1165-95205 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 14.01. 18:01 Uwe Geuder  
  Heikki, osta Deutschlandticket, et tarvitse enää miettiä vyöhykkeitä :) Se on voimassa koko Saksan lähiliikentessä. Ei ole enää ihan niin halpa kuin alkuvaiheessa, mutta 63 € / kk ei ole paha hinta. Jos on 2 vähän pidempää meno-paluua, se on jo maksanut itsensä takaisin. Kaikki muut kuukauden matkat tulevat kaupan päälle.
kuva 14.01. 17:53 Jarno Piltti  
  Pölykapseleiden sektorimaalaus.
kuva 14.01. 17:50 Jarno Piltti  
  Kuvassa on aivan selvästi käytetty salamaa ja lopputulos on tosiaan hyvä.
kuva 14.01. 17:46 Jarno Piltti  
  Korjaus edelliseen: En löydä mitään lähdettä tuolle aikakytkimelle mistä muistinvaraisesti kirjoitin, pahoittelut, voi olla että olen mielessäni sotkenut kuolleen miehen kytkimen (Sifa) tähän jotenkin. Valtaventtiilin kahvaan kytketty laite oli yhteydessä junan jarrujohtoon ja toimi vain jos jarrujohto tyhjeni riittävän nopeasti, siis hätäjarrutuksissa automaattisesti tehot pois. Youtubessa on erinomaisen perusteellinen videosarja "Dampf Wendezug Befehlsgerät" (kuusi osaa).
kuva 14.01. 17:46 Kimmo Huhta  
  Kuvassa on ehkä käytetty salamaa. Ja aika kiva valaistus sillä on saatu. Pitäisi joskus kokeilla itsekin.
kuva 14.01. 17:13 Olli Aalto  
  Kyllä, Eil-vaunuissa on ainoastaan suora sähkölämmitys.
kuva 14.01. 16:32 Jouni Hytönen  
  Tuo auto näemmä tosiaan perustuu ensimmäisen sukupolven saksalaiseen standardilinja-autoon (SL-I). Mercedes-Benz O405(N) on toisen sukupolven (SL-II) edustaja. Wikipedia-sivu mainitsee tämän standardin tulleen tiensä päähän vuonna 2000, mutta vaikkapa Mercedes Benz Citarossa (esitelty 1997) on hyvin paljon yhtäläisyyksiä standardiin.
kuva 14.01. 15:06 Christian Pakisjärvi  
  Ikävään kuntoon päässyt nämä kaikki kuvasarjan asemat.:(
Taisi hukkaan mennä Venäjällä (Neuvostoliitolla) nuo alueet.
kuva 14.01. 14:43 Juha Kutvonen  
  Tavarajunan keulalla taitaa kuitenkin olla BR 50. Eihän sitä nyt pacificilla Saksassa tavaraa vedetä...
kuva 14.01. 14:39 Juha Kutvonen  
  Lumiaura lienee Liliputin tuotantoa.
kuva 14.01. 14:38 Juha Kutvonen  
  BR 221, jota Fleischmannin katalogeissa tituleerattiin punaiseksi hirveksi (Der rote Elch), julkaistiin 1968. Näin veturin ajossa PRK:n kerhoradalla ja sehän oli niin hieno, että ostin mallin Stockmannilta heti ensimmäisillä kesätyörahoilla 80-luvun alussa.
kuva 14.01. 13:35 Jouni Hytönen  
  Vähän pidemmän kaavan runkolinja Berliiniin. :D Omaa kokemusta on vasta Mercedes Benz O405N / N2-matalalattiabusseista, niistä täytyy saksalaisen suunnittelun kunniaksi sanoa, että kulkevat hyvin pehmeästi pitkin kivikatuja. Eivät olleet kotonaan moottoritiellä, kun esimerkiksi linjojen 452 ja 453 (Myyrmäki ja Martinlaakso) kilpailutuspakettiin tarjottiin vuonna 1998 kalustoksi kymmenen MB O405N2 -matalalattiabussia. Ohjaamo on saksalaisen standardin mukainen ja pohjoismaalaisesta logiikasta poikkeava, isompikokoiselle myös vähän ahdas.
kuva 14.01. 13:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, ja onkin vähän köppäästä hommaa haeskella pienoismallin kyljestä Pysinki - kissankuvaa.
kuva 14.01. 13:09 Esa J. Rintamäki  
  Friedrich Kruppin tehtaan suunnittelemia, joten kyllä, samanlaisia olivat. Deevereissä lisenssillä tehtyjä.

