Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	14.03. 09:25	Pertti Miettinen
		Tero. Olihan tuo paperitehtaan raiteelta nousu ratapihalle aikamoinen. Ei tuota raideopastinta juurikaan seis-asennossa nähty kun tehtaalta tultiin. Mikäli ois pitänyt pysähtyä raideopastimelle niin olisi ollut todella työlästä päästä liikkeelle.
	14.03. 09:15	Toni Lassila
		Millähän tekniikalla näiden oli tarkoitus olla?
	14.03. 09:11	Juhana Nordlund
		Tuossa hahmotelmassa on erityisen paljon vaikutteita Sm2 / Eioc:stä, mutta toisaalta matkatavaraosastojen ovet vastaavat esimerkiksi Eio-ohjausvaunujen vastaavia. Isojen pariovien sijainti tosiaan tuo CEiv-vaunujen (Dm9:ien välivaunu myöhemmällä tunnuksella) keskiovien sijoituksen. Näin tuon uutisen aikanaan, ja olin erittäin myötämielinen tuollaiselle visiolle.
	14.03. 09:10	Petri Sallinen
		Ehdotus on lähes samanlainen kuin moottorivaunu, jota Valmet tarjosi Neuvostoliittoon, mutta jonka itänaapuri totesi liian kalliiksi. Neuvostoversiossa sivuilla oli kahdet ovet. Neukkumallista on olemassa sen verran hyvät piirustukset, että niiden perusteella voisi hyvinkin rakentaa pienoismallin.
	14.03. 09:09	Tero Korkeakoski
		On muuten ollut hankalaa jos paperitehtaan raideopastin on ollut vasta sillan jälkeen ylhäällä. Kuitenkin aika jyrkkä nousu ja kuormassa olleet vaunut.
	14.03. 09:02	Tero Korkeakoski
		On se vaan erikoista kun aikaisemmin läheltä keskustoja joutomaalle siirretyt raviradat joutuvat 50 vuoden päästä uudelleen väistymään rakentamisen tieltä. Tai no Teivossa nyt ei ilmeisesti muuta kuin tallialue, rata jää tällä tietoa. Helsingissä Vermo taas on jäänyt asuntojen puristukseen ja varmaan siirretään pois vuokra-ajan loppuessa.
	14.03. 02:11	Hannu Peltola
		Snohomish Co-Opin varasto on aloittanut elämänsä Walthersin Rural Grain Elevator -viljavarastorakennuksina. Minulla tuli jostain syystä ostettua kolme kappaletta kyseistä rakennussarjaa ja tähän rakennukseen päätyi pääosat kahdesta sarjasta. Liitin kaksi rakennusta peräkkäin, madalsin yläkerrosta merkittävästi ja rakensin peltikatot Walthersin osista. Maalasin rakennuksen, kyltitin sen Co-Op:n rakennukseksi ja säistin sen kevyesti. Hauska projekti!
	14.03. 01:46	Hannu Peltola
		Minun painokseni Weyerhaeuserin Mill A:sta oli melkein karikatyyri todellisesta laitoksesta, Mill A oli yksi koko maailman ehdottomasti suurimmista sahalaitoksista ja tätä suurempi oli ainoastaan Weyerhaeuserin Mill B, joka sekin oli Everettissä! Vasemmalla näkyvä rakennuksen osa on alkujaan Walthersin Ice House -jäävarasto. Ostin näitä rakennussarjoja aikanaan kaksi, jotta sain rakennettua riittävän pitkän jäiden lastauslaiturin. Toinen varastorakennus jäi ylimääräiseksi, mutta se sai uuden elämän täällä Everettissä. Tein rakennukseen lisäsiiven jostain rakennussarjasta ylijääneistä osista. Mill A:n oikea puoli oli lähtöisin Walthersin Midstate Marble Products -kivituotefirman raknennussarjasta, jota muokkasin vahvasti. Asensin rakennuksiin venttiileitä, tuulettimia ja muita detaljeja. Maalasin rakennukset punaiseksi, kyltitin ne Weyerhaeuserin rakennuksiksi ja säistin niitä kevyesti. Taustan kuva on otettu Everettistä hyvin läheltä oikeaa kohtaa. Taustakuva oli tarkoitettu nimenomaan tähän kohtaan, mutta en tullut koskaan kiinnittäneeksi sitä. Käytinkin sitä useammassa Everettin kuvassa taustana ja valokuvauksen jälkeen palautin kuvan tälle paikalle.
