Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.04. 12:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Sitä on vuosien mittaan spekuloitu Vorgissa, mutten löytänyt täsmällistä vastausta. https://vaunut.org/kuva/19058 + https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=2748 | ||||
|
|
26.04. 10:49 | Veikko Hattunen | ||
| Tietääkö joku, että miksi 2748 on saanut teippinumerot ja ei edes valmistuslaattoja? | ||||
|
24.04. 19:34 | Rasmus Viirre | ||
| Kohtsillee arvokkaita kuvia taas Jimiltä, kiitos näistä! Jännä seurata missä päin mitkäkin veturit pyörivät, vaikken sillä tiedolla juuri mitään enää teekään kun Iisalmen rata sähköistyi. 2748 nyt yllätti kun aika vasta Rovaniemellä oli. | ||||
|
18.03. 19:28 | Oula Vattulainen | ||
| Onko kenelläkään tietoa, miksi 2748:n valmistajanlaatta puuttuu? | ||||
|
|
18.03. 17:09 | Noah Nieminen | ||
| Onkos tuolla taustalla Dv12 2748? | ||||
|
14.06.2024 11:19 | Petri Nummijoki | ||
| Sv12- ja Sr12-vetureiden valmistuminen oli varmasti keskeinen tekijä Tv1-2-vetureiden poistumisessa sekä myöhemmin osassa Hr1- ja Tr1-poistoistakin ja Tk3-vetureihinkin vaikutti etenkin välillisesti sitä kautta, että Vr11-, Vv15- ja Vv16-vetureita riitti entistä enemmän vaihtotöihin ja jakelujuniin. Mutta Hv1-3-vetureiden poistumisessa ei Sv12- ja Sr12-sarjoilla tainnut olla lopulta kovin suurta roolia vaan Hv:n osalta vaikutti enemmän Lättähattujen lisääntynyt määrä, Dm4-vaunujen siirtyminen Lättähattujen tieltä entistä enemmän kaukoliikenteeseen sekä raskaan sarjan vetureiden (Hr1, Hr11, Hr12) lukumäärän kasvu ja ajopiirien laajentuminen ratojen kunnon parantuessa. Perustelu on siinä, että Hv1-3-sarjoilla ajettiin esim. 1956 yhteenlaskettuna noin 9,1 miljoonaa kilometriä mutta vuoden 1964 lukema oli enää 2,1 miljoonaa kilometriä ja käytännössä 1964 ei ollut Sv12-sarja ehtinyt vaikuttaa Hv1-3-vetureihin vielä juuri mitään. Sv12-vetureita saatiin kaupalliseen ajoon vasta 1964 lähtien ja aluksi lähes pelkästään tavaraliikenteeseen. Sv12-vetureiden vuoden 1964 kilometrisuoritteesta vain 4 % tuli henkilö- ja pikajunista. Noin vuodesta 1965 lähtien ehkä esiintyi sitä, että aivan viimeisiä jäljellä olevia Hv1-3-vuoroja siirtyi Sv12- ja Sr12-vetureille, joka saattaa ylikorostaa jälkimmäisten merkitystä Hv-vetureiden korvaajina. Sv12-vetureista numerot 2501-2532 sijoitettiin uutena Ouluun, 2533-2556 Seinäjoelle ja 2557-2568 Pieksämäelle. Sr12-vetureista ensimmäinen erä eli 2701-2712 sijoitettiin Helsinkiin. Muilla 1960-luvun puolella valmistuneilla Sr12-vetureilla 2713-2748 sijoitusvarikot vaihtelivat jo alkuvuosina. Varmastikin Tampereen voi sanoa olleen 2712:n jälkeen valmistuneiden Sr12-vetureiden tärkein käyttövarikko alkuaikoina mutta muutamia tästä erästä oli myös Helsingissä, Seinäjoella, Oulussa ja Pieksämäellä. |
||||
|
