Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.11. 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:llä pitäisi olla jokin säännöstö mitä saa mainostaa kulkuneuvoissa ja pysäkeillä. Kyllä mainospaikkojen ostajia varmaan riittää vaikka autoliikkeet jätettäisiin pois. |
||||
|
|
05.11. 11:04 | Jarno Piltti | ||
| Lisää tällaista, tästä tulee varmasti moni hyvälle tuulelle! (eräille ehkä hieman vieras konsepti) | ||||
|
05.11. 10:56 | Jarno Piltti | ||
| Tässä havainnollistuu taas hyvin eri maiden erilaiset kuormaulottumat. | ||||
|
05.11. 10:52 | Jarno Piltti | ||
| Komea arkkitehtuurikuva! | ||||
|
05.11. 10:51 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on istumapaikkojen lukumäärä merkitty vanhaan tyyliin 113P (ei oikein luettavissa tässä kuvassa). Milloin siirryttiin nykyiseen merkintätapaan? | ||||
|
|
05.11. 10:50 | Erkki Nuutio | ||
| Hymyilevä Kamux-merkkisen ratikan nokkahan se on! No tyylitaju on toki puuttuu. | ||||
|
05.11. 10:40 | Erkki Nuutio | ||
| Diesel- ja sähkökaluston koko alusta muurautuu. Ongelmia koituu huolloille ja toiminnallekin. Niin kuorma-autoissakin. Niissä täytyy lumi ja jää sulatella pitkän lumipölly-ajomatkan jälkeen. Voi kertyä yli 500 kg ja perävaunuun kytkevä ilmaliitin voi olla 20 cm halkaisijaisen jääpallon sisällä. Vain Duomatic-tyyppinen kaksoisliitin on kelvollinen. Tein ennen EU-aikojamme (1976) yhä voimassa olevan SFS-standardin Duomatic-tyyppisten liittimien kytkentämitoista (olikohan SFS 4745) , kun oloihimmme kelvottomista kouratyyppisistä yksöisliittimistäkin oli mm. SFS-standardi. Dm8/9 tunnetusti vaati pikapikaa moottori-vaihteistonsa koteloinnin ja huolloilleen sulatushallit. Pari vuosikymmentä myöhemmin valtuustovihreiden ohjeita uskoen Helsingistä poistettiin lumenkaatopaikat ja suunniteltiin palmubulevardia. Varmana ilmastonmuutosasiana nämä ilmoittivat, ettei Helsinkiin eikä rannikkoalueelle enää tule satamaan lunta. |
||||
|
05.11. 08:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas, sitä epäilinkin. Hiukan samantyylisiä viestejä käytetään edelleen. »Digivetureidenkin» ohjelmointi sisältää valosymboliikkaa. Kuten että seisonnassa kiiluvat punavalot molempiin suuntiin. | ||||
|
|
05.11. 06:52 | Teuvo Piirainen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/372 on käyty keskustelua mitä puskinvaloilla on aikoinaan viestitty. Siis puna-valkoiset puskinlyhdyt viestitti "ohjien" eli "komentojen" eli yhteisajokytkimen olevan E-asennossa ko. ohjaamossa. | ||||
|
|
05.11. 06:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sille, joka tuon mainoksen hyväksyi, pitäisi ripustaa myllynkivi kaulaan ja upottaa mereen! Pientä rajaa rahanahneudelle!!! Eikö tolkuton matkalippujen hintojen nosteleminen riittänyt? |
||||
|
05.11. 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| M.O.T, herra Jimi. (= Mikä on todettavissa.) |
||||
|
|
04.11. 23:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Se mikä muualla onnistuu, ei täällä meidän erityisolosuhteissamme käy päinsä. | ||||
|
|
04.11. 23:03 | Teemu Tuomisto | ||
| Pertun idea on kyllä upea! Ruotsissahan myös RC-sarjan sähkövetureita on liikenteessä alkuperäisvärityksessä. Green Cargolla on liikenteessä Rc4 numero 1290 ja museoliikenteessä toimii Rc1 1007. Olisihan se hienoa nähdä samanlainen toiminta myös täällä kotimaassa! | ||||
|
|
04.11. 22:39 | Jorma Rauhala | ||
| Machinery Oy toi aikoinaan, esim. 1970-luvulla, ranskalaisia JOUEF-pienoisrautatietarvikkeita maahan. Kerran käynyt tuollakin ostamassa gondola-vaunuja kotiradalle. Eipä Jouefia kyllä missään kaupoissa koskaan näkynyt eli en tiedä missä niitä lopulta myytiin... https://fr.jouef.com/ |
||||
|
