Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Kivisiltoja välillä Pieksämäki-Joensuu |
13.08. 10:39 | Markku Naskali | ||
| Ovat ne vaan komeita ja taidokkaita nuo entiset kivirakennelmat! | ||||
|
13.08. 10:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko kyseessä yksittäisen varikon tekemä pikaratkaisu? | ||||
|
|
13.08. 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Hk -vaunun 106334 laidat näyttävän poikkeavan viereisten vaunujen (ja myös siitä, minkä olen oppinut Hk -vaunujen laidoista). Kokeiluko? Oliko muita vaunuja vastaavilla laidoilla? | ||||
|
|
13.08. 07:52 | Markku Naskali | ||
| Polttoainepulan aikaan tehtiin puristeita, mutta eivät ne kai kiinteää hiiltä vastanneet. Helpompi käsitellä. | ||||
|
13.08. 01:00 | Onni Tikkala | ||
| Ensimmäistä kertaa muuten uuden sarjatunnuksen saanut kaksikerrosvaunu ei saakaan omaa numerointisarjaa, tämä kun ei ole 28801. Toisaalta ihan luontevaa jatkaa samassa numerointisarjassa, kun Edm ja Edmc ovat kumpikin makuuvaunuja. Edfs kuitenkin numeroitiin 283-sarjaan, vaikka vaunun käyttötarkoitus on sama kuin vanhemman Eds:n. Tähän Edmc-tyyliin Edfs 28301 olisikin ehkä nyt valmistuessaan ollut vaunu 28221? Ja onhan toki ensimmäinen Dr19-veturikin numeroltaan 2831. | ||||
|
12.08. 22:08 | Simo Virtanen | ||
| Eikös tähän rahat jo kertaalleen ollut, mutta luonnonvoimat pistivät hyvin alkaneet rakennustyöt polvilleen ja jouduttiin aloittamaan suunnittelu alusta. | ||||
|
12.08. 22:05 | Lari Åhman | ||
| En tiedä, mikä näiden tasoristeyksien poistotahti Karjalan radalla on. Huomattavasti helpommalla tänne saisi nopeudennoston tehtyä kuin vaikkapa Savon radalle. | ||||
|
12.08. 21:28 | Tuomas Nieminen | ||
| Vanhatkartat.fi v. 1922 Jokioisten kartassa kulkee polku, joka päättyy tähän sijaintiin. | ||||
|
12.08. 20:53 | Erkki Nuutio | ||
| Juha, ehkä voisit tarjota rautatiekuvat Oriveden-Jämsän suunnan paikallislehteen henkilöitä koskevalla tunnistuspyynnöllä, kertoen oletusajankohdaksi 1939 ja oletuspaikaksi Orivesi-Jämsä ratatyömaa. | ||||
|
|
12.08. 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pölyksihän kivihiiltä ei sentään pitänyt stokerilla murentaa. Syynä siihen oli polttoilman "pääsy" palokerroksesta läpi. Hiilen laadulla myös suuri merkitys: - laavaksi sulava kivihiili ei sovi mitenkään hyvin veturihiileksi (arina tukkeutuu). Sellaisella hiilen rikkipitoisuus on liian suuri. Voimalaitoskäyttö on sitten eri asia. Liikkuvalla ketjuarinalla varustetulla vesiputkikattilalla voi polttaa periaatteessa vaikka mitä. |
||||
|
|
12.08. 19:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| E - litteramerkintä kertoo 2. matkustusluokasta. Tavallaan historiaan palaamista, "alkuperäiset" 20 800 mm pitkät ja puukoriset Em - sarjan makuuvaunut oli juuri 33:lla makuupaikalla. |
||||
|
12.08. 19:48 | Tuomas Pätäri | ||
| En tiedä missä vaiheessa muutos on tapahtunut, mutta tämä raide ei ole enää käytössä. Raakapuun lisäksi myös tuotteet kulkevat nykyään "rantarataa" tehtaan uudelta puolelta. Tämä raide on viidakoitunut ja tasoristeysmerkitkin on purettu. | ||||
|
|
12.08. 19:47 | Elias Murto | ||
| Onko tämä vähän niin kuin ykkösluokan makuuvaunu? Littera vihjailee siihen suuntaan, mutta varmaan hytit tulee myyntiin nimellä "ekstra unelias" tai jotain... Hieno uudistus joka tapauksessa! Vielä kun tulisi yöjuniin ekstra rauhallinen istumavaunu Expt-tyylisillä penkeillä! | ||||
|
|
12.08. 18:35 | Mikko Herpman | ||
| Ilmeisesti rahat on olemassa ja kilpailutus rakentajasta on käynnissä: https://vayla.fi/syrjasalmen-ratasillan-rakentaminen 2027 pitäisi olla valmista. |
||||
|
12.08. 18:31 | Markku Naskali | ||
| Kyllähän sitä kulttuurihistoriaa osataan tuhota muuallakin, mutta Turku taitaa olla niitä edelläkävijöitä. Onhan "Turun tauti" ollut aika tuttu asia. |
||||
|
|
12.08. 18:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Onko sillan rakentaminen laitettu jäihin? Ei taida olla rahaa tänne laitettavaksi. Suomen infra lahoaa rahoituksen puutteessa ja silti rahaa laitetaan Lapin älyttömiin hankkeisiin. | ||||
|
|
12.08. 15:54 | Markku Naskali | ||
| Minkälaista tavaraa stokerilla varustetut koneet söivät? Eikös sen olisi syytä olla kohtalaisen pienirakeista? |
||||
|
12.08. 15:09 | Toni Lassila | ||
| Uudessa vaunussa pitäisi olla oma wc jokaisessa hytissä ja yksi kolmen hengen perhehytti jonka alavuode on parivuode. Hytit on ilmeisesti myös vähän isompia kuin normaalissa Edm:ssä ja sen seurauksena tässä onkin vain 33 paikkaa 38:n sijaan. | ||||
|
|
12.08. 14:54 | Simo Virtanen | ||
| Onko vaunussa muutakin uutta kuin väritys? | ||||
|
|
12.08. 14:48 | Joel Kuikka | ||
| Nyt mä vast huomaan kuinka iso ero on Edmc:n ja muiden IC-vaunujen vihreän sävyillä on. | ||||
|
|
12.08. 14:33 | Veeti Pietilä | ||
| Taitaa torstaina käydä Toijalassa ja Hämeenlinnassa koeajolla | ||||
|
12.08. 14:09 | Kari Roininen | ||
| Erikoista,että vaunut eivät ole kuljetusasennossa,eli lavetit nostettuna. | ||||
|
12.08. 13:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juliasta kun katsoo Hämiksestä viime päivinä lähteneitä VETtejä, niitä on ollut sekä Riksun että Tampereen suuntiin. Tpe:n suunnan vetit lienevät Hämikseen teräsjunia hinanneita sähkäreitä? Riksun suuntaan näyttäisi olevan esim. päivittäinen VET 11346, joka tosin on usein peruttu; syyskuultakin melkein joka päivältä. En tosiaan tiedä, onko Hämiksen päivystäjä enimmäkseen Hämiksessä vai Riksussa ― epäilemättä käy siellä ainakin tankilla. Toinen virtuaalikonsti tutkailla Hämiksen päivystäjän liikkeitä on pläräillä Juliasta raiteiden varautumisia ja vapautumisia. Hl:n r. 307 ― oletettu pässin seisontaraide ― näkyy käyneen yötä päivää kuin Sokoksen ovi. Sen olen joka tapauksessa huomannut, että aiemmin Hämiksessä oli päivystyslaitoksena aina 2 x Dv12, kun taas keväästä alkaen Dr19. Ja mitä tulee livehavaintoihin, tässä olisi veturi-ilmoitus. Eli junien 150 ja 45 kyydistä tehtyjä tuoreita, tämänpäiväisiä (tiistain 12/8-2025), aiheeseen liittyviä näköhavaintoja. - Tpet:ssä klo 9:05 mäkipäivystäjänä Dr14 1872. - Hl:ssa klo 9:36 Dr19 2837, johon juuri havaintohetkellä marssimassa junatoimiston suunnalta kaksi vaihtotyökuljettajaa junanhajotuslaput käsissään. - Hl:ssa klo 12:09 Dr19 2837 pimeänä, nähtävästi aamupäivän tehdaskähjäyksensä toimittaneena. - Tpet:ssä klo 12:50 ei näkösällä (ehkä jossain vaunujen takana) Seepraa, vaan Dr19 2855, joka tosin luultavimmin tullut tai lähdössä linjalle jossain tavarajunassa. |
||||
|
|
12.08. 13:23 | Kari Haapakangas | ||
| Olisiko kaari tehty vain rakenteen keventämistarkoituksessa? Noin korkealla jokitörmässä tuskin on ollut uhkana Loimijoen tulvat. Toinen vaihtoehto on tietenkin joenvartta kulkenut polku, jolle on järjestetty läpikulku siltapenkereestä. | ||||
