Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.07.2022 16:06 | Jyrki Längman | ||
| Kulkulupa https://vaunut.org/kuva/63589 | ||||
|
18.07.2022 16:05 | Jukka Eklund | ||
| Wikipedian mukaan 1500V tasavirtaa. | ||||
|
|
18.07.2022 15:50 | Tapio Keränen | ||
| Heinäkuun 1968 kuvausmatka oli viimeisiä vanhempieni kanssa tehtyjä lomamatkoja. Siihen aikaan matkat suunniteltiin sukulaisten asuinpaikkojen mukaan. Oltiin sukulaisten vaivoina vuorokausi - pari. Serkkuni asui tilapäisesti Savonlinnassa tilavassa työsuhdeasunnossa ja lattiapatjoille riitti tilaa. Noina aikoina olin anonut radallakulkulupaa kaikille radoille. Lupa oli voimassa kalenterivuoden. Luvasta maksetiin leimaveroa. Asemalle tultaessa kävin ilmoittautumassa junanlähettäjälle tai muulle tärkeän näköiselle virkamiehelle ja kerroin kuvaavani junia ja muita rautatien rakennelmia. Jotkin vanhan polven rautatieläiset pelkäsivät jopa vakoilutoimintaa, mutta uskoivat asiaani, kun esitin rautatiehallituksen myöntämän kulkuluvan. Luvassa ei tosin ollut mainintaa kuvausluvasta. Sen sijaan oli maininta ettei rautatiehallinto vastaa mistään mahdollisissa onnettomuustapauksissa. Sähköliikenteen yleistyessä kulkulupia ei enää myönnetty. |
||||
|
|
18.07.2022 15:47 | John Lindroth | ||
| Erinomaisen onnistunut Kanakuva,sain tuona samana kesänä olla kaverin kanssa Kanan kyydissä tuolla Savonlinnan ratapihalla. | ||||
|
|
18.07.2022 13:54 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan kaasulyhtyjen aikaan, vuonna 1968 meistä boomereista oli jo tullut aikuisia (noin 20-vuotiaita). Voisiko putinkaasun korviketta tehdä kivihiilestä VR:n Pasilan kaasulaitoksessa, vai onko se jo hätäisesti hävitetty sakujen ydinvoimaloiden tapaan? |
||||
|
|
18.07.2022 13:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Pitikö tuohon aikaan olla lupia että sai kuvata? | ||||
|
18.07.2022 13:45 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä voitynnreitä kutsuttiin dritteleiksi. Kylmäkirjan lähteenä makasiinia koskien on ollut: Arne Wesén Hangon satama - Selonteko sataman laajennuksesta 1903-1909 sekä historiikki, Hki 1911. Voita vietiin lähinnä Britanniaan. Laadusta kilpailimme tanskalaisen voin kanssa. Hinnat eivät tuolloin olleet huonoja suhteessa pieniin palkkoihimme ja valuuttakurssiimme. Sotien jälkeen tarvittiin sensijaan tukirahoja, jotka olisi pitänyt tyystin suunnata teollisiin investointeihin. |
||||
|
|
18.07.2022 13:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Sinänsä mielenkiintoisaa että Suomesta kannatti viedä voita Englantiin asti, oliko se sielllä joku ylellisyyshyödyke josta maksettiin kunnolla, vai olivatko tullit esim muiden Euroopan maiden voille korkeammat? Myöhemminhän voin valmistusta jouduttiin Suomessa supistamaan, muistan kuin olin koulupoika niin puhuttiin "voivuoresta" josta oli hankala päsätä eroon. |
||||
|
|
18.07.2022 12:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, kutsuttiinko tuota mainitsemaasi voitynnyriä "voidritteliksi"? Muistan lukeneeni dritteli-nimityksestä jotain tällaista. | ||||
|
