3399-115133 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 01.10. 14:52 Erkki Nuutio  
  Petri: 1948 kesäturistissa on mainitsemieni Hp-Pm -yhteyksien ohella vain Hp-Jkylä klo 5.20 -7.44.
Joensuun suunnalla löytyy lisäksi mm Joensuu - Nurmes klo 16.40-21.32 .
Joensuu - Hki välin enemmän käytetty reitti kulki Kouvolan kautta ja reittiä Haapamäen kautta käytettiin tätä harvemmin.
Näistä on siis jompi kumpi valittava.
kuva 01.10. 12:28 Hannu Peltola  
  Antti, tässä vähän maistiaisia SRY:n operoinnista Vancouver Islandilla:
https://vaunut.org/kuva/183233?a=1

Koostan vanhan Esquimalt & Nanaimo Railwayn pääradalta kuvasarjan syksyn aikana ja siinä tulee muutamia lisäkuvia SRY:n operoinnista.
kuva 01.10. 12:04 Hannu Peltola  
  Totta, minulla tuli ajatusvirhe! Muutin kuvatekstin ajan tasalle!
kuva 01.10. 11:55 Petri Nummijoki  
  Pieksämäen varikon veturi voi varmastikin olla myös junassa, joka ajaa Haapamäeltä vain Jyväskylään asti.

Veturimies-lehden 7-8.1962 kansikuvassa on näkymä Haapamäeltä alkuillasta, jossa on viiden matkustajajunan ja kahden tavarajunan kohtaus ja Jyväskylän suunnan Hv-vetoinen juna on juuri asemarakennuksen edessä olevalla raiteella. Junan sijainti sopii tuohon vuoden 1962 kuvaan hyvin, vaikka se onkin selvästi myöhäisemmältä ajalta tähän verrattuna. Se tosiaan vähän yllättää, jos asemarakennuksen ja tallin välinen alue on ollut tuohonkin aikaan näin metsäinen mutta vaikea tietysti sanoa, etteikö näin ole voinut olla. Näyttäisi, että vanhat Haapamäen kuvat on otettu enemmän tai vähemmän asemarakennuksen suuntaan ja tuo osa asemanseudusta jää vähälle huomiolle.
kuva 01.10. 11:22 Erkki Nuutio  
  1948 Kesäturistin mukaan Haapamäeltä lähtee Jyväskylän kautta Pieksämäelle klo 11.20 juna 903 (saapuu Pm 19.13, tuloyhteydet Vaasa, Pori) ja klo 18.45 juna 909 (saapuu Pm klo 0.56, tuloyhteydet Helsinki, Vaasa, Pori). Ei muuta.
Vastaavasti Pieksämäeltä lähtee Jyväskylän kautta Haapamäelle juna 910 klo 4.47 (saapuu Hp klo 10.24, jatkoyhteys Helsinki, Vaasa, Pori ja juna 904 klo 8.35 (saapuu Hp klo 16.20, samat jatkoyhteydet) sekä juna 902 klo 20.45 (saapuu Hp klo 0.42, samat jatkoyhteydet).
Ei muita vaihtoehtoja. Niukkaa siis ja hankaliin kellonaikoihin on Hp - Pm suuntaan ja toiseenkin

Mitä asemalaiturinäkymään tulee, vaikuttaa Haapamäki toki mahdolliselta viitattujen kuvien perusteella.
Joensuun osalta puuttuu puolestaan kuva/karttatietoja 1940/50 -luvuilta.
Alunperin (jolloin isot puut istutettiin) haarautui kadusta joen yli sillan jälkeen ensin tie Sortavalaan (alkuosa nykyisenä Itäranta -katuna) ja muuten katu päättyi aseman etuovelle.
Nykyisin vasemmalle vievä katuhaara vie linja-autoasemalle/matkakeskukseen. Se on paljolti syönyt asemapuiston ja sen puustoa.
Se on muuttanut aseman päälaiturin aluetta aseman pohjoispäässä, joka juuri kiinnostaisi.
40/50-lukujen tilannetta vastaavia valokuvia/karttoja siis tarvittaisiin päätelmien tekoa varten.
kuva 01.10. 11:20 Olli Keski-Rahkonen  
  Haapamäelle tämä sopisi hyvin. Veturi ja vaunut peittävät koivurivin takana olevat rakennukset yllättävän hyvin. Penger, puut ja pensaat kuitenkin sopivat täydellisesti.