09.12.2023 11:28 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvan Scania on oiva esimerkki siitä, että isot valmistajat pystyivät tuolloin tekemään vain alustoja. Niitä ne tekivät tehokkaasti noin kolmen kuukauden kiinteän tuotantosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan oli arvuuteltu kysynnän jakautumaa koskien akseliväliä, akselistojen lukumäärää (vain 2- ja 3-akselisia voitiin tehdä), vetoakselin välityssuhdetta, jousitusta (trapetsi- tai parabelilehti- tai ilmajousitus vaihtelevasti eri akseleilla) ja osin myös moottorin ja vaihteiston mallia. Ostaja joutui valitseman tehtaan myymättömistä tai kohta valmistuvista yksilöistä. Tehdas, Scania, Volvo, MB tai muut (kuin Sisu) toimivat tiukan suunnitelmatalouden puitteissa. Ennen 70-lukua isojen tehtaiden vakiokama kelpasi, koska tarvittiin lähinnä vain 2- ja 3-akselisia (nosto- tai vetävätelisiä) alustoja ja tehtaiden vakio-akselivälitkin kelpasivat. 70-luvun mittaan ja erityisesti 80-90-luvuilla tilanne muuttui raskaiden autojen osalta täysin. Suomessa käyttöön otettujen autojen osalta vain Sisu pystyi joustavuuteen ja sai tämän ansiosta suuresti lisää kilpailukykyä (oli useana 80-luvun alkuvuotena kannattavin valtionyhtiöistä). Isot eivät pystyneet (pystyivät toimittamaan vain ns. päällerakentajan käsikirjoja muutostöitä varten), vaan maahantuojan korjaamolla tai päällerakentajan luona runkoja ja nivelakselistoja lyhenneltiin tai pidenneltiin, runkovahvistuksia ja kokonaisia apurunkoja, lisäiltiin, taka- ja etukselistoja jousituksineen lisäiltiin, jotta halutunlainen 4- tai 5-akselinen auto syntyisi, muutettiin epäsopivia vetopyörästön välityksiä toiseksi jne. Vasta tämän perään päällerakentajan luona rakennettiin mm. hydraulijärjestelmä putkistoineen ja lopulta varsinainen kuormatila. Tämä oli pääsyy miksi rautakautisten automallien valmistus lopetettiin mm. Scanialla ja uudet joustavammin tehtävissä olevat mallistot tulivat tilalle. Muunneltavuus ei edelleenkään ole riittävä, kun ottaa huomioon että puoliperävaunun vetoauto on kuorma-autovalmistajille ainoa aidosti sarjatuote. Kaikki muut yksilöitä ja toisistaan poikkeavia. Useimmilla valmistajilla ja niiden komponenttitoimittajilla on ollut suurimittaisiakin yrityksiä parempaan muuntelukelpoisuuteen, osa julkisia (esim. MAN, ZF), osa salattuja (kuten Volvo). Käynnissä oleva sähköistymismuutos tuo tähän uusia mutkia. Itse olen mukana hankkeessa, jolla olisi edellytykset helpottaa olennaisesti kuorma-autoalustojen muuntelukelpoisuutta. Muuntelukelpoisuuden puutteista nykytoimijoilla kertoo mm. se että uusiin ja käytettyihin kuorma-autoihin omatekoisia akselistoja ja jousituksia on Suomessakin toimittaa yhä mm. VTA (https://www.vta.fi/tuotteet/vta-akselistot/5-akseliset.html ) ja Nummek . Tämä Jarkko Savolan tutkintotyö näyttää mistä touhusta on kyse esimerkiksi Scaniaa koskien: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42748/Savola_Jarkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y . Linja-autoalustoista voi vielä todeta, että Volvolla ja Scanialla lienee niissä lopun ajat. Toiminta on raskaasti tappiollista, kun Kiinalla on suuruuden ekonomia + dumppaus ja oman tuotteen laajempi muunneltavuus ei tuo riittävästi etua. |
||||
|
04.09.2023 18:56 | Timo Haapanen | ||
