Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.05.2022 02:26 | Kari Suominen | ||
| Linkkitorni rakennettiin silloisen Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) toimitalon rakentamisen yhteydessä vuonna 1988. Kuvan veturi 2302 otettiin vauriokorjaukseen ja saneeraukseen ensimmäisenä 9.1.-90, jossa se viipyi aina kesään asti. Saneerauksen yhteydessä toteutettu vauriokorjaus pidensi pajalla vietettyä aikaa liki puoleen vuoteen. Viimeisin mahdollinen ajanjakso kesäisen kuvan otolle ennen pajalle tuloa on kevät, kesä ja syksy 1989. |
||||
|
01.05.2022 00:01 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko niitä Markkulan rautatiesiltoja muitakin olemassa tuolla alueella kuin se pitkä ysitien ylittävä silta? | ||||
|
30.04.2022 23:41 | Jarno Piltti | ||
| Veturin EVN on nyt 98 10 8108 201-9, aikaisemmin 98 26 0252 004-0. Myös tyyppimerkintä kyljessä on muuttunut, ennen C30-M, nyt C-30MF. | ||||
|
|
30.04.2022 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, Markkulan silta olikin silkkaa rumpua...? Hyvä kuva, jota katselee kauemminkin.⁸ | ||||
|
30.04.2022 23:23 | Jimi Lappalainen | ||
| 12-9008. https://vagon.by/model/12-9008 + https://myrailway.ru/wagon/12-9008 | ||||
|
|
30.04.2022 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tuo vasen puskinlyhty menettänyt valotehoaan jo noin runsaasti? https://vaunut.org/kuva/154573?a=1 | ||||
|
30.04.2022 23:01 | Jorma Toivonen | ||
| Yksikkö lähti Lahteen 1668:lla ja edelleen Riihimäelle Z 9952:lla, josta käsin edelleen hoidellut Ri-Lh välin Vappuliikennettä. | ||||
|
|
30.04.2022 21:53 | Jonne Seppänen | ||
| Kuvausvuosi joka tapauksessa ennen 1990, kun veturi vaurioitui tasoristeysonnettomuudessa ja saneerattiin (sai mm. kaksoisvalonheittimet) | ||||
|
30.04.2022 21:40 | John Lindroth | ||
| Tässä sarjassa ei ollut etummaista sivuikkunaa. Kuvan veturissa on myös Giesl savupiippu. | ||||
|
30.04.2022 21:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä se siellä on ollut jo vuonna 1948 (Paikkatietoikkunan historialliset ilmakuvat) ja varmaan pitkään aikaisemminkin :) | ||||
|
|
30.04.2022 21:37 | Oula Ahlholm | ||
| Oho, onpas upea kuva! | ||||
|
30.04.2022 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Melkein kuin Isokankaalta :) | ||||
|
|
30.04.2022 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Komeaa menoa! | ||||
|
30.04.2022 21:09 | Uwe Geuder | ||
| Minulle Ötscher ei sano mitään, ymmärrän itävaltalaisia murteita jonkin verran, mutta en varmaankaan kaikki harvinaisempia sanoja. Wikipedia kertoo, että sana on slaavilaista alkuperää otьčanъ, joka tarkoittaa isä. Vuoren nimi oli jo isävuori 400 e. a. a.. Juna kulkee myös tänä kesänä. Mainostavat, että se olisi maailman vanhin kapearaiteinen sähköveturi. Vaikka en aina usko niihin ennätyksiin. |
||||
|
|
30.04.2022 20:31 | Jukka Viitala | ||
| Puuttuuko veturista sivuikkuna vai onko tilalla sota-ajan panssari? Vähän asian vierestä, nappasiko Valvontakomissio ensisijaisesti Saksassa valmistettua kamaa? | ||||
|
30.04.2022 20:23 | Jukka Viitala | ||