Hannun veikkailema pidempi aita näkyy hyvin tässä Finnan kuvassa: https://finna.fi/Record/srm.166917516936800?sid=5550855394

Tässä sama alue hieman toisesta kuvakulmasta, kuitenkin puut ja pensaat täsmäisivät hyvin: https://finna.fi/Record/srm.166929355337900?sid=5550855394
kuva 01.10. 10:09 Antti Laajalahti  
  Tuolla radalla on hiekka tarpeen kun heinät lihvaantuu kiskolle voiteeksi.
kuva 01.10. 04:05 Leevi Halonen  
  Antti, en ikävä kyllä saanut nalkkiin tavaraliikennettä.
kuva 01.10. 03:06 Teppo Niemi  
  Ja vasemmassa laidassa näkyy hieman Stadlerin Norjaan toimittamaan junaa.
kuva 01.10. 02:44 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 01.10. 01:23 John Lindroth  
  Itsekin tulin eilen ajatelleeksi Haapamäkeä juuri tuota raidetta II koska juurikaan monen muun suuren aseman maasto ei katsomieni valokuvien kohdalla juuri täsmää?Mikäli vielä onnistutaan vahvistamaan että tuona ajateltuna ajankohtana n.48 Jyväskylän suunnan junan lähtöraide on ollut II ja auringon valon suunta kelloaikaa ajatellen verrattuna aikatauluihin?
kuva 01.10. 00:38 Petri Nummijoki  
  Haapamäellekin koitin tätä sijoittaa mutta ajattelin, että taustalla olisi ollut rakennetumpaa ympäristöä siihen aikaan https://vaunut.org/kuva/99754. Mutta jos tämä taustan puolesta sopii niin kyllä Haapamäki ainakin itselleni kelpaa. Haapamäki-Pieksämäki-rata on varmastikin ollut 600-sarjan Hv3-vetureiden pääkäyttökohteita tuohon aikaan.
kuva 01.10. 00:22 Arto Papunen  
  EVR Cargolla? Eikö nämä nyt ole Operail nimen alla?
kuva 01.10. 00:08 Hannu Lehikoinen  
  Haapamäen tapauksessa olisi ilta varjoista päätellen.

Juna ei pääsisi lähtemään tuosta kuin Jyväskylän suuntaan, joten se olisi melko varmasti idästä tullut ja itään palaava, mikä sopisi hyvin juuri tehtyyn polttoainetäydennykseen.. Etelästä tullut juna olisi käännetty itään raiteella IV tai VI. Valitettavasti minulla ei ole aikatauluja, joista pääsisi haarukoimaan sopivaa junaa.
kuva 30.09. 23:36 Hannu Lehikoinen  
  Minä ehdottaisin paikaksi Haapamäkeä. Juna olisi raiteella II lähdössä Jyväskylän suuntaan. Kuvaaja olisi raiteiden IV ja VI välilaiturilla, joka olisi looginen ja luvallinen paikka kuvaajalle. Tällöin etualalle jäisivät raiteet III ja IV. Maasto laiturin takana sopisi hyvin kyseiseen kohtaan. Haapamäellä on ollut samanlaisia aitoja estämässä raiteiden yli kulkemista laiturilta toiselle muualta kuin laituripolun kautta. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/112210 näkyy aidat sekä raiteiden II ja III että raiteiden III ja IV välissä. Jälkimmäinen jatkuu pidemmälle etelään, mutta en löytänyt kuvaa, josta näkisi kuinka pitkälle.