Tosin sillä kuuluisalla 89 mm erolla...
kuva 14.01. 10:44 Erkki Nuutio  
  Berliner Omnibusse -kirjasen (alba, 1975, 96 s.) kuvan ja tekstin mukaan kyseessä on tyyppi SD73/74, jotka oli kahtena prototyyppinä IAA-näyttelyssä (silloin vielä Frankfurtissa) vuonna 1973. Se oli kaksikerroksinenä VöV-Standard-Eindeck-Omnibusista.
mainitussa näyttelyssä, mutta pääkiinnostukseni oli alustakomponenteissa ja kuorma-autoissa.
Valmistajaa ei manita, mutta kuvasta näkyy MAN. Kuvan haaleuden vuoksi mahdollinen Buessing MAN:n alapuolella ei erotu.
kuva 14.01. 10:22 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 14.01. 10:12 Jouni Hytönen  
  Dv12-vetureissa taisi olla samat telit kuin tässä?
kuva 14.01. 10:10 Jouni Hytönen  
  Maisema ei ole tässä tainnut muuten isommin muuttua kuin että kaikki palvelut ovat loppuneet.
kuva 14.01. 09:04 Juho Rintala  
  Siistit värit tässäkin!
kuva 14.01. 09:03 Juho Rintala  
  Siistit värit!
kuva 14.01. 08:48 Jarno Piltti  
  Hannu, oliko näistä höyryvetoisista ohjausvaunujunista enemmänkin infoa? En ole löytänyt mitään yhtä hyvää koottua sivua vaan kaikki kiinnostava tieto on sirpaleina siellä täällä. Käsittääkseni merkkilamppusysteemi (Fabek) oli vain yksi käytössä ollut, niin sanottu Hagenuk systeemi muistutti höyrylaivan konekäskynvälitintä. Eli kuljettaja kääntää oman kahvansa haluttua nopeutta tai jotain veturissa tehtävää toimenpidettä vastaavaa kohtaan, lämmittäjän viisari veturissa liikkuu tähän kohtaan ja lämmittäjän on siirrettävä oma kahvansa kuittauksena. Käsitin että tässä olisi ollut joku aikakytkin, jos ei lämmittäjä kuittaa ajoissa niin veturista tehot pois ja jarrujohto tyhjäksi. Valtaventtiilin kahvassa oli venttiili joka tarvittaessa potkaisi kahvaa ja sulki valtaventtiilin. Kuljettajalla ohjausvaunussa oli käsissään tämä konelennättimen tapainen, jarruventtiilit ja viheltimet. Niillähän sitä jo pärjääkin. Tämä on siis epäsuora ohjaus. Ymmärsin että maailmalla olisi ollut myös suoria ohjauksia höyryvetureissa, ei aavistustakaan niiden tekniikasta. Hagenuk oli käytössä myös joissain dieselvetureissa, ainakin V36-vetoisissa ohjausvaunujunissa.
kuva 14.01. 08:30 Jarno Piltti  
  Erittäin silmää miellyttävät värit tässä kuvassa, ja mukava sommitelma, laiturin ihmisvilinä.
kuva 14.01. 08:22 Jari Vuorisalo  
  Kun asuin ko. talossa vuosina 1975-1987 niin kaivo oli aivan saunan edessä. Siitä otettiin myös talousvesi, ei siis tullut vettä taloon.
Tuota resiinavajaa ei enää silloin ollut toisella puolella rataa. Samoin tien toisella puolella olleet rakennukset olivat jo tuolloin poissa ja tie 52 kulki jo kauempana ulkorakennuksesta. Talo oli noina aikoina vaalean vihreä ja sauna/ulkorakennus perinteisen punaisia.
kuva 14.01. 06:44 Esa J. Rintamäki  
  Ach, mein Gott! Kuumailmapallokin taivaalla! Se se on sitä alkuperäisintä ilmailua, montgolfieeraamista, meinaan!

