Taidettiin jutella IC68:n lähdön alla. Itse olin mustalla polkupyörällä liikkeellä, mutta junaa en käyttänyt tällä kertaa. | ||||
|
20.06.2022 22:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kovin näyttäisi siltä, että kolmen ensimmäisen vaunun kyljen vasemmassa yläkulmassa olisi kuitenkin EVR:n logo. SKS |
||||
|
|
20.06.2022 21:37 | Reijo Salminen | ||
| "Jo 1905 suomalaiset tekstiiliyritykset olivat aloittaneet yhteistyön kilpailussa tuontitekstiilejä vastaan. Sen pohjalta syntyi Helsinkiin vuonna 1932 Puuvillatehtaitten Myyntikonttori eli PMK, jonka perustajina olivat viisi suurta tekstiilitehdasta: Finlayson, Forssa Oy, Tampereen Pellava, Porin Puuvilla ja Vaasan puuvilla. Vuonna 1937 valmistui Tampereelle suuri keskusvarasto, ja myös myyntiorganisaatio siirtyi sinne Helsingistä." Eikös tuo ole suomeksi kartelli? https://fi.wikipedia.org/wiki/Puuvillatehtaitten_Myyntikonttori |
||||
|
20.06.2022 21:28 | Teppo Niemi | ||
| Kapeat kiskot -kirjan (Forssa 1993) mukaan Loviisan - Wesijärven rautatiellä on ollut vankivaunu numeroltaan 102. Vaunun on LWRn konepaja rakentanut tavaravaunun alustalle. Vaunu on romutettu vuonna 1956. | ||||
|
|
20.06.2022 21:18 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Onko Lahti-Loviisa -välillä ollut kapearaiteinen vankivaunu? | ||||
|
|
20.06.2022 21:15 | Panu Breilin | ||
| Tämän Irun voimalaitoksen piipun pystyy sopivalla säällä näkemään Helsingistä asti. | ||||
|
20.06.2022 21:10 | Panu Breilin | ||
| Saattaa hyvinkin olla aivan uusi vaunu kyseessä. Snps-vaunuja valmistuu tällä hetkellä toistakymmentä uutta joka kuukausi. | ||||
|
20.06.2022 19:57 | Arto Papunen | ||
| Suomeen tullessa oli kyljessä 100km/h ja 138t ja nyt 60km/h ja 135t. | ||||
|
20.06.2022 18:31 | Markku Liira | ||
| Autoista - kuorma-auton kaksiosainen tuulilasi ja valonheitinten paikka melko leveästi lokasuojien päällä viittaisivat minusta Patanokka-Volvoon, kaikissa näkemissäni kuvissa M-B:n L3000 ja L4500 malleissa on yksiosainen tuulilasi ja valonheittäjät lähempänä konepeltiä. Kadulla kulkevan henkilöauton matalalla ja lähellä lokasuojien ulkoreunaa sijaitsevat valonheittimet eivät minusta sovi Austin A40-malliin. Oma veikkaukseni on Armstrong Siddeley; vaikka valmistusmäärät olivat pieniä, niitä toi maahan sodan jälkeen Väinö Bremerin yhtiö. |
||||
|
20.06.2022 18:20 | Esko Peranto | ||
| Voima sonni katsoo taloon ja jotain muuta näkyy sitten tiellepäin. | ||||
|
20.06.2022 16:03 | Tero Korkeakoski | ||
| Totta, mutta onhan se melko harvinaista. Maitoautoissa ei nykyäänkään taida merkkejä olla vaikka maito onkin ympäristölle vaarallista. | ||||
|
Kuvasarja: Kouvola 6.22 |
20.06.2022 16:01 | Samuel Pajunen | ||
| T 5002 Rautaruukki - Hämeenlinna on melkeen Aina Sr2 + Sr2 | ||||
|
20.06.2022 16:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Jokin koeajo kaiketi. | ||||
|
20.06.2022 15:19 | Pasi Seppälä | ||
| Tässä vielä Markukselle uutta tietoa. Tänään tunnilla aikaistetussa ristiinalaisessa oli kahdeksan vaunun tukkilasti vajaan parinkymmenen umpivaunun lisäksi. Yhdellä Deeverillä kulki ja vauhtiin pääseminen Selänpään sivullakäynnin jälkeen oli aika rauhallista. Lisäksi vanhoja kuvia selatessa löytyi kuva ristiinan paluujunasta 13.6. Siinä kulki takaisin Kouvolaan umpivaunujen lisäksi 15-16 kipaletta tyhjiä raakapuuvaunuja. |
||||
|
|
20.06.2022 15:04 | Heikki Jalonen | ||
| Arvelen, että tuon Plymouthin rekisterikilvessä on vain yksi kirjain. Vasemmanpuoleinen vaalea täplä on melko varmaan katsastusleiman paikka. Vuosileimaa (sen yläpuolella) ei ole, joten auto lienee siirtynyt läänistä toiseen vuoden 1940 jälkeen. Kilpien vuosittainen vaihtaminen loppui silloin, mutta kilpi vaihtui jos rekisteröintilääni vaihtui. Ehkäpä auto on peräti Viipurin pakolainen? Mutta, kyllä autoilijaa silti simputettiin edelleen melko kekseliäästi: eikös se värinvaihto (musta/valkoinen) jatkunut aina 1949 uudistukseen saakka? Vuodet 1946 ja 1948 mustapohjaisia, 1947 ja 1949 valkopohjaisia. Sen perusteella, kuvausvuosi olisi 1948. Puut ovat täydessä lehdessä, joten kuva on kesäinen otos. |