| Reilut 30 v Turun seudulla oleilleena alienina muistelisin sanan Nousiaisten tilalla käytetyn sanaa Nousten. Kuulin tuon joskus Pallivahaa rapsutellessani. | ||||
|
|
30.04.2022 17:58 | |||
| Ohhoh, Samia ei olekaan näkynyt tällä radalla 20 vuoteen, paitsi sillä yhdellä SRHS:n kevätretkellä 13v sitten | ||||
|
30.04.2022 17:54 | |||
| Lappalaiselle kiitos paikan löytämisestä | ||||
|
|
30.04.2022 17:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikka löytyi suhteellisen helposti kun katsoi asema kerrallaan eteläisen Serbian ilmakuvia ja vertasi auringon suuntaa kellonaikaan. Paikka on Ристовац eli Ristovac, kunnassa nimeltä Vranje. Googlen ilmakuvassa näkyy jopa tuo vanha vaunu. https://www.google.fi/maps/@42.4660884,21.8423275,197m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
|
30.04.2022 16:10 | Tauno Hermola | ||
| Laituri ainakin on suhteellisen korkea.. | ||||
|
|
30.04.2022 16:09 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitän yksikön numerosta ja lisäsin kuvan tietoihin. Toivottavasti paikallisliikennekokeilu? onnistuu. Saattaisin itsekin matkustaa tällaisella vuorolla :) |
||||
|
30.04.2022 16:01 | Pasi Seppälä | ||
| Somerharjun entinen huoltoasema on kutakuinkin junan toisella puolella. Lisäsin vielä karttalinkin kuvauspaikasta. | ||||
|
30.04.2022 13:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoitan siis sitä, että kun tämäkin on tuotu maahan 11.3. ja huhtikuun lopulla veturi on jo käytössä. | ||||
|
30.04.2022 13:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan jossain / jollakulla kuvaa Dynamiittivaihteen / -tehtaan seisakkeesta? | ||||
|
30.04.2022 13:40 | Jimi Lappalainen | ||
| 2655 huhtikuussa: https://vaunut.org/kuva/154180 | ||||
|
30.04.2022 13:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiva kuva! Vaunu on tosiaankin Vgk (Suomessa). | ||||
|
|
30.04.2022 13:27 | Jimi Lappalainen | ||
| 232-tolpan sijainti kartalla: tinyurl.com/yc2pw5zc | ||||
|
30.04.2022 13:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
30.04.2022 13:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuinka pian uusi sarjaveturi otetaan käyttöön? | ||||
|
|
30.04.2022 13:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikallisliikennekokeilu? :) Kyseessä oli (avoimen datan mukaan) Sm2 6091. | ||||
|
30.04.2022 13:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa on mahdollisesti juna V184 (Hämeenlinna 12:30-Ilmala 13:45). Kyseistä junaparia V183-V184 ajettiin torstaisin Sv1:llä 1.12.1982 lähtien. | ||||
|
|
30.04.2022 13:04 | Jorma Kattelus | ||
| Mistäs kohtaa tämä on kuvattu? Somerharjun ex. huoltoaseman lähettyviltä? | ||||
|
|
30.04.2022 13:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Sekin on mahdollista. | ||||
|
30.04.2022 12:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhana, BEi 03301(Hy knp koeajojunan vaunu), ex Ei 22269 vuodelta 1948? Siitä tehtiin v. 1988 Eims 21529. Koeajojunassa oli kolme vaunua. |
||||
|
|
30.04.2022 11:55 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyisikö alkuperäisestä kuvasta josko numero oli kuitenkin 152.3105 Se oli veturin numero 30.8.1969 ja silloin siinä oli niinkin tuore täyskorjausmerkintä kuin 10.7.1969. | ||||
|
|
30.04.2022 11:38 | Juhana Nordlund | ||
| Pasilan vuonna 1990 valmistuneesta asemasta ei näy tässä kuvassa mitään. Ilmeisesti sen itäisin osa näkyisi, jos se olisi kuvattaessa ollut olemassa. Eihän vaan tuo oikeanpuoleinen torninosturi liity sen työmaahan? | ||||
|
|
30.04.2022 09:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvausvuodesta vielä, niin se selviäisi milloin Elisan rakennus jossa näkyy nostokurki taustalla, rakennettiin. Laitureita ei Pasilassa korotettu ennen 1990-luvun puoliväliä ja se koski aluksi vain Martinlaakson radan raiteita. Dieselveto kaukojunien osalta loppui rantaradalla 1995. | ||||
|
|
30.04.2022 06:51 | Juhana Nordlund | ||
| Larin päättelemä klo 21 jälkeinen hetki voi äkkiseltään vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta tuo Rautatieläisenkadun varren seinusta tuolla isolla rakennuksella on selvästi varjossa. Klo 21 paikkeilla aurinko paistaisi jo ihan selvästi luoteesta. Veturin keulaankin kuuluisi tulla auringonvaloa noin myöhään, junahan kääntyy koko ajan enemmän luoteen suuntaan. Kuvan laidalla näkyvän jalankulkijan varjo ei näytä ollenkaan niin pitkältä kuin klo 21 jälkeen näyttäisi. Turun juna on ilman muuta kysymyksessä eikä ajankohta ole aamu eikä aamupäivä. | ||||
|
|
30.04.2022 06:19 | Juhana Nordlund | ||
| Noin myöhäisessä vaiheessa koneellisella ilmanvaihdolla varustettuja Ei-vaunuja ei ollut alkuperäisessä käytössä kovinkaan paljon. Kuvausvuoden kuluessa jokunen muutettiin (tai oli muutettu) Eims-vaunuiksi. Joitakin oli poistettu tai muutettu virkatarvevaunuiksi jo sitä ennen. Kaiken kaikkiaan koneellisella tuuletuksella varustettuja Ei-vaunuja olivat olleet 22243, 22250, 22253, 22254, 22258, 22269 ja 22273. Ilmeisesti listatuista lähinnä ensimmäinen oli edelleen Ei-vaununa, joten kuvassa näkyvä yksilö voisi olla ehkä se? | ||||
|
|
30.04.2022 03:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junassa näkyy olevan myös yksi satapaikkainen Ei koneellisella tuuletuksella (aivan kuvan vasemmassa teunassa). | ||||
|
|
30.04.2022 00:43 | |||
| Hieno tämä Joku asema etelä-Serbiassa | ||||
|
|
30.04.2022 00:01 | John Lindroth | ||
| Br 52 sarjaa kutsuttiin myös tietenkin nimillä Kriegslok ja Adolf s Rache!(Spitznamen deutscher Eisenbahnfahrzeuge) | ||||
|
29.04.2022 23:21 | |||
| Ei ne nyt sentään vaarallisia ole, välilaituri on kyllä hieman kaponen | ||||
|
|
29.04.2022 22:41 | Lari Nylund | ||
| Olisikohan pikajuna 135, joka lähti kello 21 aikoihin Helsingistä Turkuun. Varjot ja matalalta paistava aurinko saattaisi viitata siihen. Kuorma-auto taas saattaisi olla matkustajalaitureiden korotukseen liittyvässä ajossa. Vastaavasta toiminnasta Helsingistä löytyy kuva täältä https://vaunut.org/kuva/24443 . | ||||
|
29.04.2022 20:05 | Topi Lajunen | ||
| Ja toki monilla puistoradoilla viekä lyhyempiä. Valtion rataverkosta tässä oli kuitenkin kyse. Pisin laituri on muuten Kolarissa, tätä kirjoitettaessa. |