| Tällä hetkellä käytössä olevat Deeverit: 2501, 2502, 2503, 2504, 2505, 2506, 2507, 2508, 2509, 2512, 2514, 2515, 2516, 2517, 2520, 2521, 2522, 2523, 2524, 2525, 2526, 2527, 2528, 2529, 2530, 2531, 2532, 2533, 2534, 2535, 2536, 2537, 2538, 2539, 2540, 2541, 2543, 2544, 2545, 2547, 2548, 2549, 2550, 2551, 2552, 2553, 2554, 2555, 2556, 2557, 2558, 2559, 2560, 2561, 2562, 2563, 2566, 2567, 2568 = yht. 59 kpl 25-sarjalaisia 2601, 2602, 2603, 2604, 2605, 2606, 2607, 2608, 2609, 2610, 2611, 2612, 2613, 2614, 2615, 2616, 2617, 2618, 2619, 2620, 2621, 2623, 2624, 2627, 2629, 2630, 2632, 2634, 2635, 2636, 2637, 2638, 2639, 2640, 2641, 2642, 2643, 2644, 2645, 2646, 2647, 2648, 2649, 2650, 2651, 2652, 2653, 2654, 2655, 2656, 2657, 2658, 2659, 2660, 2661, 2662, 2663, 2664 = yht. 58 kpl 26-sarjalaisia 2726, 2730, 2731, 2732, 2733, 2735, 2737, 2738, 2739, 2741, 2742, 2743, 2744, 2745, 2747, 2748, 2749, 2750, 2751, 2753, 2754, 2755, 2756, 2757, 2758 = yht. 25 kpl 27-sarjalaisa yht. käytössä 142 192 valmistettua – 142 käytössä olevaa = 50 poistettu Näin mun rätinkini mukaan, korjatkaa, jos aihetta. Aika paljon noita siis kuitenkin vielä on. |
||||
|
17.02.2022 17:57 | Juhana Nordlund | ||
| Kaiteet näyttävät olevan pääosin korkeampaa mallia. Lähimmässä veturissa sellaiset on ainakin. Se sulkee pois yksilöt 2501 - 2568 ja 2701 - 2748. Noin tärkeään junaan on saatettu haluta uusinta mahdollista dieselvetovoimaa, joten Sv12:t sarjasta 2601 -> olisivat varsin todennäköisiä. Vuonna 1977 sarjatunnus kyllä oli jo Dv12. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Toijalassa |
05.09.2021 23:25 | Stefan Baumeister | ||
| Tosi hieno kuvasarja! Hauska minäkin on tässä menessä kuvannut 155 erilaisia Dv12-sarjan veturia, otin kuvia eniten Jyväskylässä. Minulla puutuu tässä hetkessä vielä: 2525, 2528, 2530, 2531, 2551, 2630, 2651, 2653, 2657, 2737, 2748. Kaikki kuvia löytyy minun blogissa: https://suomalainenrautatiekalusto.blogspot.com/p/dv12.html | ||||
|
13.05.2021 18:38 | Juhana Nordlund | ||
| Jep, 2749 - 2760:ssa oli alkujaan suuremmat punavalot. Tietysti on niin, että 2501:n jäähdytin ja koko keulamoduuli on ollut toinen sen jälkeen, kun se palautettiin Dv12:ksi Sv1-kokeilujen jälkeen. Onkohan 2749 - 2760 -tyypin keulamoduuleja päätynyt konepajakorjausten yhteydessä 25:siin tai 2701 - 2748:aan? Itse en ole havainnut tuollaista sekoittumista. |
||||
|
09.11.2020 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| Aapo jo tietää, mutta ilmoitanpa niille muille harrastajille, jotka tämän kommentin lukevat, että ruotsinlaiva 2748 on päässyt takaisin vauhtiin Pieksämäeltä. Oli tänään pasutejunan T 54478 (YKSV-RSU) ykkösveturina pitkä nokka pohjoiseen. Apuvetureina 2524 & 2534. | ||||
|
05.05.2017 15:22 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Mukava tilannekuva ja vielä ruotsinlaivoja ajautuneena Lappiin. Varmasti 2748 on saanut työskennellä junansa kanssa, pankot kun haukkaavat ilmaa kai ihan kohtalaisesti, vaikka junapainoa ei tolkuttomasti olisikaan. Toki ne eivät vedä vertoja muinaisille umpipäätyisille Hk-sarjalaisille, mutta kuitenkin. | ||||
|
25.04.2017 23:47 | Joonas Viita | ||
| Ehkäpä 2748 kun ei näytä olevan radio-ohjaus portaita. | ||||
|
17.04.2016 18:57 | Riku Outinen | ||
| Vuosina 2005-2007 silloisista Kouvolan koneista kävi tässä laajennetussa huollossa: 2741, 2743, 2745, 2746, 2748, 2750, 2751, 2753, 2754, 2756, 2757 ja 2758. Nuo oli aika helppo muistaa, kun täällä Kouvolassa kuitenkin pyöri nuo vähäiset koneet tuolloin viime vuosikymmenellä. 2759 tuli pajalta alkuvuodesta 2004 - yli vuosi ennen kuin tuo varsinainen huoltoohjelma pyörähti käyntiin. | ||||
|
|
17.04.2016 18:26 | Riku Outinen | ||
| Kyllä vaan, on hieno. Tuohon aikaan kun tuli Hyvinkäällä pyörittyä viikkottain niin tuli nähtyä näitä konepajalle meneviä ja sieltä tulevia koneita. Tuossa 2748 menossa D12-huoltoon: https://vaunut.org/kuva/21420?u=284&t=2748 Ennen kaikkea tuossa vaiheessa Kouvolan koneet pyöri tuolla huollossa, sen jälkeen tuli Tamperelaiset. | ||||
|
17.10.2015 13:37 | Toni Lassila | ||
| On näitä 27-sarjalaisia sentään vielä Tampereen seudullakin käytössä, vaikka suurin osa käytössä olevista tuntuu pyörivän Oulun seudulla (kuten 2743, 2747, 2748 ja 2752). | ||||
|
22.07.2015 01:55 | Jouni Hytönen | ||
| 2737 puuhaili viime viikolla Lappeenrannan päivystäjänä ja 2739 oli eilen Iisalmessa samoin kuin 2748. 2744 puolestaan päätyi eilen Ouluun junassa 4077. | ||||
|
24.01.2014 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama kuukausi aiemmin näytti veturi varsin lohduttomalta https://vaunut.org/kuva/82748 | ||||
|
19.01.2014 19:23 | Tapio Muurinen | ||
| Ajan ja paikan vertailua km:llä 269 https://vaunut.org/kuva/22748?u=832&paik=Turku | ||||
|
25.09.2013 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvatekstissä mainitut pääradan "pakettikatkot" (ma-ti) loppuivat Dm7-junilla vuoden 1980 lopussa. Muutaman "epämääräisen" otoksen mukaan 16.12.1980 ajettiin pääradan ma-ti pakettikatkoksesta tvj. 9141 (Hki-Ri) Dm7-kalustolla (4175-4165-4166). Parisen viikkoa myöhemmin oli siirrytty jo Dv12-vetoisiin juniin (30.12.-80 T9401 vet. 2748). | ||||
|
05.07.2013 21:42 | Riku Outinen | ||
| Ja näin erityisen hienoa rautatieharrastaja oli heittää Niinisalon keikka junalla Vuohijärveltä, ensimmäisenä Karjalan Prikaatissa joukkotuotettuna panssarijääkärikomppaniana CV9030-kalustolla. Mennessä Vuohijärvi-Kouvola välillä oli 2743+2748, Kv-Ri joku Sr1, ja Ri-Nns 2558+2568. | ||||
|
16.06.2013 21:23 | Tapio Muurinen | ||
| Aikaperspektiiviä samaan kaarteeseen https://vaunut.org/kuva/22748?u=832&paik=Turku | ||||
|
17.11.2012 17:10 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 2748 ja 2757. | ||||
|
23.07.2012 14:44 | Petri Nummijoki | ||
| 25- ja 27-sarjan Dv12-vetureilla ei pääosin ole suurta ikäeroa. 25-sarjan veturit valmistuivat 1963-1966 ja 27-sarjan veturit numeroiden 2701-2748 osalta 1965-1968 paitsi numerot 2749-2760 vuosina 1971-1972. Suurin osa 27-sarjan vetureista on siis vain pari vuotta nuorempia kuin 25-sarjan veturit keskimäärin. Mutta nykyinen hylkäysjärjestys selittynee sillä, että 90-luvulla saneerattiin alun perin vain 26- ja 27-sarjan veturit. 25-sarjan veturit oli ilmeisesti kaavailtu hylättäväksi joskus 2000-luvun alkuvuosina ja jätettiin saneeraamatta. Sittemmin todettiin, että 25-sarjan vetureitakin tarvitaan vielä vuosia ja koska ne saneerattiin viimeisinä niin niistä tuli tavallaan myös teknisesti pisimmälle kehittyneitä Dv12-sarjasta. Ensimmäisinä saneeratuista 27-sarjalaiset ovat iältään vanhimpia, joten oletettavasti tästä syystä ne hylätään ensimmäisinä. Toivottavasti joku 27-sarjalaisista kuitenkin säästetään museoveturiksi, koska ne ovat nykyisellään Dv12-vetureista lähimpänä alkuperäistä mallia. | ||||
|
30.05.2012 14:26 | Juha Kutvonen | ||
| Mainittavaa 2748:ssa on ainakin, että se on viimeinen pienillä punavaloilla, matalilla sivukaiteilla ja (alunperin) ilman ovi-ikkunoita varustettu deeveri. Em. detaljit muuttuivat 2749:stä alkaen. | ||||
|
30.09.2011 08:30 | Riku Outinen | ||
| Menomatka tapahtui 15.11-16.11. Bertta-joukkue kävi valmistelemassa Kbp-vaunut kuljetuskuntoon Vuohijärvellä. Päädyt laskettiin alas, ja sivupylväät otettiin pois jotta CV9030-rynnäkköpanssarivaunut mahtuisivat vaunuihin. Paluumatkalle saatiin panssarivaunuille tarkoitukseen paremmin soveltuvat Rmm/Rmmn-vaunut kuten kuvasta näkyy. Illalla mentiin Vuohijärven asemalle jossa aloitettiin lastaus, Eims vaunuihin käytiin hakemassa kamiinoja varten puita. Ristiinan juna(2242) sekä pendo(79) menivät siinä ohitse. Sitten tuli Kouvolasta 2743+2748 junaamme varten. Menomatka alkoi n. klo 22 aikoihin ja Kouvolasta lähdettiin klo 1 jäljestä Sr1-vetoisena kohti Riihimäkeä. Kouvolan asemalla näytti olleen Dr16 tekemässä vaihtotöitä. Riihimäellä vaihdettiin loppumatkaa varten 2 Dv12 (2558+2568). Parkanossa herätessäni oli kaunis valkoinen lumipeite, kun Vekaralla siitä ei ollut tietoakaan. Kelajuna meni siitä ohitse. Siitä lähdettiin "hiipimään" kohti Niinisaloa. Oli aika elämys mennä 30 km/h Eims-vaunuilla Niinisalon radalla. Jämijärvellä kilkutteli hiivatti-tasoristeys. =) Saavuimme klo 9 jälkeen Niinisalon asemalle, jossa veturit ajoivat ympäri, ja painoivat matkustajavaunut suoralle raiteelle ja tämän jälkeen osan kalustovaunuista toiselle raiteelle laiturin päähän josta panssarivaunut purettiin. | ||||
|
06.07.2011 01:32 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan voinut olla -70-luvun lopulla ja -80-luvun alussa T-junien lähdöt Helsingistä xx,35 ja tulo Riihimäelle xx,55? Pysähdyksiä hieman useampi kuin nykyisin mm.: Kytömaa, Ristinummi, Huikko, Takoja, Palopuro, Monni, osa tosin tarvittaessa pysähtyviä. Aluksi useampi kokemus T9483:sta, joka ajettiin Dm7-kalustolla (3+1) - Riihimäellä myöhässä 10-15 minuuttia. Lättien vähetessä T-junissa 1xDv12 ja 3 tai 4 "puuvaunua". T9483, vet. 2536 + 4 vaunua 15min myöhässä. T9401, vet 2635 + 3 vaunua 10min myöhässä, vet 2748 + 4 vaunua 11min myöhässä Riihimäellä. Paljon riippui myös konnareiden vireydestä ja matkustajien promilleista (+ syömättömistä möttösistä alkumatkasta) seisonta-aikojen pituus asemilla. Jotkut "hienostelijat" käyttivät veturissa T-asentoa Hki-Ke välillä ja loppumatkasta nopeampaa M-asentoa. Junan pysähtyessä, suoratoimijarrulla pideltiin yksikkö liikkumattomana ja veturissa 7-tehoporrasta päällä - lähtöluvan saatua jarrut irti ja ratti suoraan B-portaalle, tai hieman pienemmillä jarrusylinteripaineilla ja vaihteisto täytettynä (2-porras) - ehkä nopeampi tapa?? Yleensä mahdolliset "S-paikat" ajettiin riskillä ohi, ellei ollut kyydistä jääjiä - kukahan nyt Riihimäelle haluaisi keskellä yötä? | ||||
|
24.09.2010 09:39 | Juha Kutvonen | ||