Joensuussa on ollut vain kaksi raidetta välilaiturin ja reunalaiturin välissä eikä maaston muodot laiturin takana ja suuret puut täsmää ilmakuvien näkymiin. Muitakaan suurempia liikennepaikkoja (aita), joilla reunalaiturin takana olisi tuon näköinen maasto, ei tule mieleen mainitusta Pieksämäen ajopiiristä.

Jos teoriani täsmää, tuli kuvattua Dr13 2343 koekäytön yhteydessä samoilla kohdin vajaa kuukausi sitten.
kuva 30.09. 23:25 Ville Vehmaa  
  Sähköistys Tarttoon on tainnut olla valmiina jo vuoden verran. Liikenteen aloitusta vain odotellaan. Vikaa turvalaitteissa...
kuva 30.09. 23:25 Ville Vehmaa  
  Tämä kaunis asema purettiin juuri tällä viikolla. Samanlainen on vielä Vaivarassa (Sillamäen vieressä) ja esimerkiksi Riiassa (Zemitāni). Asemarakennus valmistui vuonna 1956, siis 70 vuotta sitten.
kuva 30.09. 22:27 Aarni Lilja  
  Hieno kuva Niklas.
kuva 30.09. 20:23 Teppo Niemi  
  Kotivarikko on aikaisemmin ollut Eisenach, mutta sivun https://www.ige-werrabahn-eisenach.de/ mukaan se on ilmeisestikin Arnstad.
https://lokschuppen-arnstadt.de/project/dampf-41-1144/
kuva 30.09. 20:14 Erkki Nuutio  
  Onko Gotha tämän museoveturin kotivarikko? Gotha oli kaksoisherttuakunnan residenssikaupunki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Gotha ).
Silläpä kaupungin keskusta on upea. Samoin ovat lähikaupungit (kuten Weimar) itäisessä Saksassa.
Kymmenisen vuotta sitten kävin siellä tutustumassa senvuotiseen pienoisrautatienäyttelyyn.
kuva 30.09. 19:41 Tuomas Pätäri  
  No niinpä onkin, muutan kuvatekstiä. Tässähän on mennyt ihan sekaisin raahelaisesta vesitornipaljoudesta.
kuva 30.09. 19:39 Tuomas Pätäri  
  Muutan noin hyvien perustelujen johdosta.
kuva 30.09. 19:22 Teppo Niemi  
  Elikäs nuo kulkupäivät ovat
30./31.01. & 13./14.02.2027, jolloin reittinä Gotha – Eisenach – Bad Salzungen – Wernshausen – Schmalkalden – Steinbach-Hallenberg – Zella-Mehlis – Arnstadt ja takaisin samaa reittiä. Tätä reittiä pidän kyseisen junan perinteisenä reittiä, lähtöaseman ollessa kuitenkin Eisenach.
06./07.02.2027 Gotha – Eisenach – Bad Salzungen – Wernshausen – Meiningen – Suhl – Zella-Mehlis – Arnstadt ja takaisin samaa reittiä

Kuvia tuosta junasta löytyy vaunut.orgista, esim. https://vaunut.org/kuva/166725 , https://vaunut.org/kuva/131230 ja https://vaunut.org/kuva/167206
kuva 30.09. 18:19 John Lindroth  
  Upea Kuva!Sama veturi toimii "Rodelblitz" junan veturina perinteisesti Tammi-Helmikuun vaihteen viikonloppuina! Lippuja myydään jo vuoden 27 tapahtumaan "IGE Werrabahn -Eisenach Official Website"!
Kuvasarja:
Bergensbanenilla toukokuun alussa
 
