Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09. 18:55 | Erno Pintinen | ||
| Kiitos tiedosta, Noah | ||||
|
|
21.09. 18:49 | Noah Nieminen | ||
| Vop | ||||
|
|
21.09. 18:29 | Erno Pintinen | ||
| Mikä on tämän vaunun tyyppi? Saisi lisättyä tunnisteisiin. | ||||
|
21.09. 18:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvelin vain kommentissani konnariksi, koska taustapeili on käännetty sisään ja ollaan niin siisteissä kamppeissa kravatti kaulassa. Tosipuheessa: perätulppa ei ole näköjään paikallaan, joten saattaa tämä etupääkin olla. Ja kyllä veturinkuljettajakin saattoi pitää kravattia, ainakin vähän siistimmissä vehkeissä. Varmana perimätietona kerrottiin eräänkin veturinlämmittäjän ilmestyneen höyryveturin lämmityksen ammattinäytteeseen valkoisessa kauluspaidassa ja kravatissa; ko. henkilöstä ei tullut veturinkuljettajaa vaan aika ylimielisen maineessa ollut insinööri. Edelleen: 1950-luvulla väitetään eräänkin Dm 4 -vuoroon päässeen veturinkuljettajan kirjoittaneen postiluukkuunsa titteliksi "Kiitojunankuljettaja". Onhan näitä juttuja, tiedä sitten mitkä ovat ihan tosia ja mitä vähän väritettyjä, kuin Päätalon kertomat konsanaan. Ja ihan uskottava selitys tilanteeseen saattaisi olla että "Sieltä tulee sitten Torniosta VR:n kuvaaja mukaan, joten Nieminenkin muistaa laittaa sitten kravattia ja puhdasta paitaa päälleen." |
||||
|
21.09. 18:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Otettiin hyväksyttävän kuntoinen Dm 7, esimerkeissä Ttv 11, joka oli Tpe käytössä, riisuttiin siitä sisältä melkein kaikki matkustajiin liittyvä, mutta jätettiin yksi penkkirivi taukotilakäyttöön ja vessa jätettiin käyttöön, ainakin Ttv 18:ssa oli jonkinlainen biovessa: ei kemssa eikä suora putki radalle, joka oli Lätän perusvarustus. Tyhjään sisätilaan asennettiin varastohyllyjä ja työpöytiä. Taukotilaan saatiin 220 V kahvinkeitin, mikrouuni ja mitä mihinkin. Ei-moottoripäähän asennettiin yksisylinterisen Lister-dieselin käyttämä 220 V / 380 V aggregaatti, jolla saatiin himmeän 24 voltin sähköjen sijaan kunnon valaistussähköä työvalojen loisteputkiin. Vaunuun lisättiin puhelinjohto valvontaa varten: jos lataus/lohkolämmityksen sähkönsyöttö katkesi, siitä meni puhelinjohtoa myöden hälytys esim. paikalliseen sähköratavalvomoon, nyk. käyttökeskus. Näin voitiin Ttv pitää esim. tallissa viikkokausia lähtövalmiina. Kattorakennetta avattiin pätkän matkaa ja sieltä tehtiin tuhdit tukijalat sisätilan läpi korin alimpiin rakenteisiin, ehkä telien kiinnityksen lähelle ja sinne kattoluukku ja portaat. Katolle tehtiin sähköhydraulisesti nostettava ja käännettävä työtaso eli lava; mielestäni lavaa voitiin kääntää niin paljon, että kaksiraiteisella radalla viereisellä raiteella seisovasta Ttv:stä voitiin korjata ja huoltaa sen toisen raiteen ajolankarakennelmia. Katolla oli myös virroitin, jolla saattoi tarkistaa asennetun ajojohtimen aseman ts. sivu- ja pystysuuntaisen säädön oikeellisuuden. Suurimmaksi sallituksi nopeudeksi eli sn tuli Lätän 95 km/h sijaan 90 km/h, mutta muistelen, että joissain Ttv:issä olisi ollut matalampi sn. Paino lisääntyi Dm 7:n noin 18 tonnista muistaakseni 28 tonniin ja jarruille ei tehty mitään, eli ennestäänkin huonot jarrut heikkenivät. Lätän tekniikkaan sinänsä ei tehty juuri muutoksia. Ainakin yhteen Ttv:hen (Ri käytössä ollut) vaihdettiin Volvon kuusisylinterinen moottori. |
||||
|
21.09. 18:02 | Erno Pintinen | ||
| Jaah. Onnistuin sentään lisäämään kuvan :D | ||||
|
|
21.09. 18:00 | Pekka Kerola | ||
| Kaikki ajolankajärjestelmään liittyvät huolto- ja korjaustyöt hoidettiin aikanaan näillä TTV -tunnisteella varustetuilla yksiköillä. Jokaisella sähköalueella oli tällainen työkone sähköradan edistymisen seurauksena.Myös erottimet, erotusjaksot ja ryhmityseristimet, imumuuntajat ja vaihteenlämmitysmuuntajat voitiin hoitaa katolla olevan työtason avulla. Alhaalla oli vaatimaton taukotila. Yhteys työtasolta kuljettajaan hoidettiin vielä 1980-luvulla merkinantokellolla. Muistaakseni jarrut olivat joskus huolen aiheena. Nämä korvattiin myöhemmin TTE--kalustolla. | ||||