	14.03. 01:15	Hannu Peltola
		PSP&P:n tehdasrakennuksen pohjana on toiminut Walthersin Front Street Warehouse -rakennussarjat. Rakennussarja on yksinäänkin jo varsin suuri, mutta rakensin kahdesta yhteenliitetystä rakennussarjasta varsin mittavan teollisuusrakennuksen: rakennus on n. 80 cm pitkä ja 30 cm korkea. Rakennuksen syvyys on vähän nirkoinen 15 cm, mutta tämä ei haitannut minua, koska asensin rakennuksen seinää vasten eikä syvyyden puute kiinnitä huomiota. Perusrakennus on tehty Walthersin ohjeiden mukaisesti, mutta suljin osan ikkunoista tiiliseinällä, asensin rakennukseen erilaisia tuulettimia ja venttiileitä sekä tietysti amerikkalaisessa rakennuksessa pakolliset paloportaat. Maalasin rakennuksen tiilenpunaisella, tein laastisaumat vahvasti ohennetulla harmaalla värillä, joka soljui hyvin saumoihin, kyltitin rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivaksi ja säistin sen kevyesti. Veturi on vakiomallinen Bachmannin 0-6-0 Saddle Tank Switcher, jossa on äänikortti, hauska pieni puhisija! Minun piti laittaa veturiin PSP&P:n logo ja numero 2, mutta nämä jäivät (vielä) tekemättä.
	14.03. 00:49	Hannu Peltola
		Yksi minun lempitöitäni pienoisrautateiden rakentamisessa on rakennusten rakentaminen ja American Aluminumin tehdasrakennusten rakentaminen on ollut yksi hauskimpia projekteja! Vasemmalla oleva sulattamorakennus on tehty "pitkästä tavarasta": erilaisista Evergreenin muovilevyistä, profiileista, putkista ja tikkaista. Kattotuulettimet ovat Walthersin tuotantoa. Oikealla oleva valssaamo on kokoelma muokattuja valmismalleja. Etualalla on Heljanin moderni veturitalli, johon tein ylimääräisiä ovia, asensin tikkaita ja katolle asensin jälleen Walthersin tuulettimia. Putkistot ovat Evergreenin putkia. Takimmaisena oleva rakennus aloitti elämänsä Walthersin New River Mining -rakennuksena. Rakennuksessa minua viehätti kolmitasoinen rakennelma ja vahva raskaan teollisuuden pohjamaku! Rakennus on alaosastaan vahvasti muokattu, tein siihen muun muassa ylimääräisiä seiniä ja korotin alkuperäistä rakennusta. Kattolinja on suoraan Walthersin rakennussarjasta. Asensiin rakennukseen myös useita uusia erikokoisia ovia, putkistoja, savupiippuja ja Walthersin tuulettimia. Maalasin rakennukset spraymaalilla "vannehopean" väriseksi, kyltitin rakennukset paikkakuntaa ja käyttötarkoitusta kuvaaviksi, säistin rakennukset ja lopuksi asensin tikkaille muutamia H0-ukkeleita. Todellisessa elämässä Anacortesissa Washingtonin osavaltiossa ei ole ollut alumiinisulattamoa. Alumiiniteollisuus on kuitenkin vahvasti läsnä Washingtonissa ja lähin todellinen alumiinisulattamo oli Tacomassa Seattlen eteläpuolella. Tämä Asarcon rakennuskompleksi oli yllättäen hyvin pajon tämän minun mallini kaltainen!
	13.03. 23:49	Ari-Pekka Lanne
		Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) milleniumilla julkaisemaa vetureiden hankinta- ja hylkäysaikataulua: https://resiinalehti.fi/havainnot/2007/11/3707.html
	13.03. 23:27	Hannu Peltola
		Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Kyllä kesä on upea vuodenaika ja Pasin kuvat upeita!
	13.03. 22:28	Veeti Heino
		Tämä olisi oikein oiva juna Muonioon. Jos näin kävisi, tilanne saattaisi äityä junamiehen muksaukseksi.
	13.03. 21:57	Lenni Voutilainen
		Joulukuussahan Sm7 kävi koeajoilla Ilmalasta Iisalmeen Ylivieskan kautta ja Iisalmesta Kuopion ja Kouvolan kautta takaisin Ilmalaan. (12-14.12)
	13.03. 21:51	Miitre Timonen
		Eiköhän tämäkin mene pian romuksi, kun katolle on päässyt kasvamaan jo tuon verran puustoa.