||||
|
|
29.04.2022 19:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neuvostoliitto besorkkasi nimenomaan saksalaisomistuksessa olleita vetureita, sotasaalismentaliteetilla. Aivan samoin kuin veivät asunnoista sähkölamput, vesihanat ja WC-istuimetkin. Tehtaista neukku vei myös tarkkuustyöstökoneita, jotka sitten jäivät paljaan taivaan alle arolle ruostumaan piloille. Sama jatkuu Ukrainassa, youtubessa on kaapattuja puheluita, joissa ryssänsoltaatin iskä käskee poikaansa sosialisoimaan kalastustarvikkeita! Joku Vasili vie mukanaan upouuden Huyndain ukrainalaistalon pihalta, topra mashina, harasoo! Toinen kehuu ukrainalaisesta kaupasta ottamaansa jäätelöannosta paremmaksi kuin Vennäänmaalla onkaan. BR50:ää valmistettiin myös yksinkertaistettuna ja uudelleensuunniteltuna versiona: Übergangskriegslok, eli BR50ÜK. Muitakin sarjoja versioitiin näin, ainakin sarjaa BR86. |
||||
|
29.04.2022 19:25 | Erkki Nuutio | ||
| Voitaneen siten lisätä tunnisteisiin G1 ja todeta kohtuullisella varmuudella numeroiksi 198 ja 199. | ||||
|
29.04.2022 18:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Riittääkö seitsemän vuotta varmistukseen? :) | ||||
|
29.04.2022 17:04 | Eemil Liukkonen | ||
| Katos, heräshän kone talviunilta! | ||||
|
|
29.04.2022 16:27 | Eljas Pölhö | ||
| Veturit 184 ja 185 kuuluivat Nikolainkaupungin varikkoon ja niiden pääasiallinen ajopiiri oli Nikolainkaupunki-Seinäjoki. Nikolainkaupungin varikon vetureilla (ei ole tiedossa millä varikon vetureista) ajettiin 208 km rataosalla Haapamäki-Jyväskylä ja yksistään tämä pudottanee ainakin toisen pois (tuskin sitä olisi hinaamallakaan tuotu Jyväskylään). Veturi 185 keräsi suurimman osan kilometreistään sekajunissa 67769 km, muissa 3706 km. Kummankaan ei tiedetä olleen lainassa TVH:lla vuonna 1897. Jyväskylän varikon vetureista 198-201 kaksi viimeistä toimivat lähes yksinomaan sekajunien vetureina, eli ne ovat melko epävarmoja. 198 ja 199 ovat olleet runsaasti tavarajunissa ja rautatien omassa käytössä sekä TVH:lla rautatierakennuksella. Täten ne tilastojen valossa ovat todennäköiset veturit kuvassa. Minulla ei ole käsillä ilmajarruilla varustettujen vetureiden listaa vuodelta 1897, joten en voi sanoa 100% varmasti siitä. Pitäisin kuitenkin niiden ilmajarruja varsin todennäköisinä heti uudesta pitäen. Nehän kuuluivat raskaampaan G1-sarjaan, jonka jäljelläoleva veturi 198 liitettiin 1942 sarjaan Sk2. |
||||
|
|
29.04.2022 15:27 | Erkki Nuutio | ||
| Alempana etummaisen veturin ohjaamon kyljessä erottunee suorakaiteen muotoinen valmistuslaatta. SVR Hki - ja SLM - laatat olivat tällaisia ja mittasuhteiltaan yhtäläisiä. Ylempänä erottunee epäselväksi jäävä veturin numero. Näillä tiedoilla asia ei kuitenkaan selviä. 184-185 ja 198-201 olivat siinä määrin uusia, että ne kaikki kelpaisivat. Tiedetäänkö missäpäin 184 ja 185 oli käytössä tai käytöttä vuonna 1897 ? Oliko vetureissa 198-201 ilmanpuristin ja ilmajarru jo SLM:ltä lähtiessä ? Kevyissä junissa käytettäviin G1/2/4 -vetureihin ei kai normaalisti ilmajarruja laitettu vielä 1890-luvulla. |
||||