| Molemmat olivat valmistajiensa koeajovetureita. Valmet sai omansa (2200) valmiiksi ennen Lokomoa, joten sitä voi pitää ensimmäisenä Hr12:na. Ensimmäisenä VR:lle luovutettiin kuitenkin 2201. Aiheesta on keskusteltu täällä: https://vaunut.org/kuva/22748 | ||||
|
13.09.2010 22:59 | Petri Nummijoki | ||
| Kuten kuvan https://www.vaunut.org/kuva/22748 alla käydyssä keskustelussa todetaan, 2200 oli ensimmäinen omin konein liikkunut Hr12 ja siten myös tosiasiallisesti ensimmäinen, vaikka virallinen luovutuspäivä oli 2201:llä aikaisemmin. | ||||
|
22.08.2010 16:45 | Jukka Voudinmäki | ||
| Radan varrella -kirjasta löytyy kuva ilman häiritsevää kasvillisuutta. Tuossa https://vaunut.org/kuva/27481?m=1&liikp1=742 taasen savu peittää aseman julkisivun. Jos nyt jokin asema pitäisi valita vaunut.orgista vertailukuvaksi, Kauppilanmäki on aika lähellä: https://vaunut.org/kuva/36205 | ||||
|
09.06.2010 07:55 | Tapio Muurinen | ||
| Tunnistaisiko tätä kuvaa https://vaunut.org/kuva/22748?u=832&m=1&paik=Turku tänään samaksi paikaksi? - Tuli joskus heitettyä pyörälenkkiä Tampereentie-Ohikulkutie-Hämeentie, ja tämäkin paikka tuli silloin tutuksi. | ||||
|
24.10.2009 00:26 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| On se tosiaan kumma, ettei tuollaista tietoa voida luovuttaa, vaikka sen julkaiseminen on osakeyhtiön liiketoiminnan kannalta täysin harmitonta. Ilmeisesti melkoisiksi sotasalaisuuksiksi ovat listat muuttuneet, sillä kerran tallipäivystäjä tiedusteli minulta 2528:n kotipaikkaa, vaikka toisinpäinhän keskustelun olisi pitänyt mennä. :O Vastaukseksi "heitin hatusta" Joensuun. Menisivätköhän listat nykyisin jotenkin näin: Oulu (2501-2518, 2520, 2635-2664), Joensuu (2521-2540, 2601-2625), Tampere (2541-2568, 2626-2634, 2701-2705, 2710-2717, 2719-2724, 2726, 2730-2733, 2735-2747) ja Kouvola (2748-2760)? | ||||
|
12.07.2007 15:43 | Riku Outinen | ||
| Toinen kone 2748. | ||||
|
04.06.2007 23:27 | Riku Outinen | ||
| Etummainen on 2748. Sen tuosta tunnistaa paristakin asiasta. Juna ei ole 2056 vaan 2348 Lappeenrannasta. | ||||
|
19.05.2007 19:34 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Tuon samaisen korjausprosessin (nimeltään D12?) on käynyt läpi ainakin seuraavat vehkeet: 2603, 2702, 2704, 2717, 2720, 2724, 2737, 2741, 2745, 2746, 2748, 2751, 2756, 2757, 2758. Täydennyksiä, korjauksia ja valmistumisajankohtia otetaan mielellään vastaan. | ||||
|
11.05.2007 11:33 | Tapio Muurinen | ||
| Kanoja minäkin veikkaisin, esim. Vr1 658 (1921-1974) https://vaunut.org/kuvasivu/27482 | ||||
|
11.02.2007 08:55 | Tapani Kunnas | ||
| Samaisen deeverin voi nähdä vaunujen kanssa liikkeellä Lahdessa joulukuussa kuvaamassani pätkässä http://www.tapanikunnas.com/files/videot/Dv12_2748_tavarajuna_ohittaa_Lahden_rautatieaseman_061212.wmv . | ||||
|
01.02.2007 00:54 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuon keskellä olevan tumman valkopokaisen rakennuksen vierustalla sijaitsee paikka, jossa on kuvattu tämä Kana 662. https://vaunut.org/kuvasivu/27482 Aikakausien muuttuessa vanhasta ajasta ei jää usein mitään muistoksi jälkipolville niinkuin tästä näemme . Tuosta Kanan kuvastakin aikausi on jälleen muuttunut eikä siitäkään tämän kuvauksen jälkeen vielä modernimmasta teollistuneesta "maisemasta" ole mitään enää jäljellä. - 1900-luvun paria ensimmäistä vuosikymmentä veikkaan kuvausvuodeksi. (Aivan liian pitkä haarukointi kuvausajankohdaksi). Ainakin "kaura Opelit" ovat jättäneet siltaa ylittäessään tyypillisiä 1900-luvun alkupuolen kuvissa esiintyviä muistojaan maantielle:) | ||||