 30.09. 17:45 Luc Grenfell  
  Hienot kuvat ja hieno sarja!
kuva 30.09. 11:56 Rainer Silfverberg  
  Edustava kuva hienosti entisöidystä vetojuhdasta!
kuva 30.09. 11:25 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni se on pelastettu metsästä ja se on saanut osia Haapamäellä olleesta lahovaurioituneesta vaunusta, joka on sinne hankittu aikanaan varaosalähteeksi.
kuva 30.09. 11:14 Jimi Lappalainen  
  Mistäs tuo puukorivaunu on nyt putkahtanut?
kuva 30.09. 09:32 Jari Välimaa  
  "Tampereen robottibussi päivitetään – tämä kaikki muuttuu (Tilaajille)
Robottiautolla on nyt noin 450 matkustajaa viikossa, ja käytännössä kaikki vuorot on ajettu aikataulussa." https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000012306715.html
kuva 30.09. 09:07 Jouni Hytönen  
  Tarkemmin muisteltuna Veski sijaitsikin jossain lännempänä kuin nykyinen Koidulan ratapiha, ennen kuin Oravasta tuleva rata tulee vierelle.
kuva 30.09. 09:01 Jouni Hytönen  
  Kävin tuolla suunnalla helmikuussa 2001, jolloin oli vielä mahdollista matkustaa Tartosta Oravaan sekä Valgasta Veskiin. Koidulaa ei vielä ollut ja Valgasta tulleet henkilöjunat pitivät muuten taukonsa Piusan asemalla, mutta siirtyivät sieltä itään Veskin seisakkeelle ennen lähtöaikaa. Veski on jäänyt nykyisen Koidulan ratapihan alle. Kaikki muu dieselmoottorijunaliikenne itään ja Tarton-Valgan suuntiin lakkautettiin 8.3.2001 paitsi yksi junapari Tallinna-Valga. Tilanne on nykyään paljon valoisampi kuin tuolloin maaliskuussa 2001 alkaneen Viron rautateiden henkilöliikenteen mustimman kauden aikana. Silloisen Edelaraudteen liikenteeseen Viljandin ja Pärnun suuntiin maaliskuun 2001 lakkautukset eivät vaikuttaneet, koska Edelaraudtee oli yksityinen yhtiö, joka myös omisti oman rataverkkonsa.
kuva 29.09. 23:16 Jorma Rauhala  
  Tässä olisi kuva nykyisestä Pietarin Suomen rautatieasemasta ja sen paraatijulkisivusta. Sehän sopisi hyvin tämän sekasikiö-tallin viereen. Neuvostoliitossa kun tehtiin niin, että jos vanhassa rakennuksessa oli vain jotain ehjää seinää jäljellä, niin uudisosa tehtiin sen päälle/viereen miettimättä lainkaan onko siinä mitään järjenhäivää. No ei ole kai koko valtiossakaan, eikä ihmisissäkään, kun tuollaista valtiota yhä ylläpitävät.
https://vaunut.org/kuva/67543

Sanottakoon vielä että Tartto taipuu omannossa Tarton....
kuva 29.09. 21:53 Antti Tapani Häkkinen  
  Itse ehkä laittaisin liikennepaikka -tunnisteen Lapaluodoksi, vaikka liikennepaikka onkin lakkautettu, samaan tyyliin kuin mitä uudetkin Pasilan alapihalta otetut kuvat on tavattu laittaa Pasila alapihaksi, vaikkei Pasila alapihaa ole enää moneen vuoteen ollut, ja Salpausselän kuvatkin tavataan kirjata otetuksi Salpausselältä, vaikka sekin on nykyään osa Lahden liikennepaikkaa.
Lapaluoto kuitenkin on tässä sijainnin suhteen paljon selkeämpi, kuin Rautaruukki ja uskoisin, ettätodennäköisemmin tällaisen kuvan haluaa eteensä ihminen, joka hakee "Lapaluoto", kuin ihminen, joka hakee "Rautaruukki". Rautaruukkia hakevan olettaisin olevan etsimässä kuvia nimenomaan Rautaruukin ratapihalta ja terästehtaalta, ennemmin kuin Lapaluodon raiteelta.