18.07.2022 12:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Onhan niitä vanhempiakin, tosin erilaisten tutkintalautakuntien tekeminä. Tämä oli varmaan niin vähäinen ettei raporttia ole. | ||||
|
|
18.07.2022 12:30 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin sitä on OTK eli Osuustukkukauppa tutkinut.... Eikä myöskään Onnettomuustutkintakeskus (OTKES), sillä se on aloittanut toimintansa vasta kyseisen onnettomuuden jälkeen, eli 1.3.1996 . Sitten tulee esille, löytryisikö tuosta mitään eri ministeriöiden arkistoiduista asiakirjoista? |
||||
|
|
18.07.2022 12:25 | Juhani Katajisto | ||
| Se oli aivan oma "taiteen lajinsa" juosta vaihtotyön tiimellyksessä olevan veturin perässä ja napata kuva. Täytyy ottaa huomioon, että ollaan toisten työmaalla ja monasti täytyi toimia mahdollisimman hienovaraisesti. Monasti kuvauksiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta poikkeuksiakin oli. - Tapsalla on ollut tässä hyvät olosuhteet, kun on saanut veturin liikuntakoneiston noin hyvin näkyviin ja veturi on ollut ilmeisesti hetken paikallaan. Tämä on Vr1 539:n joutsen laulua. Vielä seuraavassa kuussa se ajoi vaihtotöissä 475 km ja sen lisäksi omin konein Savonlinnasta Joensuuhun. Vuonna 1914 alkanut ura oli sen jälkeen ohi. - Loppuaikoina meillä oli ajossa vielä toinenkin samanlainen harvinainen takaosaltaan umpinainen halkolämmitteinen suoratankkinen Kana. Kaima 533 työskenteli loppuaikoina Pohjanmaalla mm. Ylivieskassa ja Vaasassa ja oli puoltavuotta aiemmin lopettanut ajonsa. | ||||
|
18.07.2022 11:17 | Juhani Katajisto | ||
| Vähän Tr2-veturien 1312-1314 ajoista Pieksämäellä. Esim. 1312 veti 24-25.10.1962 Pm-Kuo-Pm junat T 9219/9220. 1313 14.-15.8.1962 Pm-Var-Pm T 9087/9082 ja 1314 23.7.1963 Pm-Jy-Pm T 9024/9021. Ne on siiretty joskus huhtikuussa 1962 Pieksämäeltä Riihimäelle, koska on havaittu toukokuussa 1962 Riihimäellä. Milloin niitä on taas lähtenyt takaisin Pieksämäelle. Tuossahan ne on taas työssä Pieksämäellä. Vaatisi oman paneutimisen Tr2-veturien siirtelyyn Pieksämäen, Kouvolan ja Riihimäen välillä. Sijoituslista on oiva apu, mutta eivät nekään täydellisiä ole. |
||||
|
|
18.07.2022 11:07 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikö tästä ole OTK:n raporttia? | ||||
|
|
18.07.2022 10:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajalta 16.7.68 – 20.7.68 löytyy Tapion kuvia, mahdollisesti kesäiseltä harrastusmatkalta? :) | ||||
|
18.07.2022 10:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Aktiebolaget Svenska Godsbilcentraler. Näkymä myöhemmin: https://tinyurl.com/3pkdbs74 | ||||
|
18.07.2022 03:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Todetaan ykkönen nähdyksi myös 16.7.2022. | ||||
|
18.07.2022 02:43 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttäisi olevan! Tuotakaan en ole tullut ikinä ajatelleeksi! | ||||
|
|
18.07.2022 01:19 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttäisi hyvinkin samalta paikalta, ettei vaan tämän sillan maatuet ole vieressä myös jäljellä. | ||||
|
18.07.2022 01:16 | Jouni Hytönen | ||
| Minulla on ainakin jonkinlainen kuva sieltä, tosin jo ajalta kun veturi oli romujonossa, mutta tyhjää parempi sentään. | ||||
|
|
17.07.2022 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Ei löydy ei sisäkuvaa 2224:stä, olisi todella mielenkiintoista nähdä kuvia ohjaamon muutostyöstä. | ||||
|
17.07.2022 22:30 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Petteri! | ||||
|
17.07.2022 22:21 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Edo on 28629 jos nään oikein | ||||
|
17.07.2022 22:21 | Tommi Koskinen | ||
| Syy väritykselle oli jalkapallon EM-kisat ja Suomen osallistuminen niihin: https://www.sinebrychoff.fi/newsroom/sparakoff-huuhkajien-vareissa/ | ||||
|
|
17.07.2022 22:02 | Petteri Kumpulainen | ||
| Vähänkö oon kade tästä kuvasta :0 Iha himskatin hieno! | ||||
|
|
17.07.2022 21:23 | Erkki Nuutio | ||
| Valtion voinvientimakasiini valmistui vuonna 1908. Sen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Se oli ensimmäinen teräsbetonirunkoinen varastorakennus Suomessa. Mittavan kylmälaitteiston valmisti A/S Atlas (Kööpenhamina). Voin lämpötilan tuli olla +8...+13 astetta. Vientivoi kulki puisissa tynnyreissä, joissa oli 50,8 kg voita (= 1/2 cvt). Tynnritehtaita oli Suomessa useita. Hangon tynnyritehdas lopetti vasta vuonna 1965. Lisätietoa mm: Sten Enbom Kylmän välttämättömyys - Kylmätekniikan voitonmarssi Suomessa (Suomen Kylmäyhdistys, 1995, 155 s.) |
||||
|
17.07.2022 20:53 | Pertti Miettinen | ||
| Mulla ei ihan kaikkia tuon ajan viikkovaroituksia ole, mutta Urjalan kohdalla on ollut ainakin 5.7.1999 alkaen 50 km/h rajoitus km 164.700 - 167.000, ratatöiden vuoksi, 12.7 alkaen sama rajoitus ilmaistu turvalaitetyö nimikkeellä. Opastimet A ja B ovat toimineet lukituksista riippumattomina ja varustettu riippuvuuden puuttumismerkillä. Kummallakin opastimella on ollut lähestymismerkit. | ||||
|
|
17.07.2022 20:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Sielläpä! Tässä on siis käyty lättähatullakin 13.10.1990. Viereisessä Smörmagasinet-ravintolassa saa hyvää lounasta :) | ||||
|
|
17.07.2022 20:16 | Antti Havukainen | ||
| Hangon Länsisatamassa: https://vaunut.org/kuva/25323 | ||||
|
17.07.2022 19:44 | John Lindroth | ||
| HV aamuhämärässä upea otos! | ||||
|
17.07.2022 19:42 | John Lindroth | ||
| TKAn väritys on onnistunut1 | ||||
|
|
17.07.2022 19:37 | Timo Salo | ||
| Turku satama, entisen Ceiko OY:n naapurissa? | ||||
|
|
17.07.2022 19:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Samassa kohdassa on nykyisinkin silta: http://willimiehenjaljilla.blogspot.com/2012/04/huokausten-silta.html | ||||
|
17.07.2022 19:27 | Veeti Heino | ||
| Tka7 237 tuotiin Lohjalle helmikuussa 2021, näemmä nyt uutta paikkaa tiedossa. Tuleekohan ne kaksi puuvaunuakin vaihtamaan paikkaa. | ||||
|
|
17.07.2022 19:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Missä kohtaa tämä silta oli? | ||||
|
|
17.07.2022 19:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Näillä vietiin vaunuja Pohjankuruun. Tosin kulkutiedoissa sanottiin, että vetureita olisi vain kaksi. | ||||
|
|
17.07.2022 18:38 | Timo Salo | ||
| Tässä yhtä halju väritys, kun oluessa maku... | ||||
|
|
17.07.2022 18:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunu on jälleen punainen. Valkoinen väritys oli käytössä vain vuonna 2021. | ||||
|
|