04.11. 22:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho! Hyvä havainto, Alex. | ||||
|
|
04.11. 22:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Toisaalta vaunusomekuvien perusteella junankeulan eriparisia lamppuja näyttää saattaneen nähdä oletettavissa Sakari-Mattien makuutustilanteissa kasarilta jopa milleniumillekin siinä määrin (kts. esim. https://vaunut.org/kuva/81285 , https://vaunut.org/kuva/81283 , https://vaunut.org/kuva/60417 ), että mieleen hiipii mahdollisuus Jt:n ulkopuolisesta, käytännön rautatieläiselämään kuuluvasta viestinnästä. Eli perimmäinen syy sähköjunien erillisiin lamppukytkimiin veturikuskin ja lämppärin puolille oli tsaarinaikaisissa junaliikenteen valo-ohjesäännöissä, mutta ominaisuutta olisi hyödynnetty myös kirjoittamattomassa varikkoslangissa. Löytyyköhän aikalaisten muistikuvista teilausta tälle? | ||||
|
|
04.11. 22:00 | Ari Virtanen | ||
| Kiitokset Ari-Pekka, näinhän se tosiaan olikin. | ||||
|
|
04.11. 21:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viisauttahan meiltä ei sentään löydy, mutta kotikirjastossa on kyllä muuta rautatiesoopaa, jolla päästään jutussa alkuun. Prujun »Suomen valtionrautateiden signaaliohjesääntö.» (Helssingissä 1916 Keisarillisen senaatin kirjapainossa.) 17 § 2. momentissa (s. 50) ohjeistetaan: »Jos junan poikkeustapauksessa täytyy kulkea kaksiraiteisen radan vasemmanpuolisella raiteella on sen etupuolelle pantava merkiksi: … pimeällä oikeanpuoleinen puskinlyhty näyttämään punasta valoa sekä vasemmanpuolinen puskinlyhty ja savukammionlyhty näyttämään valkosta valoa. Nämä signaalit osottavat: että asianomainen päällikkyys on oikeuttanut junan kulkemaan vasemmanpuolisella raiteella, että tätä varten tarvittavat varokeinot ovat vaarinotetut sekä ett’ei ratamiehistön pidä pysäyttää junaa.» Sama neuvo kätkettiin ainakin vielä v. 1969 Junaturvallisuussäännön (Jt) (Helsinki 1969. Valtion painatuskeskus) 75 § 2. momenttiin: »Junan kulkiessa kaksiraiteisen radan vasenta raidetta on veturin etupään oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä oltava punainen ja vasemmanpuoleisessa puskinlyhdyssä valkoinen valo.» Valmetin kierrekansion »Sähköjunat Kuljettajan ohjekirja» (Kaukapaino Oy Tampere 1979) s. 113 selviää, kun katsotaan Sm1- ja Sm2-junayksiköiden ohjaamoiden valaistuskytkentöjä, että kuskin ja lämppärin puoleisille puskinlyhdyille oli em. ohjeistuksien noudattamiseksi olemassa omat erilliset kytkimensä, joista saattoi sytyttää kummallekin puolelle erikseen kiilumaan joko valkoiset valot tai punavalot. |
||||
|
04.11. 21:05 | Jaakko Pehkonen | ||
| Malttakaahan mielenne, eiköhän kuvia tule kun tämä pääsee määränpäähän. Sen verta voin kertoa ettei mene/mennyt Pieksämäelle. | ||||
|
|
04.11. 20:29 | Alex Chudoba | ||
| Kuvauspäiväksi ilmoitetaan toisaalla 9.4.2011 ja kuvaajaksi Allan Scotson: https://www.flickr.com/photos/allanscotson/15027235578 | ||||
|
|
04.11. 20:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enpä usko herra Jorma. Tuo rakennus ikäänkuin hyppäsi linssiluteena kuvaussektoriinTapion kameran eteen.... hah hah. | ||||
|
04.11. 20:20 | Hugo Leino | ||
| Kiitos. | ||||
|
04.11. 20:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös tuo "tert" tarkoita tertiääriä, koko nimen ollessa metyylitertiääributyylieetteri? | ||||
|
|
04.11. 19:32 | Jorma Kattelus | ||
| Onko Tapsalla sattumoisin ollut tarkoitus että taustalla oleva yhtiön kyltti tulee kuvaan? | ||||
|
|
04.11. 18:57 | Markku Naskali | ||
| Noistakin vaunuista enää vähän jäljellä näissä "Suomen erityisolosuhteissa". | ||||
|
|
04.11. 18:03 | Ari Virtanen | ||
| Muistankohan nyt ihan omiani, mutta oliko tuo kuvan valoasetus ihan katkaisijasta laitettavissa. Sitä en muista oliko sillä jotain virallista aikoinaan viestitetty, viisaammat kertokoon. | ||||