|
21.09. 17:45 | Reijo Salminen | ||
| Ookkos sinä Noah tuo nokinaama? Jos minä ikinä pääsisin moisen jättiläisen puikkoihin niin tuntisin itseni kuninkaitten kuninkaaksi! | ||||
|
|
21.09. 17:18 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä. | ||||
|
21.09. 16:38 | Leevi Heino | ||
| Näissä kulkee ilmeisesti ydinpolttoainetta. | ||||
|
Kuvasarja: TMY 101:n jäähyväismatka Tågab:n leivissä |
21.09. 16:37 | Vertti Kontinen | ||
| Mainittakoon, että veturi pääsi eläkkeelle tasan 70 vuoden jälkeen. Veturi toimitettiin DSB:lle 19.9.1956. | ||||
|
21.09. 16:29 | Ilmari Oinonen | ||
| Harmillisesti, ei ole ajokunnossa tämä | ||||
|
21.09. 16:17 | Jouni Hytönen | ||
| Ensimmäisenä näkyvä vaihde on mielenkiintoinen erikoisvaihde, vain 1435 mm:n raide haarautuu vasemmalle ja oikealle. 1524 mm:n raide kulkee vain alueen läpi keskellä. | ||||
|
|
21.09. 15:42 | Veeti Saukkonen | ||
| Onkos tämä ajokuntoinen kun aika karun näköinen on jo... | ||||
|
21.09. 15:37 | Pasi Seppälä | ||
| Juu hieno on! | ||||
|
21.09. 14:51 | Kari Roininen | ||
| Näitä on käytetty myös kun rakennetaan kuormauslaituri esim. sepelin kuormaukseen. | ||||
|
21.09. 12:08 | Erno Pintinen | ||
| Satunnaiskuva tuli ja on muuten hieno. | ||||
|
21.09. 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä veturi oli ostohetkellä vielä Rc3, mutta Tågab muunsi sen Rc2-sarjaan. :) | ||||
|
|
21.09. 11:49 | Teppo Niemi | ||
| Tuohan selviää, kun katsoo kokardi väriä. Se kun kertoo osaston - Punainen: Liikenneosasto (eli asema- ja junahenkilökunta) - Sininen: Koneosasto (eli veturimiehet, tallimiehet) - Vihreä: Rataosasto (esim. ratavartijat) - harmaa: ( tuota en muista) |
||||
|
|
21.09. 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole konnari. Koneosaston kokardi lakissa, että kyllä tämä setä lättäkuskina oli. | ||||
|
21.09. 08:59 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, tämä on valmistunut vauriokorjauksesta ilman kaksoisvalonheitintä. 2755 kuitenkin sellaisen sai oltuaan mukana samassa onnettomuudessa. | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026 |
21.09. 07:44 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos. | ||||
|
21.09. 07:43 | Noah Nieminen | ||
| Tuolla on "the void" | ||||
|
21.09. 03:13 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 07.02.92 rytisi Horonpohjantien tasoristeyksessä. 12.02.92 Dv12 2708 otettiin sisään Hyvinkään konepajalle ja 19.05.92 se pääsi sieltä tuon muotoisena. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844996/14896316762/343 https://www.hs.fi/suomi/art-2000003120535.html |
||||
|
|
21.09. 03:10 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2710 oli valmistunut vain puolitoista viikkoa aiemmin vauriokorjauksesta (D6), joka sille oli tehty Hyvinkään konepajalla 20.02.89–02.10.90. Pajareissun syynä oli ollut tasan kaksi viikkoa aiemmin Vilppulan sahan vaihteessa sattunut yhteentörmäys, jossa muut osalliset olivat olleet 2635, 2636 ja 2755. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844996/14896317272/513 https://vaunut.org/kuva/20347 https://finna.fi/Record/srm.173407300670600 https://www.geocaching.com/geocache/GC24ZGC_tungosta-kiskoilla |
||||
|
21.09. 03:09 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Lisää kuvakulmia onnettomuuspaikalta: https://finna.fi/Record/srm.173407300795300 https://finna.fi/Record/srm.173407300670600 https://finna.fi/Record/srm.173407300908800 https://www.geocaching.com/geocache/GC24ZGC_tungosta-kiskoilla |
||||
|
21.09. 00:44 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva! | ||||
|
|
20.09. 23:47 | Ilmari Oinonen | ||
| Ahaa. Kiitoksia tiedosta. Korjataanpas tämä virhe | ||||
|
|
20.09. 23:02 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| 4187 on Haapamäellä. Tämä on 4162. | ||||
|
|
20.09. 22:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kohtauskuva! | ||||
|