	13.03. 21:45	Leevi Heino
		Jännän väriset ajovalot… Onkohan kuvaa käsitelty liian rajusti?
Kuvasarja: Illanviettoa Imatralla	13.03. 20:54	Antti Tapani Häkkinen
		Hieno kuvasarja ja mukava nähdä kuvia Imatra tavaran arkipäivästä, Imt on omalla tavallaan oikein hauska ratapiha.
	13.03. 20:53	Esa Leskelä
		Jo vuonna 2009, kun ensimmäiset 10 Dv12-veturia kuljetettiin Hyvinkään konepajalle purettaviksi, muistan VR:n edustajan todenneen julkisuudessa, että varaosien saaminen on todella vaikeaa ja veturit korvataan uusilla. VR sitten järjesti tarjouskilpailun uusista dieselvetureista, mutta C.Z LOKO, a.s. valitti kilpailun tuloksesta. Lopulta kilpailutus uusittiin ja lopputuloksena ovat nyt tilatut Dr19-veturit. Tarkempia tietoja noista edellä mainituista vaiheista voi lukea netistä.
	13.03. 20:41	Miitre Timonen
		Tosiasiassa siellä testattiin sitä, miltä tuntuu matkustus Kuopion pohjoispuolella ilman ravintolavaunua ;p
	13.03. 20:24	Juha-Pekka Marttila
		Talvisessa pohjoisessa..just. Kumma kun kukaan maininnut, että 'pakkastesteissä'.. +4 koko Oulu/Roi... Loputki ajot Sm7 peruutettu.
	13.03. 18:28	Esa J. Rintamäki
		Hannu-serkku, eskaloitumiseni yhteydessä vaan tulin muistaneeksi elokuvasta "Täällä Pohjantähden alla" kohtauksen, missä Edvard "Eetu" Salin Pentinkulman työväentalolla pitämänsä puheen lopuksi ylistää esivanhempiemme verbaalilahjakkuutta parilla ärräpäällä!
	13.03. 17:39	Onni Tikkala
		Erinomainen otos! Onko tuo 2001 tosiaan Sm7:n virallinen lyhyt numero?
	13.03. 17:18	John Lindroth
		Esa! Kiva että tämmöinenkin kuva,mielestäni on selvää sukulaisuutta Sameihin ainakin silmämääräisesti ,se inspiratsiooni ei ehkä minulla niin kohoa koska aivan esikuvan mukaisiakin malleja on vielä paljon tekemättä mukaanlukien kapsut ja myös Ruotsi mallit sekä lukuisat mielenkiintoiset rakennussarjat. Meidän PRKn tunnettu Kauko Kuosma harrasti aikoinaan myös mielikuvitusmalleja ainakin piirustustenn tasolla ja myös esikuvan mukaisia, ainakin mm Ranska malleja. Tästä voi saada pienen näkymän harrastuksemme laajuuteen ja monipuolisuuteen! Vaikeusasteeltaan ja työmäärältään kuvan malli vastannee vähän enemmän kuin yksi Dm9 junan keskivaunu?
	13.03. 17:00	Rasmus Viirre
		Enpä ollut tietoinen Tve5:n lempinimestä. Tampere Viinikassa #606 oli miltei koko uransa.
	13.03. 16:55	Hannu Peltola
		Jatketaan vielä, tämä alkaa jo saada koomisia piirteitä ja pahoitteluni jo ennalta huonosta huumorista! Kokeile Esa seuraavaksi peilikuvaa!
	13.03. 16:53	Rasmus Viirre
		Hienosti kohoaa maisemat taustalla! Nyt alkaa olla kuusimetsä jo noussut eteen.
	13.03. 16:45	Hannu Peltola
		Tilanne on selvästi jo perkelöitynyt, kun Esa pyytää pimeyden voimia auttamaan! Voisiko ylläpito auttaa näiden Esan kuvien kanssa?
	13.03. 16:35	Esa J. Rintamäki
		Artikkelissa ollut kuvateksti: "Uutta dieselmoottorivaunutyyppiä suunniteltiin viime vuosikymmenellä "lättähatun" eli VR:n kevyen moottorivaunutyypin seuraajaksi. Lähivuodet ratkaissevat,onko rautateiden paikallisliikenteen tulevaisuus sähköistämättömillä rataosilla moottorivaunujen vai veturijunien." Hei, te kaikki innokkaat pienoisjunasepät, nouseeko inspiratsioni? Uskon kuvan vaunun olevan kutakuinkin Sm1:n tai pikemminkin Sm2:n dieselserkku, kokeilkaapa päämittoja (joita kuvassa ei ollut). Päätyseinät ohjaamoissa ovat pystysuorat, älkää kompastuko kännykkäkameran parallaksivääntymään. Sir John, mitä mieltä olet? Entäpä herra Sallinen?