|
|
04.11. 17:13 | Riku Outinen | ||
| Mukava tehdä näin 20 vuotta jälkeenpäin havaintoja kuvista :) Taustalla Lahden (Loviisan) iltapäivärahti on juuri ohittanut Kouvolan aseman tyypilliseen aikaan, eli hieman klo 15sta jälkeen. | ||||
|
|
04.11. 17:06 | Rasmus Viirre | ||
| Minne kävi Nallen matka? Ei kait vaan pieksijän mäelle? | ||||
|
04.11. 17:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Onhan noita jouten: https://vaunut.org/kuva/177484 | ||||
|
|
04.11. 16:56 | Samuel Pajunen | ||
| Mihinkäs tätä ollaan viemässä? | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Hillosen ja Mikkelin välillä kesällä ja syksyllä 2025 |
04.11. 16:02 | Pasi Seppälä | ||
| Pettämätöntä laatua taas kuvien ja kuvauspaikkojen valinnankin kanssa. On komiata katseltavaa. | ||||
|
04.11. 15:41 | Oula Vattulainen | ||
| :D | ||||
|
04.11. 15:03 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| aa, katsos en itse oikein saanut hahmoteltua 3353:n ja 3358:n väliltä, kiitos selvennyksestä. | ||||
|
|
04.11. 15:00 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Komia kuva. | ||||
|
04.11. 14:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Rantaradan kohdalla kuvittelisin että on muita esteitä joiden takia yli 10 vuoden takaisiin 1 tunti 45 min aikatauluihin Hki-Turku ei enää päästä. Jos Sm6 kuitenkin pystyisi ajamaan hiukan nopeammin niin se pelivara kannattaisi käyttää Kirkkonummella pysätymiseen, joka tuntuu VR:stä (ja Väylävirastosta?) olevan mahdoton ajatus. Tullaanko muuten kaikkia 4 kpl Sm6 -yksikköä pitämään ajossa vai "säästetäänkö" niitä kuten Pietarin liikenteessä, että yksi oli varalla ja yksi oli huollossa? |
||||
|
04.11. 14:40 | Kimmo Huhta | ||
| Allan Scotson on kuvannut Hammaslahdessa kesällä 1984. Lyhyehkö Ome-vaunusto on taltioitunut tähän kuvaan: https://www.flickr.com/photos/allanscotson/3644402908/in/album-72157623516256569 |
||||
|
04.11. 14:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Esa, minä nöyrimmästi kiitän kunnioitettavista sanoistasi. | ||||
|
|
04.11. 14:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Toki Dr13:n tehonsäädön "lähtöpää" on yhdessä paikassa ja "toteutuspää" kummankin koneiston yhteydessä. Järjestelmähän on täysin sähkömekaaninen, jossa servomoottori, pieni paineilmakäyttöinen V 2 -mallinen "moottori" pyörähtää aina kierroksen, kun ohjaamosta tulee ohjauskäsky "yksi porras lisää" ja tämä servomoottorin kierros siirtää sähkömekaanista, kytkentöjä tekevää valssia eli Dr13-kielellä rumpua pykälän eteenpäin. Jos jostakin syystä toinen koneisto ei nosta tehoa, ei sitä havaitse kuin kierroslukumittarista, kuten kirjoitin. Ohjauskomennot siis lähtevät yhtaikaa molemmille koneistoille, eli siinä mielessä synkronoidusti, jos sähköjohdon haaraa halutaan nimittää synkronoinniksi, mutta mikään ei valvo kierroslukujen muutosta, eli kierroslukuja ei siinä mielessä keskenään synkronoida. Mainittakoon, että Dr13:aa oli mahdollista ajaa, vaikka servomoottori ei toiminut eikä rumpu liikkunut; ammattitaitoinen koneapulainen asettui konehuoneessa paikkaan, josta hän ylettyy servon käsikampeen ja veturinkuljettaja viestittää konehuoneen hälytyssummerilla: yksi vinkaus-tehoporras lisää, kaksi vinkausta-yksi tehoporras pienemmäksi. Jotkut koneapulaiset olivat viettäneet pitkiäkin öitä konehuoneessa, kun vetokoukussa oli täydet tonnit eikä yhdellä koneistolla olisi pärjännyt. Sähkömekaniikka voi tehdä kaikenlaista, ja jos esim. kentänheikennys ei mene toisessa koneistossa päälle, se näkyy ajomoottorin virtamittarista, ja ammattitaitoinen koneapulainen tiesi konehuoneen sähkökaapista paikan, joka tarvitsi napakan iskun nyrkillä tai turvakengällä, ja