Mahtavaa, Hannu-serkku! Hyvä kuvasarja, jossa riitti paljon katsomista.

Vielä nuo viehättävät alppimaatalot: yhdenkin pihaan voisi laittaa vaikkapa berninpaimenkoiran pihavahdiksi?

Nyt eikun Straussin Ein - ZUG - smarsch (operetista "Zigeunerbaron") soimaan kuvan ja tämän aamun kunniaksi!
kuva 14.01. 06:34 Esa J. Rintamäki  
  Toivottavasti Bahnbetriebswerk (varikko) Thalhausen on huolehtinut nollaykkösten numerokilpien kunnosta riittävällä tavalla?

Kaksi samannumeroista veturia ei oikein vakuuta...?
kuva 14.01. 06:29 Esa J. Rintamäki  
  Juu vallan, jos tuonne joskus matkailemaan pääsisi, niin teatterikiikari mukaan katseluavuksi!
kuva 14.01. 06:28 Esa J. Rintamäki  
  Ohhoh! Ammetenderistä tehty lumiaura!
kuva 14.01. 01:46 Mika T. Polamo  
  216 010 oli uniikki. Sarjatuotannon tyyppinen kori, mutta esisarjan mukainen alusta.
kuva 14.01. 00:47 Leevi Halonen  
  Itse myös toivon että kuville voisi antaa pisteitä.
kuva 14.01. 00:35 Leevi Halonen  
  Pyörikö tuo kääntöpöytä vai oliko se koko ajan paikoilaan?
kuva 13.01. 23:52 John Lindroth  
  Onnistunut VR 125 nostalginen kuva juhlajunasta!
kuva 13.01. 23:16 John Lindroth  
  Komea ja harvinainen Hv3 veturin lähtö Porvoosta!
kuva 13.01. 21:40 Veikko Hattunen  
  Olin alle minuutin koska oli kiire mennä junaan. Kaunis oli!
kuva 13.01. 21:35 Heikki Jalonen  
  Näyttäisi olevan BVG:n MAN (tai MAN-Büssing) -kaksikerrosbussi vähän pidemmällä pendelillä, Berliinistä Thalhauseniin on yli 600 km. Mikähän lienee taksavyöhyke, Z+++?
kuva 13.01. 17:18 Esa J. Rintamäki  
  Oberammergausta pieni kansanlaulupätkä:

"Heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut!
Über-aber-ober Oberammergau,
über-aber-ober Unterammergau,
heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut!"
kuva 13.01. 17:07 Rainer Silfverberg  
  Totta Esa, Laatokalla oli suomalaisten lisäksi myös italaialainen moottoritorpedovene-laivue.
kuva 13.01. 17:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, Laatokalla oli pyöriskelemässä myös italiaanoja moottoritorpedoveneillään. Se työ ei kauaa kestänyt.

Aatun jäykkäniskaisuus erillisrauhojen suhteen johtui hänen "elintila" - haaveistaan. Haaveista, joita hän teki julkisiksi jo 1925 "Mein Kampfissaan". Se, että sen aikaiset ihmiset suhtautuvat asiaan säälinsekaisella hymyilyllä, luen näille ihmisille raskaaksi synniksi.

Varoituksen ääniä (niitäkin sentään oli - jo silloin) ei kuunneltu: "Katsokaa - tuolla miehellä on Chaplinin viikset - hahahaahaa!"

Lemberg on samaa kuin Lvov tai Lviv... (Riippuen omistavasta valtiosta).

Ne saksalaiset vuoristojoukot (mukana myös joku SS-vuoristojoukot) näyttivät pohjoisen hyttysiä kuhisevissa risukoissa taisteluarvonsa: luokkaa olematon! Komentajasta, SS-Brigadeführer Demelhuberista kenraalimme Hj. Siilasvuo totesi: - en huoli edes keittiömieheksi!
Herra Erkki, se Molotov - Ribbentrop - sopimuksen synnyttämä "sydämellisyys" oli hieman väkinäisen oloista.
Enemmän sydämellisyyttä löytyy nykyisestä First Ladystä rapakon takaa paaaljon enemmän ja helpommin.

Talvisodan lopulla muuten Göring oli vihjaissut suomalaisille, että saavat kaiken menettämänsä korkojen kanssa takaisin, mikäli tekevät rauhan neukkujen kanssa ja - pian!
kuva 13.01. 16:47 Erkki Nuutio  
  Täydennystä tietopohjaan valtaradasta antaa Matti Haro myös Resiinassa (5/87 s. 34-36). Kirjoituksesta selviää suunittelun ajoitus ja johtohenkilöt. Suunnittelu jatkui vuodelle 1943, siitä varmaan kartan otsikon vuosiluku. Kartta tosiaan lienee vuodelta 1939.
Asian selittänee se, että Valtaradan suunnittelupäälliköksi nimitettiin avuonna 1943 Dr.Ing. Guenther Wiens, joka sai suunnitteluun avukseen 76 kiskoliikenteen asiantuntijaa.

Siemensin rahoittama Wiensin väitöstutkimus oli juuri vuodelta 1939. Karttapohjan karkeasti hahmottelemat ratalinjat lienevät peräisin Wiensin väitöskirjasta. Väitös on valmistunut sopivasti kun Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat Neuvostoliiton ja Saksan taloudellis-poliittisen liittosopimuksen ja näiden sosialistimaiden välinen ystävyys oli sydämellisin.

Petrin viittaama tutkimus SA:n toimista on selkeä ja tasapainoinen.
Tulee samalla muistaa, että Suomi osallistui Heinrichsin ja muutaman muun yliupseerin johdolla ennakkokaavailuihin saksalaisten kanssa muutamien kuukausien päästä MAHDOLLISESTI alkaviin sotatoimiin. Oletetuissa sotatoimissa mm. Suomi puolustautuu jos NL hyökkää sen kimppuun.
Varman ilmoituksen Saksalta sen täysimittaisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella saimme kaksi viikkoa ennen toteutunutta hyökkäystä. Koko asia oli tietysti äärimmäisen salainen ja epävarmakin ennen tätä vahvistusta.

On siten selvää, ettei Suomi (SA) ei voinut sisäpolittisistakaan syistä johtuen tehdä varsinaista sotatoimien suunnittelua ennen sodan alkamista NL:n hyökkäyksillä 25.6.1941. Se ja tottumattomuus hyökkääviin sotatoimiin selittää täysin hapuilun hyökkäysvaiheen lopulla.
Myös Mannerheimin johtamistapa ja muut asiat, kuten se ettei Suomi ollut menossa tuhoamaan Neuvostoliittoa maan päältä selittävät.


Saksan rautatiesotaa idässä kuvaa Resiina 1/2001 s.10-17.
kuva 13.01. 16:45 Petri Sallinen  
  Tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta sille, miksi suomalaiset pysähtyivät Leningradin linnoitusalueen eteen, vaan esittää useita erilaisia syitä seuraavasti (tutkimus on vuodelta 2019, eli se on suhteellisen tuore):

"Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syistä on liikkeellä erilaisia näkemyksiä. Perinteisessä suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu ulkopoliittisten syiden merkitystä pysähtymisen taustalla. Ennen kaikkea on korostettu sitä, että Neuvostoliitto ei olisi koskaan antanut anteeksi, jos suomalaiset olisivat uhanneet Leningradia jatkamalla hyökkäystä Karjalan linnoitusalueen läpi.