	13.03. 15:51	Esa J. Rintamäki
		No, nythän alkoi Lyyti kirjoittaa!
	13.03. 15:42	Esa J. Rintamäki
		Kääntäköön perkele joku muu tämän kuvan, ettei katsojaparoilta mene niskat nurin!
	13.03. 15:33	John Lindroth
		Hyvä onnistunut kuva Riihimäeltä! Tuohon edelliseen kysymykseen Kiitojunista uskoisin nimen tulleen 50-luvulla Dm4 kaluston ja niissä käytettyjen runkojen mukana v.1954.
	13.03. 15:30	Esa J. Rintamäki
		Rautatieuutiset - lehti nro 14 / 1976 (pvm. 15.7.1976) kertoo: Turun konepaja 100 vuotta. (Artikkelin kirjoittaja Mikko Alameri) Väliotsikko: Höyryistä dieseleihin "1940-luvulla alkaneet moottorivaunujen korjaukset viitoittivat tietä uudelle vaiheelle konepajan historiassa. Höyryvetureiden korjaus päättyi vuonna 1956 ja tavaravaunujen kunnostaminen siirtyi muiden konepajojen huoleksi viime vuosikymmenellä. Tänä päivänä kuuluvat Turun konepajan korjausohjelmaan Dm7-sarjan - eli kansanomaisesti lättähattujen - sekä Dm8 ja Dm9-sarjojen moottorivaunujen lisäksi myös sinisten teräsrunkoisten matkustajavaunujen määräaikaiskorjaukset. Näiden korjausten sekä vaihto-osien korjausten ja varaosatuotannon lisäksi konepaja valmistaa osia Pasilan konepajan rakentamiin uusiin henkilövaunuihin. Samoin Turun konepaja suunnittelee ja toteuttaa Dm7-sarjan moottorivaunujen muunnostyöt. Konepajan kuluvan vuoden tuotanto jakautuu työmäärissä mitattuna seuraavasti: Dm7-kiskoautojen kunnossapito: 35 prosenttia Dm8 ja Dm9-moottorivaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Teräsrunkoisten matkustajavaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Osien valmistus uusiin vaunuihin 10 prosenttia sekä muu tuotanto: 5 prosenttia. Konepajan tuotannon omakustannusarvon lasketaan olevan tänä vuonna 39 milj. markkaa." Eli vuoden 2025 euroissa: = 34,2 milj. euroa.
	13.03. 14:52	Juha-Pekka Marttila
		Mistä tulee tuo 'kiitojuna'- nimi.?
	13.03. 13:13	Jouni Hytönen
		Harmi kun meidän erityisolosuhteissamme ei ole ollut tällaiselle kalustolle kunnollista säilytystilaa, minkä seurauksena kalusto sitten ajan mittaan vähintään vaurioituu merkittävästi (jäljellä olevat Dm9:t), ellei kokonaan tuhoudu (Dm8-museorunko)
	13.03. 12:53	Rainer Silfverberg
		Siisti kuva tyylikkäästä junasta!
	13.03. 10:00	Pertti Miettinen
		Kimmo. Olisikohan 1989 lähellä sitä vuotta kun noihin tulopääopastimiin tuli esiopastin? Olen kesällä 1988 kuvannut Siuron tulo-opastimen B 1/2 ja yuolloin ei oo ollut esiopastinta vielä. Myös turvalaitosten käyttösääntöjä/piirrustuksia on uusittu tuolloin 1989 ( Siuro Säy 149F, 4.5.1989 ja Nokia Säy 226H, 11.5.1989 ). Myös Karkku, Vammala ja Äetsä on saanut uudet kätyyösäännöt huti-toukokuun vaihteessa 1989.