|
12.08. 12:56 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Tuli itsekin kuvattua tämä juna heinäkuussa ja vaunusto oli silloinkin aivan identtinen. | ||||
|
12.08. 12:53 | Keijo Honkanen | ||
| Jos heitetään veikkaus että kuva otettu kesällä 1936 niin juna lienee sekajuna Pieksämäeltä Elisenvaaraan. Lähti Savonlinnasta 6.30 ja oli Punkasalmessa 7.41 Veturi (K5 863) valmistui Tampereella (Lokomo) 1929 ja poistettiin liikenteestä 1965. Lähteet https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2092546?page=6 https://srhs.fi/portfolio/k5-→-tk3/ https://finna.fi/Record/srm.168135940237000 | ||||
|
|
12.08. 12:52 | Vesa-Matti Turunen | ||
| Onkamossakin sinnittelee yhä Mäntylän tasoristeys puomeineen, liekö sen kohtalosta jo päätetty? Kesälahden, Saaren ja Parikkalan tienoilla taas on useampia vielä jäljellä, vaikka sielläkin tasureita on korvattu eritasoliittymillä. Vähenemään päin kuitenkin. | ||||
|
|
12.08. 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotensakin turhaa... Jotenkin tulee mielern vanha vitsi: - Luojaltaan hiukan saamapuolelle jäänyt mies lääkärissä: " - Herra lääkäri, onkohan minun silmissäni jokin paha tauti, aina kun pistän silmäni kiinni, niin en näe mitään." |
||||
|
|
12.08. 11:23 | Riku Outinen | ||
| Onko näköjään Hämeenlinnassa päivystäjä koko ajan, ei välttämättä tee mitään, mutta että veturi fyysisesti on Hämeenlinnassa. Silloin ennen vanhaan tuli joka päivä Riihimäeltä. | ||||
|
|
12.08. 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soveltuiko hienojakoinen kivihiili millään filosofialla veturihiileksi? | ||||
|
|
12.08. 11:08 | Joonas Jokinen | ||
| Ari-Pekka mainitsee Hämiksen ja Kroksun. Jos tällä tarkoitetaan Hämeenlinnaa, niin tuleeko tuo Hämeenlinnan krokotiili Riihimäeltä tai paremminkin Riihimäen kautta? Olen usein nähnyt krokotiilin seisomassa Riihimäellä ja eikai sillä varsinaisesti Riihimäen suunnalla käyttöä ole? Lähinnä siis pohdin sitä, että eikö sen kannattaisi liikkua Tampere - Hämeenlinna -väliä, eikä käydä seisomassa Riihimäellä? Vai onko tässä sitten jokin tankkaus- tai miehistönvaihtoaspekti mukana? |
||||
|
12.08. 10:37 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän tämä olisi Orivesi - Jämsä -rautatierakennuksen alkuvaiheilta kevättalvelta 1939. Rapaiseen korpeen ei ammattivalokuvaajaa todennäköinsesti tilata. |
||||
|
|
12.08. 10:32 | Erkki Nuutio | ||
| Varteenotettava mahdollisuus on Oriveden - Jämsän ratarakennus. Sen varsinaiset työt alkoivat vuoden 1939 alussa. Jos se olisi kyseessä, olisi kuva alkusyksyltä 1939. Pori- Haapamäki -ratarakennus on epätodennäköisempi mahdollisuus. Kuva vaikutelmaltaan kelpaisi kyllä vuodelle 1939. |
||||
|
|
12.08. 10:12 | Juha Vuorela | ||
| Useat saman satsin muut kuvat olivat Orivedeltä | ||||
|
12.08. 08:49 | Petri Sallinen | ||
