Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.08.2022 14:47 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin minua kiinnostaa inhimillinen puoli mutta nimenomaan siltä osin, mikä oli esineen aktiviikäytön aikainen kytkös inhimilliseen toimintaan. Sitä ei voi oikein tavoittaa, jos esine itsessään on täysin muuta, mitä alkuperäinen. | ||||
|
|
31.08.2022 14:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voihan sitäkin miettiä missä kontekstissa museaalinen arvo ilmenee. Onko se objektissa itsessään vai objektin kytköksissä inhimilliseen toimintaan? | ||||
|
|
31.08.2022 14:08 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko siistissä alkuperäiskunnossa oleva yksilö arvokkain museoarvoltaan sikäli, kuin sellaista on saatavissa? Piinallisen tarkasti entisöidystä lienee tehty jo alkuperäistä viimeistellympi ja siten epätodellinen. Esan mainitsemalla rosteripakoputkimeiningillä ei ole mielestäni mitään tekemistä teknisen historian taltioinnin kanssa. Saahan sellaista harrastaa mutta ei se anna mitään niille, joita kiinnostaa tietää, millaista entisaikojen tekniikka oli. | ||||
|
31.08.2022 13:51 | Hannu Peltola | ||
| Mutta tähänkin vaunuun on vaihdettu suomalaiset laakeriboksit. Oudolta tuntuu, miksi nähdä tällaista vaivaa? Kuvan vaunusta taitaa puuttua ilmajarrut, aito sota-ajan tuote siis! | ||||
|
31.08.2022 13:45 | Hannu Peltola | ||
| IORE on aivan ällistyttävän hiljainen ja myöskään malmivaunut eivät tuota ääntä. Esimerkiksi lovipyörät ovat länsinaapurissa täysin tuntematon käsite. Myös IOREn torvi on niin hiljainen, ettei se vaan häiritsisi ketään! Viimeksi helmikuussa huomasin, että IOREn vetämä malmijuna pääsi helposti yllättämään, kun ääntä ei kuulu ennalta. | ||||
|
31.08.2022 13:29 | Mikko Herpman | ||
| Tuli tältä asemalta ajeltua Hong Kongiin muutama vuosi sitten. Läpäisykykyä oli aika lailla. Liput kouraan alakerrassa ja jonotuskarsinaan. Vähän ennen junan tuloa koppalakkien ohjauksessa juuri sopiviin paikkoihin laiturille. Junan tullessa, poistuvat rivakasti vasemmalle ja uudet sisään. Hommassa ei kauaa nokka tuhissut taikka kukaan ei jäänyt ämpyilemään taikka jahkailemaan mihin mennä. | ||||
|
|
31.08.2022 13:22 | Mikko Herpman | ||
| Millainen on äänimaailma Dm3:n ja IORE:n välillä? | ||||
|
|
31.08.2022 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autopuolella asiaan vaikuttaa sekin, että ollako ns. "pussihousu", vai eikö olla? Pussihousu = piinallisen tarkka entisöijä, viimeistä ruuvia myöten, ja apinan raivolla. Pussihousuauto onkin suuressa maailmassa ns. Trailer Queen. Esimerkiksi kuulu Bugatti Royale, jolla kukaan ei uskalla ajaa, siksi hintavaksi se on tullut. Esimerkki: joku löytää Yhdysvaltain takametsistä 1950-luvun alkupuolen Buickin, jonka elvyttämisessä riittää työtä. Ja olisihan kivaa päästä sillä tien päällekin. Buickin alkuperäinen Nailhead-moottori on täysin slyyt, eikä Matching Numbers - osia löydy itkemälläkään. Mitä tehdä? Chevroletin pikkulohkoa on sen sijaan maailma väärällään, tehdasuusista kunnostettaviin aihioihin. Lisätarvikepalikkatehtaatkin ovat olleet kovasti tuotteliaita. Nokka-akseleitakin löytyy eri arvoilla väkerrettyjä, joka makuun ja lähtöön, kisaan tai kadulle. Jos teholuokka ja painokin on "vähän sinne päin" ja metallityöt sujuvat, niin eikun heittämään 305 tai 350 Veekasi luvan perästä keulille, lisäksi ruisku ruokkimaan myllyä (polttoainelinja muutenkin viilattu käyttämään E85-bensaa), HEI-virranjakaja vanhan kärjellisen tilalle, pakoputket väännetty rosterista (katalysaattoreineen). Vanhojen jousien tilalle ilmajouset, jos nyt haluaa