|
19.10.2006 21:22 | Esko Peranto | ||
| Onneksi olkoon OV.Lappeenrannassa nautiskeltiin lomasta.Seläntakana valuu sementtiä pönttöautoon ja matka kohti purkupaikkaa alkaa hetken päästä.Seuraavana päivänä pääsi Dv 12 2748 yllättämään,veturin ääni kun hukkui tehtaan meluun. | ||||
|
07.06.2006 16:36 | Riku Outinen | ||
| Dv12 2752 + Dv12 2748 + 2 Gbln + 5 Gbln-t + Gbln + Gbln-t + Gbln + 2 Gbln-t + 5 Gbln + Gbln-t + 3 Gbln + 8 Tad + BHpy + Hbi + Hbikk + 12 Hbi + Hkba + 2 Vop + Vok + 7 Vop Tässä siis tämän junan kokoonpanon. Ohitti Kouvolan tulo-opastimen 20.12. Tämä on muuten hieno kuva! |
||||
|
|
07.06.2006 14:59 | Riku Outinen | ||
| Juna on 2895 Lahdesta Kouvolaan. Eikä ole todellakaan mikään lisäjuna olen kaverin kanssa nähnyt tämän junan joka ilta kun se kulkenut aina 29.12.2005 lähtien ja kokoonpanotiedotkin löytyy jokaiselta illalta. Tässä toisena veturina 2748 ja vaunuja oli 55. Tarkempaa kokoonpanoa ei ole nyt mukana mutta sekin löytyy. Heti tämän perässä tuli Vet 2859 lahdesta. | ||||
|
05.06.2006 08:14 | Jouni Hytönen | ||
| Ja 2558:ssa. 2748:ssa myös ainakin toisella puolella. | ||||
|
12.03.2006 15:11 | |||
| Näitkös Jarkko 2748:n kun kävit tallilla? | ||||
|
|
12.03.2006 15:10 | |||
| Kouvolan uusin maalattu riäveri 2748 tuli liikenteeseen pari päivää sitten. | ||||
|
04.02.2006 00:57 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 2548:n ja 2724:n numeroiden puuttumiselle on selitys, jonka varmaan kaikki jo tietävätkin. Mutta entäs tämä? Olisi erittäin mielenkiintoista tietää minne tämän vehkeen kylkinumerot ovat hävinneet (kuten myös 2565:n ja 2748:n). | ||||
|
13.01.2006 21:21 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Porkkanan jälkeen Turun ja Tampereen välin henkilöjunassa käytettiin Dv12 + sinisiä. Äkkihavainto 1.3.1989: H 381 Dv12 2748 + Eit 23171 + EFit 23534. Kyrön pysähdys tuli kuvattua viimeisen vaunun ovikosta. | ||||
|
|
01.12.2005 19:47 | Ari Palin | ||
| Virheellinen päivämäärä oli varmaan jäänyt muistiini siitä, kun Resiinan 2/1995 Dv12-artikkelissa on kuva 2548:sta Riihimäen onnettomuuden jälkeen. Kuva on otettu 3.9.1989. Samaisessa artikkelissa näyttää olevan kuva myös 2724:stä Pieksämäellä vuonna 1968. Artikkelin veturiluettelo ei mainitse 2748:n kohdalla mitään erityistä. Mistähän se tosiaan mahtaa olla niin tuttu numero? | ||||
|
|
01.12.2005 18:52 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Se kuuluisa sekaannus. :D (siis nuo 2548/2724 piippuboksit). Sekaannus tämän 2748:n ja 2548:n kesken tai ei, ovat alkuperäiset kylkinumerot ja valmistajanlaatat lähteneet tästä lätkimään. Kiinnostaisi kovasti tietää miksi, miten ja milloin. | ||||
|
|
30.11.2005 22:48 | Jouni Hytönen | ||
| Minäkään en nyt kyllä muista, mitä kovaa 2748 on kokenut. | ||||
|
|
30.11.2005 21:22 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Siinähän tuo 2748 alkuperäisen oloisena ja ennen suurta onnettomuutta. | ||||