Länsimaiset julkaisut puolestaan painottavat enemmän länsimaiden painostusta Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syynä. Neuvostoliittolaiselta ja venäläiseltä puolelta taas pääasiassa korostetaan sitä, että suomalaiset yrittivät hyökätä Leningradiin, mutta Neuvostoliitto torjui hyökkäykset Karjalan linnoitusalueella. Viime vuosina suomalaiset historioitsijat ovat korostaneet pysähtymisen syynä myös Suomen sotilaallisen voiman riittämättömyyttä."
Kuvasarja:
Ukko-Pekka 1009 Helsingissä 10.1.2026
 
 13.01. 16:30 Aarni Lilja  
  Upeita kuvia Niklas.
kuva 13.01. 16:19 Juha-Pekka Marttila  
  Siinä saa muutaman kerran nokkia..ennenkuin tuolla 'ruokapöydällä' saa massun täyteen..;)
kuva 13.01. 15:51 Jukka Eklund  
  Ansiokkaaseen kuvatekstiin pieni korjaus:Akselijärjestys on 4-6-4 , eli saksalaisittain 2´C 2´
kuva 13.01. 15:01 Rainer Silfverberg  
  Petri: Linkkaamassasi dokumentissa mainitaan "painostus länsimaiden suunnasta" eli USA ja UK todella painostivat.
Suomella olisi ollut mahdollisuus pommittaa Leningradia sekä tykistöllä että lentopommituksina ja edetä kaupunkiin asti mutta Mannerheim kieltäytyi. Ainoastaan Laatokassa yrittivät suomalaiset laivasto-osastot (moottoritorpedoveneillä lähinnä) edetä Nevalle asti mutta venäläinen rannikkotykistö torjui, niin että Leningradia ei onnistuttu kaikilta suunnilta saartamaan.

Muurmannin radan osalta saksalaisilla oli vastuullaan pohjoiset rintamalohkot mutta eivät pystyneet etenemään radalle asti. Suomalaiset olisivat pystyneet mutta länsiliittoutuneet varoittivat siitä.
kuva 13.01. 14:48 Kari Haapakangas  
  Karttapohja taitaa olla sotaaedeltävältä ajalta, eihän siinä ole piirrettä "valtakunnan" uusia rajoja eikä sen protektoraatteja.
Sinänsä mielenkiintoisesti Itämeri on -Leningradia lukuunottamatta- jäänyt vaille "superrautatieyhteyttä"
kuva 13.01. 14:29 Altti Rankka  
  Onpa mainio kuva! Kumpaakin näistä tulee kyllä kova ikävä.
kuva 13.01. 14:23 Veikko Hattunen  
  Taitaa olla, toinen X40 saapui Suomeen siirtoteleillä viime viikolla.
kuva 13.01. 13:58 Petri Sallinen  
  "USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta." Milloin näin tapahtui?

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170043/SM1360.pdf
kuva 13.01. 13:51 Verner Sundberg  
  Kiitos, huomasin myöhässä
kuva 13.01. 13:48 Verner Sundberg  
  On kyllä erittäin hieno kuva, tervetuloa!
kuva 13.01. 12:46 Mikko Nyman  
  Olipa mielenkiintoinen postaus!

Löysin Youtubesta 12-minuuttisen "Real Life Snowpiercer - The Insane Giant Nazi Railway - Breitspurbahn" -pätkän, joka kannattaa katsoa, jos aihe kiinnostaa.

Tässä suora linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=zkuEP5iMRiM
kuva 13.01. 11:50 Rainer Silfverberg  
  USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta.
   >>