näin napsahti vähän jäykkä kentänheikennyksen välirele päälle. Samoin tiedän tapauksen, jossa Dr13 ei lähtenyt kääntöpöydältä liikkeelle, vaikka dieseleiden kierrokset nousivat ja ajomoottorivirrat seurasivat; parin suunnanvaihdon jälkeen laite alkoi liikkua normaalisti, ja muuta selitystä tuollaiseen ei keksitty, kuin että siinä toinen teli veti toiseen ja toinen toiseen suuntaan, kun suunnanvaihtokomento ei mennyt toisessa koneistossa perille. Tässäkin taas pätee tämä vertaukseni kahteen kolmiakseliseen veturiin, joita ajetaan parissa... Humoristit ja pilapiirtäjät voivat kuvitella tuohon tilanteeseen kuvan, jossa Alstomi katkeaa keskeltä ja päädyt lähtevät kovalla touhulla eri suuntiin. |
||||
|
|
04.11. 13:54 | Antti Havukainen | ||
| Haarajoen ja Hakosillan välillä on mahdollista ajaa 220 km/h myös ilman kallistusjärjestelmää ja Sm3-kalustolla siellä päivittäin kyseistä nopeutta ajetaankin. Eli siltä osin merkintä on edelleen ajankohtainen. Kallistusjärjestelmän poistaminen käytöstä oli kyllä typerin uudistus, koska sillä olisi saatu huomattava nopeushyöty jo nykyisellä ratainfralla ilman mitään miljardeja maksavia "tunnin junia" ja muita huuhaa-hankkeita. Kallistuvakorisella kalustolla olisi mahdollista ajaa lähes koko matka Tikkurilasta Ouluun 190-200 km/h lukuun ottamatta isompien liikennepaikkojen ympäristöjä. Ilman kallistusta maksiminopeus on suuren osan matkasta 160-170 km/h. | ||||
|
|
04.11. 13:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko 220 km/h enää ajankohtainen kun kallistusmekanismia ei enää käytetä? | ||||
|
04.11. 12:51 | Jorma Rauhala | ||
| Valurinpuistossa oleva nimetön oja yhtyy edempänä putkitettuna Porolahdenpuroon. | ||||
|
04.11. 12:43 | Oliver Laaksonen | ||
| On aika ET42-tyylinen kyllä, harmi vaan että ET42 on juuri poistunut PKP:lta :( | ||||
|
|
04.11. 11:10 | Isto Pallaste | ||
| Muutama vuosi sitten kiertelin tuolla katselemassa onko Herttoniemen radasta mitään jäljellä ja muistelin että siellä oli tätä muistuttava kulvertti kevyen liikenteen väylällä. Sehän se sitten olikin | ||||
|
04.11. 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvassa näkyvien neuvostoliittolaisten sotilasrekvisiittojen muodonmuutosten kannalta sillä ei kai lie suurta eroa, kumman kaliiberin laitoksia on ollut tuloillaan maailmaan. | ||||
|
|
04.11. 10:21 | Kari Haapakangas | ||
| Viittaako Volgan kokoisina palasina suuren ja mahtavan pisimpään jokeen vaiko suuren ja mahtavan hmm... paremman puutteessa henkilöautoksi kutsuttavaan metallikuutioon? | ||||
|
|
04.11. 09:10 | Jorma Kattelus | ||
| Vieläkö MTBE-kemikaali (Metyyli-Tert-Butyyli Eetteri) tuoksui alueella? https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2017/BH18l6P0R/R2018-01_Mantyharju_-_Tutkintaselostus.pdf | ||||
|
|
04.11. 09:08 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunuvaakan oikealla puolella olevan raiteen päässä olen näkevinäni valokaasuvaunun. Ehkä kuitenkin sitä on käytetty F-vaunujen valaisua varten. | ||||
|
|
04.11. 08:53 | Juho Rintala | ||
| Katsoin jo "oho!!! Joensuussa jo lunta" :D | ||||
|
|
04.11. 08:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Se voi kyllä olla juu. | ||||
|
|
04.11. 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jospa vokkipannuista on talvikeleillä irtolastitavaroita purettaessa jouduttu luohimaan muutaman kymmenen tonnin jäisiä kakkuja, jotka on viimein pitkällisen ärjäämisen ja koneurakoinnin päätteeksi saatu suostuteltua ulos Volgan kokoisina palasina. | ||||
|
|
04.11. 08:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä, kuva on entiseltä Herttoniemen satamaradalta, hyvä Isto! :) Lisään kuvaan koordinaatit. Oletko käynyt tällä paikalla, kun tiesit? | ||||