Kuvauspaikka -kenttään laittaisin myös Raahen, että olisi helpompi löytää kaikki Raahesta otetut kuvat liikennepaikan rajoista riippumatta, kun kuitenkin hyvin selkeästi yhdellä paikkakunnalla liikutaan.
kuva 29.09. 21:51 Peter Verschelden  
  I think this is MF Kong Frederik IX at Gedser. Date is between 1954 and 1993.
kuva 29.09. 21:07 Tero Korkeakoski  
  Ei voi vesitorni olla vuodelta 2019 kun näkyy jo 2011 street view:ssä. Vesitorni mistä kuvatekstissä puhut on Saloisten vesitorni ja se on kauempana radasta.
kuva 29.09. 20:49 Kimmo Säteri  
  Flirt nimeltä Linda eli tuttavien kesken Flinda?
kuva 29.09. 19:20 Teemu Saukkonen  
  On ollut joskus vaikeuksia mäessä: https://vaunut.org/kuva/137447 ja https://vaunut.org/kuva/135607 ja https://vaunut.org/kuva/128656
kuva 29.09. 16:02 Jouni Hytönen  
  Hakusanoilla NTS ja Vossloh tuli tulokseksi suoraan osuvampaa.
kuva 29.09. 16:00 Jari Välimaa  
  hyvä kun kuukkeli antoi ensimmäiseksi vastaukseksi Nuclear transport solutions.
kuva 29.09. 15:55 Jouni Hytönen  
  https://www.vossloh.com/en/news/vossloh-acquires-nordic-tamping-service
kuva 29.09. 15:54 Jouni Hytönen  
  74 viittaa Ruotsiin.
kuva 29.09. 15:40 Jari Välimaa  
  Katselin kuvan koneesta yritystietoja ja maata, mutta löysin vain lyhenteen NTS ?
kuva 29.09. 10:11 Erkki Nuutio  
  Petrin, Johnin, ja Inton arvokkaiden näkökantojen ja Eljaksen tärkeän halko/hiilitiedon johdosta olen asettunut Joensuun sekä Joensuu - Helsinki vaunuston kannalle ja pitäisin kesää 1948 todennäköisimpänä. Edeltävät vuodet 1944-1946 olivat evakkoliikenteen ja sotavaurioiden värittämiä uppoköyhiä vuosia. Silloin Joensuu-Helsinki -matkailu ei ollut yleistä.
Viimeksi kai olin Joensuussa vuonna 1967. Sopivia kuvia aseman raidepuolelta en löydä. Oikaiskaa siis jos olen harhautunut.

Etualan korkea teräsaita rajaa liikenne- ja varikkoalueen. Edempänä on siis laituri tulevia ja lähteviä matkustajajunia varten kaunistettuna kuvassa näkyvällä koristepuulla. Kuvaaja on siis varikkoalueen puolella.
Matkustajajunan saavuttua perille asemalle se siirtää vaunuston viereiselle raiteelle huoltoa ja siivousta varten. Veturi itse siirtyy vyörytyslaitoksen luo halko- ja vesitäydennykselle ja käännettäväksi. Paluuta varten se kytkeytyy vaunuston toiseen päähän ja siirtyy vaunuineen lähtöraiteelle laiturin edustalle.