Buickistaan Low Riderin ährätä tai muutenkin mukavuuden lisäämiseksi. Jarrujen modernisointi nykyaikaiseksi tehostimineen, ohjauksellekin pitää jotain päivitystä tehdä. Pussihousut nyrpistävät kyllä nenäänsä, mutta laite on paljon mukavampi ja helpompi ajaa kuin alkuperäisenä. Turvallisempikin. Tehostamattomilla yksipiirisillä rumpujarruilla taisteleminen on aina turhankin jännittävää, pysähtyykö vaiko ei. Ja kansa peukuttaa ja hymyilee, ottaa kuvia ja kuuntelee moottorin ääntä ihaillen: "hyvin laulelee!" Toisin sanoen, hyvin kelpaa! Rautatiepuolella pussihousuideologia lienee mahdollista ainakin tavaravaunuissa. Henkilövaunut? Ainakin EFi 22395 ei ole pussihousuvaunu, vaan hyvin kelpaa sekin, minullekin, takuuvarmasti! Puhumattakaan Kulosaaren ratikasta. |
||||
|
31.08.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puheena olevasta vaunusta sen verran, että sen oikean pään pyöräkerran etäisyys päädystä näyttää olevan erilainen kuin vasemmassa päässä. Onko kyse jarrusillasta, joka on poistettu ja koria pidennetty vastaavasti? VR 1962 - kirjassa, sivulla 355 on kaksi taulukkoa, joissa on osviittaa omista sotasaallista, sekä saksalaisten Virosta Suomeen lähettämistä vaunuista. Ja silti, lukumäärien mainitaan olevan summittaisia. 2 - akselisia umpitavaravaunuja tuli Virosta vuosina 1941 - 1943 yhteensä 2275 kpl. Nämä siis saksalaisten lähettäminä. Toisessa taulukossa (samalla sivulla) taas mainitaan että Virosta tuotuja oli yhteensä 1994 vaunua. Näistä 245 kuului arvoluokkaan IV, eli silkkaa romua. Sotatoimissa saatuja (tai otettuja, kuinka vain) oli 649 kpl. Kaikki siis, yllä mainitutkin 2-akselisia umpivaunuja. Ota näistäkin selvää, puhhh --- ! |
||||
|
|
31.08.2022 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| On näemmä ollut aktiivikautenaan likaavan tavaran kuljetuksessa, kun katsoo nurkkakolmioiden haalistuneita jäännöksiä. Onko tämäkin vaunu kantanut aikoinaan Gd - tai Gdt - litteraa? |
||||
|
31.08.2022 12:22 | Jussi Laukkanen | ||
| Suomeksi kai päre on lähinnä oikea sana. Toisaalta nämä amerikkalaiset päreet vaikuttivat olevan paljon paksumpia ja kookkaampia kuin täkäläiset ja ne saattoivat toisinaan olla alareunasta pyöristetty samaan tyyliin kuin meillä paanuiksi kutsutut. Vaikuttaa siltä, etteivät amerikkalaiset tee selvää eroa päreen ja paanun välillä. Siellä näin tehtyä seinää kutsutaan kai melko yleisesti nimellä shingle wall. Googlen perusteella toinen nimitys olisi shake siding. Kuvahaku antoi molemmilla termeillä aika samantyyppisiä kuvia. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 11:59 | Jussi Kortman | ||
| Uskomattoman huippulaadukas kuvasarja. | ||||
|
|
31.08.2022 11:13 | Hannu Peltola | ||
| Ilmankos vaikutti erikoiselta! G10 on minulle tuttu lähinnä Fleischmannin kuvastosta ja minulle oli yllätys, että kokoero on ollut noinkin suuri suomalaisiin vaunuihin nähden. Kuinka paljon G10-vaunuja Suomeen tuli sotien aikana? | ||||
|
31.08.2022 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Näistä WW&F:llä olleista henkilövaunuista teimme havainnon, että ne ovat yllättävän suuria ja pitkiä kapearaidevaunuiksi. Pituudeksi arvioimme usean vaunun osalta 50 jalkaa. Vaunut näyttivät mm. vetureihin verrattuna aivan suhteettoman suurilta! | ||||
|
|
31.08.2022 10:57 | Tapio Keränen | ||
| XG-vaunu on ollut saksalaismallinen G10-vaunu, joka lienee saatu sotasaaliina Virosta. Lähikuva vaunutyypistä löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/157626?u=701&d=31.08.2022 | ||||
|
|
31.08.2022 09:55 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuva! Vh-vaunussa on rajalla asennetut puskimet toisessa päässä. Mitä sukujuurta on oikeanpuolimmainen virkatarvevaunu? Se näyttää jotenkin erikoisen pitkältä. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
31.08.2022 07:04 | Vertti Kontinen | ||
| Mahtava kuvasarja! Ei lisättävää | ||||
|
Kuvasarja: Wiscasset, Waterville & Farmington Railway Museum - legendaarinen kapearaidemuseo Mainessa |
30.08.2022 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Robert! Ja vierailua täällä voin suositella lämpimästi! Museossa oli valtavasti nähtävää ja henkilökunta oli äärimmäisen ystävällistä. Ja kaiken kruunaa pienet Two Footer -teekannut! | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 23:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kertakaikkisen hieno kuvasarja! Loistavia kuvia upeassa maisemassa. | ||||
|
30.08.2022 23:09 | Jussi Kortman | ||
| Kiitos Teemu. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 22:30 | John Lindroth | ||
| Onnistunut edustava kuvasarja! | ||||
|
30.08.2022 21:53 | John Lindroth | ||
| Kyllä näin on Jokioisten Portterit 1ja2 tulee mieleen! | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 21:39 | Petri Tuovinen | ||
| UPEA kuvasarja!!! | ||||
|
|
30.08.2022 21:33 | Kari Kuusela | ||
| Jokioisten rautatien veturit 1 ja 2 olivat hyvinkin kuvan veturin kaltaisia. Tosin eri tehtaan (H&K Porter) tuotoksia ja varmaankin eri piirustuksilla tehtyjä. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 21:10 | Pasi Seppälä | ||
| Mahtavaa katseltavaa nämä Tuomaksen takuutyöt. Hyvä esivalmistelu lisättynä loistavalla kartta- ja kuvaussilmällä aiheuttavat tällaista tulosta. Nostan hattua korkealle. | ||||
|
30.08.2022 21:08 | John Lindroth | ||
| Puskinlyhdyt lienevät valmistetta AGA. Esalta kiitettävä yhteenveto! | ||||
|
|
30.08.2022 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki hyvä, varmaan tiedätkin, että nokikaapin ovi on hieman kuperaksi valettu. Minun mielestäni kuvassa olisi valon ja varjon leikkiä. Jarno hyvä, totta, ylin lyhty muistuttaa kovasti muinaista "kimröökkitehdasta". Varaosapulaa? Nyt tarkkana: ohjeiden mukaan ylin lyhty tuli suunnata suoraan eteen ja alaspäin kolme astetta. Puskinlyhdyt: samoin alaspäin kolme astetta ja vielä sisäänpäin samoin kolme astetta, kumpikin. Tällä tavoin puskinlyhtyjen valokiilat yhtyivät jonkin matkaa veturin edessä ja otsalampun valokiila tavallaan jatkoi valoa, osumalla puskinlyhtyvalokiilojen etupuolelle. |
||||
|
30.08.2022 20:49 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva | ||||
|
|
30.08.2022 20:09 | Jarno Piltti | ||
| Ylin lyhty on ihan eri mallia kuin puskinlyhdyt. Tehokkaampi? | ||||
|
30.08.2022 19:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisiko linssi(stö)ssä olla ihan jotain vikaa? | ||||
|
|
30.08.2022 19:49 | Jarno Piltti | ||
| Jännästi piirtävä kamera. Veitsenteräviä alueita ja sumeita alueita ilman mitään selkeää logiikkaa (lähellä - kaukana, reunat - keskusta). | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 19:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Laitan huomenna sarjalle jatkoa. | ||||
|
Kuvasarja: Nykyistä ja nostalgista liikennettä Malmiradalla kesä- ja heinäkuun vaihteessa 2022 |