| Valokuvia on manipuloitu niin kauan kuin on osattu ottaa valokuvia. Ei siihen tekoälyä tarvita. Vanhimmat tunnetut valokuvamanipulaatiot ovat 1800-luvun puolivälistä. Valokuvien siistiminen ja kasvojen kaunistelu oli hyvin yleistä 1800-luvun lopun valokuvissa. 1910-luvulla kuvien manipulointi — esimerkiksi kuvakollaasien rakentaminen — oli yleistä kaupallista toimintaa. Jos haluttiin vaikka ryhmäkuva, ei kaikkien henkilöiden tarvinnut olla yhtä aikaa paikalla. Ryhmäkuva rakennettiin yhdistämällä useita eri kuvia. Kuvia retusoitiin ja väritettiin. Retusoinnista esimerkkeinä Valtionrautateiden vanhat kuvateokset. Voimakas retusointi on siivonnut höyryvetureiden kyljistä lähes kaikki yksityiskohdat. Itänaapurissa valokuvista siivottiin poliittiseen epäsuosioon joutuneiden henkilöiden naamat. Digikamera keksittiin jo vuonna 1975, vaikka sen kaupallinen läpimurto tapahtuikin myöhemmin. Adoben PhotoShop julkaistiin vuonna 1990. Se toi kuvien muokkauksen hiljalleen jokaisen kamerankäyttäjän ulottuville. Todennäköisesti lähes jokainen parantelee kuviaan: korjaa värejä, siivoaa roskia ja terävöittää. Kuvankäsittely tuottaa uskomattomia tuloksia. Mahdollisuudet manipulaatioihin ja kuvaväärennöksin ovat helpottuneet, mutta niitä on ollut aina. Lähdekriittisyyttä tarvitaan, vaikka todellisuuden ja väärennöksen raja on entistä vaikeammin todennettavissa. Valokuva menettää todistusvoimaansa. |
||||
|
12.08. 03:38 | John Lindroth | ||
| Eli kun rakennat tämän vaunun vaikka Hoe mallina väri voi olla myös ruskea niinkuin minun radalla! | ||||
|
|
12.08. 02:49 | John Lindroth | ||
| Uskoisin että ainakin "Five Eyes" mailla on ainakin 10v sitten nämä tekniikat (joita surutta käytetään) esimerkkinä sun naama voidaan laittaa vaikka lentokentän asiakasjonoon vaikka et ole ollut siellä!olleet käytössä ennen kuin tavikset löytäneet ne!Kannattaa kysyä AIlta asioita mitkä ei myötäile "Hyvisten" näkemyksiä!Se että joillakin on ollut vuosien etulyöntiasema sitä on voitu käyttää myös jopa esim. oikeudenkäyntien todistusaineiston manipuloimiseen tietäen että kaikki uskoo varsinkin valokuvatodisteisiin!Yhdessä todistekuvassa jolla vakuuteltiin tapahtumien kulkua huijaus paljastui puiden kukinnassa osoittaen ajankohdan kuvan ottamisen väitettynä aikana olevan mahdoton!Mielenkiintoista että epäilykset ei johtaneet mihinkään!Ilmeisesti faktat kulkevat sen asian perässä johon meidän halutaan uskovan.Ilmankos elämme postfaktista aikaa joka on ihan virallinen näkemys!Voi hyvinkin olla että meitä on menneet vuodet huijattu feikkikuvilla mutta se aikaikkuna näyttää sulkeutuvan mutta ei se mitä niillä on jo saatu aikaan!Se jää elämään!Jutun pointti on se kuinka kauan näitä feikkejä on voitu käyttää ennenkuin kaikki tiedostaa niiden olemassaolon ja osaa suhtautua kriittisesti erilaisiin asioihin!Edellämainittu tietenkin herättää ajatuksen siitä me valtamedioiden johdolla ollaan tultu guzetuteksi ja kuinka ollakaan luottamus näihin tullee kärsimään ja kun ilmi tulee enemmän feikkauksia niin luottamus rapautuu entisestään! | ||||
|
12.08. 00:50 | Teemu Sirkiä | ||
| VLI on tehnyt tosiaan eräänlaisen comebackin. Joskus muinoin sitä on käytetty 2010-luvun lopulla tilapäisesti osaan sellaisista veturijunista, jotka liikkuivat vaihtotyönä, ja joskus vielä sitä aiemmin sitä on käytetty joissain yhteyksissä lisäveturien junatyyppinä. Vaihtotyönä kulkevista veturijunista junatyyppi korvautui kuitenkin myöhemmin yhä käytössä olevalla junatyypillä VEV eli veturi vaihtotyönä. Nyt kun uusin Ratakapasiteetin hakuohje ( https://aineistot.vayla.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2025-16_Ratakapasiteetin_hakuohje_web.pdf ) edellyttää kapasiteetinhakua tiettyjen liikennepaikkojen osien välillä, VLI tuli takaisin käyttöön vähän toisessa merkityksessä. Kun VLI oli valmiiksi jo kaikissa eri järjestelmissä, mutta vaille käyttöä, niin sen merkitykseksi vaihtui sopivasti nyt vain - kuten Jaakko jo mainitsikin - vaihtotyö liikennepaikalla. Sen vastine on PAI, joka on taas tarkoitettu (rautatie)liikennepaikkojen väliseen vaihtotyöhön. Hakuohjeen luvussa 6.5 on kuvattu paikat, joissa kapasiteetti tulee hakea. Liitteessä yksi on kuvattu junatyyppien merkitykset. |