20.09. 22:30 | Veikko Hattunen | ||
| Tämäkin on ornio | ||||
|
|
20.09. 22:29 | Veikko Hattunen | ||
| Ornio? | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026 |
20.09. 22:16 | John Lindroth | ||
| Hienoja kuvia ! | ||||
|
Kuvasarja: Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026 |
20.09. 21:42 | Aarni Lilja | ||
| Upeita kuvia Ukko-Pekasta Noah. | ||||
|
20.09. 21:11 | Erkki Nuutio | ||
| Rajamäen farssi -jenkka lienee ollut vuoden 1918 tapahtumien surutyötä : https://fi.wikisource.org/wiki/Rajam%C3%A4en_farssi. Rajamäen poikien äänitys oli vuodelta 1930. Rajamäen pojat toimi juurena Dallapé -orkesterille. Mukana jo silloin Martti Jäppilä, Kone ja Silta Oy:n sorvari, punavanki ja VR:n Pasilan konepajan varastomies. |
||||
|
20.09. 20:09 | Noah Nieminen | ||
| Ruotsalainen "Huru"! | ||||
|
20.09. 19:25 | Jimi Lappalainen | ||
| EFit-vaunujen numerot alkavat 235, EFiti-vaunujen 236. | ||||
|
|
20.09. 19:11 | Hugo Leino | ||
| Aa. Kiitos korjauksesta, sillä katoin vaunujen tiedot kuntoon satunnaisesta Julia havainnosta. | ||||
|
20.09. 18:51 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
|
20.09. 17:46 | Noah Nieminen | ||
| Vaunun täytyy olla EFiti, sillä EFit 23651 hakemalla ei löydy kuin tämä kuva. | ||||
|
|
20.09. 17:45 | Noah Nieminen | ||
| Erikoinen näky | ||||
|
20.09. 16:02 | Sampsa Saahkari | ||
| Tuohan on teknisesti "kuin" kahdeksanakselinen Dr13. (Ks. kommentit kuvasta https://vaunut.org/kuva/177503) |
||||
|
20.09. 15:58 | Veeti Heino | ||
| HVM ei koskaan omistanut tätä veturia, oli vain käyttäjä. | ||||
|
20.09. 15:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Joskus oli hiivatimpaa https://vaunut.org/kuva/51132 ja https://vaunut.org/kuva/104530 | ||||
|
|
20.09. 14:58 | Noah Nieminen | ||
| Juuri tätä asiaa mietin. | ||||
|
|
20.09. 13:40 | Rasmus Viirre | ||
| Tyttölahti eikös vain. | ||||
|
20.09. 13:36 | Rasmus Viirre | ||
| Tiedä mikä siinä on, mutta rata joka halkoo suomaata on suorastaan herkkua silmääni. Ei kyllä niinkään maastossa liikkumisen kannalta. | ||||
|
|
20.09. 13:31 | Rasmus Viirre | ||
| Nämä kaksi ovat olleet pariajossa jo heinäkuun 16. päivänä, ja näin reilu kaksi kuukautta myöhemmin edelleen! Liekö tässä tulevan yleinenkin käytäntö sitten, kun Dv12-vetureita nähdään enää harvojen valittujen ratojen osassa junista vetäjinä, tai päivystäjinä, ja sarjasta on karkeasti ~20-30% enää ajossa? Samoja vetureita pidettäisiin pariajoissa ”yksikköinä” loppuun. | ||||
|
20.09. 12:18 | Eljas Pölhö | ||
| Vv13 1785+1786 saivat kaksinajolaitteet vasta 60-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin alettiin puhua sarjan muuttamiseksi yhdenmiehenajoon, mutta nämä kaksi rajattiin silloin sen keskustelun ulkopuolelle. Tämänkin asian toteutuminen vei joitakin vuosia. Tämä sama kuva tai aivan vastaava on ollut European Railways-lehdessä n. 1962-63 jossain Suomea käsittelevässä jutussa (pari Suomi-artikkelia vuosittain). En kyllä tiedä onko minulla enää sitä lehteä (ja jos on, niin missä), koska olen myynyt tai siirtänyt Akaan/Toijalan näyttelyvaunuun paljon lehtiä, joissa on Suomi-aiheisia kirjoituksia. |
||||
|
|
20.09. 12:06 | Juhani Katajisto | ||
| Ei aiemmin kertomani näköjään pidä paikkaansa. Löysin myös useita Schwartzkopffin kakkosia joissa ei ole vanteita kupujen ympärillä ja vastaavasti myös useita Suomessa valmistetuja Hv-sarja vetureita, jossa on vanteet kupujen ympärillä. Hyvä kun tsekkasit ja näin putoo yksi tunnistamista auttava keino pois. | ||||
|
|
20.09. 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Ymmärränkö jotenkin väärin, mitä vanteilla tarkoitetaan? Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/173010 on Schwartzkopffin Hv2, jossa vanteita ei mielestäni ole ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/116377 taas Suomessa tehty Hv2, josta vanteet löytyvät. Vai onko näissä kattilat vaihdettu toisen valmistajan tekemään, jolloin tuntomerkki ei käytännössä päde kuin tilanteeseen, jossa veturi on uusi? | ||||