30.08.2022 19:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuvat on järjestelty lännestä itään, eli ei aikajärjestyksessä, mutta tässä vähän retken "timelineä": Keskiviikkona ehdin käydä lähinnä Abiskon länsipuolella olevalla vuorella, josta kuvasin joitain junia Abiskon maisemissa. Käytin retkeilypolkua, joka kulkee vuorelta laskevan Rihtonjiira-puron vierustaa. Torstaina kävelin Bjørnfjellistä Katteratiin Rallarveien-polkua pitkin. Rata menee tässä pitkän matkaa Norddalenin laakson rinteellä. Katteratista jatkoin vielä itään muutamalle kuvauspaikalle toista retkeilypolkua pitkin. Polkua olisi päässyt takaisin Bjørnfjelliin Katteratin ylängön yli, mutta se kulkee kaukana Norddalenin reunalta joten siellä ei olisi ratanäkymiä ollut - palasin siis samaa reittiä takaisin käyttäen sellaisia menomatkalla bongaamiani kuvauspaikkoja, joissa valon suunta oli myöhemmin päivällä parempi. Illalla kuvailin Bjørnfjellin ympäristössä. Perjantaina kävelin Rallarvägeniä (huom: eri nimi nyt Ruotsin puolella) Vassijauresta Låktatjåkkaan, jossa kapusin korkeammille kuvauspaikoille Trollsjönille johtavaa polkua pitkin. Itse Rallarvägenillä ei tällä välillä juuri junakuvauspakkoja ollut, mutta toki se piti kävellä takaisinkin. Myöhemmin kiipesin kukkuloille vielä Katterjåkkin ja Björklidenin maisemissa. Lauantaina tutustuin Abiskon ja Torneträskin väliseen maastoon kuvaten historiallisen Da 888 -vetoisen lounasjunan molempiin suuntiin ja joitain tavarajunia. Etsin samalla kuvauspaikkoja museomalmijunia ajatellen. Abiskosta itään kuvauspaikkoja ei ole korkeamman puuston johdosta aivan niin helppo löytää kuin lännemmässä, korkeammalla vuorilla. Illalla kävin vielä uudelleen Abiskon länsipuolella vuorilla, jonne nyt kapusin hieman eri reittiä. Sunnuntaina yöllä menivät sitten museomalmijunat. Kokeilin puolen yön tietämissä yhtä vaikeampaa korkeammalla sijaitsevaa kuvauspaikkaa Bergforsin ja Torneträskin välillä, ja sellainen löytyikin, mutta siitä oli aivan pakko luopua hyttysten takia! Vaikka vain naama oli vaatetukselta näkyvissä, jo pelkästään suussa ja silmissä niitä tuntui olevan samaan aikaan kymmeniä - en viitsinyt niissä olosuhteissa tuntia tai puoltatoista odottaa. Menin Bergforsin asemalle, mutta siellä väistävä nykymalmijuna esti kuvaamisen - sain lopulta jonkinlaisen linjakuvan höyrymalmista Bergforsin ja Torneträskin väliltä (aiempaa helpommasta kuvauspaikasta), mutta lopulta paremmat kuvat sekä höyry- että Dm3 -vetoisista malmijunista sain Torneträskin länsipuolelta. |
||||
|
|
30.08.2022 19:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Tai suoraan alkulähteelle: https://www.flickr.com/photos/houghtonsrailimages/32838596217/ | ||||
|
30.08.2022 19:44 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! Valo piirtää veturin pyörästön ja muut jyhkeät piirteet hyvin esiin, ja plussana vielä juna koko pituudeltaan. | ||||
|
30.08.2022 19:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Samanlainen mitä esim. myös alkuperäinen Hajala tai Fagervik. | ||||
|
|
30.08.2022 19:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Vähän lyhyempi linkki https://images.app.goo.gl/rQpvp4yMUVhyyThi7 | ||||
|
30.08.2022 18:59 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
30.08.2022 18:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyseessä taisi olla tämän paluujuna? https://vaunut.org/kuva/156071 | ||||
|
30.08.2022 17:47 | Timo Salo | ||
| Esa: Ei ole Nikke, vaan J..., eikun Sherlock Holmes! | ||||
|
|
30.08.2022 17:23 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva ja Jussi osaa laittaa "selkokielellä" nuo tiedot kuvauspaikasta... VORGissa kai käytetään sentään kotimaisia käytäntöjä? :-) (Tulee aina mieleen eräs maahantuontifirman vanha rouva, joka toimi varaosamyyjänä niin titteli oli jotenkin näin: Foreign sales system supervisor manager... Mulle hän oli vaan Maribel...) | ||||
|
|
30.08.2022 17:12 | Jussi Kortman | ||
| State of Maine vaunu on mielestäni väritykseltään oikein tyylikäs. Bangor & Aroostookilla oli 2500 State of Maine umpivaunuja ja perunoiden lisäksi niissä kuljetettiin ainakin paperia. Lisäksi ainakin New Haven omisti ainakin 100 State of Maine vaunua. http://www.rrpicturearchives.net/showPicture.aspx?id=4130066 | ||||
|
|
30.08.2022 16:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siinä missä maanteillä tiedetään mikä on museoauto käsitteenä niin raiteilla ei ole samalla tavalla selvää mikä on museojuna. Pykäliin on kirjattu lähinnä helpotuksia tiettyihin nykyajan vaatimuksiin eikä niissä määrätä paljoakaan museaalisuudesta, mikä antaa tilaa luovalle vapaudelle ja myös porsaan mentäviä aukkoja eri asioihin. Kuvan replikana tehtyyn raitiovaunuun ei ole sitäkään vähää pykäliä olemassa. Se on vain raitiovaunu siinä missä muutkin. | ||||
|
|
30.08.2022 16:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on mutta autoja entisöidään alkuperäisiksi siksi että se nostaa niiden arvoa. Vanhoja autoja on todella paljon maailmassa, varsinkin 1960-luvun jälkeen valmistettuja, ja kaikissa kuplavolkkareissa tai escorteisssa ei ole keräilyarvoa ellei niihin ole panostettu ihan vimpan päälle. Raideliikennekulkuneuvoja kunnostetaan enemmän siksi että niillä voi tehdä nostalgia-ajeluja ja silloin sallitaan uusien osien käyttö ja osaan jouduttu ihan liikenneturvallisuusmielessä vaihtamaan komponentteja nykyajan vaatimusten mukaisiksi. |
||||
|
|
30.08.2022 16:24 | Hannu Peltola | ||
| Vanha isoisän kirves, jossa terä on vaihdettu kahdesti ja varsi kolmesti? | ||||
|
|
30.08.2022 16:22 | Markku Naskali | ||
| Missä lienee kunnostuksen ja uudelleenrakennuksen raja? En ala kiistelemään kun en asiaa tunne. Miten muuten lienee autojen museorekisteröintejen kanssa olla. Siinähän lienee selvähköt säännöt. | ||||
|
30.08.2022 16:15 | Jussi Kortman | ||
| Tämä oli myös upea kohde vierailla ja rakennusten väritys eli two tone green on yksinkertaisesti hieno ja sen löytää myös useista pienoisrautatieni rakennuksista. | ||||
|
|
30.08.2022 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Kirjoitusasu vastaa amerikkalaista käytäntöä. Älä huoli Timo, eihän lyhenteitä ole kuin 57 erilaista ja kaikissa osavaltioissa/territorioissa ei ole ollut rautateitä: https://www.faa.gov/air_traffic/publications/atpubs/cnt_html/appendix_a.html | ||||
|
|
30.08.2022 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Aina oppii näköjään uutta, nyt tiedän päreen ja paanun erot! Kai tämä on pärevuoraukseksi tulkittava. | ||||
|
30.08.2022 16:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa, on aina mukavaa oppia uutta! Tänään opin paljon busseista ja lisäksi tiedän nyt paanun ja päreen eron! | ||||
|
|
30.08.2022 15:59 | Juhana Nordlund | ||
| En minäkään replika-termiä väheksyvässä hengessä käyttänyt. Ja se on totta, että tämä vaunu ei ole "täysreplika", jos tuollaista ilmaisua halutaan käyttää. Vanhojakin osia on hyödynnetty sen verran, mitä oli hyödynnettävissä. Telit ovat kaikkea muuta kuin alkuperäiset tai edes alkuperäisiä muistuttavat. Tämän "puolireplikan" telit ovat Tampella-telit, samanlaiset kuin mitä edellisen kommenttini linkin kuvien viimeisissä kuvissa esiintyy. Ne on vaan naamioitu edes jonkin verran alkuperäistä ilmettä muistuttaviksi. SRS:n sivujen mukaan ajokytkin on Strömbergin valmistetta vuodelta 1948. On siis selviä replikan ominaisuuksia (alkuperäisiä ratkaisuja on korvattu modernimmilla kuitenkin alkuperäinen ilme mahdollisimman tarkkaan säilyttäen), mutta toisaalta alkuperäisiäkin rakenneosia on jonkin verran. Huomattavan hyvä tietopaketti löytyy: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/museovaunut/bs-1/ |
||||