Ryssä katkaisi Karjalan radan vuonna 1940. Kaukojunayhteys Helsinkiin oli vuoteen 1966 (jolloin Parikkalan yhteys valmistui) Viinijärven ja Huutokosken kautta Pieksämäelle, ja edelleen Mikkelin kautta Kouvolaan. Sieltä vaunusto jatkoi Helsinkiin.
Suomen Kulkuneuvot 2/1948 (aikataulu 75) näyttää että vaunustoja lähtee Joensuusta klo 14.20 (päivä) ja klo 20.45 (päivä ja makuu). Edellinen (832) olisi siis kyseessä. Se vaunustoineen on saapunut Pieksämäeltä Joensuuhun klo 13.25. Aikaa vaunuston ja veturin eri toimiin on siis vain puolisen tuntia! On selvää että hiekkapölyjäkään ei ehditä pyyhkiä tenderin kyljistä.
Pieksämäelle saavutaan klo 19.37. Pieksämäeltä jatketaan Kouvolaa kohti klo 20.30 Savonlinnan vaunujen kanssa.Kouvolaan saavutaan klo 01.53 ja Helsinkiin klo 06.50.

Ollaanko kuvassa tultu Joensuuhun vai lähdössä sieltä (veturi jo käännettynä)?
kuva 29.09. 09:56 Petri Nummijoki  
  Perusmalleja hiilipoltolla lienee ollut kolmea erilaista eli https://vaunut.org/kuva/46683, https://vaunut.org/kuva/166120 ja https://vaunut.org/kuva/147556, joista ainakin kahta jälkimmäistä vaikuttaisi esiintyneen sekaisin 700- ja 900-sarjoissa eli tendereitä varmaankin vaihdeltiin veturista toiseen myös valmistuserien välillä ainakin näiden uudempien yksilöiden osalta. Mutta tähän päälle tulevat vielä ainakin halkovarustuksella olleet tenderit ja olihan veturissa 640 loppuaikoina laajennetulla vesitilalla varustettu tenderi.
kuva 29.09. 09:14 Petri Sallinen  
  Hv3:ssa on ollut käytössä korkeudeltaan kolmenlaisia tendereitä. Sitä en tiedä, onko tenderin sivulaitoja korotettu jälkikäteen vai ovatko erot syntyneet jo konepajoilla. Erot on helppo havaita esim. valokuvista.

https://vaunut.org/kuva/169903?tag0=0%7CHv3%7C
kuva 29.09. 08:41 Esa J. Rintamäki  
  Toveritar normintäyttäjä-junanlähettäjä ei ilmeisesti tunne kovin palavaa isänmaanrakkautta Suuren ja Mahtavan "Pienellä Isänmaallisella Luoteisella Rajaselkkauksella" vuonna 1940 vapauttaman "ikivanhan venäläisen" kaupungin aseman laiturilla?

Kuinka niin?

Toverittaren kengissä näyttäisi olevan siksi paksut eristimet...?
kuva 28.09. 23:33 John Lindroth  
  Komea kuva!
Kuvasarja:
Jokelan onnettomuus
 
 28.09. 21:38 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Ja 30 vuottakin tuli täyteen,
kuva 28.09. 21:19 Tuomas Pätäri  
  Jos tämä on kuva-arvoitus, niin ei liene vielä ratkennut.
kuva 28.09. 21:15 Tuomas Pätäri  
  Lapaluodon aiempia kuvia on tägätty monin eri tavoin, on "Lapaluoto, Rautaruukki", "Lapaluoto, Raahe", "Raahe, Lapaluoto" ja "Lapaluoto". Katsoin Julian kartalta että tämä tosiaan taitaakin Rautaruukkiin kuulua, vaikka toimivaa raideyhteyttä Lapaluodon ja muun Rautaruukin välillä ei ole enää Rautaruukin liikennepaikan sisäisesti. Lapaluoto on ollut joskus myös oma liikennepaikkansa, mutta ei ole enää. Laitoin tämän alun perin Raaheksi mutta muutan Rautaruukiksi ja tarkenteen Lapaluodoksi, voi muuttaa jos on eri näkemyksiä.
kuva 28.09. 18:02 Sisu Karhu  
  oikein maino kuva! vaikka 12-vuotta myöhässä sanon.
   >>