	13.03. 07:50	Noah Nieminen
		Heh. Taitavat olla hyviä kavereita keskenään :)
	13.03. 07:44	Jimi Lappalainen
		Mainio kuva! :)
	13.03. 00:00	Rasmus Viirre
		Dr15 tulikin mainittua Dr16-kuvasarjani johdannossa: https://vaunut.org/sarja/6408 Super Hurun koeajot olivat Wärtsilän mielessä, kun jostain piti moottori keksiä Proto-Vaaleisiin #2803 ja #2804. Suomessa oli tuolloinkin varsin vähän kokemusta veturin kaliiperin polttomoottoreista. Moottorit olivat joko traktorien taikka laivojen kokoa. Dr16:n mitat ja speksit tulivat esteenä vastaan ja hätipäissään kehitettiin uusi V8 kahdelle protolle. Pielstick sitten voitti mm. isomman tehonsa ansiosta.
	12.03. 22:40	Harri Pesonen
		Joskus muistelin joku vuosi sitten täällä jns suunalla liikuin tollanen kupahtanut yksilö nro en muista mutta naurettiin ulkoasulle kyllä..
	12.03. 22:38	Petri Nummijoki
		M-vaihteellahan suurin sallittu nopeus on 125 km/h. Tosin M-vaihdetta varmaan nykyään harvemmin käytetään, kun näillä ei matkustajajunia enää ajeta mutta pelkällä veturinipulla tehtävissä siirtoajoissa näitä on viime vuosinakin näkynyt liikkuvan välillä varsin vauhdikkaasti eli varmaan hyvinkin 120 km/h.
	12.03. 22:23	Mikko Mäntymäki
		Dv12 veturit säilyvät pidempään kuin Dr16, Sr2. Osa kannattaisi peruskorjata ja varmuusvarastoida.
	12.03. 22:16	Ari-Pekka Lanne
		Eipä mennyt, ei. Petri P. Pentikäisen Iso Vaalee -kirjan s. 29: »Suuremmat lukumäärät perustuivat vain VR:n kaavailuihin. Vuonna 1986 niiden arvioitiin olevan sellaisia, että Dr16-vetureita voitaisiin tilata 100-150 kappaletta, joskin 200 kappaleestakin vielä puhuttiin.» Valtionrautateiden veturikysymyksen osalta on tässä kohtaa mainittava, että Iso Vaaleita (Dr16) ennen olivat jossain määrin vireillä Iso-Hurutkin (Dr15). Valtionrautatiet 1962―1987 s. 385: »Kokeiluprojektista vuonna 1978 sovittaessa oli Valtionrautateillä ajatuksia useammankin Dr12-veturin uudistamisesta suurempitehoisiksi vastaavalla tavalla. Rautatiehallituksen v. 1981 asettama työryhmä, joka selvitti veturitarvetta vuoteen 2000 saakka, päätyi raportissaan v. 1982 dieselveturien osalta kuitenkin siihen, että olisi hankittava 1500 kW:n tehoisia uusia yleisvetureita, jotka olisivat keskiohjaamolla varustettuja 4-akselisia telivetureita, painaisivat noin 80 tn ja soveltuisivat paitsi tavara- ja matkustajajunaliikenteeseen myös vaihtotyöhön.»
	12.03. 21:59	Ilkka Hovi
		Muutama viikko sitten mietin mikä oli näiden ristikkosiltien nimi. Hyvä kuva.
	12.03. 21:53	Leevi Heino
		Kiitos Visa.
	12.03. 21:52	Leevi Heino
		Sama pari oli myös viimeviikon Sm7-siirrossa.
	12.03. 21:52	Visa Lehtimäki
		Hieno kuva Leevi.
	12.03. 21:49	Leevi Heino
		Jep. Sm5:n sisällä oli kaikenlaisia tietokoneita ja laitteita. Sehän kävi joskus viime vuonna ajamassa digiradan testijunia yhdessä 32:n kanssa.
	12.03. 21:48	Lenni Voutilainen
		Ainakin vielä ne on käytössä muutamilla IC70 / IC65 vuoroilla.
	12.03. 21:46	Lenni Voutilainen
		Mielenkiintoista.. Taisi varmaan olla digiradan kunnostettu Sm5, koska muuten varmaan ei olisi niin paljon kiinnostusta?
	12.03. 21:45	Teppo Niemi
		Siihen aikaan, kun Karjaa - Hyvinkää välillä oli henkilöliikennettä 1970-luvulla, rataosan suurin sallittu nopeus oli normaali B1 -rataluokkien nopeudet. Elikäs lättähatuilla 95 km/h, veturivetoisilla matkustajajunilla (lättien poistuttua) 90 km/h ja tavarajunien normaalisti 60 km/h.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset