Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.06.2022 11:12 | Timo Salo | ||
| Voisi olla yhtähyvin Pohjois-Norjasta Berlevågin tien varresta... Kaunista! | ||||
|
22.06.2022 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut kyseisellä rataosuudella v 1983. Silloin kulki vissiin juna päivässä edestakaisin, se oli dieselveturivetoinen ja muutama vanhahko vaunu. En palannut samalla junalla vaan yövyin Skye -saarella majatalossa. | ||||
|
22.06.2022 11:05 | Jouni Ilari Nousiainen | ||
| Harmi, kun vaunu ei ole säilynyt. Sille olisi varmasti käyttöä tilausjunissa. | ||||
|
22.06.2022 10:53 | Sami Puranen | ||
| Operail on tehnyt ja tekee vaihtotyöt tällä hetkellä dr20 kun kaikilla ei ole vielä koulutusta tuohon dr21 veturiin. | ||||
|
21.06.2022 23:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia! Jorma totesi jonkin kuvasarjan yhteydessä, että kartta olisi hyvä lisä. Se oli loistava neuvo, olen nyt pyrkinyt liittämään kartan vieraammista paikoista kuvattuihin kuvasarjoihin. | ||||
|
21.06.2022 23:58 | Hannu Peltola | ||
| Vorgista löytyy myös kuvia Dingwallista ratapihan puolelta: https://vaunut.org/kuvat/?kv2=2019&paik=dingwall | ||||
|
|
21.06.2022 23:49 | Vertti Kontinen | ||
| Kuten Jorma jo totesikin, hienosti toteutettu kuvasarja! | ||||
|
21.06.2022 23:18 | Topi Lajunen | ||
| Vuoden 2016 kommentteihin liittyen: olikohan tämän jääminen lopulta pois käytöstä jo tiedossa rakennusvaiheessa, niin säästösyistä tehtiin juuri niin kapea kuin vain mitenkään kohtuudella kehdattiin? | ||||
|
21.06.2022 23:14 | Topi Lajunen | ||
| Sr1:n punavalojen kytkin on veturin toisen pään ohjaamossa, mikä tietyissä tilanteissa (yksittäinen veturi junana) onkin kätevää. Mutta kaikissa muissa tilanteissa sitten vähemmän kätevää, kuten vaikkapa näin veturinipuissa. Siinä mielessä uudempien vetureiden softaohjatut valot ovat kätevämpiä käyttää, mutta vastaavasti alttiita softabugeille ja toisenlaisille unohduksille. |
||||
|
21.06.2022 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Siinähän saa "Jakobin" ohjaamoon kavutessaan melkein kuin aikoinaan "Hurun" kyytiin. | ||||
|
|
21.06.2022 22:53 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän on Hannulta hieno johdatus meille tietämättömille (=meikäläinen), missäpäin kulloinkin liikutaan. En käy moittimaan myöskään hienoa kuvasarjaa. |
||||
|
21.06.2022 22:49 | Timo Salo | ||
| Mutta se taas häiritsee, jos junat ei kulje! (esim. lakon aikana, tai mikä juhannus se nyt oli, kun vaihtoivat Siuron rautatiesillan. Liikennekatko taisi olla 3 vrk! ) Heräilemme pitkin yötä, kun "aikamerkkejä" ei tule... T. Radanvarsiasukas, etäisyys Porin rataan min. 40m... :-) P.S. Itseasiassa junabongarin unelmapaikka, jos tämän "työleirin" aikataulu vaan antaisi aikaa harrastamiseen! |
||||
|
21.06.2022 22:41 | Jaakko Pehkonen | ||
| Vuonna 1984 tällä radalla on kuljetettuMepun vaunukuivureita. Asia ilmenee mepun historiikista; linkki sivulle jossa on kuva kun kuivurit ovat junan kyydissä Kauttuan asemalla: https://issuu.com/mepuoy/docs/mepu_historiikki_web/36 | ||||
|
21.06.2022 22:21 | Petri Nummijoki | ||
| Ennen Dm4-vetoisten kiito- ja moottoripikajunien käyttöönottoa ei kai voida edes puhua, että Suomessa olisi ollut pikajunaverkostoa vaan oli yksittäisiä pikajunavuoroja Helsingistä eri puolille maata ja matkustus tapahtui monessa tapauksessa pitkilläkin yhteysväleillä henkilöjunilla. Vasta Dm4-vetoisten junien myötä alkoi pikajunaluontoisessa liikenteessä vuorotarjonta olla edes jotenkin järkevällä tasolla. Samoin Dm4-vuorot merkitsivät monessa tapauksessa ajoaikojen huomattavaa lyhentymistä ja vasta tässä vaiheessa pystyttiin 30-luvun lopulla käytetyt kulkuajat alittamaan. Näissä suhteissa Dm4-vaunut olivat merkittävä kalustosarja kyllä. Toinen asia on, että sotia edeltävän ajan moottorivaunut olivat 90-220 hv:n tehoisia 55-90 km/h kulkevia kovapenkkisiä puukorisia laatikoita. Voisin kuvitella, että näiden rinnalla 700 hv:n tehoinen 110 km/h kulkeva metallikorinen tyylikkäästi muotoiltu ja maalattu vaunu pehmustettuine penkkeineen ja istuinten väliin sijoitettuine pöytineen olisi ollut aikalaisten silmin vaikuttava näky. |
||||
|
|
21.06.2022 22:12 | Elina Laurila | ||
| Ihan ok-kuntoinen. Remppaa toki on tehty sen jälkeen, kun ostimme sen vuonna 2007. Torni on suojelukohde, kuten kaikki Lylyn asema-alueella olevat rakennukset, mutta siitä on tähän asti ollut pelkkää hyötyä. Mukavalla paikalla rannan ja radan välissä. Harmi, etteivät junat/kiskobussit enää pysähdy Lylyn asemalla. Ja ennen kuin kukaan ehtii kysyä; ei, junien äänet eivät todellakaan häiritse meitä. |
||||
|
21.06.2022 20:56 | Teemu Tuomisto | ||
| Komppaan Erkkiä! Göteborg on mahtava kaupunki! Käsikranaatteja ja jengisotia en kuitenkaan kokonaisuudessaan allekirjoita. Göteborg on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja Helsingin kokoinen, mutta verrattuna vaikkapa kolmanneksi suurimpaan Malmöön tai Tukholmaan, Göteborg on turvallinen. Päivän valossa kaikki alueet ovat turvallisia vierailla. Ongelmallisimmat kaupunginosat (göteborgilaisten ystävieni mukaan) sijoittuvat Hisingeniin ja Angerediin. Angerediin en suosittelisi menevän, mutta näiden ongelmallistenkin alueiden sisältä löytyy alueita, jotka ovat rauhallisia. Kuitenkin raitiovaunuissa matkustaessaan joen toiselle puolelle tai juurikin Angerediin päin, voi huomata suunnan, jonne päin on kulkemassa. Omat tietoni perustuvat toki vain omiin havaintoihiini, täällä asusteluun ja ruotsalaisten ystävieni vinkkeihin. Jokainen tehköön kuitenkin omat johtopäätöksensä. :) |
||||
|
21.06.2022 20:16 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllä se 242 tuossa on. | ||||
|
|
21.06.2022 20:14 | |||
| Taitaa olla 242! | ||||
|
21.06.2022 20:13 | Markku Naskali | ||
| Minä en tunnista mitään, mutta tiedän että jotkut tunnistavat pieniä detaljeja. Tekniikan maailmassa oli juuri tunnistuskilpailu. Kai ne joku kaikki tietää mutta minä tunsin vain muutaman vanhimman. Oli joku tuttu niiltä ajoita kun kahvipaketeissa oli niitä autokortteja joita keräiltiin ja koulun pihalla käytiin kauppaa. | ||||
|
|
21.06.2022 20:03 | Juha-Pekka Marttila | ||
| No niin.. Näyttäs 242:lle. | ||||
|
|
21.06.2022 20:01 | Mikko Herpman | ||
| Valoista ja peileistä arvaisin junan kyydissä olevien autoin olevan uusia Relluja. Taustan valkoinen minipaku voisi olla Citröen, ehkä Jumpy tai joku spessu Ranskan sisäinen malli. | ||||
|
21.06.2022 19:55 | Juhani Pirttilahti | ||
| Värjättyä hiekkaa kävelypoluille? | ||||
|
|
21.06.2022 19:45 | Erkki Nuutio | ||
| Ollakseen Helsingin kokoinen (mutta rikkaampi) Göteborg on miellyttävä ja kiinnostava kaupunki. Julkinen liikenne on kattavaa. Käsikranaatteja heitellään kai lähinnä Frölundan esikaupungissa. Jengisotia ei voi käydä ilman niitä. Aiemmin Göteborg oli mm. Sodankylän suurin kylä, mutta eläkeläisinä monet lienevät palanneet Suomeen. Jäljelle jääneet ovat ruotsalaistuneet. |
||||
|
|
21.06.2022 19:35 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, eivätkö nuo ole jotain ranskalaisvalmisteita? Autoja kuvassa taitaa olla varsin vähän... :-) | ||||
|
|
21.06.2022 19:19 | Markku Naskali | ||
| No niin autontunnistajat, Luetelkaapa merkkejä ja malleja. | ||||
|
|
21.06.2022 18:53 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä lie tuo valkoinen? Katsoin ensin kevätkuvaksi. | ||||
|
|
21.06.2022 18:06 | Teemu Tuomisto | ||
| Suosittelen lämpimästi, Göteborg on erittäin idyllinen kaupunki. Paljon näkemistä, tekemistä ja baari-ihmisille paljon tarjontaa. Unohtamatta rautatieharrastusta! | ||||
|
|
21.06.2022 17:51 | Timo Salo | ||
| Kiitos kiitoksista! En vaan oikein ymmärrä oliko tuo Dm4 hiukan aliarvostettu? Poriin se meni muutaman minuutin tarkkuudella iltaisin ja aamulla takaisin, jos oikein muistan... Aina sama kokoonpano: Veturi ja kolme vaunua. (toisaalta muistin semafoorin poistumisenkin 20v pieleen, että silleen! :-( ) | ||||
|
|
21.06.2022 16:54 | John Lindroth | ||
| Erinomaista että näitä kuvia tänne saadaan kiitokset Timolle! | ||||
|
|
21.06.2022 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Näistä kuvista alkaa kyllä kasvaa matkakuume Göteborgiin! | ||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 16:16 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitos kehuista Hannu! Ken tietää, vaikka sarja jatkuisikin syksyllä! Mikäli kuitenkin niin ei käy, niin toivon, että omista kuvauspaikoistani muut Göteborgissa vierailevat Vorgilaiset saavat ideoita! :) | ||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 15:49 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Teemu sarjan koostamisesta, nyt ne löytää helposti ja näyttävä kuvasarjahan tästä muodostuikin! Ruotsien junien aikatauluista on ollut keskustelua aikaisemminkin ja mm. sivusto jvgfoto.se/trafikinfo tarjoaa päivittäiset graafiset aikataulut. |
||||
|
21.06.2022 15:43 | Juho Myllynen | ||
| Hyvä! Itse menen tänä kesänä Tukholmaan joten varmasti tulee kuvailtua vähän erilaisempia junia. | ||||
|
|
21.06.2022 15:36 | Juho Myllynen | ||
| No en numeroa ehtinyt tarkistaa koska oli kylpylään kiire mutta ainakin tuli hyvä kuva. | ||||
|
|
21.06.2022 15:31 | Raimo Harju | ||
| Hyvä Timo, tällaiset kuvat on mielenkiintoisia, saa sentään edes kuvia katsoa, vaikka kaikki on romutettu. On vähän kummallista, kun yksi liitevaunu on sattunu jäämään, olis jääny vahingos yksi vetovaunukin. | ||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 14:42 | Teemu Tuomisto | ||
| Tämä kysymys kiinnostaa minuakin ja olen sitä yrittänyt selvittää. Trafikverketin sivuilta aikatauluja saa jotenkin, mutta itse en ole kuitenkaan sitä systeemiä ymmärtänyt, kun pari kertaa olen sitä katsellut. Googlettamalla saa vain tuloksia sivustoista jotka syystä tai toisesta eivät toimi. Jonkun sivuston löysin myös keväällä, joka varmasti toimisi jollain tavalla, mikäli tietäisi junien numerot tai välin, josta haluaa tietoja etsiä. Itse olen kuitenkin kaikki junat tähän sarjaan kuvannut vain perinteisellä odotusmenetelmällä :D Kuitenkin junaliikenne esimerkiksi Sävenäsissä on niin vilkasta, että tässä kuvasarjassa niistä kaikista junista on vain murto-osa. |
||||
|
Kuvasarja: Så här i Sverige |
21.06.2022 14:26 | Oula Ahlholm | ||
| Näkeekö jostain Ruotsin junien aikataulut? | ||||
|
21.06.2022 14:20 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Teemu! | ||||
|
|
21.06.2022 13:54 | Lasse Reunanen | ||
| Onko mitään osia tai osakokonaisuuksiakaan jäljellä DM 4:stä? Yhden moottori-vaihteistopaketin tiedän olevan ainakin. | ||||
|
|
21.06.2022 13:54 | Teemu Tuomisto | ||
| Oletpas onnistuneen otoksen napannut! Kuva on terävä ja lisäksi kuvaan antaa tunnelmaa lentävä lintu junan yläpuolella. Mukava katsella! | ||||
|
21.06.2022 12:48 | Petri Sallinen | ||
| Kartellit olivat Suomessa maan tapa aina 1990-luvulle asti. Lainsäädännöllisesti kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993 — EU-ajan kynnyksellä. Kartellikulttuuri oli läpileikkaavaa Suomessa. Jopa parturi- ja kampaamoliikkeet olivat sopineet yhtenäisistä hinnoista — sama päti omaan ammattikuntaani. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto julkaisi hinnastoa, jolla määriteltiin erilaisille juttutyypeille ja valokuville kiinteät hinnat. Teollisuudessa kartellit ulottuivat rakentamiseen, hisseihin, maarakentamiseen, metsäteollisuuteen, paperiteollisuuteen, puuteollisuuteen jne. Viimeisimpinä isännöinti- ja asfalttiala, joista isännöintialan kartelli paljastui niinkin myöhään kun vuonna 2018. Kartellit eivät ole sama asia kuin monopoli, mutta perustelut ovat usein samankaltaisia. Kun kartellissa useampi yritys lyö pääomat ja resurssit yhteen, niin tämän sanotaan ”edesauttavan innovaatioiden syntymistä” ja ”edistävän investointeja paljon pääomia vaativiin kohteisiin”. Käytännössä kyse on kuitenkin yritysten pyrkimyksistä keinolla millä hyvänsä ylläpitää mahdollisimman korkeita tuottoasteita. Voimalaitoksia rakennettiin Suomessa pitkään Mankala-periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että voimalaitoksen rakentamista varten perustettiin osakeyhtiö. Sen osakkaaksi kerättiin kaikki (sähkö)yhtiöt, jotka halusivat saada sähköä uudesta voimalaitoksesta. Rahoitukseen ne osallistuivat omistusosuuksiensa suhteessa, jossa suhteessa ne myös saavat sähköä, kun voimalaitos on valmis — kaikki samalla hinnalla, ”omakustannehintaan”. EU-komissio puuttui tähän perinteeseen, mutta ei kuitenkaan kieltänyt sitä. Käytännössä kartellit eliminoivat kilpailua. Kuluttajille ja alihankintaa ostaville niistä ei ole mitään hyötyä. Kilpailuttaa ei voi, kun hinta on aina sama. Monopoliin verrattuna kyse on puhtaasti kartelliyritysten kontrolloimasta kokonaisuudesta. Jos monopolin harjoittaminen perustuu lainsäädäntöön, on sille todennäköisesti asetettu yhteiskunnallisia velvoitteita ja lainsäädäntö sekä viranomaisvalvonta ohjaavat toimintaa — esimerkiksi hinnoittelua ja kustannustehokkuutta. Käytännössä kartellit nostavat tuotteiden ja palveluiden hintaa sekä vähentävät palveluita ostavien valinnan mahdollisuuksia. Kilpailluilla markkinoilla taas ne yritykset pärjäävät, jotka pystyvät tarjoamaan hyviä tuotteita edullisimpaan hintaan. Kun isännöintialan kartelli paljastui vuonna 2018, osoittautui kartelleihin osallistuneiden yritysten sijoitetun pääoman tuotto syynäyksissä peräti 50 prosentiksi. Kuka tässä hävisi — isännöintipalveluita ostavat asunto-osakeyhtiöt, käytännössä tavalliset pulliaiset. Taloushistorioitsijoiden mukaan suomalaisista teollisuustoimialoista peräti 90 prosenttia oli jossain vaiheessa mukana jonkinlaisessa kartellissa 1950-luvulta aina 1980-luvulle asti. Mika Kallioisen suhteellisen tuore kirja ”Kartellien maa — yritysten yhteistyö teollisessa Suomessa” on hyödyllistä luettavaa. Sen mukaan Suomi oli todellinen kartellien luvattu maa, jossa yritysten näkökulmasta keskinäinen kilpailu oli usein haitallista — tosin myös valtio kannusti yrityksiä ”yhteistyöhön” ja joskus jopa edellytti sitä. |
||||
|
21.06.2022 12:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kuin vanhasta Suomi-Filmin mainoksesta... | ||||
|
21.06.2022 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea kesäinen kuva! | ||||
|
|
21.06.2022 11:34 | Timo Salo | ||
| Nyt on KYLLÄ Jukan parhaita otoksia! | ||||
|
21.06.2022 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Ai Jari on ollut Sumujen saarilla? Minä palasin Skotlannista sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja tänään on tarkoitus palata matkaan kuvien merkeissä. Tämä GWR:n junien vihreä väritys on upea ja se kunnioittaa hienosti alkuperäisen GWR:n perinteitä. Intercity 125 -junista voi onneksi vielä nauttia Skotlannissa, kahden Class 43 -sarjan veturin murinat rungon edessä ja perässä ovat kerta kaikkiaan mukavaa kuultavaa (Sound Section). | ||||
|
|
21.06.2022 10:04 | Pasi Seppälä | ||
| Kesää komeimmillaan. Juna kauniissa maisemassa näyttävän pilvitaivaan alla. | ||||
|
|
21.06.2022 10:00 | Erkki Nuutio | ||
| Kartelli se oli, kuten Suomen lasitehtaiden/naulatehtaiden/paperitehtaiden yhdistys, selluloosayhdistys, rauta-ja koneliikkeiden yhdistys ja monet muut. Puunjalostusteollisuus piti kartelleja "hädän lapsina" - I maailmansodan jälkeisessä sekasortoisessa markkinatilanteessa oli luonnollista (välttämätöntä) turvautua yhteistyöhön. Suomi huolehti siis 20...60-luvuilla taloudellisesta itsenäisyydestään ja huoltovarmuudestaan. Esikuva otettiin mm. Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta. Etenkin Saksa oli häikäilemätön käpristellessään valuuttapulassaan ja varustautuessaan 30-luvun puolivälistä lähtien. Suomalaiset alkoivat ostaa trustivapaita tikkuja OTK:n ja SOK:n uusista tehtaista ruotsalaisen tikkukartellin sivuuttamiseksi. Airam perustettiin tekemään sähkölamppuja saksalaisen lamppukartellin sivuuttamiseksi. Häiritseviä kilpailijoita ostettiin pois (kuten nykyään). Esimerkiksi SKF osti Volvo-merkkisiä laakereita valmistaneen yrityksen ja antoi sen tehtaan ja tuotenimen perustamalleen, sittemmin tunnetulle autotehtaalle Kartelleilla oli siis perustellut työllisyys ym. ansionsa ja ne olivat usein suojautumista häikäilemättömiä kilpailijoita vastaan (kuten Neuvostoliittoa, joka tuotti puutavaraa mm. Karjalassa orjatyövoimalla). Kirja Metsän tasavalta (SKS, 2006) käsittelee kartelliasiaa metsäteollisuuden kannalta 1920-1939 välisenä aikana. EU:hun liityttäessä ulkomaisia kilpailijoitaan paljon pienemmät suomalaisyritykset kaatuivat kovin suurelta osin, kun lisäapuna oli suuri kustannusten nousu, huomattavana osasyynään ryöstäytyneen inflaation tuomat ylisuuret palkankorotukset (70-luku). |
||||
|
|
21.06.2022 09:53 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaakohan jäädä varauloskäynniksi ja kenties huoltokäyttöön. Muutenhan tällä ei taida olla enää matkustajakäyttöä. | ||||
|
|
21.06.2022 09:23 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ilmeisesti kysymyksessä Tka7 242.? | ||||
|
|
21.06.2022 09:22 | Otto Karikoski | ||
| Mitähän tälle hukkaputkelle tapahtuu nyt kun ex-T1 aulasta ja yhdyskäytävästä tulee käsittääkseni ns. puhdasta puolta ja henkilökunnan tiloja? | ||||
|
21.06.2022 09:17 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ompas sekalainen seurakunta.. Ttk1 ilmeisesti vetää, koska tekarin edessä kalustoa.!? | ||||