17.07.2022 18:31 | Osku Reinikka | ||
| Kaitpa niiden jossakin pitää olla. Mut miksi juuri kolme, miksei vaikka kaksi tai neljä?! | ||||
|
17.07.2022 17:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin kaunis kuva. | ||||
|
17.07.2022 16:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuhannet kiitokset Rapasaari-sarjasta! :) | ||||
|
17.07.2022 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Veturi on rakennettu 1942. Sodan jälkeen se jäi DDR:ään. Uusi kattilaratkaisu teräksestä St 47 K-Mo ei osoittautunut kestäväksi ja kattilat olivat korvattavia jo alle 20 vuoden ikäisenä. Silloin veturi sai tehokamman kattilan ja kuuluu sitä lähtien sarjaan 50.35. Vuodesta 2005 veturi on ollut Hanaun museovarikon omistuksessa. Nyt se on jo ollut pitempi korjauksessa, verkossa kerätään vielä rahaa: https://stadtwerke-hanau.engagementportal.de/projects/70585 | ||||
|
17.07.2022 16:18 | Mikko Mäntymäki | ||
| Kiitos tiedosta, lähden kuvaamaan tämän päivän museoajon. | ||||
|
17.07.2022 16:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitti, Timo! Itse isäni kanssa kipusin koneen päälle. | ||||
|
|
17.07.2022 15:39 | Timo Salo | ||
| Hieno kuva erikoisesta kuvakulmasta! Ihanko itse pääsit Oula kipuamaan Valakon päälle, vai kuskiko räpsäs kuvan...? | ||||
|
|
17.07.2022 14:47 | Oula Ahlholm | ||
| Onko kenelläkään tietoa tai valistuneita arvauksia mikä tämän punaisen Valakon numero on? | ||||
|
17.07.2022 14:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lassen kommentissaan esittämän teknisen erittelyn perusteella Kuplaa nimitettin myös "pyörillä kulkevaksi kaasukammioksi". Ilmiö oli minullekin kiusallisen tuttu, kun eräänäkin kylmänä syyskuun aamuna 1970 käännettiin vm. 1955 vihreän Ovalwindow 1200:n keula kohti Pohjanmaata. Koko perhe, koiraa myöten puhalsi aamiaiset Hauhuun - Monoskylän välillä tienposkeen - mahtavien yökkäysten kera! |
||||
|
|
17.07.2022 14:28 | Rainer Silfverberg | ||
| 1960-luvulla oli paljon sotainvalideja joilla puuttui raajoja tai oli halvaantuneilla. Osalla pyörätuolit ainakin kotona tai taitettava malli jonka sai autoon, jos auto siten oli on toinen juttu. Invalidipolkupyöriä ja mopoja oli kanssa. | ||||
|
17.07.2022 14:14 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva kuva. Hyvin sommiteltu. | ||||
|
|
17.07.2022 14:00 | Lasse Reunanen | ||
| Ja se öljyä ja bensaa vuotavan moottorin tiivistevikaisen pakosarjan ympäriltä puhallettu pakokaasun ja öljykäryn sekainen ilma ei kyllä mikään miellyttävä elämys ollut. Ja ongelmahan oikein toimiessaankin oli kylmässä helmakotelossa kulkeva pitkä putki. Puhallusteho jäi olemattomaksi virtausvastuksen vuoksi ja pakkasilla ilma jäähtyi putkessa. Kesäkuumilla sieltä riitti kuumaa liiankin kanssa, mutta talvipakkasilla ei. Heikko puhallus ja läpituuletuksen puute vielä varmisti lasien ikijäässä pysymisen. Ai miten helppo olis kuplaan ollut toteuttaa tehokas huurteenpoisto. Olis vaan moottorin jäähdytyspuhaltimen imuilmanotosta murto-osa imetty sisältä takaikkunan ympäriltä. | ||||
|
|
17.07.2022 13:53 | Antti Ojala | ||
| Tämä kuva on hyvä esimerkki siitä, että ennen ei kaikki ollut todellakaan paremmin. | ||||