||||
|
12.08. 00:19 | Matti Melamies | ||
| Vectron on tehokkaampi ja toisin kuin Kisko-Lada, se pystyy vetämään matkustajajunia täydellä nopeudella. Vectron pystyy myös hakemaan vaunut sähköistämättömältä raiteelta, Kisko-Lada ei. Ja esim Vuosaaren tunneliin ei Kisko-Ladan eilispäivän tekniikalla ole asiaa. |
||||
|
|
12.08. 00:10 | Keijo Honkanen | ||
| Ja tekoälyn mielestä vaunujen katoilla kuuluu olla sammalta :) | ||||
|
|
11.08. 23:41 | John Lindroth | ||
| Melkoisen onnistunut värikuva!Väriversiossa näyttää koivuihin tulleen lehdet. | ||||
|
|
11.08. 23:28 | Jaakko Pehkonen | ||
| VLI-junatyyppi on osiin jaetun liikennepaikan sisällä tapahtuvalle vaihtotyölle varattu junatyyppi, jos nyt vaihtotyön kohdalla voi junatyypistä puhua. Eli tätä käytetään nillä osiin jaetuilla liikennepaikoilla (esim. Hyvinkäällä) joissa ratakapasiteetin hakuohjeen mukaan on haettava vaihtotyölle kapasiteetti kun liikutaan liikennepaikan osalta toiselle. | ||||
|
|
11.08. 23:22 | Keijo Honkanen | ||
| Tuossa erään verkkopalvelun värittämä versio. Ei hassumpi. https://ibb.co/MxXHqPy4 | ||||
|
|
11.08. 23:03 | Juho Rintala | ||
| Onkohan niin, että ArcticRail alkaa käyttämään tätä VLI junatyyppiä heidän vaihtotöissään, nimittäin yhdessä ryhmässä sanottiin että se olisi "VaihtotyöLIikenne". | ||||
|
|
11.08. 22:39 | Panu Breilin | ||
| Junatyyppi VLI näyttää olleen tällä vuosikymmenellä käytössä vain yhteensä viisi kertaa. Yhden kerran vuonna 2020, kaksi kertaa vuonna 2021 ja nyt 10.8.2025 näissä kahdessa Arctic Railin kalustonsiirrossa Rautatiemuseolle. | ||||
|
|
11.08. 22:35 | Panu Breilin | ||
| Tästä tulee se vaikutelma, että kyseessä saattaisi olla jonkin rautatierakennuksen työmaa-aikainen kenttärata jonka avulla on tuotu täytettä penkereeseen. | ||||
|
11.08. 22:29 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitos kehuista Veeti :) | ||||
|
11.08. 22:26 | Panu Breilin | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1910 kertoo, että H 65725 otettiin kyseisenä vuonna Valtionrautateiden kirjoihin. Vaunu oli varustettu vipujarrulla ja Westinghouse-ilmajarrulla. Vaunun valmistajaa ei ole kerrottu, mutta se kuuluu 150 vaunun sarjaan jonka tuotanto oli jaettu seuraavien tehtaiden kesken: Kone- ja Siltarakennus-0sakeyhtio Helsingissä, Turun Vaunutehdas, Hietalahden Laivatokka ja Konepaja Helsingissä, Porin Konepaja, Tampereen Konetehdas, Karhulan Konepaja sekä Veljekset Friis Kokkolassa. | ||||
|
11.08. 22:11 | John Lindroth | ||
| Komea maisemallinen kuva! | ||||
|
|
11.08. 21:58 | Erkki Nuutio | ||
| Teräskauhaiset lapiot, useita kuuppavaunuja. Voi olla 30-luvun alkupuoltakin. Eikö keskellä olevalla radanrakentajalla ole sellaiset jatsarisaappaat (jatsareihin viitattiin alkuvaiheen Leyland 0.400 -märkäputkimoottorien lommahtaneiden sylinteriputkien yhteydessä) ? |
||||
|
11.08. 21:53 | Simo Virtanen | ||
| Kymmenenhän se, kuten toisesta kuvatekstistä ilmenee. | ||||