||||
|
|
20.06.2022 15:01 | Joona Kärkkäinen | ||
| Säiliövaunuissa voidaan kuljettaa myös ei-VAK aineita. | ||||
|
|
20.06.2022 13:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Ai ne tuli sinne. Saatanan kovaäänisiä ovat. Vaikkei tutkassa näy niin tulon kuulee jo ennen ku konetta näkee. | ||||
|
|
20.06.2022 13:38 | Timo Salo | ||
| Asian sivusta: Jos joukossa on hävittäjäbongareita, niin nyt äkkiä Pirkkalan kentälle...!!! 2 kpl F35 lensi laskuun kohti Pirkkalaa n. 10 min sitten. Upea kone lennossa! | ||||
|
|
20.06.2022 13:24 | Jukka Virolainen | ||
| Luulisin että syynä on se, että vanha ylikäytävä oli aivan aseman vieressä. | ||||
|
20.06.2022 13:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei | ||||
|
|
20.06.2022 13:06 | Tero Korkeakoski | ||
| Eikö säiliövaunuissa ole siellä lainkaan VAK -lipukkeita? | ||||
|
|
20.06.2022 12:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aikalaiskäsitys Dm4-vaunujen tarpeellisuudesta kuvastaa eräiltä osin myös suurta realismia. Kun asiaa tarkastelee oman aikansa suodattimen läpi, voi huomata, että silloin elettiin vielä taloudellisesti epävarmaa ja sosiaalisesti takapajuista aikaa. Museonjohtaja on näissä tunnelmissa eläessään varmaankin päätynyt siihen, että ei voisi huolehtia ylpeydellä kaikesta ja pyrkinyt rajaamaan toiminnan laajuuden siihen olennaiseen, mihin rahkeet riittävät. | ||||
|
|
20.06.2022 12:18 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo rekisteriuudistus oli eilen mielessäni, kun katselin kuvaa ja vähän tuskailin kun autojen kilvistä ei saa kunnolla selvää. Pysäköity auto saattaa olla jo uuden systeemin mukainen. Jos näin on, kuvausvuodeksi käy enää 1949. Edellisenä vuonna ei ollut vielä uuden järjestelmän mukaisia kilpiä ja 1950 kesällä tuossa on ollut jo johdinautojen ajolangat. Kilpiuudistus toi uudet tunnukset kaikkiin autoihin vuoteen 1953 mennessä, ei siis kannata välittää siitä, että mainitsemani auto kadun laidalla ei välttämättä ollut kovinkaan tuore kuvaa otettaessa. | ||||
|
|
20.06.2022 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Tuukka: Neuvostoliitto ei ollut kuitenkaan mikään rautatieyhtiö. SŽD oli organisoitu 32 alueelliseen yhtiöön, joista Suomea lähin oli Leningradissa pääkonttoriaan pitänyt Lokakuun rautatiet (Okt. ŽD). Neuvostoliittolaisissa vaunuissa oli tyypillisesti maalattu kotirautatieyhtiön tunnus ja monesti myös kotiasema. Nämä molemmet puuttuvat kuvan vaunusta. | ||||
|
|
20.06.2022 11:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Oli tupajumi rautatiellä poikittain, jalajallajalajalavei, ja se nakersi asemataloa, jalajallajalajalavei." Syynä uuden asematalon pystyttämiseen Lappilaan? |
||||
|
|
20.06.2022 11:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuonna 1949 toteutettiin rekisterikilpien muutos tyylistä yksi lääninkirjain ja numeroita tyyliksi kaksi kirjainta (ensimmäinen lääninkirjaimena) ja kolme numeroa. Esimerkiksi Onni Vilkkaan V-3131 (Sisu SH-15 vuodelta 1945) sai uudeksi rekisteritunnuksekseen RD-131. V-kirjain tarkoitti Viipurin lääniä, joka muutoksen aikoihin ei ollut enää Suomen hallinnon alaisena. (Lähde: Pula-ajan bussit 1945 - 1956- kirja.) |
||||
|
|
20.06.2022 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, puhumattakaan Bucyruksen kohtalosta: - ei rautatiehistoriallista arvoa! No, ehkä ei nyt niin kovin Suomessa, mutta tätä pohjaa vasten sopii miettiä miksi USA:ssa "palvotaan" ruosteista raudankappaletta muistona Panaman kanavan rakentamisesta! Elämme sarvikuonojen maassa. |
||||
|
|
20.06.2022 09:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lukee tuossa, että СССР, eli että rautatieyhtiönä on Neuvostoliitto. Neuvostojärjestelmässä SŽD:n irrallisuus valtiojärjestelmästä ylipäätään oli melko filosofinen kysymys. | ||||
|
20.06.2022 09:04 | Erkki Nuutio | ||
| 1045 otettiin käyttöön 12.1950 Riihimäellä. Varsin pelkistetty karja-aura palveli veturia sen käyttöajan loppuun asti. | ||||